SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
|
|
- Ahti Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite V CE = 0,1 V ja virtavahvistus α = 5. Laske seuraavat suureet: a) kuorman virta ja teho, b) kollektoripiirin häviöt, c) kantapiirin häviöt kun kanta-emitteri-liitos on diodi, jonka päästöjännite V BE on noin 0,7 V, d) kytkennän hyötysuhde. Tehtävä 2 Edellisen tehtävän transistori toimii estotilassa, cutoff I B = 0 tehtäväpaperin kuvassa. Oletetaan, että kollektorivirta on 10 ma. Laske kuorman saama teho sekä kytkennän hyötysuhde. Tehtävä 3 Yksivaiheista diodisiltaa syötetään 50 Hz vaihtosähköverkosta, jossa sini-muotoisen jännitteen tehollisarvo on 230 V. a) Diodisillan kuormana on 10 ς resistanssi. Piirrä kuorman jännitteen ja virran käyrämuodot ja laske niiden keskiarvot. Laske resistanssi saama teho. b) Tilanne on muutoin sama, mutta tasasähköpuolella kuormassa on resistanssin lisäksi sarjassa niin suuri induktanssi, että tasavirta voidaan olettaa idealliseksi, ts. tasavirtalähteeksi. Piirrä samoin kuin edellisessäkin tehtävässä resistanssin yli oleva jännite ja virta ja sen lisäksi heti diodisillan jälkeen olevan tasasuunnatun jännitteen käyrämuoto. Laske myös edellisten keskiarvot. Mikä on resistanssi saama teho. c) Kannattaako pelkkää resistanssikuormaa syöttää diodisillalla? Onko siitä mitään etua? Vihje: Laske resistanssin teho kun se on kytketty suoraan syöttävään yksivaiheverkkoon ilman diodisiltaa. Tehtävä 4 Jännitettä nostavan katkojan syöttöjännite on 25 V ja lähtöjännite 40 V. Kun kytkemistaajuus on 1 khz ja kuorman resistanssi 100 ς niin laske: a) induktanssin virran vaihtelu kun sen suuruus on 30 mh, b) kuormavirran keskiarvo, c) kuorman saama teho. TEHTÄVÄ 5 Kolmivaiheisella vaihtosuuntaajalla (dc/ac) syötetään tähteen kytkettyä kuormaa, jossa jokaisessa vaiheessa on 10 ς vastus. Tasajännitteen suuruus on 540 V ja vaihtosuuntaaja toimii täydellä ohjauksella, jolloin jokainen vaihe on kytketty puolet ajasta positiiviseen tasajännitteeseen ja toisen puolen negatiiviseen ja vaiheiden välillä on 120 asteen vaihesiirto. a) Piirrä vaihtosuuntaajan tehopuolijohteiden johtoajat ja sen alle vaihejännitteiden kuvaajat b) Piirrä pääjännitteen kuvaaja c) Laske tasajännitelähteestä otetun virran suuruus, d) vaihevirran tehollisarvo, e) vaihe- ja pääjännitteen tehollisarvot.
2 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1. Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite V CE = 0,1 V ja virtavahvistus α = 5. Laske seuraavat suureet: a) kuorman virta ja teho b) kollektoripiirin häviöt c) kantapiirin häviöt kun kanta-emitteri-liitos on diodi, jonka päästöjännite V BE on noin 0,7 V d) kytkennän hyötysuhde. Ratkaisu a) = =, A 3,99 A ja vastuksen teho = 159,2 W b) Kollektoripiirin häviöt = 3,99 0,1 0,399 W c) Kantapiirin häviöiden laskemiseksi on tunnettava myös kantavirta ja se saadaan jakamalla kollektorivirta transistorin virtavahvistuksella. = = = 3,99 0,7 W 0,56W 5 d) Syöttöteho = + = 40 3,99 W + 0,56 W 160,16 W ja hyöytysuhde Tehtävä 2 = = = 159,2 160,16 99,4 %
3 Edellisen tehtävän transistori toimii estotilassa, cutoff I B = 0 tehtäväpaperin kuvassa. Oletetaan, että kollektorivirta on 10 ma. Laske kuorman saama teho sekä kytkennän hyötysuhde. = = 0,01 10 W 1 mw Syöttötehoa tarvitaan vain kollektoripiirissä, koska kantavirta on nolla. = = 40 0,01 W 400 mw = = = ,25 % Kuten tehtävän 1 ratkaisusta näkee, piirin hyötysuhde on erittäin korkea kyllästyneellä alueella. Tämän vuoksi transistoreja käytetäänkin tehoelektroniikassa kyllästyneellä alueella eikä lineaarisella alueella. Tällöin ne ovat siis johtavia tai suljettuja kytkimiä. Mm. audiovahvistimissa ja muissa elektroniikan vahvistimissa, joissa käsitellään signaaleja (informaatiota) eikä tehoa, transistoreja käytetään lineaarisella alueella eli tehtäväpaperin kuvassa Load line. Silloin kollektorivirtaa säädetään kantavirran avulla ja transistorin yli jää suuri kollektori-emitterijännite ja myös tehohäviö. Tehtävän 2 estotilassa (cutoff) transistorin virta olisi ideaalitilanteessa nolla ja samoin lähtöteho ja hyötysuhde. Käytännössä transistorin läpi siis kulkee pieni vuotovirta kantavirran ollessa nolla. Tehtävä 3 Yksivaiheista diodisiltaa syötetään 50 Hz vaihtosähköverkosta, jossa sini-muotoisen jännitteen tehollisarvo on 230 V. a) Diodisillan kuormana on 10 ς resistanssi. Piirrä kuorman jännitteen ja virran käyrämuodot ja laske niiden keskiarvot. Laske resistanssi saama teho. b) Tilanne on muutoin sama, mutta tasasähköpuolella kuormassa on resistanssin lisäksi sarjassa niin suuri induktanssi, että tasavirta voidaan olettaa idealliseksi, ts. tasavirtalähteeksi. Piirrä samoin kuin edellisessäkin tehtävässä resistanssin yli oleva jännite ja virta ja sen lisäksi heti diodisillan jälkeen olevan tasasuunnatun jännitteen käyrämuoto. Laske myös edellisten keskiarvot. Mikä on resistanssi saama teho. c) Kannattaako pelkkää resistanssikuormaa syöttää diodisillalla? Onko siitä mitään etua? Vihje: Laske resistanssin teho kun se on kytketty suoraan syöttävään yksivaiheverkkoon ilman diodisiltaa. Ratkaisu Diodisillan kuvaaja on seuraavan kuvan mukainen kun sen kuormana on vastus. Silta toimii kokoaaltotasasuuntaajana eli jännitteen positiivisella puolijaksolla johtava diodi D1 ja D2 ja kuorman oleva jännite on sama kuin verkon jännite. Verkkojännitteen negatiivisella puolijaksolla johtavat diodit D3 ja D4 ja tasajännite on verkkojännitteen itseisarvo, ts. se näkyy tasasähköpuolella positiivisena. Verkkojännitteen ja tasajännitteen käyrämuodot on esitetty oikeanpuoleisessa kuvassa. Tasavirran käyrämuoto on sama kuin jännitteen v t.
4 Tasajännitteen keskiarvo kun ohjauskulma on nolla V ave Tasavirran keskiarvo 1 < V max sin x( dx < V cos ( < V < ,07 V max = max = 20,71 V Vastuksen teho ei tässä tapauksessa voi laske edellä olevan jännitteen ja virran keskiarvon avulla, koska vastuksen virta muuttuu eikä ole vakio. Koska jännite ja virta vastuksen yli riippuvat toisistaan voidaan vastuksen saama teho laskea yksinkertaisesti hetkellisarvoisen tehon keskiarvona eli jossa integraalia = 1 2 = 1 2 = 1 2 = = 1 2 kutsutaan virran tehollisarvoksi. Vastuksen teho on siis vastus kertaa sen läpi menevän virran tehollisarvon neliö. Tämä on siis tehollisarvon yleinen määritelmä ja pätee myös jännitteelle kun virta korvataan sillä. Kyseessä olevassa tehtävässä jännite ja virta toistuu samanlaisena toisella puolijaksolla ja riittää että vastuksen saama teho lasketaan puolijakson yli. Vastuksen saama teho lasketaan hetkellisarvoisen tehon keskiarvona eli = 1 = 1 sin = 1 1 (1 cos 2) 2
5 = 1 2 ( sin 2 0 sin 0) = 2 Virran tehollisarvo on siis virran huippuarvo jaettu neliöjuuri kahdella. Tulos on siis sama vaikka virta olisi täysin sini-muotoista. Vastuksen saama teho on siis = = = W = 5290 W b) Yksivaiheinen siltakytkentä kun sen kuormana on ideaalinen tasavirtalähde (suuri induktanssi) ja resistanssi. Kytkentä toimii aivan samalla tavoin kuin pelkän resistiivisen kuormankin tapauksessa. Tasajännite on siis verkon jännite kokoaaltotasasuunnattuna. Ainoa ero on siinä, että tasavirran käyrämuoto ei nouda tasajännitettä vaan suuren suodatuksen vuoksi se on ideaalista tasavirtaa. Oikeanpuoleiseen kuvaan on tasajännitteen lisäksi piirrettykin sähköverkosta otetun virran käyrämuoto. Se on siis tasavirta joko positiivisena tai negatiivisena. Tasajännitteen keskiarvo ei muutu edellisestä kohdasta eli V ave 2 < V max < ,07 V ja tasavirran keskiarvo on myös sama kuin edellä. ja vastukseen menevät teho on = = 20,71 V = 4288 W Tulos poikkeaa siis edellisestä kohdasta. Kun vastuksen läpi menevä virta on ideaalista täysin tasoittunutta tasavirtaa niin virran tehollisarvo on yhtä suuri kuin tuo tasavirta ja teho on siis laskettavissa suoraan tasavirran avulla. c) Jos 10 ς vastus on kytketty suoraan kyseiseen yksivaiheiseen jännitteeseen, niin sen teho on a)-kohdassa esitetyn perusteella
6 = = = = 5290 W Jos vastusta siis syötetään yksivaiheisella kokoaaltotasasuuntaajalla niin kuin a-kohdassa tehtiin, niin vastukseen menevä teho on sama kuin jos se kytkettäisiin suoraan ilman dioditasasuuntaajaa vaihtojännitteeseen. Pelkän resistanssin syöttäminen diodisillalla ei siis muuta mitään, eikä siihen ole mitään tarvetta. Oppikirjassa ja tässä tehtävässä ja ylipäänsäkin teoriateksteissä vastusta käytetään mallintamaan jotain reaalista kuormaa, esimerkiksi elektroniikkalaitetta ja siten se on vain malli kuormasta. b-kohdassa tasasähköpuolella oletettiin olevan ideaalinen tasavirtalähde tai iso tasoituskuristin. Silloin tasavirta on täysin tasoittunutta ja vastuksen yli oleva jännite on näin myös täysin tasainen ts. ideaalinen tasajännite. Koska virran tehollisarvo samalla pienenee, on myös vastuksen saama teho pienempi kuin a- kohdassa. Tehtävä 4 Jännitettä nostavan katkojan syöttöjännite on 25 V ja lähtöjännite 40 V. Kun kytkemistaajuus on 1 khz ja kuorman resistanssi 100 ς niin laske: a) induktanssin virran vaihtelu kun sen suuruus on 30 mh, b) kuormavirran keskiarvo, c) kuorman saama teho. Ratkaisu Jännitettä nostavan katkojan sijaiskytkentä sekä induktanssin yli oleva jännite ja virta. Pysyvässä tilassa induktanssin jännitteen yli olevan jännitteen pinta-alat kytkimen johtaessa ja kun kytkin ei johda ovat yhtä suuret. + ( ) = 0 => = Kun kytkemistaajuus on 1 khz niin + =1 ms => = ( ) = = 1,667, 0,375 ms Induktanssin yli oleva jännite = eli virran muutos kytkimen johtaessa on
7 b) Kuormavirran keskiarvo = = A = 0,4 A c) Lähtöteho = = 40 0,4W = 16 W = = 25 0, ,5 ma 0,03 TEHTÄVÄ 5 Kolmivaiheisella vaihtosuuntaajalla (dc/ac) syötetään tähteen kytkettyä kuormaa, jossa jokaisessa vaiheessa on 10 ς vastus. Tasajännitteen suuruus on 540 V ja vaihtosuuntaaja toimii täydellä ohjauksella, jolloin jokainen vaihe on kytketty puolet ajasta positiiviseen tasajännitteeseen ja toisen puolen negatiiviseen ja vaiheiden välillä on 120 asteen vaihesiirto. a) Piirrä vaihtosuuntaajan tehopuolijohteiden johtoajat ja sen alle vaihejännitteiden kuvaajat b) Piirrä pääjännitteen kuvaaja c) Laske tasajännitelähteestä otetun virran suuruus, d) vaihevirran tehollisarvo, e) vaihe- ja pääjännitteen tehollisarvot. RATKAISU Vaihtosuuntaajan toimintaa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa kahdessa eri tilanteessa. Ensimmäisessä johtavat kytkimet Q1 ja Q5, jotka kytkevät kyseiset vaiheet a ja c positiiviseen kiskoon ja Q6, joka kytkee c-vaiheen miinus-kiskoon. Tällöin tasajännitevälipiiristä tuleva virta jakaantuu puoliksi vaiheiden a ja c kesken ja kulkee tähtipisteen ja b-vaiheen kautta miinus-kiskoon. b-vaiheen virta on siis itseisarvoltaan kaksi kertaa suurempi kuin a- ja c-vaiheissa, mutta se on negatiivinen. Toisessa kuvatussa tilanteessa c-vaiheen Q5 on sammutettu, ja sen sijaan Q2 kytkee vaiheen miinus-kiskoon. Tällöin a-vaiheen virta on kaksi kertaa suurempi kuin muut vaihevirrat ja muissa myös etumerkki on negatiivinen. Muut neljä eri tilannetta voidaan päätellä samalla tavalla ja kolmen eri vaihevirran kuvaaja voidaan piirtää kokonaisuudessaan.
8 b) Pääjännite on kahden vaiheen välinen jännite. Sen käyrämuoto voidaan päätellä kahdellakin eri tavalla. Seuraavaan kuvaan on piirretty vaiheen ja miinus-kiskon välinen jännite, ts. jännite joka määräytyy edellä olleiden kytkinten Q1, Q3 ja Q5 avulla. Pääjännite saadaan kun kaksi näin saatua jännitettä vähennetään toisistaan. Pääjännitteen hetkellisarvo on siis tasajännite positiivisena tai negatiivisen ja se on välillä myös nolla kun molemmat kytkimet ovat samassa asennossa.
9 Edellä olleeseen pääjännitteen kuvaajaan päädytään myös aiemmin piirrettyjen vaihevirtojen avulla. Koska tehtävässä kuorma on resistiivinen, niin vaihejännitteen kuvaaja on samanmuotoinen kuin vaihevirrankin. Pääjännitteen käyrämuoto saadaan siis vähentämällä kaksi vaihevirtaa toisistaan ja kertomalla tulos kuorman resistanssilla. c) Tasajännitelähteestä otettu virta voidaan laskea kuorman vastusten avulla. Esimerkiksi yllä kuvatussa kahdessa tilanteessa kummassakin kahden vaiheen resistanssit kytkeytyvät rinnakkain ja kolmas niiden kanssa sarjaan. Tällöin kuormaa kuvaava resistanssi ja tasajännitevälipiiristä otettu virta = + = 10 Ω Ω = 15 Ω = = A = 36 A on samalla vaihevirran maksimiarvo. Vaihevirta on välillä siis myös puolet tästä eli 18 A ja vastaavat arvot myös negatiivisena. d) Vaihevirran tehollisarvo lasketaan suoraan virran käyrämuodosta. Koska tehollisarvon yhtälössä virta korotetaan nelilöön, ei sen etumerkillä ole merkitystä. Yksi lähtöjakso muodostuu kuudesta 60 astetta leveästä palasesta, joissa kahdessa virta on edellä laskettu tasavirran suuruus ja neljässä puolet tästä. Virran tehollisarvo on siten = 1 2 = = = ,45 A e) Vaihejännitteen tehollisarvo = 254,5 A ja pääjännitteen tehollisarvo on = 3 440,9 V. Pääjännitteen tehollisarvo voidaan laskea myös edellä olleesta pääjännitteen kuvaajasta, jossa se on siis 120 astetta välipiirin jännitteen suuruinen, 120 astetta negatiivinen ja kaksi 60 asteen jaksoa nolla. Tehollisarvo on siis = 1 2 eli tietysti sama arvo kuin virrankin avulla laskettuna. = = 2 3 = V 440,9 V 3
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotS Suuntaajatekniikka Tentti
S - 81.3110 Suuntaajatekniikka Tentti 28.5.2008 1. Siniohjatun syklokonvertterin ohjaussuhde r = 0,6. Millä ohjauskulma-alueella suuntaajia ohjataan, kun kuormituksen tehokerroin on 1, 0,7 tai -1? Miten
LisätiedotLuku 10 Tehoelektroniikka. ELEC-C6001Sähköenergiatekniikka ja Prof. Jorma Kyyrä
Luku 10 Tehoelektroniikka ELEC-C6001Sähköenergiatekniikka 9.4.2018 ja 11.4.2018 Prof. Jorma Kyyrä Sisältö Esimerkkejä tehoelektroniikan käytöstä Tehopuolijohdekomponentit Diodit, transistorit (bipolaarit
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotSATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä
1040 Piirianalyysi B kevät 2016 1 /6 ehtävä 1. lla olevassa kuvassa esitetyssä symmetrisessä kolmivaihejärjestelmässä on kaksi konetta, joiden lähdejännitteet ovat vaihejännitteinä v1 ja v2. Järjestelmä
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotCC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio
CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotSinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla
LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään
LisätiedotC 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat
S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotErään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.
DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä
LisätiedotS Suuntaajatekniikka Tentti
S - 8.0 Suuntaajatekniikka Tentti 8..007. Oletetaan, että 6-pulssisen tasasuuntaajan tasavirtapiirissä on äärettömän suuri inuktanssi. Sillan kuormituksena on resistanssi R = 50 Ω, verkon pääjännite on
LisätiedotLuku 10 Tehoelektroniikka. ELEC-C6001Sähköenergiatekniikka ja Prof. Jorma Kyyrä
Luku 10 Tehoelektroniikka ELEC-C6001Sähköenergiatekniikka 14.3.2016 ja 16.3.2016 Prof. Jorma Kyyrä Sisältö Esimerkkejä tehoelektroniikan käytöstä Tehopuolijohdekomponentit Diodit, transistorit (bipolaarit
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015
Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.0 SÄHKÖTEKNKKA 9.5.000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,8,9. välikoe: tehtävät,,,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta.
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 4.5.2009: tehtävät,,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.) laskin, (MAO)..
LisätiedotSähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)
LisätiedotS Power Electronics Exam
S-81.2110 Power Electronics Exam 12.1.2015 Answer all five questions (in English, Finnish or Swedish). Questions in Finnish are on the reverse side. 1. In a Buck converter the output current is assumed
LisätiedotTYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.
TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 9..006: tehtävät,3,5,7,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.
LisätiedotPUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue
PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003 syksyllä 2013 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotSinin muotoinen signaali
Sinin muotoinen signaali Pekka Rantala.. Sini syntyy tasaisesta pyörimisestä Sini-signaali syntyy vakio-nopeudella pyörivän osoittimen y-suuntaisesta projektiosta. y u û α positiivinen pyörimissuunta x
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.103 SÄHKÖTKNKKA 7.5.004 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,5,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.103 SÄHKÖTKNKK 21.12.2000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,8,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,10 Oletko jo ehtinyt vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA KTONKKA Tentti 5.5.008: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
LisätiedotMitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.
Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin
Lisätiedot20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:
SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotS Piirianalyysi 1 2. välikoe
S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan
LisätiedotRaportti 31.3.2009. Yksivaiheinen triac. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
Raportti 31.3.29 Yksivaiheinen triac xxxxxxx nimi nimi 278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi 1 Sisältö KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 2 1. JOHDANTO... 3 2. KIRJALLISUUSTYÖ... 4 2.1 Triacin toimintaperiaate...
LisätiedotAnalogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA A KTONIIKKA Tentti 0.1.006: tehtävät 1,3,4,6,8 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKK J KTONIIKK Kimmo Silvonen alto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu C Välikoe on kääntöpuolella! Tentti 7.4.04. Tehtävät,, 4, 6, 7. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut:
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotKatso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/
4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotJakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)
Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA Tentti 15.5.2006: tehtävät 1,3,5,7,10 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita!
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotTransistoreiden merkinnät
Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,
LisätiedotAB LUOKAN AUDIOVAHVISTIMEN SUUNNITTELUOHJEITA
B LOKN DIOVHVISTIMEN SNNITTELOHJEIT H. Honkanen B luokassa toimiva vahvistinrakenne on käytetyin audiokäytössä ( lähes 00%. Komplementaaripariin perustuvassa rakenteessa ( B, B ja C luokan vahvistimet
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotSähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.103 SÄHKÖTKNIIKKA 19.12.2002 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA LKTONKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu Kimmo Silvonen Tentti 4.5.0: tehtävät,3,4,6,8.. välikoe: tehtävät,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotIIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotTehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011
TE-1360 Sähkömoottorikäytöt askuharjoitus 4/2011 Tehtävä 1. n = 750 V ; I n = 200 A ; a = 8 mh ; R a = 0,16 Ohm ; I max = 500 A ; i max0 = 60 A ; f s = 100 Hz astart = 30 V ; = 500 750 V ; cos φ = 1 Kyseessä
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
LisätiedotIntegrointi ja sovellukset
Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA A KTONKKA Kimmo Silvonen Tentti 20.5.200: tehtävät,3,5,6,8.. välikoe: tehtävät,2,3,4,5. 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.)
LisätiedotS Power Electronics Exam Answer all five questions (in English, Finnish, Swedish). Questions in Finnish are on the reverse side.
S-81.211 Power Electronics Exam 12.12.213 Answer all five questions (in English, Finnish, Swedish). Questions in Finnish are on the reverse side. 1. The current i c shown below is a typical waveform in
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotSähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016
Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät
Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä
LisätiedotLasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on
ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit
LisätiedotSavolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka
Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotPERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )
HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla
Chydenius Saku 8.9.2003 Ikävalko Asko ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Työn valvoja: Pekka
LisätiedotLuento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen
SMG-00 Piirianalyysi I Luento 4 / Kerrostamismenetelmä Lineaarisuus = Additiivisuus u u y y u + Homogeenisuus u y y Jos verkossa on useita energialähteitä, voidaan jokaisen lähteen vaikutus laskea erikseen
LisätiedotKuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi
31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
Lisätiedot