Henkilöstötilinpäätös 2004

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös 2004 MAANMITTAUSLAITOS 2005

2

3 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ HENKILÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstömäärä Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä v vuoden lopussa Pysyväisluonteisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä v vuoden lopussa Henkilöstökulut UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Henkilöstön osaamisen varmistaminen Koulutusrakenne Uudet tutkinnot ja ydinosaamisen vahvistaminen jatko- ja täydennyskoulutuksella Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito Sairauspoissaolot Työterveydenhoidon investoinnit Ansiotaso keskipalkat toimiluokittain HENKILÖSTÖN IKÄ Henkilöstön ikärakenne ansiotasoittain ja sukupuolen mukaan Eläkkeelle siirtyneen henkilöstön määrä Eläkeikään tulevan henkilöstön määrä tuloluokittain YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA TYÖAIKA Työajan jakautuminen Työssäoloaika...11

4 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) 1 YLEISTÄ Henkilöstöstrategian osa-alueet ja niiden tavoitteet vuosille vahvistettiin: Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat tehtävien määrää ja rakennetta. Henkilöstö suoriutuu, vaikka toimintaympäristö ja tehtävien vaatimukset muuttuvat. Yhteistyö toimii esimiesten ja henkilöstön välillä sekä henkilöstön kesken. Menettelyt ovat yhtenäiset, oikeudenmukaisuus toteutuu. Tavoitteiden toteutumisen mittareita ovat strateginen kehittyminen (henkilöstöstrategiassa yksilöityjen osaamisten kehittäminen) sekä henkilöstötutkimuksen tulos ja sen kehittyminen. 2 HENKILÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖKULUT 2.1 Henkilöstömäärä Maanmittauslaitoksen henkilöstömäärä henkilötyövuosina oli 1830 htv. mitattuna palkkajärjestelmän mukaan. Toimintamenoista rahoitetun henkilöstön määrä oli 1812 henkilötyövuotta. ja ulkopuolisella rahoituksella, pääasiassa työllistämisvaroin 9 henkilöä. Lisäksi tukemismomentilta käytettiin 9 henkilötyövuotta, yli kaksi kertaa niin paljon kuin aiemmin. Henkilötyövuosien määrän aleneva suunta loiveni. Toimintamenomomentilta palkattujen määrässä oli vähennystä edellisestä vuodesta vain 2 htv. Vähennystä vuonna 2003 oli 22 htv ( 1,2 %) Htv Henkilötyövuosien kehitys toteutunut tavoite

5 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) HTV, palkkajärjestelmä Muutos Muutos % Maanmittaustoimistot % Valtakunnalliset toimintayksiköt % % Henkilöstö yhteensä % josta toimintamenoista rahoitetut % Työajan seurantaan perustuva työajan jakaantuminen tuoteryhmille on liitteessä 5. Maanmittauslaitoksen henkilöstömäärä henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2004 oli Palkkajärjestelmän mukaan määrä oli 1830 htv. 9 htv:n ero johtuu osittain siitä, että maanmittaustoimistoissa varauduttiin alkuvuoden 2005 aikana tapahtuviin tuotantokatkoksiin, joita kesäkuussa tapahtuvan UKTJkii:n käyttöönoton tiedettiin tuovan mukanaan. Maanmittaustoimistoissa tehtiin töitä sisään ja ne pidetään vastaavasti vapaana vuonna Osa erosta johtuu siitä, että syksyllä tehdään maastotöitä, jotka pidetään vapaana seuraavan vuoden puolella Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä v vuoden lopussa Vuosi Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Näistä osa- Henkilömäärä %-osuus Yhteensä aikaeläkkeellä Henkilömäärä %-muutos , , , , , , , , , , , ,5 Kokoaikaisen henkilöstön määrä väheni 1,7 %:lla ja osa-aikaisten määrä kasvoi 9,7 %:lla. Osa-aikaeläkkeellä oli 7,3 % henkilöstöstä Pysyväisluonteisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä v vuoden lopussa Vuosi Pysyväisluonteiset Näistä työ- Määräaikaiset suhteisia lukumäärä %-osuus lukumäärä %-osuus , , , , , , , , , , , ,4 2.2 Henkilöstökulut Pysyväisluonteisen henkilöstön määrä väheni 0,5 %:lla. Määräaikaista henkilöstä palkattiin vian 65 % edellisen vuoden lukumäärästä (lisäksi harjoittelijoita 109 ja mittamiehiä 212). Työsuhteisten osuus on kavanut 13 %:een (12 % 2003). Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4 %. Vertailua vaikeuttavat vuosittain vaihtelevat tulospalkkiot, lomapalkkavelan muutokset, eläkemak-

