Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina"

Transkriptio

1 Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina Tutkimus kuntalaisten mielipiteistä kunnallisista palveluista ARTTU-tutkimuskunnissa vuosina 2008 ja 2011 Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 21

2 TEKIJÄ Marianne Pekola-Sjöblom 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina. Tutkimus kuntalaisten mielipiteistä kunnallisista palveluista ARTTUtutkimuskunnissa vuosina 2008 ja 2011 SISÄLLYS 1 Johdanto 2 Kunnallisten palvelujen käyttö Kuntalaisten mielipiteet yksittäisistä kunnallisista palveluista 3.1. Arviot eri palvelusektoreilla 3.2 Kunnalliset palvelut käyttökokemuksen mukaan arvioituina 3.3 Kokokuva yksittäisiä kunnallisia palveluja koskevista arvioista 4 Kuntalaisten kokonaisarviot palvelutyytyväisyydestä, tärkeydestä ja saavutettavuudesta 4.1 Palvelutyytyväisyyttä, tärkeyttä ja saavutettavuutta mittaavat indeksit 4.2 Yleisarviot palvelutyytyväisyyden, tärkeyden ja saavutettavuuden tasosta 4.3 Kuntalaisten yksilöominaisuudet ja palveluarviot 4.4 Kunnan rakenteelliset tekijät ja palveluarviot 5 Kuntalaisten palveluarviot erityyppisissä kunnissa 5.1 Palvelutyytyväisyys 5.2 Palvelujen saavutettavuus ja tärkeys 5.3 Palveluarviot kuntaliitoskunnissa 5.4 Kuntalaisten palvelutyytyväisyys ARTTU-kunnissa 5.5 Palvelutyytyväisyyden yhteydet kuntalaisten muihin mielipiteisiin 6 Kuntalaisten suhtautuminen yksityisiin palveluihin 7 Kuntalaisten mielipiteet palvelujen järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä 8 Yhteenveto kuntalaisten palveluarvioita koskevista tuloksista Liitetaulukot 1

4 1 Johdanto Kunnilla voidaan nähdä olevan kolme keskeistä tehtävää; palvelujen järjestäminen kuntalaisille verorahoituksella (palvelujen järjestämistehtävä), toimiminen kuntalaisten monipuolista osallistumista tukevana yhteisönä (demokratian vahvistamistehtävä), sekä kunnan alueen kehittäminen kuntalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi (paikallistaloudellinen tehtävä) luvun puolivälin tienoilla käynnistetyn kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) tarpeellisuutta perusteltiin tarpeella turvata kuntien vastuulla olevien palvelujen saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa. Tämän ja muiden perustelujen perusteella on voitu tulkita, että kunnat eivät nykyisillä rakenteilla selviä tai selviytyvät huonosti tulevista tehtävistään ja että suuremmat kunnat ja yhteistyöorganisaatiot kykenevät käyttämään voimavaransa tehokkaammin ja saavat samoilla voimavaroilla aikaan enemmän ja parempia palveluja. Osana Paras-arviointitutkimusohjelman Demokratia ja johtaminen tutkimusosiota on toteutettu kaksi laajaa kuntalaiskyselyä, joiden tarkoituksena on ollut saada tutkittua tietoa muun muassa siitä, mitä mieltä kuntalaiset ovat kunnallisten palvelujen hoidosta omassa kunnassaan Paras-uudistuksen alkuvaiheessa ja uudistuksen edetessä, ja siten selvittää onko Paras-uudistus vaikuttanut kunnallisiin palveluihin kuntalaisten mielestä, ja jos niin miten. Kuntaliiton aiemmin toteuttamien vastaavantyyppisten kuntalaiskyselytutkimusten tapaan myös tässä tarkastellaan kuntalaisten antamia arvioita kunnallisista palveluista pääasiallisesti äänestäjinä ja veronmaksajina. Äänestäjänä kansalainen ottaa kantaa julkisen sektorin laajuuteen ja suuntaan liittyviin kysymyksiin äänestämällä sitä puoluetta, jonka ohjelma lähinnä vastaa omia näkemyksiä, kun taas veronmaksajana kansalaisella on omat näkemyksensä pitkälti verovaroin rahoitetusta yhteiskunnan rahoituksesta ja panostuksista. Niin veronmaksajien kuin äänestäjienkin voidaan katsoa edustavan yleistä arviointinäkökulmaa, ja toimivat samalla myös palvelukuvan mittarina eli sen ilmaisimena, millainen mielikuva ihmisillä on kuntansa palvelun tasokkuudesta ja toimivuudesta (Lumijärvi 1999, 20; vrt myös Pekola-Sjöblom 2006a; Pekola-Sjöblom 2011, ) Em. näkökulmien lähellä on palvelukokemusta omaavien kuntalaisten, palvelujen käyttäjien arviointinäkökulma. Palvelujen käyttäjien ja asiakkaiden roolit nähdään tässäkin tutkimuksessa toistensa synonyymeina, vaikka niitä ei tarkalleen ottaen voidakaan pitää samaa tarkoittavina rooleina (ks. esim. Olin & Pekola-Sjöblom & Sjöblom 2004; Pekola-Sjöblom 2006a, 189; Pekola-Sjöblom 2011). Omanlaistaan näkökulmaa ja kansalaisroolia edustavat julkisella sektorilla työskentelevät kansalaiset. Heidän oletetaan olevan kiinnostuneita ainakin siitä palvelualasta millä he työskentelevät, mikä voi vaikuttaa siihen, miten he asennoituvat julkiseen sektoriin ja arvioivat sen järjestämiä palveluja. (Johansson & Nilsson & Strömberg 2001; ; Dahlberg & Vedung 2001; Pettersen & Rose 1997; ks. myös Pekola-Sjöblom 2002b, Pekola-Sjöblom 2006a, ; Pekola-Sjöblom 2011) * Ensimmäinen kuntalaiskysely tehtiin syksyllä 2008 ja sen tulokset on raportoitu julkaisussa Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa (Pekola-Sjöblom 2011), sen luvussa 5: Kuntalaiset palvelujen arvioitsijoina. Kuntalaistutkimuksen palveluosion keskeisimmät kysymykset voidaan siten kiteyttää seuraavaan pääkysymykseen: Miten kuntalaiset arvioivat oman kuntansa kunnallisia palveluja syksyllä 2011 ja miten arviot ovat muuttuneet Paras-uudistuksen aikana, vuodesta 2008? 2

5 Pääkysymyksestä voidaan johtaa seuraavia keskeisiä osakysymyksiä: *Vaihtelevatko kuntalaisten arviot erikokoisissa ja erityyppisissä sekä eri Paras-ratkaisun valinneissa kunnissa? *Vaihtelevatko kuntalaisten arviot erilaisten yksilöominaisuuksien suhteen? *Onko palveluarvioilla nähtävissä yhteyksiä kuntalaisten muihin asenteisiin, jos niin mihin? Kaikkien kysymysten osalta selvitetään tilannetta paitsi syksyllä 2011 myös ajallisesta näkökulmasta, ts. onko kuntalaisarvioissa nähtävissä muutoksia ajanjaksolla ? Kuntalaisten palvelumielipiteet tässä tutkimuksessa Syksyllä 2011 toteutetussa kuntalaiskyselyssä on kuntalaisten arvioita kunnallisista palveluista kartoitettu yhtäläisellä tavalla ja yhtäläisistä näkökulmista syksyn 2008 kyselyn kanssa. Palvelujen arviointi tehdään seuraavista näkökulmista: - Palvelujen käyttö; Onko (itse tai perheenjäsen) käyttänyt kunnallisia palveluja viimeisen 12 kuukauden aikana. - Palvelujen hoito; Miten hyvin tai huonosti hoidettuna pitää kunnan palveluja tai toimia asteikolla 1-5 (1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin). - Palvelujen tärkeys; Miten tärkeänä pitää kunnan järjestämiä palveluja asteikolla 1-5 (1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä). - Palvelujen saavutettavuus; Miten hyvänä pitää palvelujen saavutettavuutta asteikolla 1-3 (1=huono, 3=hyvä). Arvioita palvelujen käytöstä, hoidosta, tärkeydestä ja saavutettavuudesta kartoitetaan kaikkiaan 42 yksittäisen palvelun osalta. Ne edustavat sosiaali-, terveys-, koulutus-, sivistysja kulttuuri- sekä teknisen toimen palveluja. Edellä lueteltujen näkökulmien lisäksi kuntalaiskysely sisältää kysymyksen, jossa kartoitetaan muutaman yksityisen palvelun käytöstä sekä arviota palvelun laadusta suhteessa vastaavaan kunnan järjestämään palveluun. Kuntalaiskyselyssä on pyritty kartoittamaan kuntalaisten mielipiteitä paitsi yksittäisistä palveluista myös laajemmin palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyvistä kysymistä kuten palveluverkosta, palvelujen valinnanvapaudesta, palvelujen tehostamisesta, palvelujen käyttäjien vaikuttamismahdollisuuksista jne. Tulosten analysoinnista Ajallisessa vertailussa ei ole käytetty painotuksia. Vuoden 2008 tulokset on vuoden 2009 liitoskuntien osalta yhdistetty ilman painotuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti monikuntaliitosten kohdalla vuoden 2008 tuloksissa painottuu keskimääräistä enemmän yhdistyvien kuntien tulokset, kun taas 2011 tuloksissa painottuu otoksen tapaan suurimman kunnanosan, yleensä ennen liitosta suurimman kunnan tai kaupungin asukkaiden näkemykset. Tämän seikan merkityksen konkretisoimiseksi tullaan vuoden 2009 liitoskuntien osalta syventämään jossain määrin myös entisten liittyvien kuntien ja nykyisten kunnanosien asukkaiden mielipiteitä. 3

