NGIN. Kuva 1. pieneni

Transkriptio

1 1 LAPPEENRANNAN KAUPU NGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstön kokonaismäärä laski Lappeenrannan kaupungin palvelukses ssa oli yhteensä henkilöä. Heistä oli vakinaisessa jaa 542 määräaikai- palveluksessa tarkasteluaikana sessa palvelussuhteessa kaupunkiin. Työllistettyjä oli kaupungin 81. Kuva 1. Henkilöstön kokonaismäärän kehitys Lappeenrannan kaupungin henkilöstön kokonaismäärä pieneni 83:lla edellisen vuoden loppuun nähden. Ensisijaisena syynä tä kulttuuritoimeen oli kiinnitettynä poikkeavan suuri mää- hän on kulttuuritoimen määräaikaisen henkilöstön väheneminen. rä avustavaa henkilökuntaa. Henkilöstöö on kuitenkin yleisesti otta-

2 2 en vähentynyt kaikilla toimialoilla. Asian taustalla on toimintojen tehostaminen. Kuva 2. Henkilöstöö toimialoittain ; vakinaisett ja määräaikaiset. Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli o 23,5 %. Työllistetyt mu- on pienentynyt edelliseen kertomusvuoteen nähden. Vuoden 2012 kaan lukien osuus oli 26,1 %. Määräaikaisten osuus henkilöstöstä lopussa määräaikaisten osuus henkilöstöstä ilman työllistettyjä oli 24,9 %. Vuokratyövoimaa ei vuoden 2013 aikana käytetty.

3 3 E K pelastuslaitos 99 Konsernihallinto 80 Maakunnallinen palvelutoiminta 90 Tekninen toimi 277 Kulttuuri ja vapaa aikatoimi 323 Kasvatus ja opetustoimi 1517 Kuva 3. Henkilöstö toimialoittain Henkilötyövuodet Todellisen työpanoksen kuvaamiseksi on taulukossa 4 laskelma henkilötyövuosien määrästä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan työpanosta, joka vastaa yhden täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä. Koko vuoden 2013 keskiarvo oli 2089,4 henkilötyövuotta eli 2,4 henkilövuotta vähemmän kuin vuonna Henkilötyövuosien määrä vuodenvaiheessa oli 2116,6, mikä on 52,8, henkilötyövuotta vähemmän edelliseen tarkasteluajankohtaan nähden. Henkilötyövuosien määrä vastaa henkilöstömäärän kehitystä.

4 Lukumäärä 2013 Lukumäärä 2012 Lukumäärä 2011 Lukumäärä 2010 HTV 2013 HTV 2012 HTV 2011 HTV Kuva 4. Henkilöstön vertailukelpoinen lukumäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstön hankinta Henkilöstön rekrytointia varten Lappeenrannassa on käytössä valtakunnallinen Kuntarekry-palvelu. Kuntarekry on Suomen Kuntaliiton julkaisema sähköinen työkalu, joka kokoaa yhteen kunta-alan avoimet työpaikat. Kuntarekryn avulla on voitu tehostaa henkilöstöhankintaa ja vähentää käsin tehtävää työtä. Vuoden 2013 aikana Lappeenrannan kaupungilla oli Kuntarekryssä avoinna kaikkiaan 554 vakinaista ja määräaikaista työpaikkaa. Suurin osa paikoista oli opettajien ja päivähoitohenkilöstön vakinaisia palvelussuhteita ja sijaisuuksia. Kuntarekryn kautta vastaanotettiin kertomusvuonna hakemusta. Myös kesätyöpaikat täytettiin Kuntarekryn kautta.

5 5 Osa-aikaeläkkeet, vuorotteluvapaat ja osa-aikalisät Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 36 henkilöä, mikä on 2 % kaupungin vakinaisen henkilöstön määrästä. Osaaikaeläkkeen suosio on vähentynyt viime vuosina merkittävästi, koska osa-aikaeläkkeen ikärajaa on nostettu. Mahdollisuutta vuorotteluvapaaseen käytti vuonna 2013 yhteensä 60 henkilöä ja osa-aikalisällä oli 5 henkilöä. Vuorotteluvapaan ja osa-aikalisän käytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman Lappeenrannan kaupungin henkilöstön kokonaiskeski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 44 vuotta. Keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta, jolloin se oli 43,1 vuotta. Vakituisen henkilöstön keskiikä on 47 vuotta ja määräaikaisen 37 vuotta. Vakituisessa palvelussuhteessa olevat ovat palvelleet kaupunkia keskimäärin 16 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika on 2,8 vuotta. Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin Kertomusvuonna Lappeenrannan kaupungin palveluksesta jäi kokoaikaiselle eläkkeelle kaikkiaan 62 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 54 henkilöä. Heidän keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikänsä oli 63,2 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on noussut tasaisesti viime vuosien aikana. Kevan tilastojen mukaan KueL:n alaiset kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2013 keskimäärin 63,9-vuotiaana. Terveydellistä syistä eli työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 8 henkilöä. Heidän keski-ikänsä oli 57,6 vuotta. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013 oli Lappeenrannassa kaikkinensa 60,4 vuotta.

6 6 Työllisyyden hoitoon panostettiin Työllisyyden hoitoon oli vuonna 2013 varattu 1,2 miljoonaa euroa. Kaupungin määrärahan ja työvoimahallinnon tukien yhteismäärä oli 2,3 miljoonaa euroa. Tukien osuus oli 51,4 % työllisyyden hoitoon käytetyistä bruttomenoista. Tukien prosentuaalinen osuus kasvoi 8,1 %:lla edellisvuoteen nähden. Edellä kerrotun lisäksi Eksoten palvelusopimuksessa on sovittu, että Lappeenranta käyttää euroa lappeenrantalaisten työttömien työllistämiseen Eksoten Lappeenrannassa sijaitsevissa palveluyksiköissä. Näiden henkilöiden työllistäminen on siis Eksotelle kustannusneutraalia. Määrärahan kohdentamisesta eri työllisyyttä tukeviin elementteihin on neuvoteltu ja sovittu yhdessä Etelä-Karjalan työvoima- ja elinkeinotoimiston sekä Työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Määräraha on käytetty palkkatukityöllistämiseen, oppisopimussuhteisiin, yhteistoiminta-avustuksina sekä Etelä-Karjalan työllisyyspoliittisen kuntakokeilun omarahoitusosuutena. Työllisyyden hoidon ensisijaisena kohderyhmänä vuonna 2013 olivat pitkäaikaistyöttömät, erityisesti yli 500 päivää työttömänä olleet. Työllisyyden hoitoon varatusta määrärahasta myönnettiin yhteistoiminta-avustukset Lappeenrannan kierrätyskeskus ry:lle, Etelä- Karjalan työ- ja asukastupa ry:lle sekä kumppanuusstrategiassa mukana oleville kolmannen sektorin organisaatioille. Hyötyhallissa ja Ektassa oli erilaisissa aktiivitoimissa useita kymmeniä henkilöitä. Tämän lisäksi kumppanuusstrategian kautta työllistettiin yhdistyksiin keskimäärin 6 henkilöä päivittäin. Palkkatuetussa työssä oli Lappeenrannan kaupungin toimialoilla keskimäärin 80 henkilöä päivittäin. Oppisopimuspaikkoja oli kertomusvuonna käytössä neljä. EU- ja elinkeinopoliittisista määrärahoista euroa kohdennettiin työllisyyspoliittisiin hankkeisiin. Näitä olivat seuraavat: - Maahanmuuttajien työllisyysmahdollisuuksien parantaminen, MaTTi-hanke (Laptuote-säätiö) - Silta työelämään-hanke (EKTA)

7 7 - Välityömarkkinoiden kehittittäminen, Tiet työhön 2-hanke (Laptuote-säätiö). Kaupungin kaikilla toimialoilla on toteutettu työhallinnon ja eläkelaitosten harjoitteluja ja työkokeiluja sekä kuntoutus- ja kuntouttavan työtoiminnan toimenpiteitä. Etelä-Karjalan työllisyyspoliittinen kuntakokeilu käynnistyi täystahoisesti lukien. Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu on yksi Kataisen hallitusohjelman kärkihankkeita. Kuntakokeilun asiakkaita ovat ensisijaisesti vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat ja henkilöt, joilla muutoin on merkittävä riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Hankeaika on Vuoden 2013 työohjelmaan kuului myös nuorten yhteiskuntatakuun edistämiseen liittyvät toimenpiteet. Lappeenrannassa yhteiskuntatakuusta vastaa ensisijaisesti Nuoren polku peruskoulun jälkeen työryhmä. Henkilöstöpalvelut toteutti kertomusvuonna myös Nuorten kesätyö hankkeen, jonka tavoitteena oli löytää kesätyöpaikka kaikille vuonna 1996 syntyneille lappeenrantalaisille nuorille. Hankkeen kautta onnistuttiin järjestämään kesätyötä 82 nuorelle eli noin viidennekselle hakijoista. Monista ponnisteluista huolimatta työllisyystilanne Etelä- Karjalassa on heikentynyt. Huolestuttavaa asiassa on se, että erityisesti pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus työttömistä on lisääntynyt. Kehityksen taustalla on yleinen taantuma ja heikko talouskasvu. Positiivista on kuitenkin se, että työttömyys Etelä- Karjalassa on lisääntynyt muuta maata hitaammin. 2 HENKILÖSTÖMENOT Palkkamenojen kasvu maltillista Henkilöstömenoja ovat palkat, työnantajan sosiaaliturvamaksu sekä eläke- ja muut vakuutusmaksut. Kertomusvuonna henkilöstömenoja kertyi yhteensä 105,6 miljoonaa euroa. Edellä mainittu summa käsittää kaikki Lappeenrannan kaupungin maksamat henkilöstömenot eli mukana ovat käyttöta-

8 8 louden, investointien, työllisyyden ja maakunnallisen palvelutoiminnan menot. Palkkamenojen osuus henkilöstömenoista oli 80,01 miljoonaa euroa. Vuosi 2013 oli kunta-alan voimassa olevan kaksivuotisen sopimuskauden toinen vuosi. Palkkoja nostettiin lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli keskimäärin 1,7 %. Palkkamenoja nostivat myös eri sopimusalojen järjestelyerät, joiden kustannusvaikutus oli noin 0,6 %. Palkkamenojen vertailukelpoinen kasvu lomapalkkavarauksen muutos eliminoiden oli 1,2 % vuoteen 2012 nähden. Palkkamenojen kasvu vastaa sopimuskorotuksia. Henkilösivukulut kasvoivat 5,11 %. Kokonaisuutena henkilöstömenot kasvoivat 2,7 %. Henkilöstömenoja on onnistuttu hillitsemään henkilöstörakenteeseen vaikuttamalla ja maltillisella palkkapolitiikalla. Varhemaksut merkittävä kustannuserä Varhaiseläkemenoperusteinen maksu aiheutuu työnantajalle kustakin työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Maksujärjestelmästä hyötyvät ne työnantajat, jotka panostavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon esimerkiksi työjärjestelyin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Varhe-maksuja kertyi vuonna 2013 yhteensä euroa.

9 9 3 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Panostuksia terveyden edistämiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen Henkilöstön omaehtoista liikuntaa tuettiin monin tavoin. Kaupungin järjestämät liikuntaryhmät sekä kuntosali- ja jäävuorot olivat henkilöstön käytössä maksutta. KKI-kunnon allasjumpista on niiden suuren suosion vuoksi peritty omavastuumaksu. Henkilöstö sai alennuksen myös uimahallilipuista. Kertomusvuonna kaupungin henkilöstö teki uimahalleihin yhteensä käyntiä. Holiday Club Saimaan yhteistyöhön liittyen henkilöstöllä oli mahdollisuus saada kylpyläkortteja, jotka oikeuttavat käyntiin uudessa kylpylässä. Liikuntatoimessa jatkui vuonna 2013 Liikkeelle Lappeenranta hanke, jonka yhtenä tavoitteena oli toteuttaa kaupunkilaisille ja kaupungin henkilöstölle erilaisia liikuntakursseja ja ryhmiä. Lila hankkeen matalankynnyksen toiminnoilla pyrittiin tavoittamaan nimenomaan heitä, ketkä liikkuvat liian vähän. Henkilöstölle suunnattuja kursseja suunniteltiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Hankkeelle saatiin euron avustus opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Sähköinen liikunta- ja kulttuuriseteli eli sporttipassi oli henkilöstön käytettävissä. Etuuden arvo oli kertomusvuonna 50,00 euroa henkilöä kohden. Sporttipassi on saanut henkilöstöltä erinomaisen palautteen, joskin sen euromäärää on pidetty vähäisenä. Sporttipassia käytettiin vuonna 2013 kaikkiaan ,09 euron arvosta. Etuutta käytti yhteensä henkilöä, mikä on 57 % kaupungin henkilöstön kokonaismäärästä. Toimialojen omana työhyvinvointitoimintana toteutettiin ensisijaisesti työyhteisöjen kehittämispäiviä, työnohjausta ja omia liikuntaryhmiä. Lappeenrannan kaupunki on panostanut savuttomuuden edistämiseen jo useiden vuosien ajan. Asiaan liittyvät satsaukset ovat saaneet tunnustusta myös valtakunnallisella tasolla. Vuonna 2013 Suomen ASH ry. valitsi Lappeenrannan kaupungin vuoden parhaaksi savuttomaksi työpaikaksi. Työhyvinvointitoimintaan panostettiin kertomusvuonna kaikkiaan eurolla.

10 10 Työhyvinvointikyselyä ei vuonna 2013 tehty, koska sen kohdalla haluttiin pitää tietoisesti välivuosi. Terveysperusteisia sairauspoissaoloja vertailukaupunkeja vähemmän Sairauspoissaolojen määrä on laskenut useana vuonna peräkkäin. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä nousi kuitenkin hieman. Terveysperusteisia sairauspoissaoloja kertyi vuonna 2013 kaikkiaan kalenteripäivää eli keskimäärin 11,7 kalenteripäivää henkilöä kohden. Vuonna 2012 vastaava luku oli 11,3. Tarkastelussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt. Sairauspoissaolopäiviksi on edellä luettu kaikki sairauden vuoksi poissaoloksi merkityt palkalliset ja palkattomat kalenteripäivät. Viime vuosien aikana toteutetut organisatoriset muutokset ovat vaikuttaneet sairauspoissaolojen vähentymiseen. Tilanteessa on kuitenkin nähtävissä myös yleinen hyvä kehitys. Kevan tilastojen mukaan sairauspoissaolot henkilöä kohden ovat kunta-alalla 17 kalenteripäivän luokkaa. Suhteessa vertailutietoihin Lappeenrannan tilanne on siis erittäin hyvä. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien prosentuaalinen osuus sairauspoissaoloista oli 4,1 % eli kalenteripäivää. Vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 4,8 %. Yleisimmät syyt sairauspoissaoloihin olivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten vaivat ja erilaiset vammat, joilla selittyi noin 37 % kaikista sairauspoissaoloista. Hengityselinten sairaudet olivat syynä noin 23 %:ssa ja mielenterveydelliset syyt noin 10 %:ssa poissaoloista. Näiden diagnoosiryhmien prosentuaalinen osuus sairauspoissaoloista on siis kaikkinensa noin 70 %. Sairauspoissaoloista aiheutuu vuosittain noin 2,5 miljoonan euron menetys, joten niillä on suuri merkitys työvoimakustannuksiin. Tämä luku ei sisällä mahdollisia sijaisten palkkauskustannuksia eikä asiaan liittyviä sähläyskustannuksia. Alla olevassa kuvassa on esitetty sairauspoissaolokustannukset ja päivät henkilöä kohden ikäluokittain. Suhteessa eniten sairastavat vuotiaat, jotka aiheuttavat myös suurimmat sairauspoissaolokustannukset. Merkillepantavaa on myös se, että juuri työelämään tulleet eli vuotiaiden ikäluokka sairastaa niin ikään melko paljon.

11 11 Työterveyshuollon palvelut Kaupungin henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Etelä- ennal- Karjalan työkunto Oy:ssä. Työterveyshuoltosopimus kattaaa taehkäisevän eli lakisääteisen työterveyshuollon (= Kelan korvaus- luokka I) ) ja perusterveydenhuoltotasoisen sairausvastaanoton (= Kelan korvausluokka II). Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2013 yh- teensä euroa. Kustannuksista Etelä-Karjalan pelastus- laitoksen osuutta oli euroa. Lakisääteisen työterveyshuollon osuuss kustannuksista oli euroa ja sairaanhoidon osuuss euroa. Työterveyshuollon painopistettä on onnistuttu viime vuosien aika- toi- na siirtämään aikaisempaan enemmän ennaltaehkäisevään mintaan. Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden vuonna 2013 olivat 435 euroa, kun jakajana käytetään vuodenn viimeisen päivän henkilöstömäärää. Kustannukset ovat valtakunnav an keskitasoa.

12 12 Asiakaskäyntejä työterveyshuollossa tehtiin seuraavasti: AMMATTIHENKILö 2013 Työterveyslääkäri 3813 joista I korvausluokkaa 206 Työterveyshoitaja 3027 joista I korvausluokkaa 846 Työpsykologi 294 joista I korvausluokkaa 270 Työfysioterapeutti 811 joista I korvausluokkaa OSAAMISEN VARMISTAMINEN Osaamisen varmistamisen painopiste oli kertomusvuonna eri alojen täydennyskoulutuksessa. Kaikkien toimialojen koulutustiedot ja koulutuksia koskevat päätökset tehdään sähköisen Personec ESS- järjestelmän kautta. Järjestelmään kirjattiin kertomusvuonna kaikkiaan koulutuspäivää. Määrä on noin 1,6 päivää jokaista työntekijää kohden. Lappeenrannan kaupungilla on vuoteen 2016 saakka solmittu henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva sopimus Finnish Consulting Group Oy:n kanssa. Vuonna 2013 FCG Koulutuspalveluilta hankittiin kaikkiaan 34 täydennyskoulutuspäivää, joihin osallistui yhteensä 530 henkilöä. FCG Koulutuspalveluilta hankittu koulutus on kohdentunut pääosin kasvatus- ja opetustoimeen. Henkilöstökoulutuksen kokonaiskustannukset olivat kertomusvuonna yhteensä euroa, josta euroa käytettiin keskitetysti. Toimialojen oma koulutus on ollut lähinnä eri alojen erityiskoulutusta. Kustannukset eivät sisällä koulutettavan henkilön palkkakustannuksia, mahdollisia oman koulutushenkilöstön palkkakustannuksia eivätkä omien koulutustilojen kustannuksia järjestettiin jo perinteeksi muodostunut kaupunginjohtajan startti eli koulutus- ja informaatiotilaisuus ajankohtaisista asi-

13 13 oista koko henkilöstölle. Vierailevana luennoitsijana startissa oli luovuuden asiamies Mato Valtonen. 5 HENKILÖSTÖN HUOMIOIMINEN Kaupungin vuosipäivänä muistettiin pitkästä palveluajasta Kaupungin vuosipäivänä 7. elokuuta 2013 palkittiin pitkästä palveluajasta kaikkiaan 105 kaupunkikonserniin kuuluvaa työntekijää. 40 vuotta kaupunkia palvelleita oli 7 henkilöä. 61 henkilöä oli palvelut kaupunkia 30 vuotta ja 37 henkilöä 20 vuotta. Huomionosoitusten kokonaiskustannus Lappeenrannan kaupungille oli euroa. Kertomusvuonna yksi työntekijä sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ristin kultaristein. Kaksi henkilöä palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun mitalilla ja yksi henkilö Suomen Leijonan ritarimerkillä. Merkkipäivälahjat ja eläkkeelle siirtyminen Lappeenrannan kaupungilla on yhtenäiset ohjeet henkilöstön huomioimisesta merkkipäivinä ja eläkkeelle siirryttäessä. Merkkipäivistä huomioidaan 50-vuotispäivä ja kaupungin lahjana annetaan suomalaista muotoilua. Huomioimisen euromääräinen arvo on noin 100 euroa. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä henkilöstöä muistetaan lahjalla, jonka arvo on 175 euroa.