6 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) sujen palautukset ja henkilösivukulujen muutokset. Em. tekijöiden vaikutuksesta palkkakulut kasvoivat noin 1 %. Palkankorotusten vaikutus oli noin 3 %. Henkilömäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta, sen vaikutus henkilöstökuluihin oli vähäinen. Henkilötyövuosien, henkilöstökustannusten ja liikevaihto/htv tunnusluvun kehittyminen on esitetty seuraavassa kaaviossa. 130 Henkilötyövuosien ja henkilöstökustannusten kehitys (1999=100) indeksi Liikevaihto/htv, euroa Henkilöstökustan nukset Henkilötyövuodet Virka- ja työehtosopimusten mukaisesti palkkoja korotettiin alkaen 2,43 %. Lisäksi maksettiin palkkausjärjestelmän uusimisesta johtuvat siirtymäajan korotukset, jonka kustannusvaikutus keskimäärin oli 1,35 %. Työnantajamaksut, jotka sisältävät eläkemaksun ennakkoprosentin suuruisena, olivat keskimäärin 23,5 %. Ennakkomaksu nousi edellisestä vuodesta 0,4%. Edellisenä vuonna ennakkoon maksettiin liian suurta työnantajan eläkemaksua, joten vuonna 2004 edellisenä vuonna maksettuja eläkemaksuja palautui euroa. Sen kustannusvaikutus palkkasummasta oli noin 0,3 %. Lomapalkkavelka kasvoi 0,4 milj. euroa.

7 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) HENKILÖSTÖKULUT (1 000 ) Muutos Muutos % Palkat % Palkkiot % Tulospalkkiot % -SVL:n palautukset % Palkat ja palkkiot % Sotu-maksut % -SVL:n palautukset % Eläkemaksut % -eläkemaksujen palautus/lisämaksu % Tapaturmamaksut % Henkilöstösivukulut % Maksetut henkilöstökulut % Lomapalkkavelan muutos % Henkilöstökulut yhteensä % Henkilöstökulujen rahoitus: Toimintamenot % Työvoimahallinto % Muut % Yhteensä % Tukemismenot % Kaikki yhteensä % 3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY 3.1 Henkilöstön osaamisen varmistaminen Koulutusrakenne Henkilöstön lukumäärä oli vuoden lopussa 1815 henkilöä, josta noin kolmannes oli suorittanut keskiasteen tutkinnon. Alimman korkea-asteen tai perusasteen tutkinnon oli suorittanut noin viidennes henkilöstöstä. Korkeakoulututkinto oli neljäsosalla henkilöstöstä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 80 % oli miehiä. Koulutusaste Lukumäärä % koulutusasteen mukaan % sukupuolen mukaan Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Perusaste ,0 25,9 20,9 33,2 66,8 100 Keskiaste ,1 46,7 32,6 22,8 77,2 100 Alin korkea-aste ,5 17,2 21,0 56,0 44,0 100 Alempi korkeakouluaste ,3 3,2 8,3 79,5 20,5 100 Ylempi korkeakouluaste ,9 6,8 16,6 78,0 22,0 100 Tutkijakoulutus ,2 0,2 0,6 83,3 16,7 100 Yhteensä ,2 53,8 100 Vuoteen 2003 verrattuna korkeakoulututkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä pysyi ennallaan. Koulutuksen jakautuminen sukupuolen mukaan ei muuttunut vuoden aikana Uudet tutkinnot ja ydinosaamisen vahvistaminen jatko- ja täydennyskoulutuksella Toimintayksiköt laativat edellisenä vuonna tehtyihin tiimien osaamisen tavoiteprofiileihin ja kehittymissuunnitelmiin perustuvat henkilökohtaiset, useammalle vuodelle jaksottuvat kehittymissuunnitelmat, joita osin myös jo toteutettiin. Johtamisen ammatillistamiseen tähtäävä koulutus alkoi 10 toimintayksikön osalta. Yhteensä 37 esimiestä aloitti oppisopimusrahoitteisen Johtamisen