6 Syksyn 2008 kuntalaiskyselyn palveluarvioiden keskeisimmät tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: - Valtaosa kuntalaisista on tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin - Kunnallisia palveluita pidetään tärkeinä ja vähintään keskinkertaisesti saavutettavissa olevina - Kuntalaisten palveluarviot vaihtelevat voimakkaasti eri palvelujen ja kuntien välillä - Kuntalaiset ovat selkeästi tyytyväisimpiä sivistys- ja koulutuspalveluihin, vähiten tyytyväisiä sosiaalipalveluihin - Palveluja käyttäneet ovat pääsääntöisesti selvästi tyytyväisempiä palveluihin kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palveluista - Kuntalaisten palvelutyytyväisyys on suurinta kuntaliitoksen jo toteuttaneissa tai lähitulevaisuudessa toteuttavissa, asukasluvultaan pienissä, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Vähiten tyytyväisiä ollaan kaupunkimaisissa, yli asukkaan kunnissa. - Hyvin saavutettavissa olevia kunnallisia palveluja pidetään yleensä myös hyvin hoidettuina. - Kuntalaiset pitävät tärkeänä palvelutuotannon säilyttämistä kunnallisena. - Kuntalaiset arvostavat kuntapalveluissa läheisyyttä, joustavuutta, laatua ja monipuolisuutta. He haluavat vaikuttaa palveluihin ja pitävät tärkeänä valinnanvapautta eri palveluntuottajien välillä. 4

7 2 Kunnallisten palvelujen käyttö 2011 Kunnallisten palvelujen käytön yleisyys vaihtelee yksittäisten palvelujen kohdalla voimakkaasti kuntalaiskyselyyn vastanneiden henkilöiden ja/tai heidän perheenjäsentensä osalta. Tämä on voitu todeta myös vuoden 2008 kyselyn sekä monien muidenkin aikaisempien tutkimusten perusteella. Kyselyssä kysytyistä palveluista yleisimmin käytetyt palvelut ovat samat kuin kyselyssä 2008 tuli ilmi. Kaikkiaan seitsemän palvelun kohdalla palvelujen käyttäjiä on yli puolet vastanneista kuntalaisista: - kierrätystoiminta (91) - jätehuolto (82) - terveyskeskuksen lääkärivastaanotto (76) - kirjastopalvelut (69) - sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotto (66) - liikunta-, urheilu- ja muut vapaa-aikapalvelut (56) - hammashoito (54) Kierrätystoiminta Jätehuolto Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto Kirjastopalvelut Sairaan-/terveyshoitajan vastaanotto Liikunta-, urheilu- ja muut vapaa-aikapalvelut Hammashoito Kulttuuripalvelut Joukkoliikennepalvelut Sairaala Kansalais- ja työväenopisto Kouluterveydenhuolto Rakennusvalvonta Peruskoulun luokat 1-6 Äitiys- ja lastenneuvola Peruskoulun luokat 7-9 Lasten päivähoito Ammatilliset oppilaitokset Nuorisotilat Lukio Esiopetus Perheneuvola Kunnallinen asuntotarjonta Oppilaiden koulukuljetus Aamu- tai iltapäivätoiminta Terveyskeskuksen vuodeosasto Toimeentulotuki Kunnallinen tonttitarjonta Oppilashuolto Mielenterveyspalvelut Kotisairaanhoito Erityisopetus Vammaisten palvelut Vanhusten kotipalvelu Vanhusten laitoshoito Vanhusten palveluasuminen Päihdehuolto Lapsiperheiden kotipalvelu Kuvio 1. Erilaisia kunnallisia palveluja viimeisen 12 kuukauden aikana käyttäneiden kuntalaisten osuudet vuonna 2011 (, N= ) 5

8 Vähiten käytettyjä palvelut edustavat etupäässä sosiaalitoimen palveluja kuten päihdehuolto ja erilaiset vanhusten palvelut, vammaisten palvelut ja mielenterveyspalvelut. koulutuspalveluista erityisesti oppilashuolto ja erityisopetus ovat vähän käytettyjä palveluja kyselyyn vastanneiden kuntalaisten ja heidän perheenjäsentensä keskuudessa. Palvelujen käyttöosuudet ovat pääsääntöisesti samansuuruisia tai lähes samansuuruisia kuin syksyn 2008 kyselyssä. Vain yhden palvelun, sairaan-/terveyshoitajan vastaanottopalvelun kohdalla voidaan havaita käyttäjien osuuden vähäinen lisäys. Toisaalta kolmen palvelun kohdalla on havaittavissa 3-5 prosenttiyksikön suuruista vähennystä. Nämä vähennykset koskevat kulttuuri-, mielenterveys- sekä äitiys- ja lastenneuvolapalveluja. Palvelujen käyttöosuudet vaihtelevat tutkimuskuntien välillä erittäin suuressa erityisesti joukkoliikennepalvelujen kohdalla, suurimmillaan 7 prosentista 80 prosenttiin vastanneista kuntalaisista. Myös seuraavien palvelujen kohdalla käyttöosuuksien vaihtelu kuntien välillä on jopa yli 30 prosentin luokkaa; terveyspalveluista sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto, hammashoito ja sairaalat sekä sivistys- ja kulttuuripalveluista kansalais- ja työväenopistot, kulttuuripalvelut sekä liikunta-, urheilu ym. vapaa-aikapalvelut. Vähäisimmiksi kuntien väliset käyttäjäosuudet jäävät lähinnä niissä palveluissa, joissa kyselyyn vastanneilla kuntalaisilla on ylipäätään vähän omakohtaista käyttökokemusta. Tämä vastaa syksyn 2008 kyselyä koskevia havaintoja. (liitetaulukko 1) Kuten aiemmissakin vastaavissa tutkimuksissa on todettu (vrt Pekola-Sjöblom 2011, 2006), vaihtelut kuntalaisten käyttämissä palveluissa kertovat samalla myös siitä, missä määrin kunkin palvelun kohdalla on kyse palvelujen käyttäjien ja missä määrin veronmaksajien arvioista. Tähän asiaan palataan myöhemmin tässä palveluanalyysissa. 6

9 3 Kuntalaisten mielipiteet yksittäisistä kunnallisista palveluista 3.1. Arviot eri palvelusektoreilla Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan kuntalaisten arvioita kunnallisista palvelusektoreittain eli sosiaali-, terveys-, koulutus-, sivistys- ja teknisten palvelujen kokonaisuuksista käsin. Kuntalaisten arvioita tarkastellaan niin palvelujen hoidon, tärkeyden ja saavutettavuuden näkökulmista. Tarkasteltavat palvelut ja näkökulmat ovat samoja kuin syksyllä 2008 tehdyssä vastaavassa kyselyssä. Tulosten analysointi tehdään ensin vuotta 2011 osalta ja sen jälkeen arvioissa tapahtuneita muutoksia syksystä Sosiaalipalvelut Kuntalaisia pyydettiin arvioimaan palvelujen hoitoa, tärkeyttä ja saavutettavuutta kaikkiaan yhdeksän sosiaalipalvelujen osalta: lasten päivähoito, perheneuvola, vanhusten palveluasuminen, vanhusten laitoshoito, vanhusten kotipalvelu, lapsiperheiden kotipalvelu, vammaisten palvelut, päihdehuolto ja toimeentulotuki. Käyttö. Valtaosassa tarkasteltavista sosiaalipalveluista käyttöosuudet ovat vähäisiä; suurin käyttöosuus on lasten päivähoidossa (13) ja vähäisimmät osuudet päihdehuollossa ja lapsiperheiden kotipalvelussa (1). Tärkeys. Vähäisestä käytöstä huolimatta ko. palveluja tärkeinä pitävien osuudet ovat pääosin hyvin korkeita, korkeimmillaan vanhusten kotipalvelussa ja palveluasumisessa. Samalla ainoastaan päihdehuollon, lapsiperheiden kotipalvelun ja toimeentulotuen osalta ko. palveluita tärkeinä pitävien osuudet jäävät alle 80 prosenttiin. Taulukko 1. Kuntalaisten arviot sosiaalipalvelujen hoidosta, saavutettavuudesta ja tärkeydestä vuosina 2008 ja Niiden osuudet, jotka pitävät palvelua hyvin hoidettuna, palvelun saavutettavuutta hyvänä ja palvelua tärkeänä (). Eos-vastaukset on huomioitu palvelujen hoitoa koskevissa arvioissa (suluissa -osuus ilman eos-vastauksia). Sosiaalipalvelut: Käyttö Hyvin hoidettu, Saavutettavuus Tärkeys suuri, N hyvä, Lasten päivähoito (61) 35 (60) Perheneuvola 9 25 (51) 25 (51) Vanhusten kotipalvelu 4 17 (35) 16 (32) Vanhusten 3 19 (36) 16 (31) palveluasuminen Vanhusten laitoshoito 3 16 (31) 13 (25) Vammaisten palvelut 4 12 (31) 11 (30) Toimeentulotuki 6 11 (28) 10 (25) Päihdehuolto 1 8 (23) 8 (23) Lapsiperheiden kotipalvelu 1 6 (18) 6 (18) Tyytyväisyys ja saavutettavuus. Vähäiset käyttäjien osuudet heijastuvat myös palveluarvioihin; niin palvelun hoitoa kuin myös saavutettavuutta hyvänä pitävien osuudet jäävät valtaosin melko mataliksi; korkeimmat arviot löytyvät lasten päivähoidosta ja perheneuvolapalvelusta. Mikäli vastauksista ei osaa sanoa vastaukset jätetään tarkastelun ulkopuolelle, nousee kaikkien palvelujen kohdalla hyvänä pitävien osuudet vähintään jonkin 7

