Muuntaja ja generaattori, laskuharjoitukset
|
|
- Minna Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset. Kasi muuntajaa T ja T on ytetty rinnan V:n ja 0 V:n isojen välille. Muuntajan T arvot ovat /0 V, 00 MVA, 0 % (00 MVA:n perusteholla) ja muuntajan T arvot ovat /0 V, 0 MVA, 0 % (0 MVA:n perusteholla). a) Piirrä -vaiheinen aaviouva muuntajista ja isoista. b) Määritä ummanin muuntajan oiosulureatanssi perustehoilla 0 MVA ja 00 MVA. c) Piirrä -vaiheinen sijaisytentäuva muuntajien rinnanytennästä. lmoita uvassa oiosuluimpedanssit suhteellisarvoina joo 0 tai 00 MVA:n perusteholla ja ilmoita myös äyttämäsi perusteho. d) Muuntajat syöttävät 99 MVA uormaa. Missä suhteessa uorma jaautuu muuntajien välille? ataisu a) T T TA b) Oiosulureatanssi on ohmeina aina samansuuruinen. iis ohm pu base pu base base ja Meritään b base b b b b pub pub Û pu pu Û pu pu b b ( b) ( ) pu ( ( b b ) ) b b Muuntajien oiosulureatanssit 00 MVA:n perusteholla T 0, 0 00MVA T 0,0,0 pu 0MVA (Jännitteet b ja b ovat samat b b) Muuntajien oiosulureatanssit 0 MVA:n perusteholla: 0MVA T 0,0 0,0pu 00MVA T 0, 0 c)
2 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset V 0 V d 0,0 T b 00 MVA d,0 T d) Tehot ja virrat jaautuvat impedanssien suhteessa,0 T 0,909,0 + 0, 0, T 0, ,0 Tehot jaautuvat siis seuraavasti T:n läpi menee 0, MVA 90 MVA. T:n läpi menee 0, MVA 9 MVA.. ase uvan muaisen -äämimuuntajan evivalenttitähtiytentä suhteellisarvoilla, un ensiöpuolen portaassa valitaan b 400 V ja b 500 MVA. Muuntajan nimellisarvot ovat seuraavat: Ensiö A: ytentä YN, N 400 MVA, N 400 V Toisio B: ytentä y, N 50 MVA, N 5 V Kolmansio C: ytentä d, N 00 MVA, N,5 V Muuntajalle on mitattu seuraavat oiosulureatanssit: x AB 5 %, N 400 MVA, N 400 V x AC 8 %, N 400 MVA, N 400 V x BC 8 %, N 50 MVA, N 5 V (Mörsy ja Mörsy tehtävä 70) Katso myös Elovaara ja Haarla ähöverot, sivut 4. B A ataisu: asetaan ensin muuntajan reatanssit 400 V:n jännitteeseen redusoituina mittausten perusteella. C
3 EEC-E849 Perusimpedanssi b, 400 V Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset (400 V ) 0 W 500 MVA asetaan reatanssit suhteellisarvoina halutuilla perusarvoilla: AB ( N ) (400V) 500MVA 60W xab 0,5 0,5 60W 0,87pu 400 MVA (400V) 0W x x AC BC b AC b 0,8 0,8 ( ) N N b,400v N ( ) N b,400v N b,400v 400 ( ) 5 (400V) 0,8 400 MVA (5V) 0,8 50 MVA b b b 500MVA 5W 5W 0,475pu (400V) 0W 400 ( ) 5 BC b 500MVA 8,9 W 8,9 W 0,57pu (400V) 0W Kosa aii impedanssit jaetaan 400 V:n perusjännitteen perusimpedanssilla, pitää olmansioäämin impedanssi ensin lasea fysiaalisina arvoina mitatuilla arvoilla (5 V, 50 MV, tulos 6,8 Ohm), sitten redusoida se 400 V:n jänniteportaaseen (tulos 8,9 Ohm ja vasta sitten jaaa perusimpedanssilla. Toinen tapa lasea olmansioäämin impedanssi suhteellisarvoina on äyttää 5 V:n perusimpedanssia (5 V) / 500 MVA 6,45 Ohm ja jaaa sillä suoraan lasettu oiosuluimpedanssi: ( ) N (5V) 500MVA xbc 0,8 0,8 0,57pu 50 MVA (5V) N b,5v a b c Û + ( ) ( ) ( ) + + ( a - b + c ) ( a + b - c ) (- + + ) a b c c a b asetaan halutut tähtiytennän reatanssit yllä olevien aavojen avulla, saadaan: x x x A B C ( x ( x ( x AB AB BC + x + x + x AC BC AC - x - x - x BC AC AB ) (0,87 + 0,475-0,57) 0,0 ) (0,87 + 0,57-0,475) -0,06 ) (0,57 + 0,475-0,87) 0,7
4 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset. Kasi generaattoria on uvan muaisesti rinnanytetty olmivaiheisen olmiotähtiytentäisen muuntajan alajännitepuolelle. Generaattorin nimellisteho on 50 MVA ja nimellisjännite,8 V. Generaattorin nimellisteho on 5 MVA ja nimellisjännite,8 V. Kummanin generaattorin alureatanssi on 5 % omassa tehoperustassaan. Muuntajan nimellisteho on 75 MVA ja nimellisjännitteet,8/69 V ja reatanssi 0 % (omassa tehoperustassa). Ennen viaa muuntajan yläjännitepuolella on 66 V jännite. Ennen viaa muuntaja on uormittamaton ja generaattorien välillä ei ulje virtaa. ase ummanin generaattorin alutilan virta (suhteellisarvoina 69 V:n ja 75 MVA:n perustassa) un muuntajan yläjännitepuolen navoissa tapahtuu olmivaiheinen oiosulu. G G Δ Y ataisu: Valitaan 69 V perusjännitteesi ja 75 MVA perustehosi ja lasetaan generaattorien arvot suhteellisarvoina. Generaattori E d i 75 MVA 0,5 50 MVA 66 V 69 V Generaattori E d i 66 V 69 V Muuntaja: 0,957 p.u. 75 MVA 0,5 5 MVA 0,957 p.u. t 0,0p.u 0,75 p.u. 0,750 p.u. Generaattorien sisäiset jännitteet ovat rinnan, osa ne ovat identtiset seä suuruuden että vaiheen osalta ja generaattorien välillä ei ulje virtaa. innanytettyjen generaattorien alutilan reatanssi on 0,75 0,75 0,75+ 0,75 d d d d + d 0,5p.u. 4
5 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset Alutilan oiosuluvirta on E j + j d t 0,957 j0,5+ j0,0 i - j,75p.u. Muuntajan alajännitepuolen jännite on Vt jt (-j,75)(j0, 0) 0,75p.u. Generaattoreiden alutilan virrat ovat E -V 0,957-0,75 j0,75 i t - j d E -V 0,957-0,75 j0,75 i t - j d j,8p.u. j0,9p.u. 4. Misi tahtigeneraattorin olmivaiheisessa oiosulussa > >. Misi oiosuluvirta pienenee oiosulun jäleen ja mitä teijät määräävät oiosuluvirran jatuvan tilan arvon? > > < <., osa d d d Alutilassa seä vaimennusäämitys että magnetointiäämitys pyrivät estämään pitittäisaselin vuon muuttumista. taattoriäämitysestä atsottuna pitittäisaselin magneettinen johtavuus heienee ja generaattorin oiosuluvirta asvaa. Oiosuljetun vaimennusäämitysen virrat vaimenevat nopeasti, jolloin generaattori siirtyy muutostilaan. Muutostilassa magnetointiäämityseen indusoituneet virrat vastustavat vuon muuttumista, miä asvattaa oiosuluvirtaa. Kun magnetointiäämityseen indusoituneet virrat ovat vaimentuneet, generaattori syöttää jatuvan tilan oiosuluvirtaa, jona määrää pitittäinen tahtireatanssi. 5. ase -vaihemuuntajan ysinertaistettu sijaisytentä (tyhjääynti-impedanssi uvan muaisesti ensiöliittimissä) seä ylä- että alajännitepuolelta atsottuna. lmoita oiosuluimpedanssit myös suhteellisarvoina muuntajan perusteholla. Oiosuluoe tehtiin yläjännitepuolelta alajännitepuoli oiosuljettuna ja sen tuloset olivat: C 90 V, C 0 A, P C 700 W. Tyhjääyntioe tehtiin alajännitepuolelta siten, että yläjännitepuoli oli aui. en tuloset olivat: OC 40 V, OC 5,0 A, P OC 400 W. Muuntajan nimellisteho on 48 VA. Muuntajan yläjännitepuolen nimellisjännite on 400 V ja alajännitepuolen nimellisjännite on 40 V. (Mohan 6-5 muunneltuna). 5
6 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset Yläjännitepuolelta mitattiin jännite. iittimet olivat aui, osa oli yseessä tyhjääyntioe. Fe m N (a) Tyhjääyntioe Alajännitepuolelle syötettiin nimellisjännite. N Yläjännitepuolelta syötetiin piiriin sellainen jännite, että virta oli nimellinen. (b) Oiosuluoe Alajännitepuolelle tehtiin oiosulu. ataisu: Tyhjääyntijännite tehtiin alajännitepuolelta siten että yläjännitepuoli oli aui: OC 5 A OC 40 V yötetty ensiöjännite Fe j m Mitattu toisiojännite Tyhjääyntiresisanssi Fe: ( OC ) ( POC Û Fe P Q OC Fe a - P OC ( OC OC OC ) OC (40 V) 400 W ) - P Magnetointi-indutanssi m: ( OC) (40V) m 50, 9W Q,4Var OC OC 44 W (40 V 5 A) - (400 W),4 Var Voit taristaa lasut esim. lasemalla virrat resistanssin ja indutanssin läpi ja niiden avulla taristaa, että tuloset ovat oiein. Oiosulu tehtiin yläjännitepuolelta siten että alajännitepuoli oli oiosuljettu C Oiosulu 40 V:n puoli Oiosuluresistanssi : 6
7 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset P 700W P Û, 75W (0A) Q 0A 90V 800VA - P 658,Var Oiosulureatanssi : Q 658,Var Q Û 4, 5W (0A) Toinen tapa lasea oiosulureatanssi : 90V 4,50W - (4,50W) -(,75W) 4, 5W 0A Muuntajan impedanssit redusoidaan jänniteportaasta toiseen muuntosuhteen neliön 0 N avulla. Muuntosuhde m. edusointi toisiosta ensiöön: m N 0 on toisiopuolen impedanssi ensiöön redusoituna. on toisiopuolen impedanssi æ toisiosta atsottuna. Vastaavasti: ö ç. è m ø m on ensiöpuolen impedanssi toisiosta atsottuna ( toisioon redusoituna). on ensiöpuolen impedanssi ensiöstä mitattuna. Muuntajan sijaisytentä yläjännitepuolelta atsottuna: 400 V j m Fe 40 V m Fe + j 50,9 W m 44W m (,75+ j4,5)w æ 50,9 W ç è æ 44W ç è 400ö 40 ø 400ö 40 ø 5,09W 4,4W Muuntajan sijaisytentä alajännitepuolelta atsottuna: 7
8 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset 40 V 400 V Fe j m Fe m 44W 50,9 W æ ö,75w ç è m ø æ ö 4,5W ç è m ø,75w 0,075W 00 0,045W asetaan oiosuluresistanssi ja reatanssi suhteellisarvoina muuntajan nimellisteholla: N 48VA Perusimpedanssi yläjännitepuolella (400V) 0W 48VA (40V) Perusimpedanssi alajännitepuolella, W 48VA uhteellinen oiosulureatanssi ja resistanssi: 0,075 W,75 W r 0,046 pu,46 %, W 0 W x 0,045 W 4,5 W 0,046 pu,46 %, W 0 W 6. solla voimalaitosella on asi generaattoria, joiden ummanin teho on 500 MVA: Kummanin generaattorin mitoitusjännite on V ja tahtireatanssi on x d, pu generaattorin mitoitusarvoilla. a) amanlaiset generaattorit voidaan yhdistää yhdesi evivalenttioneesi lasujen ysinertaistamisesi. Muodosta generaattoreista evivalenttigeneraattori seuraavasti: Evivalenttigeneraattorin nimellisteho on generaattoreiden nimellistehojen summa. Kosa generaattorit on ytetty rinnaain, on evivalenttioneen reatanssi generaattoreiden reatanssien rinnanytentä. Määritä evivalenttioneen tahtireatanssi suhteellisarvona äyttäen evivalenttioneen tehoa perustehona. b) Generaattorit mallinnetaan ysitellen sellaiseen verostolasentaohjelmaan, jossa perusteho on 00 MVA. Miä on ummanin generaattorin tahtireatanssi? c) Generaattori mallinnetaan yhtenä evivalenttigeneraattorina samaan verostolasentaohjelmaan. Miä on evivalenttioneen tahtireatanssi perusteholla 00 MVA? 8
9 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset G G x N d x d N 500MVA,pu d N d N V (V), 0,9967W 500MVA ataisu: a) Evivalenttigeneraattorin teho on 000 MVA ja sitä äytetään perustehona. G ev,, 000 MVA 500 MVA base, uusi d base, vanha, pu b) G G 00MVA d, 0, 6 500MVA d c) Käytettävä perusteho b 00 MVA. Generaattorit on yhdistetty evivalenttigeneraattorisi, jona teho on 000 MVA. iis perusarvot ovat (ysi evivalenttigeneraattori) b 000 MVA, b V, d, pu. Otetaan a)-ohdan evivalenttigeneraattori ja muutetaan sen tahtireatanssi uudelle perusteholle 00 MVA. 00 MVA:n perusteholla b 00 MVA, b V, base, uusi 00 MVA d,, 0, pu 000 MVA base, vanha orjattu tulosesi 0, pu (oli aiemmin 0,0 pu) Tässä ei muutettu perusjännitettä, vaan pelästään perustehoa. Kosa perusimpedanssi on muotoa /, muuttuu perusimpedanssi aina äänteisesti perustehoon nähden, jos perusjännite pysyy samana. Kun perusteho suurenee, perusimpedanssi pienenee. a) ohdassa perusteho oli 500 MVA ja reatanssi,. b)-ohdassa perusteho asvoi, joten perusimpedanssi pieneni puoleen mutta samalla rinnaainytennän taia tahtireatanssiin pieneni puoleen. c)-ohdassa perusteho pieneni ymmenesosaan ja perusimpedanssi asvoi 0-ertaisesi, minä taia tahtireatanssin suhteellisarvo pieneni ymmenesosaan. 9
10 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset 7. Tutitaan alla olevan uvan muaista veroa, jossa omponenttien arvot ovat seuraavat: - generaattori G: G, V - Muuntaja T:,/0 V Dy, oiosulureatanssi,5 W (alajännitepuolen arvo). - Muuntaja T: 05/50 V Yd, oiosulureatanssi x 8 %, nimellisteho 0 MVA. Vihje: Jos muuntajan oiosulureatanssi on annettu suhteellisarvona, on se aina lasettu muuntajan tehoperustassa ja muuntajan nimellisjännitteillä ja se on sama ummallain jänniteportaalla. - Johto: F (0 + j00) W - uorma 00 W (vaihetta ohti, tähteen ytetty) Valitse perustehosi b 0 MVA ja lase seuraavat asiat: a) ase generaattorin, muuntajien, johdon ja uorman impedanssit suhteellisarvoina äyttäen perusjännitteitä b, V (generaattorin jänniteporras), b 0 V (johdon jänniteporras), b 50 V (uorman jänniteporras). b) ase vaihevirrat aiissa jänniteportaissa suhteellisarvoina ja ampeereina. c) ase uorman jännite suhteellisarvona ja fysiaalisena arvona. d) ase uorman teho suhteellisarvona ja fysiaalisena arvona. Generaattori T T uorma 00 W (0 + j00) W, V johto F,/0 05/50 ataisu: a) Generaattori, V T (0 + j00)w T Kuorma 00W johto F,/0 05/50 asetaan alusi perusimpedanssit annetuilla olmella perusjännitteellä: Perusjännite Vastaava perusimpedanssi 0
11 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset b b,v 0V b b (,V) 0MVA (0V) 0MVA 7,4W 0W (50V) b 50V b 50W 0MVA Muuntajan T oiosulureatanssi suhteellisarvoina:,5 W,5 W x 0,086pu ( b) 7,4W Taristus: x (0V),5 W (, V) 0MVA (0V) 0,086pu ( b ) Huomaa, että reatanssi on sama ummassain jänniteportaassa suhteellisarvona, osa äytetyt perusjännitteet ovat samat uin muuntajan nimellisjännitteet (ja ummassain äytetään samaa perustehoa.) Johdon impedanssi suhteellisarvona æ 0 00 ö ( 0+ j00) W zf ç + j W (0,008 è0 0ø F + j0,086)pu Muuntaja T: asetaan ensin muuntajan oiosulureatanssi ohmeina muuntajan yläjännitepuolelle (0,08 N / N) ja jaetaan tämä johdon perusimpedanssilla b (0 /0) W. x 0 N N b (05 V) 0 MVA,08 0,08 0,08 0 MVA (0 V) N b N b 0,079 pu Toinen tapa lasea muuntajan oiosulureatanssi: Tiedetään reatanssi suhteellisarvona (0,08), un b 0 MVA ja b 05 V. Halutaan reatanssi suhteellisarvona un b 0 MVA ja b 0 V. eatanssi ohmeina on 05 0,08 W 88, 0W. Jaetaan tämä tehtävässä valitulla perusimpedanssilla, 0 88,0 saadaan 0,079 pu 0 Kolmas tapa lasea muuntajan oiosulureatanssi: eatanssin pitää olla ohmeina sama eri perusarvoilla. aaditaan yhtälö ja rataistaan muuntaminen perusarvoista toiseen. b b b b 05 x x Û x x 0,08 0,079pu 0 b b b asetaan vielä uorman impedanssi suhteellisarvona uorman jänniteportaassa: b
12 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset z 00W 50W,pu b) Virrat: a-ohdassa on lasettu impedanssit haluttuina suhteellisarvoina. Kosa suhteellisarvot ovat osin erilaiset uin äytettyjen muuntajien muuntosuhteet, virtaa ei voida lasea suoraan a-ohdassa lasettujen impedanssien avulla. Virran lasemisesi äytetään alla olevan uvan muaista piiriä, jossa on muana muuntaja. Kuvan alla on selitystä asiasta. T j0,086 T z j0,079 0,9545: F, jx 0,008 + j0,086 jx r Kosa muuntajien impedanssit eivät täysin täsmää annettujen perusarvojen anssa, on meillä esellä piiriä ideaalinen muuntaja. Misi näin on tehty, vaia ähöveroturssilla on opetettu lasemaan eri tavalla? Yritän selittää. ähöverot-urssilla opetettiin, että perusjännite valitaan ensin yhdelle jänniteportaalle ja sen jäleen muiden jännitetasojen perusjännitteet lasetaan muuntajien muuntosuhteiden avulla. Kun perusjännitteet on näin määritelty, voidaan lasea piiri helposti suhteellisarvoilla siten, että virtapiirissä on impedansseja sarjassa ja aiien verossa olevien muuntajien suhteellinen muuntosuhde on : (joten ne voidaan jättää huomioon ottamatta). Tämä lasentatapa on havainnollista, seleää, ymmärrettävää ja toimii, jos meillä ei ole rinnaaisia piirejä, joissa on eri muuntosuhteen omaavia muuntajia. Mutta tilanne on erilainen seuraavan esimerin muaisessa tapausessa: meillä on useampia rinnaaisia piirejä jännitetasosta toiseen siten esimerisi, että asemalla A on muuntajan muuntosuhde 405/0 V, asemalla B 40/ V ja asemalla C 40/ 5 V. eä 400 V:n että 0 V:n verot ovat silmuoituja eli aiien muuntajien ala- ja yläjännitepuolet ovat yhteydessä toisiinsa johtojen autta. Jos nyt valitsisimme perusjännitteesi vaia 400 V ja menisimme olmen eri muuntajan autta 0 V veroon, meillä olisi 0 V verossa olme eri perusjännitettä! iis ohtasimme ristiriidan, miä selittää, misi aina ei voida lasea äyttämällä olemassa olevien muuntajien muuntosuhteita. Tässä lasuharjoitusessa esitetty tapa toimii myös silloin, un rinnaain on erilaisia muuntajia eli on yleispätevämpi. Yhteenveto: yleispätevä tapa on - valitaan ensin perusteho, - valitaan joa jänniteportaalle oma perusjännite, - lasetaan joa jännitetason suureet suhteellisarvoina valituilla perusarvoilla - ytetään eri jännitetasojen verot toisiinsa siten, että niissä paioissa, joissa muuntajien nimellisjännitteet ovat erilaiset uin perusjännitteet, lisätään veroon muuntaja, jona suhteellinen muuntosuhde on eri suuruinen uin ysi. Jos muuntajien nimellisjännitteet ovat samat uin valitut perusjännitteet, on muuntosuhde pu eiä muuntajaa tarvitse lisätä. Oieissa, isoissa silmuoiduissa veroissa on yleensä eri muuntosuhteen muuntajia rinnaaisilla reiteillä. isi tässä urssissa esitetään tämä lasentatapa, vaia tämän tehtävän olisi voinut lasea ähöverot-urssin esittämällä tavalla. äteittäisessä
13 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset verossa (jaeluverossa) voidaan aina toimia uten ähöverot-urssissa on opetettu ja tietysti myös silmuoidussa verossa silloin, jos aiien rinnaaisten muuntajien muuntosuhteet ovat samat. Tapa. Virran lasemiseen äytetään -v. sijaisytentää uvan muaan. T T j0,086 z F j0,079 0,9545:, jx 0,008 + j0,086 jx r Halutaan lasea vaihevirta. asetaan virta alusi suhteellisarvoina äyttäen suhteellisia impedansseja ja jännitettä ja muunnetaan sitten lasettu virta (joa jänniteportaassa eriseen) fysiaalisisi arvoisi. Meillä on nyt suhteellisarvoina uvattu vero, jossa on muuntaja. Muuntajan taia joudumme redusoimaan suureita jännitteestä toiseen. Helpoiten tämä äy, un redusoidaan uorman suureet muun veron jännitetasoon. Muunnetaan uorman impedanssi (r, pu) muun veron puolelle muuntajan muuntosuhteen avulla. Nyt siis joudutaan redusoimaan jännitteestä toiseen suhteellisarvoilla! (05) z r,pu,pu (0,9545),094pu (0) Nyt tiedetään oo piirin impedanssi z suhteellisarvoina z jx + z + jx + r T F T j0,086+ 0,008+ j0,086+ j0,079+,094 (,09+ j0,46),8ð,7 asetaan piirin virta suhteellisarvona. Oletetaan että jännite u pu, osa tehtävässä ei ole sanottu mitään muuta jännitteen arvoa. i Ð 0 0,8865Ð-,7 pu,8ð,7 asetaan perusvirrat eri perusjännitteillä: 0MVA b,v b 47,A,V b b 0V 50V b b 0MVA 5,49A 0V 0MVA 5,47A 50V Palautetaan virta fysiaalisisi arvoisi.
14 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset 0, ,4 A 87,8 A 0,8865 5,49 A 46,5 A 05 0,8865 5,47 A 97,7 A 0 Toinen tapa ajatella tehtävää on sellainen, että redusoidaan aii suhteellisarvoina lasetut impedanssit johdon jänniteportaaseen ja päästään näin eroon piirissä olevasta muuntajasta. Kuva alla. aseminen tehdään tästä eteenpäin samoin uin edellä. T j0,086 z F j0,079 T,?(0,9545),098 jx 0,008 + j0,086 jx r' Nyt tiedetään oo piirin impedanssi z suhteellisarvoina z jx + z + jx + r T F T j0,086+ 0,008+ j0,086+ j0,079+,094 (,09+ j0,46),8ð,7 jne. c) Kuorman jännite muuntajan T yläjännitepuolelle redusoituna on lasettu b-ohdan muaisesti äyttämällä uorman resistanssille arvoa,094 pu, jolloin oo piiri on redusoitu muuntajan T yläjännitepuolelle. u i r 0,8865,094 0,969pu u 0V 06,6 V Kuorman jännite alajännitepuolella on u 0,969 u,055pu 05 0,9545 0,055 50V 50,8V Kuorman jännite on 50,8 V. d) Kuorman teho q 0 QC 0 p i u 0,8865 0,969 0,859pu P 0,859 0MVA 8,59MW (resistiivinen uorma) Taristus: Kuorman teho voidaan lasea myös uorman virran 97, A ja uorman jännitteen 50,8 V avulla. P 97,7 50,800 W 8,59W. 4
15 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset 8. Tarastellaan uvan muaista -vaiheista veroa. Generaattori syöttää johdon autta uormaa. Kuorma on mallinnettu impedanssina. euraavat suureet tiedetään: Generaattorin jännite on 0 V ja taajuus on 50 Hz, johdon impedanssi j (,5 + j) W ja uorman impedanssi (0 + j50) W. Kuorma on tähteen ytetty. a) Piirrä järjestelmän -vaiheinen ja -vaiheinen sijaisytentä. b) ase vaihevirran arvo ja uorman ottama näennäis-, pätö- ja loisteho seä tehoerroin. Generaattori johto j uorma ataisu: Generaattori johto j uorma E 0V,50Hz Johto: Kuorma: j j + j j (,5 + j,0) W a) -v. sijaisytentä G j j (0+ j50) W per vaihe,tähtiytentä Generaattorin reatanssia ei oteta huomioon, osa sitä ei ole annettu -v. sijaisytentä v j j T b) Vaihevirrat: 5
16 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset 0Ð0 V 0 V on pääjännite. T 0 Ð0 V T [(,5 + 0) + j( + 50) ] 0Ð0 V 9,85Ð- 5, A 4,6Ð5, W 0Ð-0 V 9,85Ð -45, A 4,6Ð5, W 0Ð0 V 9,85Ð94,77 A 4,6Ð5, W 0 0 Ð -0 V T Ð0 V W (,5 + j5) W 4,6Ð5, W -vaihejärjestelmän näennäisteho 0Ð0 V 9,85Ð5, A,6Ð 5, MVA,9MW+ j,7mvar Tämä teho jaautuu uormaan menevään tehoon ja johdossa häviöinä uluvaan tehoon seuraavasti: Johto: P (9,85A),5W 64,65W j Q j j j (9,85A) W 77,6 Var * Kuorma : P Q (9,85A) 0W,845MW (9,85A) 50W,9MVar Taristus: P Pj + P 64,65 W +,845 MW,909 MW Q Q + Q 77,6 Var +,9 MVar,76 MVar j,845 Tehoerroin: Kuorma cosj 0, 9,845 +,9 P,909 Kuorma + johto cosj 0, 905 P + Q,909 +,7 6
17 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset 9. ase uvan sijaisytennän arvot N 400 MVA N 0 V x d,0 Muuntaja j 0 W Muuntaja Muuntaja Kuorma : P 00 MW Q 0 Mvar johto Gen. N 40 MVA 45/ V x 5 % N 400 MVA 40/0 V x % N 00 MVA 5/ V x % Kuorma : P 00 MW Q 60 Mvar a) redusoituna 400 V:n jänniteportaaseen b) suhteellisarvoina perusteholla b 400 MVA ja perusjännitteellä b 400 V. (Mörsy ja Mörsy teht.. 74) d j P, Q P, Q ataistaan sijaisytennän reatanssien arvot 400 V:n jänniteportaassa. Generaattori: (0V) (45V) d,0 78W 400MVA (V) Muuntajat: (45V) 0,5 6,5W 40MVA (40V) 0, 50,4W 400MVA (5V) (40V) 0, 00MVA (0V) 85,6W Johto: j 0 W. P 00 MW, Q 60 MVar, P 00 MW, Q 0 MVar b) asetaan sijaisytentä 400 V:n portaassa suhteellisarvoina. Käytetään hyväsi a- ohdan vastausia ja jaetaan lasetut impedanssit perusimpedanssilla. 7
18 EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset (400V) Perusimpedanssi b 400W 400MVA Generaattori: (0V) (45V) 400MVA,0,95pu 400MVA (V) (400V) Muuntajat: (45V) 400MVA 6,5 0,5 0,54pu 40MVA (400V) 400 d Johto: x Tehot: (40V) 400MVA 0, 0,6pu 400MVA (400V) (5V) (40V) 0, 00MVA (0V) 0W 400W j 0,075pu 50, MVA 85,6 0,46pu (400V) 400 p p 00 MW 400 MVA 00 MW 400 MVA 0,50 pu 0,5 pu q q 60 MVar 400 MVA 0 MVar 400 MVA 0,5 pu 0,075 pu 8
ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
Lisätiedot1-vaiheinen 100 kva 1000 V / 100 V muuntajan standardimittaustulokset ovat. Short-circuit test L-voltage side shorted
SÄHKÖENERGATEKNKKA Harjoitus - luento 8 Tehtävä ka muuntaja, jonka muuntosuhde on / 4 halutaan käyttää säätömuuntajana muuntosuhteella 36 / 4 kytkemällä ensiö- ja toisiopuolet sarjaan kuvan mukaisesti.
LisätiedotProjekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. yhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. yhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
Lisätiedot2 Taylor-polynomit ja -sarjat
2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2. Taylor-polynomi Taylor-polynomi P n (x; x 0 ) funtion paras n-asteinen polynomiapprosimaatio (derivoinnin annalta) pisteen x 0 lähellä. Maclaurin-polynomi: tapaus x 0 0.
LisätiedotLasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on
ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit
LisätiedotProjekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. Ryhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. Ryhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja
LisätiedotJ1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6
MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6 J (II.6.9) Päättele, että avaruusvetorit a, b ja c ovat lineaarisesti riippuvat täsmälleen un vetoreiden virittämän suuntaissärmiön tilavuus =. Tuti tällä riteerillä ovato
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian
LisätiedotDEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen
D-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Johdanto differenssiyhtälöiden rataisemiseen Differenssiyhtälöillä uvataan disreettiaiaisten järjestelmien toimintaa. Disreettiaiainen taroittaa
Lisätiedot[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.
ehtävä. x( + ) x( y x( + e ( y x( + e ( E v E e ( ) e ( R E[ v v ] E e e e e e e e e 6 estimointivirhe: ~ x( x( x$( x( - b y ( - b y ( estimointivirheen odotusarvo: x( - b x( - b e ( - b x( - b e ( ( -
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Differentiaali- ja integraalilasenta Rataisut. viiolle /. 3.4. Luujonot Tehtävä : Mitä ovat luujonon viisi ensimmäistä termiä, un luujono on a) (a n ) n=,
LisätiedotTodennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset
Todennäöisyyslasenta IIa, syys loauu 019 / Hytönen 1. lasuharjoitus, rataisuehdotuset 1. ( Klassio ) Oloot A ja B tapahtumia. Todista lasuaavat (a) P(A B) P(A) + P(B \ A), (b) P(B) P(A B) + P(B \ A), (c)
LisätiedotTalousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut
Sivu 1/7 oronorolasuja sovelletaan tapausiin, joissa aia on pidempi uin ysi oonainen orojaso, eli aia, jolle oroanta ilmoittaa oron määrän. orolasu: enintään yhden orojason pituisille oroajoille; oronorolasu:
LisätiedotVakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15
SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi
LisätiedotDEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset
DEE- Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille taroitetut rataisuehdotuset Tämän harjoitusen ideana on opetella -muunnosen äyttöä differenssiyhtälöiden rataisemisessa Lisäsi äytetään
LisätiedotPyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa
Pyramidi Analyyttinen geometria tehtävien rataisut sivu 9 Päivitetty 9..6 4 a) 4 Suplementtiulmille on voimassa b) a) α + β 8 α + β 8 β 6 c) b) c) α 6 6 + β 8 β 8 6 β 45 β 6 9 α 9 9 + β 8 β 8 + 9 β 7 Pyramidi
LisätiedotKeskijännitejohdon jännitteenalenema
LTE 4/1 Kesijännitejodon jännitteenalenea Jännitteenalenea lasetaan aaalla 1 r + x tanϕ 1 P l (1 Tauluossa 1 on esitetty joaisen aapelin pituudet seä niiden resistanssi ja reatanssiarot, joita taritaan
LisätiedotJoulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut
Jouluuun vaativammat valmennustehtävät rataisut. Tapa. Pätee z = x + y, joten z = (x + y = x + y, josta sieventämällä seuraa xy 4x 4y + 4 = 0. Siispä (x (y =. Tästä yhtälöstä saadaan suoraan x =, y = 4
LisätiedotMuuntajat ja sähköturvallisuus
OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2.
Luu 7: Oiosulusuojaus 7. OIKOLKOJA 7.. Yleistä Vero laitteide mitoittamisessa, oiosulusuojause suuittelussa ja turvallise äytö suuittelussa o tuettava oiosuluvirrat eri tilateissa ja eri osissa veroa.
Lisätiedot9 Lukumäärien laskemisesta
9 Luumäärie lasemisesta 9 Biomiertoimet ja osajouoje luumäärä Määritelmä 9 Oletetaa, että, N Biomierroi ilmaisee, uia mota -alioista osajouoa o sellaisella jouolla, jossa o aliota Meritä luetaa yli Lasimesta
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen
9/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 9: Usean vapausasteen systeemin liieyhtälöiden johto Newtonin laia äyttäen JOHDANTO Usean vapausasteen systeemillä taroitetaan meaanista systeemiä, jona liietilan uvaamiseen
LisätiedotNaulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle
LAUSUNTO NRO VTT-S-04256-14 1 (6) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö ITW Construction Products Oy Jarmo Kytömäi Timmermalmintie 19A 01680 Vantaa 18.9.2014 Jarmo Kytömäi VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL
LisätiedotK-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä
Kesinäinen Henivauutusyhtiö IIIELLA TEKNIIKALLA LAKUPERUTE H-TUTKINTOA ARTEN HENKIAKUUTU REKURIIIELLA TEKNIIKALLA OIMAAOLO 2 AIKALAKU JA AKUUTUIKÄ Tätä lasuperustetta sovelletaan..25 alaen myönnettäviin
Lisätiedot2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla
MAB Matemaattisia malleja I.8. Mallintaminen ensimmäisen asteen.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifuntion avulla Tutustutaan mallintamiseen esimerien autta. Esimeri.8. Määritä suoran yhtälö, un
LisätiedotVakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.
1144/2011 7 Liite 1 Vauutustenisistä riseistä johtuvien suureiden lasemista varten äytettävä vauutuslajiryhmittely. Vauutuslajiryhmä Vauutusluoat Ensivauutus 1 Laisääteinen tapaturma 1 (laisääteinen) 2
LisätiedotPETRI SALMINEN TEOLLISUUSSÄHKÖVERKON MALLINTAMINEN JA VIKAVIRTATARKASTELUT. Diplomityö
PETRI SALMINEN TEOLLISUUSSÄHKÖVERKON MALLINTAMINEN JA VIKAVIRTATARKASTELUT Diplomityö Tarastaja: professori Pertti Järventausta Tarastaja ja aihe hyväsytty Tieto- ja sähöteniian tiedeunnan oousessa 3.
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento 1: Muuntaja ja generaattori Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla https://mycourses.aalto.fi/mod/folder/view.php?id=136015 Luennon ydinasiat ja materiaalia
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,
LisätiedotSAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy consumption of sauna and related factors
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tenillinen tiedeunta Ympäristöteniian oulutusohelma BH10A0300 Ympäristöteniian andidaatintyö a seminaari SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy
LisätiedotELEC-E8419 syksyllä 2017 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 syksyllä 2017 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Johdatus, sisältö, kertausta Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 11.9.2017 1 Tietoja kurssista Luennot: dosentti Liisa Haarla Laskuharjoitukset:
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET
5 TLOUYRTTÄJÄN ELÄKELN UKEN VKUUTUKEN PERUTEET PERUTEDEN OVELTNEN Näitä perusteita soelletaan..009 lähtien maatalousrittäjän eläelain 80/006 YEL muaisiin auutusiin. VKUUTUKU Vauutusmasu uodelta on maatalousrittäjän
LisätiedotNaulalevylausunto LL13 naulalevylle
LAUSUNTO NRO VTT-S-3259-12 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 151 Lahti 27.4.212 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 11, 244 VTT Puh. 2 722 5566, Fax. 2 722 73
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A00 Disreetin matematiian perusteet Esimerejä ym., osa I G. Gripenberg Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Indutioperiaate Relaatiot ja funtiot Funtiot Aalto-yliopisto. maalisuuta 0 Kombinatoriia
LisätiedotNaulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle
LAUSUNTO NRO VTT-S-0361-1 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 15100 Lahti 7.4.01 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 1001, 0044 VTT Puh. 00 7 5566, ax. 00 7 7003
LisätiedotHanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:
Hanoin tornit Oloot n ieoa asetettu olmeen tanoon uvan osoittamalla tavalla (uvassa n = 7). Siirtämällä yhtä ieoa errallaan, ieot on asetettava toiseen tanoon samaan järjestyseen. Isompaa ieoa ei missään
LisätiedotSYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN Miten modulaation P S P B? 536A Tietoliienneteniia II Osa 4 Kari Käräinen Sysy 05 SEP VS. BEP D-SIGNAALIAVARUUDESSA Kullein modulaatiolle johdetaan
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
Lisätiedot2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =
2 Lasuarjoitus 2 21 Kytentäimpedanssin asenta Mitä taroittaa ytentäimpedanssi? 5 ma:n suuruinen äiriövirta oasiaaiaapein vaipassa (uojoto) aieuttaa 1 mv:n suuruisen äiriöjännitteen 1 m:n mataa Miä on ytentäimpedanssin
LisätiedotJOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (sysy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Etsi luvun 111312 aii teijät. (ii) Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja joilla a b ja b a. Osoita, että silloin a = b. Rataisu
LisätiedotRATKAISUT: 21. Induktio
Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön
Lisätiedot(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA
Investoinnin annattavuuden mittareita Opetusmonisteessa on asi sivua, joilla on hyvin lyhyesti uvattu jouo mittareita. Seuraavassa on muutama lisäommentti ja aavan-johto. Tarastelemme projetia, jona perusinvestointi
LisätiedotEPOP Kevät
EPOP Kevät 2012 16.1.2012 Projeti 1 Muutosilmiöt Piirianalyysi 1:ssä äsitellyt tasa- ja vaihtovirta-analyysit ovat jatuvan tilan menetelmiä, joissa oletetaan, että piirin herätteet (riippumattomat lähteet)
LisätiedotV. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M
V. POTENSSISARJAT Funtioterminen sarja V.. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli P a x x, missä a, a, a 2,... R ja x R ovat vaioita, on potenssisarja, jona ertoimet ovat luvut a, a,... ja ehitysesus
Lisätiedotz z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0
TKK, Matematiian laitos v.pfaler/pursiainen Mat-.33 Matematiian perusurssi KP3-i sysy 2007 Lasuharjoitus 4 viio 40 Tehtäväsarja A viittaa aluviion ja L loppuviion tehtäviin. Valmistauu esittämään nämä
LisätiedotDISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa
Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa / DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA Taustaa Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
Lisätiedot855/2017. Liitteet 1 2. Laskuperustemuutokset eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa
Liitteet Lasuperustemuutoset eläeassoille työnteijän eläelain muaista ustannusten jaoa arten Liite Vauutusteniset suureet Näissä lasuperusteissa esiintyät auutusteniset suureet lasetaan TyEL:n muaisen
LisätiedotMiehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa
S-4.7 Fysiia III (EST) Tetti..6. Tarastellaa systeemiä, jossa ullai hiuasella o olme mahdollista eergiatasoa, ε ja ε, missä ε o eräs vaio. Oletetaa, että systeemi oudattaa Maxwell-Boltzma jaaumaa ja, että
LisätiedotPerustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24
Sarjateorian tehtävät 0. syysuuta 2005 sivu / 24 Perustehtäviä. Muunna sarja telesooppimuotoon ja osoita, että se suppenee. Lase myös sarjan summa. ( + ) = 2 + 6 + 2 +... 2. Osoita suoraan määritelmään
LisätiedotYRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004.
YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT Koooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004. SISÄLTÖ YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT 1. PUSTIDN SOVLTAMINN...
Lisätiedot854/2017. Liitteet 1 2. Muutos laskuperusteisiin työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille
Liitteet Muutos lasuperusteisiin työnteijän eläelain muaista toimintaa harjoittaille eläesäätiöille Liite Vauutusteniset suureet Näissä lasuperusteissa esiintyät auutusteniset suureet lasetaan TyEL:n muaisen
LisätiedotTehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.
Jonotehtävät, 0/9/005, sivu / 5 Perustehtävät Tehtävä. Muotoile matemaattiset vastineet seuraavien väitteiden negaatioille (ts. vastaohdat).. Jono (a n ) suppenee ohti luua a.. Jono (a n ) on asvava. 3.
LisätiedotM y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y
36 5.3 Tuipaalutusen lasenta siitmämenetelmällä 5.3.1 Yleistä Jos paaluvoimia ei voida määittää suoaan tasapainohtälöistä (uten ohdassa 5.), on smsessä staattisesti määäämätön paalutus, jona paaluvoimien
LisätiedotVALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO
Oulun yliopisto Fysiian opetuslaboratorio Fysiian laboratoriotyöt 1 1 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten taroitus Tässä työssä tutit valoa aaltoliieenä. Ensimmäisessä osassa tutustut valon taipumiseen eli
LisätiedotEnnen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Ennen uin mennään varsinaisesti tämän harjoitusen asioihin, otetaan alusi ysi merintäteninen juttu Tarastellaan differenssiyhtälöä y y y 0 Vaihtoehtoinen
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotTodennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali
Todennäöissjaaumat /5 Sisältö ESITIEDOT: lasenta, määrätt Haemisto KATSO MYÖS: tilastomatematiia P (X = )=p. Nämä ovat 0 ja niiden summa on p =. Pistetodennäöisdet voidaan graafisesti esittää pstsuorien
LisätiedotM 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon
Matematiian ja tilastotieteen laitos Stoastiset differentiaaliyhtälöt Rataisuehdotelma Harjoituseen 7 1. Näytä, että uvaus M M M 2, un M 2 M = sup E M 2 t 2 t 0 on normi jouossa M 2 = { M : M on martingaali
Lisätiedot4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet
4.3 Erillisten jouojen yhdisteet Ongelmana on pitää yllä ooelmaa S 1,..., S perusjouon X osajouoja, jota voivat muuttua ajan myötä. Rajoitusena on, että miään alio x ei saa uulua useampaan uin yhteen jouoon.
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Disreetin matematiian perusteet Osa 3: Kombinatoriia Riia Kangaslampi 2017 Matematiian ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kombinatoriia Summaperiaate Esimeri 1 Opetusohjelmaomiteaan valitaan
LisätiedotValon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa
Jväslän Ammattioreaoulu, IT-instituutti IXPF24 Fsiia, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pasi Repo Valon diffratio hdessä ja ahdessa raossa Laatija - Pasi Vähämartti Vuosiurssi - IST4S1 Teopäivä 2005-2-17 Palautuspäivä
LisätiedotAPTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET
APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPEUSTEET Koooma 28.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 16.1.2003. APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKU-
LisätiedotOlkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat
Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset / Rataisut Aiheet: Avainsanat: Satunnaismuuttujat ja todennäöisyysjaaumat Kertymäfuntio
Lisätiedot1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT
imat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Tehtävät Aiheet: Avainsanat: Ysisuuntainen varianssianalyysi Bartlettin testi, Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, χ 2 -testi, Koonaisesiarvo,
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.
/ ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO : Tasoehän palielementti, osa. NELJÄN VAPAUSASTEEN PALKKIELEMENTTI Kun ahden vapausasteen palielementin solmuihin lisätään loaalin -aselin suuntaiset siirtmämittauset,
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
LisätiedotTehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1
Luuteoria Harjoitus 1 evät 2011 Alesis Kosi 1 Tehtävä 1 Näytä: jos a ja b ovat positiivisia oonaisluuja joille (a, b) = 1 ja a c, seä lisäsi b c, niin silloin ab c. Vastaus Kosa a c, niin jaollisuuden
LisätiedotHARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ
Oulun yliopisto Fysiian opetuslaboratorio Fysiian laboratoriotyöt 1 1 HARMONINEN VÄRÄHELIJÄ 1. yön tavoitteet 1.1 Mittausten taroitus ässä työssä tutustut jasolliseen, määrätyin aiavälein toistuvaan liieeseen,
LisätiedotJäykistävän seinän kestävyys
Esimeri Jäyistävän seinän estävyys 1.0 Kuormitus Jäyistävän seinän ominaisuormat on esitetty alla olevassa uvassa. Laselman ysinertaistamisesi tarastellaan seinästä vain iuna-auon vasemman puoleista osaa,
Lisätiedotb 4i j k ovat yhdensuuntaiset.
MAA5. 1 Koe 29.9.2012 Jussi Tyni Valitse 6 tehtävää! Muista tehdä pisteytysruuduo ensimmäisen onseptin yläreunaan! Perustele vastausesi välivaiheilla! 1. Oloon vetorit a 2i 6 j 3 ja b i 4 j 3 a) Määritä
LisätiedotTasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q
EEC-E89 syksy 06 Ttkitaan alla olevan kvan mkaista heikkoon verkkoon kytkettyä srjännitteistä tasasähköyhteyttä. Tässä tapaksessa syöttävän verkon impedanssi (Theveninin impedanssi, kvassa j on j0,65,
Lisätiedot2 1016/2013. Liitteet 1 2 MUUTOS ELÄKEKASSOJEN LASKUPERUSTEISIIN TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA KUSTANNUSTEN JAKOA VARTEN
06/03 Liitteet MUUOS ELÄKEKASSOJEN LASKUPEUSEISIIN YÖNEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISA KUSANNUSEN JAKOA VAEN 06/03 3 Liite VAKUUUSEKNISE SUUEE Näissä perusteissa esiintyät auutusteniset suureet lasetaan yel:n
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutintolautaunta S tudenteamensnämnden MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 0..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutintolautaunnan
Lisätiedot3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista
Elementtimenetelmän peusteet. KEHÄRAKENTEET. leistä ehäaenteista Kehäaenteen osina oleat palit oiat ottaa astaan aiia annattimen asitusia, jota oat nomaali- ja leiausoima seä taiutus- ja ääntömomentti.
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi
02/1 VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi VAPAUSASTEET Valittaessa systeeille lasentaallia tulee yös sen vapausasteiden luuäärä äärätysi. Tää taroittaa seuraavaa: Lasentaallin
LisätiedotIII. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,
III. SARJATEORIAN ALKEITA Sarja on formaali summa III.. Sarjan suppeneminen = x + x 2 + x 3 +..., missä R aiilla N (merintä ei välttämättä taroita mitään reaaliluua). Luvut x, x 2,... ovat sarjan yhteenlasettavat
LisätiedotJohdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus luuteoriaan Harjoitus 1 ss 008 Eemeli Blåsten Rataisuehdotelma Tehtävä 1 Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja. Osoita, että on olemassa siäsitteinen luu h ('luujen a ja b pienin hteinen jaettava',
LisätiedotRuuviliitoSTEN. Sisällysluettelo
RuuviliitoSTEN MITOITUS Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1.1 Kansiruuvit... 1. Itseporautuvat ruuvit... Esiporaus... 3 Materiaalit... 3 4 Kuormitustapa... 4 5 Leiausrasitettu ruuvi... 4 5.1 Itseporautuvat
LisätiedotMAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan
3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa
Lisätiedot6 Lineaarisen ennustuksen sovelluksia
6 Lineaarisen ennustusen sovellusia Lineaarisella ennustusella on hyvin täreä asema monessa puheenäsittelyn sovellusessa. Seuraavassa on esitetty esimerejä siitä miten lineaarista ennustusta voidaan hyödyntää.
LisätiedotBLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen 24.1.2011
BLY Paalulaattojen suunnittelu uitubetonista Petri Manninen BY 56 Paalulaatta - Yleistä Käytetään tyypillisesti peheillä, noraali- tai lievästi ylionsolidoituneilla savioilla ja uilla peheiöillä Mitoitustietojen
LisätiedotS Piirianalyysi 2 1. Välikoe
S-55.0 Piirianalyyi. Välioe 9.3.007 ae tehtävät eri paperille uin tehtävät 3 5. Muita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanumero, urin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Muita
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015
Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä
Lisätiedot4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA
4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden
LisätiedotMuuntaja yleisesti MUUNTAJAN OMINAISUUKSISTA TEHO TYHJÄKÄYNTIJÄNNITE HYÖTYSUHDE POIKKEAMAT TYYPPITEHOSTA
lähde: http://www.trafomic.fi/muuntaja, luettu 2.9.2014 Muuntaja yleisesti Muuntaja on sähkölaite ilman liikkuvia osia. Sen toiminta perustuu sähkömagneettiseen induktioon, joten se toimii vain vaihtovirralla.
Lisätiedottermit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 7 3. Luusarjat Josus luujonon (b ) termit on luontevairjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme luusarjojen teoriaan: Määritelmä 3.. Oloon ( ), R luujono. Symboli (3.)
Lisätiedot3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus
30 STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 3. Marovin prosessit ja vahva Marovin ominaisuus Aloitamme nyt edellisen appaleen päättäneen esimerin yleistämisen Brownin liieelle. Käymme ysitellen läpi esimerin
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4
LisätiedotONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä
ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV Suomen Atuaariyhdistysen vuosioousesitelmä 27.2.2006 2 Sisällysluettelo: sivu 1. Tasoitusvastuujärjestelmän uvaus
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
Lisätiedot7.6. Esimerkki oikosulkusuojauksen asettelusta
.6. Esimeri oiosulusuojausen asettelusta Määritetään oiosulusuojausen asetteluarvot uvan.6a verolle, un suojaus on toteutettu numeerisilla releillä ja on toiminnaltaan: aiaseletiivinen seä osittain virtaseletiivinen
LisätiedotM.7. Sisällysluettelo Virtamuuntajatand shunts. Sivu. Tuotteet 3 TC 5 TC 5,2 TC 6,2 TC 6 TC 8 TC 10 TC 12. Virtamuuntajat 7
Virtamuuntajat Tuoteluettelo 2008 Sisällysluettelo Tuotteet 3 TC TCH TC 5 TC 5,2 TC 6,2 TC 6 TC 8 TC 10 TC 12 TCH 6,2 TCH 6 TCH 8 TCH 10 TCH 12 Sivu Virtamuuntajat 7 Virtamuuntajat laskutukseen 8 TA TP
LisätiedotKJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 45/2017
KJR-C00 Kontinuumimeaniian perusteet viio 45/017 1. Oloon f t ) alojen onsentraatio [ f ] < g/m ) joessa joa riippuu siis seä paiasta että ajasta. Havaitsija on veneessä ja mittaa onsentraatiota suoraan
LisätiedotRiemannin sarjateoreema
Riemannin sarjateoreema LuK-tutielma Sami Määttä 2368326 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Sysy 206 Sisältö Johdanto 2 Luujonot 3 2 Sarjat 4 2. Vuorottelevat sarjat........................
LisätiedotESIM. ESIM.
1 Vierintäita f r lasetaan samannäöisellä aavalla uin liuuitain: Ihmisunnan erästä suurimmista esinnöistä eli pyörää äytetään sen taia, että vierintäitaerroin µ r on paljon pienempi uin liuuitaerroin:
Lisätiedot