Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Transkriptio

1 Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Sirkka-Liisa Piipponen, tilastotutkija

2 Aloiteoikeus Kuntalain mukaan (KuntaL 365/1995, 28 ) Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi (2) prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta MPS & SLP 3/2012

3 Tietoa kuntalaisaloitteista Kuntalaisten aloiteoikeudesta säädetään kuntalain (365/1995) 28 :ssä. Kunnan jäsenten aloiteoikeudesta säädettiin ensi kerran jo vuoden 1976 kuntalaissa (36 :ssä). Aloitteen tekijän ikää ei ole rajoitettu; aloitteen voi tehdä kuka tahansa kunnan asukas, myös sellainen henkilö kenellä ei ole äänioikeutta (alle 18-vuotias, ulkomaalainen tms) Hyvään hallintoon kuuluu vastata tehtyihin aloitteisiin. Aloite on käsiteltävä aloitteessa tarkoitetun asian vaatimassa järjestyksessä. Aloite on ohjattava sen viranomaisen käsiteltäväksi, jolle se kunnassa kuuluu. Käsittelijä ei siis aina ole valtuusto, vaan todennäköisesti useimmiten kunnanhallitus, lautakunta tai jokin muu kunnan viranomainen. Toisaalta alempi viranomainen ei voi kieltäytyä saattamasta valtuuston käsiteltäväksi sen toimivaltaan kuuluvaa asiaa tai todeta, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin. Aloitteesta on erotettava hakemus, jonka asukas tekee asianomaisena omassa asiassaan. Aloitteen ja hakemuksen ero on joskus tulkinnanvarainen. Kuntien kirjaamiskäytännöt vaihtelevat, mikä osaltaan heijastuu kuntalaisaloitteiden määriin. Myös kuntalaisen antama palaute ja kuntalaisaloite voivat sekoittua. Kuntalaiset voivat virallisen kuntalaisaloitteen sijaan ottaa esim. myös suoraan yhteyttä viranhaltijaan tai luottamushenkilöön tämä on tavallista erityisesti pienemmissä kunnissa. Kuntalaisaloitetta on pidetty perinteisesti suomalaisena erikoisuutena, sitä on kutsuttu jopa suomalaiseksi innovaatioksi. Ruotsissa kunnat voineet ottaa käyttöön aloiteoikeuden vuodesta 2002 lähtien ja Norjan kuntalakiin on lisätty kuntalaisten aloiteoikeus v Tänä vuonna säädetty kansalaisaloitelaki antaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Lain mukaan vähintään äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Uuden lain tavoitteena on edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa ja siten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Lähteet: Kuntalaki 365/1995 Harjula & Prättälä: Kuntalaki - tausta ja tulkinnat. Talentum. 7. uudistettu painos. Helsinki Kuntalaisten vaikuttamisopas Vallakas: Kunnat.net > Palvelualueet > Demokratia ja osallisuus > Kuntalaisten osallistuminen > Vallakas - kuntalaisen vaikuttamisopas Kansanvalta.fi > Kansalaisaloite Kansanaloitelaki 12/ MPS & SLP 3/2012

4 Kuntalaisaloitteiden yleisyys Kuntalaisaloitteiden määrä on noussut 6,8:sta 8,8:aan vuodesta 2005 vuoteen Yleensä aloitteiden määrä nousee valtuustokauden loppua kohden. Noin seitsemässä kymmenestä kunnasta on tehty korkeintaan viisi aloitetta vuoden aikana ja noin viidesosassa kuntia ei ole tehty yhtäkään kuntalaisaloitetta. Nämä kunnat ovat alle asukkaan kuntia.» Noin puolessa kunnista on tehty yhdestä viiteen aloitetta.» Yli viisi aloitetta vuoden aikana on tehty noin 30 prosentissa kuntia.» Yli 50 aloitetta on tehty 2-3 prosentissa kuntia. Kuntalaisaloitteiden määrä on keskimäärin sitä suurempi mitä asukasmäärältään suuremmasta kunnasta on kyse.» Alle asukkaan kunnissa aloitteita tehtiin vuonna 2011* keskimäärin 2,4.» Yli asukkaan kunnissa keskimäärin 71 aloitetta. Kuntakohtaiset erot vaihtelevat suuresti tehtyjen aloitteiden määrän osalta, myös samankokoisten kuntien välillä. Tiedot kuntalaisaloitteiden määristä perustuvat Kuntaliiton kunnilta saamiin tietoihin. Vuosien 2010 ja 2011 tiedonkeruu kunnista on vielä kesken, ja annetut tiedot ovat ennakkotietoja MPS & SLP 3/2012