10 verran, ja lasten päivähoidon ja perheneuvolan kohdalla merkittävästi, ylittäen kummassakin 50 prosentin osuuden. Lasten päivähoito Perheneuvola Vammaisten palvelut Vanhusten palveluasuminen Vanhusten kotipalvelu Päihdehuolto Toimeentulotuki Vanhusten laitoshoito Lapsiperheiden kotipalvelu 2,65 2,71 3,07 3,08 3,18 3,07 3,14 3,05 2,89 2,92 2,97 2,91 2,99 2,85 3,51 3,50 3,69 3,67 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 keskiarvot asteikolla Kuvio 2. Arviot sosiaalipalvelujen hoidosta v ja Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä paremmin hoidettuna kuntalaiset pitävät. Palvelujen hoitoa koskevien arvioiden keskiarvotarkastelun avulla vertaillaan yksittäisten palvelujen saamia arvioita vuosien 2008 ja 2011 välillä. Samalla keskiarvotarkastelusta voidaan päätellä, onko saadut arviot ennemmin myönteisiä kuin kriittisiä. Arviointiasteikolla 1-5 kriittinen piste löytyy arvon 3 kohdalla; sen ylittävät arvot ilmaisevat positiivista arviota ja arvon 3 alittavat arvot puolestaan ennemmin kriittistä kuin positiivista arviota. Sosiaalipalvelujen hoidosta voidaan yleisesti ottaen todeta ensinnäkin, että palveluista yli puolen arviot ovat muuttuneet kriittisemmiksi vuoden 2008 jälkeen. Suurimmat negatiiviset muutokset on nähtävissä vanhuspalvelujen niin laitoshoidon, palveluasumisen kuin kotipalvelunkin kohdalla. Toisaalta lapsiperheiden kotipalvelun ja päihdehuollon osalta arviot ovat hieman parantuneet. Sosiaalipalvelujen hoitoon suhtaudutaan yleisellä tasolla ennemmin kriittisesti kuin positiivisesti kaikkiaan neljän palvelun kohdalla; lapsiperheiden kotipalvelu, vanhusten laitoshoito, toimeentulotuki ja päihdehuolto. Niissä kussakin arvio oli kriittisellä puolella jo vuodesta 2008, ja kriittinen arvio on niissä vahvistunut syksyllä

11 Lasten päivähoito Perheneuvola Vammaisten palvelut Vanhusten palveluasuminen Vanhusten kotipalvelu Päihdehuolto Toimeentulotuki Vanhusten laitoshoito Lapsiperheiden kotipalvelu 2,14 2,14 1,99 2,01 1,99 1,95 2,02 2,00 1,91 1,95 1,97 1,98 1,95 1,91 1,81 1,84 2,29 2,30 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 keskiarvot asteikolla Kuvio 3. Arviot sosiaalipalvelujen saavutettavuudesta v ja Keskiarvot asteikolla 1-3; mitä suurempi arvo, sitä paremmin saavutettavana kuntalaiset pitävät. Arviot sosiaalipalvelujen saavutettavuudesta kulkevat sikäli pitkälti käsi kädessä palvelujen hoitoa koskevien arvioiden kanssa, että niiden edellä lueteltujen neljän palvelun kohdalla, joissa arviot palvelujen hoidosta ovat ennemmin kriittiset kuin myönteiset, myös arviot saavutettavuudesta ovat kriittisiä. Lisäksi vanhusten palveluasumisen saavutettavuus arvioidaan ennemmin kriittiseksi kuin positiiviseksi, samaten arviot vammaisten palvelujen sekä vanhusten kotipalvelujen saavutettavuudesta ovat kriittisen arvon tuntumassa. Tiivistys keskeisimmistä tuloshavainnoista sosiaalipalveluiden osalta: * palvelujen käyttö on vähäistä (1-13 käyttänyt) * palvelut arvioidaan pääsääntöisesti hyvin tärkeiksi (71-92) * palvelun hoitoa ja saavutettavuutta hyvänä pitävien osuudet jäävät valtaosin melko mataliksi, mikä johtuu pitkälti vähäisestä käytöstä *palveluista yli puolen arviot ovat muuttuneet kriittisemmiksi vuodesta 2008, suurimmat negatiiviset muutokset ovat nähtävissä vanhuspalveluissa *lähes puolet palveluista saa keskimääräistä kriittisemmän arvion palvelujen hoidossa ja saavutettavuudessa *arviot saavutettavuudesta ovat hyvin samansuuntaisia palvelujen hoitoarvioiden kanssa Terveyspalvelut Palvelujen hoitoa, tärkeyttä ja saavutettavuutta on arvioitu yhteensä seuraavien terveyspalvelujen osalta: terveyskeskuksen lääkärivastaanotto, sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotto, hammashoito, äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, sairaala, kotisairaanhoito, terveyskeskuksen vuodeosasto ja mielenterveyspalvelut. Käyttö. Valtaosassa tarkasteltavista sosiaalipalveluista käyttöosuudet vaihtelevat suuresti yksittäisten palvelujen välillä; terveyskeskuksen lääkärivastaanotto, sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotto ja hammashoito edustavat palveluja, joita on käyttänyt yli 9

12 puolet kyselyyn vastanneista kuntalaisista tai heidän perheestään, kahdessa ensin mainitussa vähintään kaksi kolmesta. Myös sairaalan ja kouluterveydenhuollon palveluja on käytetty yli viidennessä tapauksista. Sitä vastoin mielenterveyspalvelut, kotisairaanhoito ja terveyskeskuksen vuodeosastot kuuluvat hyvin vähän käytettyihin palveluihin. Taulukko 2. Kuntalaisten arviot terveyspalvelujen hoidosta, saavutettavuudesta ja tärkeydestä vuosina 2008 ja Niiden osuudet, jotka pitävät palvelua hyvin hoidettuna, palvelun saavutettavuutta hyvänä ja palvelua tärkeänä (). Eos-vastaukset on huomioitu palvelujen hoitoa koskevissa arvioissa (suluissa -osuus ilman eos-vastauksia). Terveyspalvelut: Käyttö Hyvin hoidettu, Saavutettavuus hyvä, Tärkeys suuri, N Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto (62) 53 (60) Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto (50) 45 (48) Sairaala (54) 40 (55) Hammashoito (51) 40 (49) Äitiys- ja lastenneuvola (68) 34 (66) Kouluterveydenhuolto (48) 27 (49) Kotisairaanhoito 5 16 (39) 15 (37) Terveyskeskuksen vuodeosasto 6 14 (32) 13 (30) Mielenterveyspalvelut 5 9 (25) 10 (26) Tärkeys. Palvelujen käytössä ilmenevistä suurista vaihteluista huolimatta kaikkia arvioituja terveyspalveluja pidetään erittäin tärkeinä; tärkeinä pitävien osuudet vaihtelevat palveluittain 88 prosentista 96 prosenttiin. Tärkeimmiksi terveyspalveluiksi on arvioitu terveyskeskuslääkärin vastaanotto ja sairaalan palvelut. Tärkeysarviot ovat yleisellä tasolla pysyneet hyvinkin stabiilina vuodesta Tyytyväisyys. Palvelujen hoitoon ollaan yleisesti ottaen tyytyväisimpiä sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanottopalvelujen kohdalla. Se on samalla ainut palvelu, jossa yli puolet vastanneista pitää palvelua hyvin hoidettuna. Vähintään neljä kymmenestä vastaajasta on tyytyväisiä terveyskeskuksen lääkärivastaanottoon, sairaalaan ja hammashoitoon. Mikäli vastauksista jätetään huomioimatta ne, jotka ovat valinneet ei osaa sanoa kannan, niin tyytyväisten osuus nousee näissä noin puoleen tai sen yli. Samalla myös äitiys- ja lastenneuvolapalveluiin tyytyväisten osuus nousisi kolmanneksesta kahteen kolmasosaan. Palvelujen hoitoa hyvänä pitävien osuudessa on yleisellä tasolla nähtävissä korkeintaan vain parin prosenttiyksikön suuruisia muutoksia puoleen tai toiseen. Palveluista sairaalat ja mielenterveyspalvelut ovat ainoita, joissa muutos on ollut positiivinen. Huonosti hoidettujen osuudet (ks. liitetaulukko 4) ovat selvästi suurimpia terveyskeskuksen lääkäripalvelujen ja hammashoidon kohdalla; molemmissa palvelua huonosti hoidettuna pitävien osuus on yli neljännes (22-23) vastanneista. Tarkasteltaessa terveyspalvelujen hoitoa keskiarvoin asteikolla 1-5 (ei osaa sanoa vastaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle), nähdään ensinnäkin, että kaikissa terveyspalveluissa mielenterveyspalveluja lukuun ottamatta arviot ovat keskimääräistä positiivisempia (ts. ylittävät kriittisen arvon 3). Äitiys- ja lastenneuvoloiden kohdalla arvio on erittäin korkea, arviointiskaalalla 1-5 lähellä arvoa neljää. Toinen havainto on, että kuudessa yhdeksästä palvelusta kriittisyys on lisääntynyt ajanjaksolla , eniten hammashoidossa. 10

13 Kolmantena nähdään, että kolmen palvelun kouluterveydenhuollon, mielenterveyspalvelujen ja sairaaloiden - kohdalla kokonaisarvio on parantunut hieman vuodesta (kuvio x) Äitiys- ja lastenneuvola Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Sairaala Kouluterveydenhuolto Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto Hammashoito Kotisairaanhoito Terveyskeskuksen vuodeosasto Mielenterveyspalvelut 2,84 2,89 3,08 3,05 3,86 3,83 3,70 3,64 3,56 3,57 3,39 3,44 3,38 3,33 3,36 3,28 3,31 3,26 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 keskiarvot asteikolla Kuvio 4. Arviot terveyspalvelujen hoidosta v ja Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä paremmin hoidettuna kuntalaiset pitävät. Saavutettavuus. Saavutettavuusarvioiden tarkastelusta käy ilmi ensinnäkin, että palvelujen saavutettavuutta hyvänä pitävien osuudet ovat puolessa terveyspalveluita pienempiä, osin jopa huomattavasti pienempiä kuin palvelun hoitoa hyvänä pitävien osuudet. Palveluista äitiysja lastenneuvolat edustavat ainutta palvelua, missä saavutettavuutta pidetään parempana kuin palvelun hoitoa. Äitiys- ja lastenneuvola 2,41 2,40 Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Sairaala Kouluterveydenhuolto Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto Hammashoito Kotisairaanhoito Terveyskeskuksen vuodeosasto Mielenterveyspalvelut 2,25 2,23 2,13 2,16 2,12 2,17 2,02 1,98 1,93 1,89 2,02 2,03 2,00 2,01 1,83 1,87 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 keskiarvot asteikolla Kuvio 5. Arviot terveyspalvelujen saavutettavuudesta v ja Keskiarvot asteikolla 1-3; mitä suurempi arvo, sitä paremmin saavutettavana kuntalaiset pitävät. 11

14 Saavutettavuusarvioiden keskiarvotarkastelusta käy ilmi, että mielenterveyspalvelujen, hammashoidon ja terveyskeskuksen lääkärivastaanottopalvelun saavutettavuuteen suhtaudutaan keskimääräistä kriittisemmin vuonna Terveyskeskuksen vuodeosaston ja kotisairaanhoidon saavutettavuusarviot ovat nekin hyvin lähellä kriittistä pistettä. Saavutettavuusarvioiden ajallisesta tarkastelusta käy ilmi, että samalla tavoin kuin palvelutyytyväisyysarvioissa, myös palvelujen saavutettavuudessa on yleisellä tasolla nähtävissä lähinnä vain pieniä, korkeintaan kahden prosenttiluokan suuruisia muutoksia puoliin ja toiseen. Suurin yksittäinen muutos on nähtävissä kouluterveydenhuollossa. Muutokset ovat tyypillisesti samansuuntaisia kuin palvelutyytyväisyysarvioissa. Tiivistys keskeisimmistä tuloshavainnoista terveyspalveluiden osalta: * palvelujen käyttö vaihtelee suuresti palvelujen välillä (5-66 käyttänyt) * palvelut arvioidaan pääsääntöisesti hyvin tärkeiksi (89-96) * palvelun hoitoa hyvänä pitävien osuudet vaihtelevat käyttöyleisyyden tapaan; vain sairaan- /terveyshoitajan vastaanottopalvelut saavuttivat enemmistön tyytyväisyyden *huonosti hoidettujen osuudet ovat selvästi suurimpia terveyskeskuksen lääkäripalvelujen ja hammashoidon kohdalla *kuudessa yhdeksästä palvelusta kriittisyys on lisääntynyt ajanjaksolla , eniten hammashoidossa *arviot saavutettavuusarvioiden ajallisesta muutoksesta ovat samansuuntaisia palvelujen hoitoarvioiden kanssa Koulutuspalvelut Palvelujen hoitoa, tärkeyttä ja saavutettavuutta on arvioitu seuraavien koulutuspalvelujen osalta: esiopetus, peruskoulun luokat 1-6 ja luokat 7-9, lukiot, ammatilliset oppilaitokset, erityisopetus, oppilashuolto, aamu- tai iltapäivätoiminta sekä oppilaiden koulukuljetus. Käyttö. Tarkasteltavat koulutuspalvelut edustavat tässä tutkimuksessa melko vähän käytettyjä palveluita. Suurin käyttäjien osuus on nähtävissä peruskoulun alakoulujen kohdalla, niissäkin vain vajaa viidennes (18) vastanneista. Vähiten käytettyjä palveluita edustavat erityisopetus, oppilashuolto sekä aamu- tai iltapäivätoiminta, 4-6 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tärkeys. Edellä tarkasteltujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tapaan myös koulutuspalveluja pidetään kautta linjan hyvinkin tärkeinä. Tärkeinä pitävien osuudet vaihtelevat palveluittain 81 prosentista 95 prosenttiin. Selvästi tärkeimpinä koulutuspalveluina pidetään peruskoulun alaja yläkouluja. Tärkeysarviot ovat yleisellä tasolla pysyneet stabiilina vuodesta 2008, suurimpana muutoksena ammatillisten oppilaitosten kohdalla nähtävä kahden prosenttiyksikön suuruinen kasvu

15 Taulukko 3. Kuntalaisten arviot koulutuspalvelujen hoidosta, saavutettavuudesta ja tärkeydestä vuosina 2008 ja Niiden osuudet, jotka pitävät palvelua hyvin hoidettuna, palvelun saavutettavuutta hyvänä ja palvelua tärkeänä (). Eos-vastaukset on huomioitu palvelujen hoitoa koskevissa arvioissa (suluissa -osuus ilman eos-vastauksia). Koulutuspalvelut: Käyttö Hyvin hoidettu, Saavutettavuus Tärkeys suuri, N hyvä, Peruskoulun luokat (67) 37 (66) Esiopetus (69) 34 (67) Peruskoulun luokat (61) 32 (61) Lukio (63) 30 (63) Oppilaiden koulukuljetus 8 24 (52) 21 (48) Ammatilliset oppilaitokset (53) 24 (53) Aamu- tai iltapäivätoiminta 6 17 (42) 17 (44) Erityisopetus 4 16 (42) 15 (42) Oppilashuolto 5 12 (34) 13 (36) Tyytyväisyys. Tyytyväisyys koulutuspalvelujen hoitoon on suurinta peruskoulun, esiopetuksen ja lukion kohdalla. Näissä kaikissa tyytyväisten osuus jää kuitenkin kolmanneksen paikkeille. Mikäli vastauksista jätetään huomioimatta ne, jotka ovat valinneet ei osaa sanoa kannan, niin tyytyväisten osuus nousee näissä selvästi, vähintään 60 prosenttiin vastanneista. Myös ammatillisten oppilaitosten osalta tyytyväisten osuus nousisi yli puoleen. Kriittisimmin suhtaudutaan oppilashuoltoon, erityisopetukseen sekä aamu- tai iltapäivätoimintaan. Palvelujen hoitoa hyvänä pitävien osuudessa on yleisellä tasolla nähtävissä yleensä vain parin prosenttiyksikön suuruisia muutoksia puoleen tai toiseen. Palveluista ammatillisten oppilaitosten ja oppilashuollon kohdalla nähdään pientä positiivista muutosta. Oppilaiden koulukuljetukseen tyytyväisten osuus on laskenut eniten, kolmen prosentin verran. Esiopetus Peruskoulun luokat 1-6 Lukio Peruskoulun luokat 7-9 3,85 3,79 3,79 3,77 3,71 3,72 3,68 3,67 Ammatilliset oppilaitokset Oppilaiden koulukuljetus Aamu- tai iltapäivätoiminta Erityisopetus Oppilashuolto 3,52 3,54 3,49 3,41 3,33 3,35 3,33 3,32 3,17 3,25 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 keskiarvot asteikolla Kuvio 6. Arviot koulutuspalvelujen hoidosta v ja Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä paremmin hoidettuna kuntalaiset pitävät. 13

16 Kun tarkastellaan koulutuspalvelujen hoitoa keskiarvoin asteikolla 1-5 (ei osaa sanoavastaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle), voidaan havaita, että kaikissa koulutuspalveluissa arviot ovat keskimääräistä positiivisempia (ts. ylittävät kriittisen arvon 3). Esiopetus sekä peruskoulun alaluokat ovat saaneet korkeimmat arviot oppilashuollon jäädessä arvioiden häntäpäähän. Toinen havainto on, että arvioissa tapahtuneet ajalliset muutokset ovat selvästi jakaantuneita; viidessä palvelussa kriittisempään suuntaan ja neljässä palvelussa aiempaa positiivisemmaksi. Selkeimmät muutokset näkyvät oppilashuollossa, koulukuljetuksessa ja esiopetuksessa; oppilashuollossa muutos on positiivinen ja muissa negatiivinen. Saavutettavuus. Saavutettavuusarvioiden tarkastelusta voidaan tehdä mielenkiintoinen, sosiaali- ja terveyspalveluista poikkeava havainto, jonka mukaan palvelujen saavutettavuutta arvioidaan positiivisemmin kuin palvelujen hoitoa. Kaikkiaan neljässä palvelussa - peruskoulun alaluokat ja yläluokat, esiopetus ja lukiot saavutettavuutta hyvänä pitäviä on yli puolet vastanneista. Esiopetus Peruskoulun luokat 1-6 Lukio Peruskoulun luokat 7-9 2,49 2,49 2,54 2,54 2,45 2,47 2,51 2,52 Ammatilliset oppilaitokset Oppilaiden koulukuljetus 2,25 2,28 2,22 2,20 Aamu- tai iltapäivätoiminta Erityisopetus Oppilashuolto 2,07 2,10 2,09 2,12 2,04 2,09 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 keskiarvot asteikolla Kuvio 7. Arviot koulutuspalvelujen saavutettavuudesta v ja Keskiarvot asteikolla 1-3; mitä suurempi arvo, sitä paremmin saavutettavana kuntalaiset pitävät. Saavutettavuusarvioiden ajallisesta tarkastelusta käy ilmi, että samalla tavoin kuin palvelutyytyväisyysarvioissa, myös palvelujen saavutettavuudessa on yleisellä tasolla nähtävissä vain pieniä, korkeintaan parin prosenttiluokan suuruisia muutoksia puoliin ja toiseen. Selvin ajallinen muutos on nähtävissä oppilaiden koulukuljetuksen saavutettavuutta hyvänä pitävien osuuden vähenemisen muodossa. Saavutettavuusarvioita keskiarvoina tarkasteltaessa merkille pantavaa on, että kaikki koulutuspalvelut ylittävät saavutettavuuden osalta kriittisen pisteen eli suhtautuminen kaikkien koulutuspalvelujen saavutettavuuteen on ennemmin positiivista kuin negatiivista. Ajallisen muutoksen osalta huomattavinta on oppilashuollon saavutettavuudessa havaittava positiivinen muutos. 14

17 Tiivistys keskeisimmistä tuloshavainnoista koulutuspalveluiden osalta: * palvelujen käyttäneiden osuudet ovat yleisesti ottaen melko vähäisiä (4-18) * palvelut arvioidaan pääsääntöisesti hyvin tärkeiksi (81-95) * palvelun hoitoa hyvänä pitävät ovat vähemmistönä kaikissa palveluissa * Palvelujen hoitoa hyvänä pitävien osuudessa on yleisellä tasolla nähtävissä yleensä vain parin prosenttiyksikön suuruisia muutoksia puoleen tai toiseen * kaikissa koulutuspalveluissa arviot palvelun hoidosta ovat keskimääräistä positiivisempia (ts. ylittävät kriittisen arvon 3). * esiopetus sekä peruskoulun alaluokat ovat saaneet parhaimmat arviot ja oppilashuolto heikoimman * palvelujen saavutettavuutta arvioidaan positiivisemmin kuin palvelujen hoitoa; ajalliset muutokset ovat pieniä Sivistys- ja kulttuuripalvelut Kuntalaiskyselyssä pyydettiin kuntalaisia arvioimaan palvelujen hoitoa, tärkeyttä ja saavutettavuutta kaikkiaan myös seuraavien viiden sivistys- ja kulttuuripalvelun osalta: kirjasto-, kulttuuri- sekä liikunta-, urheilu- ja muut vapaa-aikapalvelut, kansalais- ja työväenopistot ja nuorisotilat. Käyttö. Kyselyyn vastanneiden kuntalaisten keskuudessa sivistys- ja kulttuuripalvelujen käyttö vaihtelee erittäin suuresti; kaikkein eniten käytettyihin kuuluvista kirjastopalveluista (69) nuorisotiloihin (10). Kirjastopalvelujen ohella myös liikunta- ym. vapaa-aikapalveluja käyttäneitä on yli puolet (56), kulttuuripalveluja lähes puolet (47) ja kansalais- ja työväenopistojakin kolmannes vastanneista. Taulukko 4. Kuntalaisten arviot sivistys- ja kulttuuripalvelujen hoidosta, saavutettavuudesta ja tärkeydestä vuosina 2008 ja Niiden osuudet, jotka pitävät palvelua hyvin hoidettuna, palvelun saavutettavuutta hyvänä ja palvelua tärkeänä (). Eos-vastaukset on huomioitu palvelujen hoitoa koskevissa arvioissa (suluissa -osuus ilman eos-vastauksia). Käyttö Hyvin hoidettu, Saavutettavuus Tärkeys suuri, N Sivistyspalvelut: hyvä, Kirjastopalvelut (83) 75 (84) Liikunta-, urheilu- ym. vapaa-aikapalvelut (65) 55 (67) Kansalais- ja työväenopisto (70) 51 (71) Kulttuuripalvelut (62) 48 (64) Nuorisotilat (34) 16 (34) Tärkeys. Palvelujen tärkeysarviot vaihtelevat sivistys- ja kulttuuripalveluissa enemmän kuin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa. Tärkeinä pitävien osuus on suurimmillaan kirjastopalveluissa, joissa 85 pitää niitä melko tai erittäin tärkeinä. Myös liikunta- ym. palveluja pitää tärkeänä yli kahdeksan kymmenestä vastaajasta. Kolmen muun arvioidun palvelun kohdalla tärkeinä pitävien osuudet jäävät alle 80 prosenttiin. Kulttuuripalveluja tärkeinä pitäviä on kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta kuntalaisesta, ja osuus on samalla pienempi kuin minkään muun tässä kyselyssä arvioidun kunnallisen palvelun kohdalla. Huomattavaa on kuitenkin, että etenkin kulttuuripalvelujen kohdalla on nähtävissä selvää tärkeänä pitävien osuuden kasvua vuodesta

18 Tyytyväisyys. Kuntalaiset ovat pääosin kohtuullisen tyytyväisiä sivistys- ja kulttuuripalvelujen hoitoon. Kolmessa viidestä palvelusta tyytyväisten osuus on yli puolet vastanneista. Tyytyväisimpiä kuntalaiset ovat kirjastopalvelujen hoitoon; peräti kolme neljästä pitää niitä melko tai erittäin hyvin hoidettuna. Tyytyväisten osuus sekä liikunta- ym. vapaaaikapalvelujen sekä kansalais- ja työväenopistojen kohdalla on runsaat 50 prosenttia. Kulttuuripalveluihinkin tyytyväisiä on lähes puolet vastanneista. Ainut poikkeus on nuorisotilat, joiden hoitoon tyytyväisiä on alle viidennes vastanneista. Mikäli vastauksista jätetään huomioimatta ne, jotka ovat valinneet ei osaa sanoa kannan, niin tyytyväisten osuus nousee pääosin selvästi, neljässä viidestä palvelusta vähintään 60 prosenttiin vastanneista. Tässäkin tapauksessa nuorisotiloihin tyytyväisten osuus jää vain noin kolmannekseen vastanneista kuntalaisista. Kirjastopalvelut 4,16 4,19 Kansalais- ja työväenopisto Liikunta-, urheilu- ym. vapaa-aikapalvelut Kulttuuripalvelut 3,86 3,87 3,75 3,79 3,69 3,75 Nuorisotilat 3,12 3,13 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 4,2 4,4 keskiarvot asteikolla Kuvio 8. Arviot sivistys- ja kulttuuripalvelujen hoidosta v ja Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä paremmin hoidettuna kuntalaiset pitävät. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen hoitoa keskiarvoin asteikolla 1-5 (ei osaa sanoa -vastaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle) tarkasteltaessa voidaan havaita, että kaikissa palveluissa arviot ovat keskimääräistä positiivisempia (ts. ylittävät kriittisen arvon 3). Nuorisotiloja lukuun ottamatta keskiarvot ovat hyvin korkeita, ja kirjastopalveluissa keskiarvo jopa ylittää arvon 4. Merkillepantavaa on myös se, että palvelutyytyväisyys on noussut kaikissa palveluissa ainakin hiukan vuodesta Eniten kasvua on nähtävissä kulttuuripalveluissa. Tähän saattaa ainakin osittain olevan syynä se, että vuoden 2011 kyselyn otos ja vastaukset ovat liitoskuntien osalta painottuneet aiempaa kyselyä enemmän kuntakeskustoissa asuviin kuntalaisiin. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että tyytyväisyys sivistyspalveluihin on tyypillisesti suurempaa kaupunkimaisissa ja asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. (vrt Pekola-Sjöblom 2011, ) Saavutettavuus. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta hyvänä pitävien kuntalaisten osuudet vaihtelevat tyytyväisten osuuksia enemmän. Samalla saavutettavuutta hyvänä pitävien osuudet ovat kaikissa palveluissa pienempiä kuin tyytyväisten osuudet. Ainoastaan kirjastopalveluja pidetään enemmistön mielestä hyvin saavutettavina. Liikuntaym. vapaa-aikapalvelujen sekä kulttuuripalvelujen kohdalla tyytyväisyyden ja saavutettavuuden välillä on selvää eroa, kun taas nuorisotilojen saavutettavuutta hyvänä pitävien osuus on sama kuin tyytyväisten osuus. Nuorisotilojen saavutettavuutta huonona pitävien osuus on hieman hyvänä pitävien osuutta suurempi. Tämä näkyy keskiarvotarkastelussa (1-3) siten, että nuorisotilojen keskiarvo alittaa hienoiseltaan kriittisen pisteen. Keskiarvotarkastelussa näkyy myös muuten varsin stabiilin ajallisen tilanteen lisäksi kulttuuripalvelujen saavutettavuusarvion paraneminen. 16

19 Kirjastopalvelut 2,59 2,59 Kansalais- ja työväenopisto Liikunta-, urheilu- ym. vapaa-aikapalvelut Kulttuuripalvelut 2,41 2,42 2,32 2,33 2,21 2,26 Nuorisotilat 1,98 1,99 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2, keskiarvot asteikolla 1-3 Kuvio 9. Arviot sivistys- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta v ja Keskiarvot asteikolla 1-3; mitä suurempi arvo, sitä paremmin saavutettavana kuntalaiset pitävät. Tiivistys keskeisimmistä tuloshavainnoista sivistys- ja kulttuuripalveluiden osalta: * Palvelujen käyttäneiden osuudet vaihtelevat eri palveluissa suuresti (10-69); eniten käytetty palvelu on kirjastopalvelut * Palvelujen tärkeysarviot vaihtelevat sivistys- ja kulttuuripalveluissa enemmän kuin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa; tärkeinä pitävien osuus vaihtelee palveluittain * Kuntalaiset ovat pääosin kohtuullisen tyytyväisiä sivistys- ja kulttuuripalvelujen hoitoon. Kaikissa palveluissa arviot ovat keskimääräistä positiivisempia. * Tyytyväisimpiä kuntalaiset ovat kirjastopalvelujen hoitoon. * Tyytyväisyys on noussut kaikissa palveluissa vuodesta 2008, eniten kulttuuripalveluissa. * Saavutettavuutta hyvänä pitävien osuudet ovat kaikissa palveluissa pienempiä kuin tyytyväisten osuudet. * Saavutettavuusarviot ovat pysyneet varsin stabiilina vuodesta 2008, poikkeuksena kulttuuripalvelujen arvion selvä parantuminen sekä nuorisotilojen arvion painuminen hienokseltaan kriittisen arvon puolelle. Tekniset palvelut Kuntalaiskyselyn viides palvelusektoriosio koski teknisiä palveluja, eritellysti seuraavia kymmentä palvelua: kunnallinen asuntotarjonta, kunnallinen tonttitarjonta, joukkoliikennepalvelut, rakennusvalvonta, jätehuolto, kierrätystoiminta, teiden ja katujen hoito, kunnallistekniikka, kaavoitus ja ympäristön siisteys. Kuntalaisilta pyydettiin arviota näiden palvelujen hoidosta, tärkeydestä ja saavutettavuudesta. Saavutettavuusarviot eivät kuitenkaan koskeneet teiden ja katujen hoitoa, kunnallistekniikkaa, kaavoitusta eikä ympäristön siisteyttä. Käyttö. Teknisten palvelujen käyttö on vaihdellut erittäin suuresti; kierrätystoiminta ja jätehuolto kuuluvat valtaosan käyttämiin palveluihin, kun taas kunnallista tontti- ja asuntotarjontaa ovat käyttäneet alle kymmenesosa vastanneista kuntalaisista. Tärkeys. Teknisiä palveluja pidetään muiden palvelujen tapaan tärkeinä. Tärkeysarviot vaihtelevat kuitenkin selvästi; puolet palveluista on sellaisia, joissa tärkeinä pitävien osuus on yli 90 prosenttia, neljässä palvelussa alle 80 prosenttia. Vähiten tärkeänä pidetty palvelu on 17

20 kunnallinen tonttitarjonta, mutta senkin kohdalla tärkeinä pitäviä on 70 prosenttia vastanneita kuntalaisista. Taulukko 5. Kuntalaisten arviot teknisten palvelujen hoidosta, saavutettavuudesta ja tärkeydestä vuosina 2008 ja Niiden osuudet, jotka pitävät palvelua hyvin hoidettuna, palvelun saavutettavuutta hyvänä ja palvelua tärkeänä (). Eos-vastaukset on huomioitu palvelujen hoitoa koskevissa arvioissa (suluissa -osuus ilman eos-vastauksia). Tekniset palvelut: Käyttö 2011 Hyvin hoidettu, Saavutettavuus Tärkeys suuri, N hyvä, Kierrätystoiminta (67) 65 (68) Jätehuolto (68) 63 (69) Kunnallistekniikka.. 50 (58) 46 (54) Ympäristön siisteys.. 39 (44) 38 (43) Teiden ja katujen hoito (32) 30 (32) Rakennusvalvonta (46) 22 (43) Joukkoliikennepalvelut (29) 24 (30) Kunnallinen 5 19 (39) 18 (38) tonttitarjonta Kaavoitus.. 17 (35) 20 (34) Kunnallinen asuntotarjonta 16 (39) 14 (30) Tyytyväisyys. Osittain käyttöosuuksien vaihtelujen seurauksena myös arviot palvelujen hoidosta vaihtelevat suuresti; enemmistön on tyytyväinen kierrätystoimintaan ja jätehuoltoon, lähes puolet myös kunnallistekniikkaan. Sitä vastoin vähiten käytettyjen palvelujen kohdalla tyytyväisten osuus jää alle viidesosaan. Kunnallista tontti- ja asuntotarjontaa lukuun ottamatta tyytyväisten osuudet ovat pienempiä kuin käyttäneiden osuudet. Jätehuolto Kierrätystoiminta Kunnallistekniikka Ympäristön siisteys Rakennusvalvonta Kunnallinen tonttitarjonta Kaavoitus Kunnallinen asuntotarjonta Teiden ja katujen hoito Joukkoliikennepalvelut 2,84 2,83 3,34 3,32 3,37 3,30 3,19 3,20 3,15 3,14 3,06 3,02 2,97 2,98 3,61 3,55 3,81 3,83 3,79 3,80 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 keskiarvot asteikolla Kuvio 10. Arviot teknisten palvelujen hoidosta v ja Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä paremmin hoidettuna kuntalaiset pitävät. Teknisten palvelujen hoitoa keskiarvoin asteikolla 1-5 (ei osaa sanoa -vastaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle) tarkasteltaessa voidaan havaita tyytyväisten osuuksien tapaan erittäin suuria vaihteluita. Kierrätystoiminnan ja jätehuollon saama keskiarvo on lähes neljä, 18

21 kun taas toisena ääripäänä ovat joukkoliikennepalvelujen ja teiden ja katujen hoidon keskimääräistä kriittisemmät arviot (ts. alittavat kriittisen arvon 3). Asuntotarjonnan saama arvio ylittää hienoisesti kriittisen pisteen. Ajallisesta tarkastelusta käy ilmi, että tyytyväisyys on laskenut eniten rakennusvalvonnan ja kunnallistekniikan ja hieman myös kunnallisen asuntotarjonnan kohdalla. Muutoin arviot ovat pysyneet lähes stabiilina vuodesta Saavutettavuus. Teknisten palvelujen saavutettavuutta hyvänä pitävien osuudet jäävät kaikissa palveluissa alle puoleen vastanneista. Kierrätystoiminnassa ja jätehuollossa saavutettavuutta hyvänä pitävien osuudet ovat selvästi pienempiä kuin vastaavat tyytyväisten osuudet, muissa palveluissa tyytyväisyys- ja saavutettavuusarviot ovat lähellä toisiaan. Jätehuolto Kierrätystoiminta 2,42 2,43 2,38 2,37 Rakennusvalvonta Kunnallinen tonttitarjonta Kunnallinen asuntotarjonta 2,14 2,14 2,04 2,06 1,98 1,98 Joukkoliikennepalvelut 1,83 1,83 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 3 keskiarvot asteikolla Kuvio 11. Arviot teknisten palvelujen saavutettavuudesta v ja Keskiarvot asteikolla 1-3; mitä suurempi arvo, sitä paremmin saavutettavana kuntalaiset pitävät. Saavutettavuusarvioita keskiarvoin (asteikolla 1-3) tarkasteltaessa nähdään, että joukkoliikennepalveluihin suhtaudutaan kriittisesti, ja myös asuntotarjonnan kohdalla arviot jäävät hieman keskimääräistä kriittisemmiksi. Saavutettavuusarvioiden ajalliset muutokset jäävät kautta linjan marginaalisiksi. Tiivistys keskeisimmistä tuloshavainnoista teknisten palveluiden osalta: * Palvelujen käyttäneiden osuudet vaihtelevat eri palveluissa suuresti (5-91); eniten käytettyjä palveluita ovat kierrätys ja jätehuolto, vähiten käytettyjä kunnallinen asunto- ja tonttitarjonta. * Palvelujen tärkeysarviot vaihtelevat melko suuresti; palveluittain * Tyytyväisyysarviot vaihtelevat käytön yleisyyden tapaan merkittävästi; kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä jätehuoltoon ja kierrätykseen, kriittisimpiä joukkoliikennepalveluihin sekä teiden ja katujen hoitoon. * Tyytyväisyys on laskenut eniten rakennusvalvonnan ja kunnallistekniikan kohdalla. Muutoin arviot ovat pysyneet lähes stabiilina vuodesta *Saavutettavuusarviot ovat pysyneet varsin stabiilina vuodesta * Keskimääräistä kriittisemmin suhtaudutaan joukkoliikennepalveluiden ja kunnallisen asuntotarjonnan saavutettavuuteen. 19

22 3.2. Kunnalliset palvelut käyttökokemuksen mukaan arvioituina Edellisissä kappaleissa on tarkasteltu kunnallisten palvelujen käytön yleisyyttä sekä arvioita kunnallisista palveluista palvelun hoidon, tärkeyden ja saavutettavuuden näkökulmista. Arviot koskevat kaikkien kuntalaiskyselyyn vastanneiden kuntalaisten arvioita riippumatta siitä onko niillä omakohtaista kokemusta kulloinkin kyseessä olevasta kunnallisesta palvelusta. Tällöin on kyseessä lähinnä veronmaksajan ja äänestäjän näkemykset kunnallisista palveluista. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että niiden kuntalaisten mielipiteet, joilla ei ole omakohtaista kokemusta arvioimastaan palvelusta, heijastavat enemmän tai vähemmän mielikuvaa palvelusta. (vrt esim Pekola-Sjöblom 2011; Pekola-Sjöblom 2006) Kuvion x avulla tarkastellaan kunnallisia palveluja viimeisen 12 kuukauden käyttäneiden kuntalaisten mielipiteitä palvelun hoidosta verrattuna niihin kuntalaisiin, joilla ei ole omakohtaista kokemusta. Käyttäjien mielipiteiden kartoituksen avulla saadaan tietoa siitä, miten hyvin kunta on onnistunut tyydyttämään kuntalaisen todellisia palvelutarpeita. Kirjastopalvelut Esiopetus Peruskoulun luokat 1 6 Lukio Kansalais- ja työväenopisto Äitiys- ja lastenneuvola Peruskoulun luokat 7 9 Lasten päivähoito Liikunta-, urheilu-ym vapaa-aikapalv. Kierrätystoiminta; paperit, lasit, paristot Ammatilliset oppilaitokset Jätehuolto Kulttuuripalvelut Perheneuvola Oppilaiden koulukuljetus Sairaala Erityisopetus Aamu- tai iltapäivätoiminta Kouluterveydenhuolto Sair.hoitajan/terv.hoitajan vastaanotto Oppilashuolto Kunnallinen tonttitarjonta Rakennusvalvonta Kotisairaanhoito Vanhusten palveluasuminen Vammaisten palvelut Vanhusten kotipalvelu Nuorisotilat Kunnallinen asuntotarjonta Terveyskeskuksen vuodeosasto Päihdehuolto Toimeentulotuki Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto Vanhusten laitoshoito Mielenterveyspalvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Hammashoito Joukkoliikennepalvelut 3,16 3,14 3,04 3,02 3,00 2,993,06 2,96 2,90 2,90 2,95 2,86 2,84 2,94 2,76 2,67 2,61 2,53 3,00 3,39 3,35 3,34 3,28 3,27 3,25 3,24 3,20 3,19 3,19 3,24 3,22 3,39 3,29 3,72 3,68 3,65 3,64 3,62 3,60 3,55 3,48 3,48 3,48 3,67 3,45 3,31 3,52 3,42 3,46 3,43 3,40 3,46 3,46 3,50 3,59 3,75 3,61 3,75 3,63 3,73 3,85 3,97 3,91 3,89 3,79 3,95 3,87 3,81 3,86 3,86 3,96 3,84 4,04 4,13 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 4,2 4,4 keskiarvot asteikolla 1-5 4,24 ei-käyttäjät käyttäjät Kuvio 12. Käyttäjien ja ei-käyttäjien arviot kunnallisten palvelujen hoidosta vuonna Keskiarvot asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä paremmin hoidettuna kuntalaiset pitävät. Käyttäjät. Palveluja käyttäneet ovat selvästi tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin, äitiys- ja lastenneuvoloihin sekä kansalais- ja työväenopistoihin. Näissä palveluissa palvelut saavat arvon neljän ylittävän arvion. Vastaavasti selvästi tyytymättömimpiä palvelujen käyttäjät ovat vanhusten laitoshoitoon ja toimeentulotukeen, joissa molemmissa käyttäjien arvio jää hieman 20

23 alle kriittisen arvon 3. Myös joukkoliikennepalveluita ja kunnallista asuntotarjontaa koskevat arviot ovat kriittisen pisteen 3 tuntumassa. Ei-käyttäjät. Ei-käyttäjät ovat käyttäjien tapaan tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin. Tyytyväisyysarvioiden kärkipäässä ovat myös muun muassa esiopetus, peruskoulun alaluokat ja lukiot. Selvästi tyytymättömimpiä ei-käyttäjät ovat joukkoliikennepalveluihin. Sen ja kymmenen muun palvelun kohdalla ei-käyttäjien arviot alittavat kriittisen arvon 2 eli ovat ennemmin kriittisiä kuin myönteisiä. Niiden palvelujen määrä, joihin ei-käyttäjät suhtautuvat ennemmin kriittisesti kuin positiivisesti, on lisääntynyt kahdella vuodesta Käyttäjien ja ei-käyttäjien arviot eroavat toisistaan ylivoimaisesti eniten hammashoidon kohdalla. Myös perheneuvolan, lapsiperheiden kotipalvelun, mielenterveyspalvelujen sekä kotisairaanhoidon kohdalla käyttäjien ja ei-käyttäjien arvioissa nähtävät erot sijoittuvat kärkipäähän. Pienimmät erot käyttäjien ja ei-käyttäjien arvioiden välillä on puolestaan nähtävissä toimeentulotuen, kunnallisen asunto- ja tonttitarjonnan sekä vanhusten laitoshoidon kohdalla. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että käyttäjien arviot kunnallisista palveluista ovat pääsääntöisesti positiivisempia kuin niillä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelujen käytöstä Kokokuva yksittäisiä kunnallisia palveluja koskevista arvioista Edellä on kuvattu kuntalaisten arvioita yksittäisistä kunnallista palveluista sektori- tai toimialakohtaisesti. Seuraavassa kuvataan yksittäisiä palveluja koskevista arvioista muodostuvaa kokokuvaa paitsi kaikkien palvelujen hoitoa koskevien vastausjakaumien avulla myös tarkastelemalla parhaiten ja heikoiten sijoittuneita palveluja niin palvelun hoidon, tärkeyden ja saavutettavuuden näkökulmista. Ns. ääripäätarkastelu on tehty keskiarvoin. Kunkin palvelun prosenttijakaumat löytyvät kokonaisuudessaan liitetaulukoista. Palvelujen hoitoa koskevien vastausjakaumien kokonaistarkastelusta käy ilmi miten suuressa määrin kuntalaisten arviot yksittäisistä 42 kunnallisesta palvelusta kaiken kaikkiaan vaihtelevat. Parhaiten arvioiduissa palveluissa jopa vähintään noin kaksi kolmesta kuntalaisesta on tyytyväinen palvelujen hoitoon. Toiseen ääripäähän sijoittuvissa palveluissa tyytyväisten osuus jää toisaalta alle kymmenesosaan vastanneista. On huomattavaa, että monissa palveluissa enemmistö vastanneista on niitä, jotka eivät ole osanneet ottaa kantaa siihen, miten hyvin tai huonosti ko. palvelu on hoidettu. Vastaava havainto tehtiin myös vuoden 2008 kyselytulosten analysoinnissa. Palvelujen hoidon osalta voidaan todeta, että parhaiten ja huonoimmin hoidettujen palvelujen luettelossa ovat mukana samat kahdeksan palvelua kuin vuonna Parhaiten hoidettujen palvelujen listalla on yksi arvon 4 ylittävä palvelu. Huonoimmin hoidettujen palvelujen listalla on puolestaan seitsemän palvelua, jotka ovat saaneet kriittisen arvon 3 alittavan arvion. Yksittäisiä palveluja koskevissa arvioissa tapahtuneet muutokset ovat yleisellä tasolla tarkastellen pääosin pieniä, osin hieman heikompia ja osin hieman parempia arvioita kuin vuonna Selvästi merkittävin yksittäinen muutos kriittisempään suuntaan on nähtävissä vanhusten laitoshoidon kohdalla; se siirtyi seitsemänneksi alhaisimman arvon vuonna 2008 saaneesta palvelusta kolmanneksi alhaisimman arvon saaneeksi palveluksi vuonna

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta ARTTU-Kuntalaiskyselyt syksyllä 2008 ja 2011 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kunnallisten palvelujen käyttö kyselyyn vastanneiden kuntalaisten

Lisätiedot

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Sipoo Kunta 2011 Kaikki kunnat

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015 Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015 *Arviot palvelujen hoidosta (palvelutyytyväisyys) *Arviot palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Marianne

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaiset ja kuntapalvelut ARTTU-tutkimuskunnissa: Mielipiteet kunnallisveron korotuksesta palvelujen karsinnan sijaan Mielipiteet kunnan järjestämän

Lisätiedot

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Palvelujen käyttö Arviot palvelujen hoidosta (palvelutyytyväisyys), Arviot palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2011

Kuntalaistutkimus 2011 Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta ARTTUtutkimuskunnissa 2011 sekä muutoksista 2008-2011. Marianne Pekola-Sjöblom tutkimuspäällikkö 26.4.2012 Laaja KUNTALAISKYSELY

Lisätiedot

Säkylä. Kuntalaiskysely 2015. Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015. ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Säkylä. Kuntalaiskysely 2015. Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015. ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kuntalaiskysely 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015 Säkylä Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta ARTTU2-tutkimusohjelman Kuntalaistutkimus 2015 Terveyspalvelujen summamuuttuja

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2011

Kuntalaistutkimus 2011 Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten ja osallistumisesta ARTTUtutkimuskunnissa 2011 sekä muutoksista 2008-2011. ARTTU-alueseminaarit lokakuussa 2012 SEINÄJOKI 24.10.2012 Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

Kuntaliiton syksyllä 2008 tekemään kyselytutkimukseen vastasi 13 051 kuntalaista eri puolilta Suomea.

Kuntaliiton syksyllä 2008 tekemään kyselytutkimukseen vastasi 13 051 kuntalaista eri puolilta Suomea. 13 000 vastaajan kuntalaiskysely: Kuntalaiset toivovat palveluihin valinnanvapautta ja joustavuutta (Kuntaliitto tiedottaa 20.3.2009) Kuntalaiset arvostavat kuntapalveluissa läheisyyttä, joustavuutta,

Lisätiedot

I ARTTU-kuntalaistutkimuksen satoa

I ARTTU-kuntalaistutkimuksen satoa I ARTTU-kuntalaistutkimuksen satoa Kuntalaisten arviot kotikunnasta sekä samaistuminen alueellisiin kokonaisuuksiin Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista Kuntalaisten luottamus kunnalliseen päätöksentekoon

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM 1..0 HM Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 1. Kokonaisarvosana Sisäliikuntatilat. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi Uimahallit. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2011 23.8.2011 ..20 Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Kokonaisarvosana 2 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Uimahallit 3.Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta:

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn kohdejoukko: 31 950 kuntalaista (18v

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa 2015

Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa 2015 Kaupunki ja kunta palvelut Lahdessa ja Nastolassa.. Kaupunki ja kuntapalvelut Lahdessa ja Nastolassa JOHDANTO Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen historia alkoi vuonna käynnistetyllä tutkimuksella, jonka

Lisätiedot

Kuntapalvelut Turussa vuonna 2015. 14.12.2015 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut Turussa vuonna 2015. 14.12.2015 Heikki Miettinen Kuntapalvelut Turussa vuonna 201 14.12.201 Heikki Miettinen 1 Kuntapalvelut Turussa vuonna 201 Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja palvelujen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asukastutkimus 2015 Pirkkalan kunta. Arja Liimatainen Jan-Erik Müller Jari Holttinen

Asukastutkimus 2015 Pirkkalan kunta. Arja Liimatainen Jan-Erik Müller Jari Holttinen Asukastutkimus 2015 Pirkkalan kunta Arja Liimatainen Jan-Erik Müller Jari Holttinen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys

Lisätiedot

KANSALAISKYSELY 2014 YHTEENVETO. Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio

KANSALAISKYSELY 2014 YHTEENVETO. Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio KANSALAISKYSELY 2014 YHTEENVETO Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio Kuntalaisten hyvinvointi -selvitys Kansalaisten hyvinvointia ja palveluja kartoittava selvitys toteutettiin keväällä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen. Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääsee Missä kaikkialla saa nykyisin hyvää hoitoa? Tätä tiedusteltiin kansalaisilta monivalintakysymyksellä. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaaloita,

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 Kyselytutkimuksen tulokset SISÄLLYS Esipuhe Tiivistelmä JOHDANTO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT TUTKIMUSTULOKSIA Tyytyväisyys asuinkuntaan Tyytyväisyys asuinkunnan palveluihin ja palvelujen käyttö Arvio kunnan

Lisätiedot

Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45

Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45 Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2015

Kuntalaistutkimus 2015 Kuntalaistutkimus 2015 Tulosmaistiaisia kyselyn ennakkoaineistosta 29.5.2015 KUNTASEMINAARI 3.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö KUNTALAISTUTKIMUS 2015: Jatkoa ARTTU- ja KuntaSuomi 2004

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

KUNTAKYSELY PIETARSAAREN ASUKKAILLE

KUNTAKYSELY PIETARSAAREN ASUKKAILLE C, Centria tutkimus ja kehitys - forskning och utveckling, 16 Jennie Elfving, Kai Lusa & Martin Sweins KUNTAKYSELY PIETARSAAREN ASUKKAILLE Centria-ammattikorkeakoulu 2014 1 JULKAISIJA: Centria ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 16.12.2015 HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015 16.12.2015 HM Kaupunki- ja kuntapalvelut ssa.. HM Kaupunki ja kuntapalvelut ssa Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 1.2.2013 HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 1.2.2013 HM Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaiset ja suorat osallistumis-/vaikuttamistavat - erilaisten osallistumis-/vaikuttamistapojen käyttö - arviot osallistumis-/vaikuttamistapojen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Kunnallis K t unnallis en t palvelujen palv ta t rjon a t rjon a t tulevaisuudessa Kys Ky e s l e y l markkinakadulla markkinak 2013

Kunnallis K t unnallis en t palvelujen palv ta t rjon a t rjon a t tulevaisuudessa Kys Ky e s l e y l markkinakadulla markkinak 2013 Kunnallisten palvelujen tarjonta tulevaisuudessa Kysely markkinakadulla 20 Kysely tehtiin Kajaanin markkinakadulla. 6.7.20 Kyselylomakkeita oli jaossa eri puolueiden markkinapaikoilla Kysely oli osittain

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta. Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00

Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta. Julkaisuvapaa 31.3.2014 klo 15.00 Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Raportti Julkaisuvapaa..0 klo.00 Keski-Uudenmaan kunnat Kuntalaiskysely palveluiden saavutettavuudesta Taloustutkimus Oy Timo Myllymäki

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2015 Kyselytutkimuksen tulokset 15 kunnassa Heinola. 1.9.2015 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2015 Kyselytutkimuksen tulokset 15 kunnassa Heinola. 1.9.2015 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 1 kunnassa Heinola 1..201 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 3 Kadut 4 Puistojen

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012

Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Pohjoisranta Burson-Marsteller Lokakuu 2012 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kunnissa on selvä tarve uudistaa asiointi- ja neuvontakäytäntöjä

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011 Kuntalaisten mielipiteet kuntaliitoksista ARTTU-tutkimuskunnissa loka-joulukuussa 11 ARTTU-Kuntalaiskysely 11 Otos 28 100, vastanneita 11 268 (40%) Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2012

Tilastokatsaus 12:2012 Tilastokatsaus 12:2012 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 20.12.2012 Tietopalvelu B15:2012 Kaupunkipalvelututkimus 2012: Vantaa ja muita suuria kaupunkeja palveluvertailussa Asukkaille osoitetuista mielipide-

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy.

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy. 2009, Lehdistöraportti Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 TOP 3 - Asiakastyytyväisyydellä mitattuna

Lisätiedot

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely FCG Efeko Oy Sisällys sivu Johdanto Kyselyyn vastanneet

Lisätiedot