KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

Transkriptio

1 KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto p

2 Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntaliitoksista? Arttu-kuntalaiskysely 2008: Naiset hyväksyvät miehiä nihkeämmin kuntien yhdistämisen suuremmiksi yksiköiksi (m 43 %, n 32 %) Oman kunnan yhdistämisen toiseen kuntaan / toisin kuntiin (m 38 %, n 30 %) 2

3 Mitä kuntapalvelut merkitsevät naisille ja miehille? Naiset käyttävät useimpia kuntapalveluja enemmän kuin miehet Joidenkin palvelujen käyttäjät tilastoidaan tarkasti sukupuolen mukaan, toisista vain hajanaisia kyselytuloksia yksittäisistä kunnista Arttu-kuntalaiskysely 2008: Naiset pitävät kunnallisia palveluja tärkeämpinä kuin miehet, kautta linjan 3

4 Miten kuntalaiset arvioivat kuntapalveluja? Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten kunnan järjestämät palvelut on hoidettu asteikolla erittäin huonosti erittäin hyvin. Tuloksista välittyy kuva palveluihin tyytyväisistä kuntalaisista, kun monin paikoin runsaslukuiset en osaa sanoa vastaukset jätetään huomiotta. Naisten ja miesten väliset erot ovat melko vähäisiä. 4

5 Kuntarakenteen muutos & palvelut sukupuolisilmälasien läpi Palvelurakenteen muutosta koskevia tietoja on vasta niukasti; siksi muutoksen sukupuolivaikutusten arviointi tässä vaiheessa vaikeaa On myös vaikeaa erottaa kuntarakenteen muutoksen ja muiden tekijöiden (esim väestörakenteen muutokset, muut uudistukset) vaikutukset toisistaan 5

6 Miten kuntarakenteen muutos vaikuttaa naisten edustukseen Kunnanvaltuustoissa? Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoissa? Korkeimmassa viranhaltijajohdossa? Tausta Kuntaliitokset ja 2009 Tarkastelunäkökulmat Pidemmän aikavälin kehitys Kehitys liitos- ja muissa kunnissa

7 Keskeisiä havaintoja Naisten osuuden kasvu valtuustoissa hiipui; se väheni liitoskuntien valtuustoissa yleensä ja reuna-alueilla erityisesti Moni istuva (nais)valtuutettu ei asettunut ehdokkaaksi Naispuheenjohtajien osuuden kasvu hiipui valtuustoissa ja hallituksissa Naisia on liitoskuntien viranhaltijajohdossa vähemmän kuin muissa kunnissa 7

8 Vrt. Tanskan kuntauudistus 2005 Tanskassa naisvaltuutettujen osuus jäi polkemaan paikallaan (27 %); liitoskunnissa se hieman väheni, muissa hieman kasvoi Naisia pormestareina vähän jo ennen uudistusta (9 %) ja sen jälkeen vielä vähemmän (7 %); erityisesti liitoskunnissa Naisia kunnanjohtajina vähän jo ennen uudistusta (11 %) ja sen jälkeen vielä vähemmän (6 %) 8

9 ...ja Tanskan kunnallisvaalit 2009 Naisten osuus kasvoi valtuustoissa kasvoi 27 prosentista 32 prosenttiin Naispormestareiden määrä tuplaantui (7 14) Myönteinen kehitys ei tapahtunut itsestään, vaan sitä edelsi naisjärjestöjen ja tasa-arvotoimijoiden aktiivinen kampanja 9

10 Mitä kuntapäättäjät ajattelevat liitoksista ja yhteistyöstä? Arttu-päättäjäkysely 2010: Naiset hyväksyvät miehiä nihkeämmin kuntien yhdistämisen suuremmiksi yksiköiksi (m 52 %, n 42 %) Naiset korostavat miehiä enemmän kuntien välisen yhteistyön tärkeyttä kuntaliitosten sijaan Sukupuolten välinen ero toistuu kaikissa vastaajakategorioissa, myös viranhaltijoiden joukossa 10

11 Miten viranhaltijat ja kuntapoliitikot näkevät oman vaikutusvaltansa? Päättäjät uskovat omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa aiempaa enemmän Kunnanhallituksen keskeinen asema on korostunut ja kaula rivivaltuutettujen ja hallitusjäsenten välillä kasvanut. 11

12 Vaikutusvalta sukupuolen mukaan Miehet pyrkivät vaikuttamaan useampiin asioihin kuin naiset Miehet kokevat menestyvänsä vaikuttamispyrkimyksissään naisia paremmin Ero samansuuntainen kaikissa vastaajaryhmissä Tulos on linjassa aiempien vastaavien kyselytuolosten kanssa 12

13 Vaikutusvalta asia-aloittain Asia-alueita, joissa miehet kokevat vaikutusvaltansa selvästi paremmaksi kuin naiset: Kaavoitusasiat Kunnan omistajaohjaus ja konsernipolitiikka Elinkeinopolitiikka Myös budjetti 13

14 Arviot kunnan toiminnan kehittymisestä Paras-hankkeen aikana Miespäättäjien arviot myönteisempiä kuin naisten seuraavissa kohdissa: Palveluvelvoitteista selviäminen Palvelujen laatu ja saatavuus Kunnan kilpailukyky (näissä n 5 %-yks. ero) Henkilöstön saatavuus (12 %-yks. ero) Kuntalaisten viihtyminen kunnassa (6 %- yks. ero) 14

15 Palvelutuotannon kehittäminen Naiset korostavat miehiä voimakkaammin lähipalvelujen turvaamisen tärkeyttä (m 76 %, n 86 %) Luottamushenkilöt suhtautuvat yksikköjen koon suurentamiseen selvästi viranhaltijoita kielteisemmin Suurempien palveluyksiköiden perustaminen saa naisilta vähemmän kannatusta kuin miehiltä (m 40, n 31 %) 15