5 Kuntalaisaloitteet v , kpl Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet keskimäärin ,6 8,4 8,6 8,8 8 6,8 7,2 7, * 2011* *ennakkotieto Lähde: Suomen Kuntaliitto MPS & SLP 3/2012

6 Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet määrän mukaan luokiteltuna vuosina Aloitteiden määrä 2008, % kunnista 2009, % kunnista 2010, % kunnista 2011, % kunnista* 0 kpl kpl kpl kpl kpl Yli 50 kpl Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Vastanneiden kuntien lkm *ennakkotieto Lähde: Suomen Kuntaliitto MPS & SLP 3/2012

7 Kuntalaisaloitteet v. 2011*, kpl Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet keskimäärin kuntakokoluokittain Kuntakoko Aloitteiden määrä, kpl Min - max Vastanneiden kuntien lkm Alle as. 2, as. 3, as. 4, as. 6, as. 15, as. 15, Yli as. 71, Yhteensä 8, *ennakkotieto Lähde: Suomen Kuntaliitto MPS & SLP 3/2012

8 Kuntalaisaloitteiden aihealueet v. 2011*, % Koulutuspalvelut 1 Muut Terveydenhuolto 11 7 Tekniset palvelut Hallinto ja päätöksenteko Sosiaalitoimi Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut *ennakkotieto MPS & SLP 3/2012 Lähde: Suomen Kuntaliitto.

9 Kuntalaisaloitteita laidasta laitaan Kuntalalaisaloitteet käsittelevät yleisimmin teknisiä palveluja. Aloitteen aiheena on muu muassa liikenneturvallisuus (nopeusrajoitukset, hidasteet, kevyen liikenteen väylien rakentaminen, katuvalaistus), katujen ylläpito, puistot, liikuntapaikat. Koulutus-, sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista tehdään toiseksi eniten aloitteita. Aloitteet koskevat esimerkiksi kouluverkon säilymistä, koulukuljetuksia, kirjastoautoja. Sosiaali- ja terveystoimen aloitteista useat koskevat lasten kotihoidon tuen kuntalisää ja vanhusten palveluja. Myös kuntaliitosten selvittäminen on ollut usean aloitteen aiheena, joko sen tarpeellisuuden puolesta tai sen tekemättä jättämisestä MPS & SLP 3/2012

10 Kuntalaisaloitteet kuntalaisten näkökulmasta Miten kuntalaiset arvioivat kuntalaisaloitteen vaikuttaneen tai vaikuttavan kunnan päätöksentekoon? Marianne Pekola-Sjöblom

11 Kuntalaisaloitteiden kartoitus osana Kuntaliiton laajoja kuntalaiskyselyjä Osana KuntaSuomi 2004 tutkimusohjelmaa ( ) ja Parasarviointitutkimusohjelmaa (ARTTU) on Kuntaliiton toimesta tehty laajoja kuntalaiskyselyjä vuosina 1996, 2000, 2004, 2008 ja Kuntalaiskyselyissä on kartoitettu erilaisten suorien vaikuttamistapojen käytön yleisyyttä kuntalaisten keskuudessa sekä arviota vaikuttamistapojen vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon. Kuntalaisaloite on jatkuvasti kuulunut vähäisimmin käytettyjen suorien vaikuttamistapojen joukkoon; vain noin 3-4% kyselyihin vastanneista on ilmoittanut tehneensä kuntalaisaloitteen. Kuntalaisaloitteen vaikuttavuus jakaa mielipiteet; noin neljännes pitää hyvänä vaikuttamistapana ja runsas neljännes taas huonona vaikuttamistapana. Kuntalaisaloitteen tehneet pitävät aloitteen tekemistä parempana vaikuttamistapana kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta aloitteen tekemisestä. Arviot kuntalaisaloitteen vaikuttavuudesta vaihtelevat jonkin verran vastaajan taustan mukaan» Kuntalaisaloitetta hyvänä vaikuttamistapana pitäviä ovat erityisesti naiset, alle 30-vuotiaat, suomenkieliset, vähän koulutetut, opiskelijat, lapsia/omaista/kotia hoitavat, kunnassa tai kuntataustaisessa organisaatiossa työskentelevät lapsiperheelliset kuntalaiset. Lähteet: KuntaSuomi 2004 ohjelman kuntalaiskyselyt 2000 ja 2004 sekä ARTTU-ohjelman kuntalaiskyselyt 2008 ja Kuntalaistutkimukset, mm. Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa (Pekola-Sjöblom 2011), Kuntalainen kansalainen (Pekola- Sjöblom, Helander, Sjöblom 2006) mps 3/2012

12 Kuntalaisaloite on vähän käytetty vaikuttamistapa. Ne kuntalaiskyselyyn vastanneet, jotka ilmoittaneet tehneensä kuntalaisaloitteen v. 2000, 2004, 2008 ja (%, N= ) Lähteet: KuntaSuomi 2004 ohjelman kuntalaiskyselyt 2000 ja 2004 sekä ARTTU-ohjelman kuntalaiskyselyt 2008 ja / mps 3/2012

13 Vain noin neljännes pitää kuntalaisaloitetta hyvänä vaikuttamistapana kunnan päätöksentekoon vaikuttamiseksi. Vastausten %-jakaumat v. 2000, 2004, 2008 ja (N= ) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä vaikuttamistapa Ei hyvä, ei huono vaikuttamistapa Huono vaikuttamistapa Lähteet: KuntaSuomi 2004 ohjelman kuntalaiskyselyt 2000 ja 2004 sekä ARTTU-ohjelman kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 / mps 3/2012

14 Kuntalaisaloitteen tehneet pitävät sitä parempana vaikuttamistapana kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta aloitteen tekemisestä. % pitää hyvänä vaikuttamistapana Kuntalaisaloitteen tehneet Ne, jotka eivät tehneet kuntalaisaloitetta Vuosi 2008: Vuosi 2011: Lähde: ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 / mps 3/2012

15 Arviot kuntalaisaloitteista vaikuttamistapana vaihtelevat kuntalaisen taustan mukaan (2011) Lähteet: ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Eniten hyvänä vaikuttamistapana pitäviä Sukupuoli Nainen (27%) Mies (20%) Vähiten hyvänä vaikuttamistapana pitäviä Ikäluokka v (29%) v (18%) Äidinkieli Suomi (24%) Ruotsi (17%) Koulutus Kansa-/peruskoulu (20%) Alempi korkeakoulu- tai amk-tutkinto (28%) Ammattiasema Opiskelija (32%), lapsia/omaista/kotia hoitava (31%) Työnantaja Kunta tai kuntataustainen organisaatio (30-32%) Yrittäjä, eläkeläinen (20%) Oma yritys/itse työllistynyt (21%) Perhemuoto Lapsiperhe (27%) Aikuistalous, ei alaikäisiä lapsia (22%) Lähteet: ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 / mps 3/2012

16 Lisätietoja ko. aiheesta: Tilastotietoja: Kuntavaali- ja demokratiatilastot Tietoja kuntalaisten vaikuttamistavoista, mm Vallakas kuntalaisen vaikuttamisopas: Palvelualueet > Demokratia ja osallisuus> Kuntalaisten osallistuminen Tutkimuksia: Tutkimus valtuustokaudesta : Kuntademokratian ja johtamisen tila valtuustokaudella Acta nro 215. Jäntti Anni ja Pekola-Sjöblom Marianne (toim.) Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta ARTTUtutkimuskunnissa Paras-ARTTU-tutkimuksia nro 9. Acta nro 229. Pekola-Sjöblom Marianne (2011). Kuntalainen kansalainen. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta KuntaSuomi 2004 tutkimuksia nro 56. Acta nro 182. Pekola-Sjöblom Marianne, Helander Voitto, Sjöblom Stefan (2006). Paras-arviointitutkimusohjelman (ARTTU) Kuntalaistutkimus: > Tutkimusmoduulit > Osahanke 2: Demokratia ja johtaminen > Kuntalaistutkimus Kuntaliiton kirjakauppa: