ONKO SUUTARIN LAPSELLA KENKIÄ - työhyvinvoinnin vaaliminen Kiipulassa

Transkriptio

1 ONKO SUUTARIN LAPSELLA KENKIÄ - työhyvinvoinnin vaaliminen Kiipulassa Kiipulan kuntoutuskeskuksen juhlaseminaari Työelämäpäällikkö Maija-Leena Kaikkonen

2 KIIPULAN TYÖHYVINVOINNIN VIITEKEHYS Kiipulassa on omaksuttu kokonaisvaltainen näkemys työhyvinvoinnista. Se pohjautuu professori Juhani Ilmarisen (Työterveyslaitos) kehittämään talomalliin, jossa on kuvattu työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.

3 Työkykyyn vaikuttavat tekijät Työkyvyn talomallin on kehittänyt professori Juhani Ilmarinen. Se perustuu viime vuosien tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. (Työterveyslaitos)

4 Työhyvinvoinnin osatekijät Kiipulassa Yhteiskunta Perhe Johtaminen Lähiyhteisö Työntekijän terveys ja hyvinvointi Työympäristö Työyhteisön toimivuus Työn organisointi Arvot, asenteet, motivaatio Ammatillinen osaaminen

5 TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMIA työhyvinvoinnin laaja-alainen näkemys toiminta on jatkuvaa, tavoitteellista ja suunnitelmallista toiminta lähtee työpaikan tarpeista pohjautuu yhteistyöhön ja kohdistuu kaikkiin työntekijöihin mahdollistetaan työyhteisön kehittyminen ja kollektiivinen oppiminen

6 TYÖHYVINVOINNIN RAKENTUMINEN KIIPULASSA Työhyvinvoinnnin edistämisen tahot Kiipulassa Johtoryhmä Esimiehet Kiipulan / toimialojen tyhytoiminta Työsuojelu Työterveyshuolto Henkilöstö Luottamushenkilöt Suunnitelmien hyväksyntä ja resursointi Johtoryhmä Tyhyryhmä Tyhyringit Henkilökuntayhdistys Suunnitelmien kommentointi ja yhteenveto Työtyytyväisyyskysely (QPSNordc) TYKYSTEP tyhytoiminnan itsearviointi Kehityskeskustelut Osaamiskartoitukset Itsearvioinnit Terveystarkastukset Työpaikkaselvitykset Sairauspoissaolotilastot Tyhysuunnitelmien toteutuminen Toimialojen tyhysuunnitelmat Tyhyryhmä Tyhyringit ja johtoryhmät

7 Työhyvinvoinnin edistämisen tahojen tehtäväalueet Kiipulassa Johtoryhmä Esimiehet Kokonaisvastuu henkilöstön hyvinvoinnista Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Tyhytoiminnan suunnittelu Työhyvintointiasioiden käsittely yhteistyössä johdon kanssa Työsuojelu Tyhyryhmä Tyhyringit Luottamushenkilöt Työterveyshuolto Henkilöstö Henkilökuntayhdistys Kokonaisvaltaisen terveyden edistäminen Oman työkyvyn ylläpitäminen Järjestää työhyvinvointia tukevaa virkistystoimintaa

8 TYÖHYVINVOINNIN NÄKÖKULMA ARVOISSAMME Aikaansaavuus Saamme aikaan yksilön ja yhteiskunnan kannalta merkityksellisiä tuloksia ja vaikutuksia. Toimintamme on luotettavaa, osaavaa ja laadukasta. Kehitämme sitä jatkuvasti. On tärkeää, että kukin asiakas ja työntekijä voi antaa hyödyllisen panoksensa omassa yhteisössään. Rohkeus Katsomme tulevaisuuteen, haluamme oppia, uudistua ja uskallamme olla keskeneräisiä. Olemme rohkeasti omaleimaisia, luovia ja käytännöllisiä. Uuden luominen ja kehittyminen vaativat uskallusta ja sinnikkyyttä niin asiakkailta, työntekijöiltä kuin organisaatioltakin. Kumppanuus Teemme työtä yhdessä ja osaamista yhdistäen. Yhdessä tekemisen tavat vaihtelevat. Rakennamme ja vahvistamme kumppanuuksia. Tavoitteita saavutetaan ja toiminta kehittyy yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

9 Kohtuullisuus Ymmärrämme kohtuullisuuden merkityksen. Organisaatiolla, työntekijöillä ja asiakkailla on itsensä kokoiset tavoitteet. Näemme asiat suhteellisuudentajuisesti ja yhteyksissään. Keskitymme kehittymisen mahdollisuuksiin ja iloitsemme onnistumisista mahdollisiin vaikeuksiin takertumatta. Ihmisyys Kiipulassa on tilaa ihmiselle. Arvostamme itseämme ja muita. Välitämme lähimmäisistä. Olemme suvaitsevaisia ja vaalimme asiallisia rajoja. Näemme ihmisten erilaisuuden ja erilaiset näkemykset vahvuutena. A IKAANSAAVUUS R OHKEUS K OHTUULLISUUS K UMPPANUUS I HMISYYS

10 TYÖHYVINVOINNIN NÄKÖKULMA STRATEGIASSAMME Henkilöstön kehittäminen sekä ammatillisesta ja yhteisöllisestä osaamisesta huolehtiminen ovat strategiamme toteutumisen kulmakiviä. Työhyvinvointi, avoin viestintäkulttuuri, hyvä johtaminen ja esimiestoiminta ovat keskeisellä sijalla. Kehittämisen tavoitteena on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, joka on valmis tarttumaan asiakastyön haasteisiin ja on sitoutunut niin toiminnan kuin itsensä kehittämiseen. Asiakkaiden tarpeiden ja toimintaympäristön muutokset asettavat henkilöstöllemme jatkuvan kehittymisen haasteen.

11 TYÖHYVINVOINNIN HALLINTA Henkilöstön työhyvinvointiin vaikutetaan eritasoisin ennakoivin ja/tai korjaavin toimin Ammattiopiston, kuntoutuskeskuksen sekä hallinnon ja prosessituen henkilöstöstä koostetut tyhyringit valmistelevat ja kunkin vastuualueen johtoryhmät hyväksyvät kaksivuotiskausiksi työhyvinvointisuunnitelmat.

12 Kiipulasäätiön tyhyryhmä linjaa ja koordinoi työhyvinvointia edistäviä toimia koko säätiössä. Järjestelmän tavoitteena on lisätä osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja asiantuntemusta.

13 Vuosittaiset henkilökohtaiset kehityskeskustelut Työantajan kustantama ulkoinen ja sisäinen koulutus Työryhmien ja yksilöiden työnohjaus/valmennus osaamisen ja hyvinvoinnin edistäjänä Uusien/työelämään palaavien työntekijöiden perehdyttäminen

14 Kattavat ja kokonaisvaltaiset työterveyshuollon palvelut, työterveyshuolto nähdään tärkeänä kumppanina Varhaisen tuen ja puuttumisen toimintatavat (Parempi varhain -kirjanen) ja yhteiset pelisäännöt

15 Työsuojelutoiminta edistää työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä ja tukee työntekijöiden työkykyä Liikunta- ja virkistystoimintaa järjestää henkilökuntayhdistys (merkittävä rooli yhteisöllisyyden ylläpitämisessä) Edullinen työpaikkaruokailu, lounas- ja liikuntasetelit sekä mahdollisuus käyttää Kiipulan liikunta- ja virkistystiloja

16 Yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvaisuutta vahvistetaan niin koko Kiipulan tasolla kuin paikallisissa työyhteisöissä (henkilöstökokoukset, työpaikkakokoukset) Työhyvinvointia edistäneitä työtovereita kiitetään tyhykukin

17 Työhyvinvoinnin tilaa seurataan mm. tunnusluvuin, joita ovat osaamisen kehittämiseen tehty panostus sairauspoissaolot tyhysuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen työhyvinvointimittauksen tulokset Kiipulassa asetetaan vuosittain koko organisaatiota ja eri toimintasektoreita koskevat tavoitteet edellä mainituille tunnusluvuille

18 TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET omasta toimintakyvystä huolehtiminen tiedotuksen parantaminen liikunta- ja virkistysmahdollisuuksista parempi varhain -toimintatavat toimiva organisaatio ja esimiestyö työturvallisuus kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset työhyvinvointinäkökulma yhteisissä tilaisuuksissa yhteistyötä vakuutuslaitoksen kanssa

19

20

21 TYÖN IMU (Jari Hakanen, TTL, 2009) Työn imu kuvaa myönteistä, suhteellisen pysyvää tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jota luonnehtivat tarmokkuus omistautuminen uppoutuminen

22 Tarmokkuus on energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä Omistautuminen on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä Uppoutuminen (Hakanen, 2009) on syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta

23 TYÖN IMUA VAHVISTAVAT TEKIJÄT (Hakanen, 2009) Hyvässä työssä ja työyhteisössä työn voimavarat tyydyttävät inhimillisiä perustarpeita (itsenäisyys, yhteenkuuluvuus, pärjääminen) ja synnyttävät sitä kautta työn imua työn palkitsevuus ja kehittävyys työn itsenäisyys selkeät johtamisen käytännöt ja esimiehen tuki myönteiset asiakassuhteet palaute ja arvostus työn varmuus innovatiivisuus työyhteisössä työpaikan kannustava ilmapiiri

24 TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS Inhimillisessä ja innostavassa työssä työn vaatimuksista voi selviytyä ja työn voimavarat mahdollistavat, että työntekijä pystyy ja haluaa antaa parhaansa työlle. laadukasta työtä, vahvaa osaamista, uskottavuutta tuottavuutta ja kilpailukykyä

25 Huolehditaan jatkossakin siitä, että meillä suutarin lapsilla on hyvät ja tarkoitukseen sopivat kengät Kiitos