8 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) erikoisammattitutkinnon (JET) tai vastaavan koulutusohjelman suorittamisen. Opiskelu on vaatinut esimiehiltä paljon, mutta kyseisten toimintayksiköiden johtajat arvioivat myönteisten vaikutusten osaltaan jo näkyneen yksiköidensä tuloksessa. Muut yksiköt tekivät valmisteluja JET- koulutuksen käynnistämiseksi yhdessä paikallisten sidosryhmiensä kanssa seuraavan vuoden alussa. Tutkinto tai vastaava Tutkintoja tai koulutusohjelmia kpl 2004 Koulutukseen osallistujia kpl 2004 Koulutukseen osallistujia kpl 2003 Kartoittaja AMK-insinööri, tradenomi DI, lis., tohtori Muut pitkäkestoiset opinnot josta JET- ym. johtamisopinnot Yhteensä Uusia tutkintoja suoritettiin 7, ja niiden lisäksi erillisiä täydennysopintoja. Yhteensä 131 henkilöä (7 % henkilöstöstä) osallistui ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen. Ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen on 2000-luvulla osallistunut n. 60 henkilöä/v. Vuonna 2004 on lisäystä aiheutunut 35 henkilön uudelleenkoulutuksesta käynnistämisestä irtisanomisen vaihtoehtona sekä johtamisen erikoisammattiopinnoista. Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämiseksi kokeneilta asiantuntijoilta nuoremmille toteutettiin ensimmäinen mentorointiohjelma. Siinä on vuosittain mukana 10 mentori-aktoriparia. Strategisen kehittymisen mittarin arvo oli 5,2 % ( tavoitearvo 5,8 %). Siihen kuuluu ammattimainen johtaminen, mentorointiohjelma, suoritetut tutkinnot ja koulutusohjelmat suhteutettuna vakinaisen henkilöstön määrään. Henkilöstökoulutuksen painopistealueita olivat esimiestaitojen, johtamisen ja mentoroinnin lisäksi laadun ja prosessien hallinta sekä auditoinnit, maanmittaustehtävien teknisammatillinen kehittäminen, mm. VRS-verkko ja GPS osaamisen laajentaminen sekä UKTJkii ja tiimitaidot. Henkilöstökoulutuksen tarve ja niin ollen siihen käytetty työaika vaihtelee vuosittain. Vuoden 2004 tilastoluvun mukaan siihen käytettiin 4,5 päivää henkilöä kohti Koulutuspäiviä/henkilö 5,2 5,7 5,9 6,6 5,7 4,5 Koulutuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista (%) 1,8 2,6 2,5 3,0 2,2 1,8 Yksiköt tekivät yhteistyötä maanmittausalan oppilaitosten sekä lukioiden ja peruskoulujen kanssa. Yhteistyömuotoja olivat opetustyöhön osallistuminen, laitoksen ja alan tunnetuksi tekeminen erilaisissa tilaisuuksissa, TETtoiminnan (Työelämään tutustuminen) järjestäminen sekä harjoittelijoiden palkkaaminen. Vuonna 2004 oli yhteensä 109 harjoittelijaa (2003: 114). Laitostasolla maanmittausalan tunnettuuden lisäämiseksi mm. suunniteltiin toi-

9 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) 3.2 Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito 3.3 Sairauspoissaolot mialan yhteisiä www-sivuja oppilaitosten, eri työnantajien sekä ammattijärjestöjen kanssa (IMAGO-työryhmä). Henkilöstö voi hyvin, kun osaaminen on kunnossa ja kun johtaminen ja yhteistyö toimivat. Kaikki toimintayksiköt toteuttivat laatimaansa työhyvinvoinnin suunnitelmaa, jonka osatekijöitä ovat ergonomiainvestoinnit, kuntoutusryhmät ja liikunta- ja virkistystoiminta. Henkilöstön osallistumista laitoksen yhteiseen harrastus- ja virkistystoimintaan tuettiin sekä oman yksikön henkilöstölle järjestettiin myös erikseen liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Henkilöstön tyytyväisyyttä on seurattu vuosittain vuodesta 1994 alkaen. Vuonna 2003 otettiin käyttöön konsulttiyrityksen tekemä henkilöstötutkimus, joka mahdollistaa myös ulkopuolisen vertailun. Samalla arviointi ulotettiin esimiestasolle asti. Henkilöstö on vertailuaineistoa tyytyväisempää omaan työhönsä ja tiiminsä toimintaan, mutta tyytymättömämpää esimiehen johtamistapaan. Arviointiasteikolla 1-5 saatiin seuraavat tulokset: Sisäinen toimivuusindeksi 3,5 3,7 Organisaatiokuvaindeksi 3,1 3,3 Vastausprosentti 80,6 81,2 Vastaajista 69 % olisi valmis suosittelemaan Maanmittauslaitosta ystävälleen. Kaksi kolmasosaa vastanneista on tyytyväisiä työn motivoivuuteen, työskentelyedellytyksiin ja tiimin toimintaan. Esimiehen johtamistyyliin, toimintaan suorituksen ohjaajana ja kehittämishakuisuuteen tyytyväisten osuus oli 61 %. Palkitsemiseen tyytyväisiä oli 31 % vastaajista. Työyhteisöjen sisäistä toimivuutta selvitettiin omaan työhön, tiimin ja toimintayksikön toimintaan sekä esimiehen johtamistapaan perustuen. Sisäisen toimivuuden indeksiksi saatiin 3,7. Vuonna 2003 se oli 3,5. Vapaiden kommenttien perusteella hyvin toimivat asiat keskittyvät johtamiseen ja esimiestyöhön (avoimuus, tunnustus, nopea päätöksenteko), työtovereiden väliseen vuorovaikutukseen (auttaminen, osaamisen jakaminen), toimitiloihin ja työkaluihin, turvallisuuteen ja työterveyshuoltoon. Vastaavasti kehitettäviä alueita ovat palkkausjärjestelmä, mahdollisuudet tehtävien vaihtoon ja sisäisiin siirtoihin sekä työmäärän kohtuullisuus. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot (työpäivien lukumäärä) vähenivät edellisestä vuodesta 4,5 %. Näiden suhteellinen osuus kaikista sairaustapauksista oli kuitenkin vähän suurempi kuin edellisenä vuonna tpv % tapauksista tpv % tapauksista tpv % tapauksista 1-3 päivän sairauspoissaolot , , ,3 Sairauspoissaolot pv/htv 8,9 9 8,5 tpv/htv tpv/htv tpv/htv Tapaturmat 293 0, , ,3

10 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) 3.4 Työterveydenhoidon investoinnit Henkilötyövuotta kohti laskettujen sairauspoissaolopäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta 0,5 työpäivällä. Tapaturmapäivien lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta 5 % ja vuoteen 2002 verrattuna 6 %. Kaksi kolmasosaa tapaturmatyöpäivistä keskittyy kahteen toimintayksikköön. Työterveydenhoidon kustannukset kasvoivat 17,8 %:lla edellisestä vuodesta (myös henkilötyövuotta kohti laskettuna). Tämän lisäksi on investoitu työpisteiden ergonomiaan /htv /htv /htv Ansiotaso keskipalkat toimiluokittain Henkilöstötutkimuksen mukaan palkkaukseen oltiin tyytymättömiä. Palkkaus työn asettamiin vaatimuksiin nähden sai arvion 2,8, hyvien suoritusten palkitseminen 2,7 ja palkkausjärjestelmän kannustavuus 2,6. 4 HENKILÖSTÖN IKÄ Keskiarvo Henkilö- Keskiarvo Henkilö- Toimiluokka /kk lukum. *) /kk lukum.*) Koko laitos *) Lukuun sisältyy myös määräaikaista henkilöstöä. Keskipalkka oli 4,7 % edellisvuotista korkeampi. Maanmittauslaitoksen palkkataso on valtiovarainministeriön henkilöstöosaston ylläpitämän VPLtilaston perusteella noin 5 % valtion palkkatasoa korkeammalla (vuoden 2003 tilasto, 2004 tilasto ei vielä käytettävissä). 4.1 Henkilöstön ikärakenne ansiotasoittain ja sukupuolen mukaan Henkilöstön keski-ikä nousi 47,6 vuoteen ( ,3 v; ,5 v). Naisten keski-ikä oli 48,4 vuotta ( ,1 v) ja miesten 46,6 vuotta ( ,3 v).

11 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) Ikäluokka Ansiotaso/kk Koko henkilöstö yli alle 1870 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset %- osuus , , , , , , , , ,9 65- Yhteensä Henkilöstöstä 18,8 % oli alle 40-vuotiaita. Osuus on edellisen vuoden tasolla. 4.2 Eläkkeelle siirtyneen henkilöstön määrä Eläkeperuste % koko henkilöstästä lkm lkm lkm lkm lkm lkm v.2004 Vanhuuseläke ,7 Työkyvyttömyyseläke ,4 Työttömyyseläke Varhaiseläke ,2 Varh. vanhuuseläke ,1 Muu poistuma ,8 Yhteensä ,3 Tulovaihtuvuus ,5 Eläkkeelle siirtyi yhteensä 45 henkilöä ja muiden työnantajien palvelukseen siirtyi 14 henkilöä. Uusrekrytointeja tehtiin Eläkeikään tulevan henkilöstön määrä tuloluokittain Seuraavien 10 vuoden aikana eläkeikään tulee keskimäärin 54 henkilöä/ v (laskettu 63 v perusteella). Eniten eläkeikään tulevia on kahdessa alimassa tuloluokassa.

12 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) Vuosi Tuloluokka euroa yli alle 1870 Yhteensä Yhteensä YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA Tunnusluku Mittayksikkö V V.2001 V V V.2004 Henkilöstön määrä lkm Henkilöstön keski-ikä vuosi 45,9 46,2 46,5 47,3 47,6 Henkilöstön poistuma lkm Henkilöstön tulovaihtuvuus lkm Eläkepoistuma lkm Osa-aikaeläkkeelle lähteneiden määrä lkm Työtyytyväisyysindeksi piste 3,2 3,5 3,4 3,5 3,7 Sairauspoissaolot tpv/hlö 8,9 8,4 8,9 9,0 8,5 Työterveydenhoidon kustannukset /htv

13 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (13) LIITE 1 6 TYÖAIKA 6.1 Työajan jakautuminen (%) Työssäoloaika 81,1 % 81,0 % 80,4 % 80,3 % 81,0 % 81,0 % Loma 14,1 % 13,6 % 13,9 % 14,2 % 13,8 % 14,1 % Sairaus 3,2 % 3,6 % 3,6 % 3,6 % 3,8 % 3,6 % Lapsen sairaus 0,3 % 0,3 % 0,3 % 0,2 % 0,3 % 0,2 % Äitiysloma,vanhempainloma 0,1 % 0,2 % 0,3 % 0,1 % 0,2 % 0,1 % Virkistystoiminta 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,7 % *) Lomarahavapaat 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,4 % 0,7 % 0,6 % Muut poissaolot 0,1 % 0,3 % 0,5 % 0,4 % 0,4 % 0,3 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100,0 % *) Vuoden 2003 alusta alkaen virkistystoimintaa ei lueta poissaoloihin. Projekteille M1113 'Virkistystoiminta' ja M1115 'Työhyvinvointitoiminta' kirjattu työaika on 0,5 % kokonaistyöajasta. 6.2 Työssäoloaika Tuotanto (%) Suunnitelma Suunnitelma 2004 budjettirahoitteinen 35,5 % 34,9 % 35,0 % 36,7 % 35,2 % 34,9 % 36,1 % maksullinen 38,4 % 37,6 % 36,6 % 35,9 % 36,1 % 36,2 % 35,9 % Tuotanto yhteensä 73,9 % 72,5 % 71,6 % 72,6 % 71,3 % 71,1 % 72,0 % Tuotannon tuki 3,6 % 3,7 % 4,0 % 4,2 % 4,7 % 5,1 % 4,7 % Kehittäminen 4,5 % 4,4 % 5,5 % 5,4 % 5,3 % 5,1 % 5,3 % Tukipalvelut ja yleishallinto 5,0 % 5,1 % 5,3 % 5,2 % 5,1 % 5,3 % 5,1 % Asiakaspalvelu ja markkinointi 4,6 % 4,8 % 4,9 % 4,3 % 4,8 % 4,8 % 4,6 % Yksikön muut yhteiset 8,5 % 9,4 % 8,7 % 8,3 % 8,9 % 8,6 % 8,2 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %