BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
|
|
- Satu Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus
2 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Oiosulu Jännitteellisten osien välinen johtava yhteys uun uin sähölähteen tai uoritusen autta Haittoja äyttöeseytys läpeneinen voiat valoaari (palovaat) vaarajännite paine aasut 3 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Maasulu Vaihejohtien ja aan välinen johtava yhteys uun uin sähölähteen tai uoritusen autta Maasuluiliö poieaa olennaisesti oiosulusta silloin, un veron tähtipistettä ei ole aadoitettu. Veroon tulee onin tavoin haitallinen epäsyetria, utta ei ovin suurta viavirtaa. uoessa esijännitevero (1 ja V) on eristetty (tähtipisteitä ei suoraan aadoitettu) 4
3 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Erilaisia viatapausia 3-vaiheinen oiosulu -vaiheinen oiosulu 1-vaiheinen aasulu yhdistetty aaoiosulu 5 BLA7 ähöveroteniian perusurssi 4 V V 11 V uoen antaveron viatiheysiä Häiriöiden luuäärä (pl/1 /a) Kesiarvo 4 13* 4,8 9,8,6 1-vaih. aasulu Häiriöiden jaottelu vian uaan (%) -vaih. oiosulu Häiriöissä esiäärin toiittaatta jäänyt energia,7 %. 3 3-vaih. oiosulu tai 3-vaih. aaoiosulu Oiosuluvirtojen vaihtelurajat / V / A 4 6, ,8 45,4... 1, 13,4.. 14,4 * 6
4 BLA7 ähöveroteniian perusurssi uoen antaveron viatiheysiä 7 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Oiosulutilan vaiheet 1) Alutila, aluoiosuluvirta, äärää sysäysoiosuluvirran d, tahtioneen pitittäinen alureatanssi d, aiavaio (noin,1 s) antaveron suojaus toiii ajassa,1,5 s ) Muutostila, uutosoiosuluvirta d, tahtioneen uutosreatanssi d, aiavaio (noin 3-6 s) 3) Pysyvä tila, pysyvän tilan oiosuluvirta d, tahtioneen pitittäinen tahtireatanssi äärää johtiien ja oponenttien läpeneisen L =? 8
5 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Oiosuluvirran laseinen v 3 heveninin enetelä 3 jos Z v Z Z 3 Z = heveninin ipedanssi Z = oiosuluipedanssi v 9 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Esieri 1 4/11 V =,1 = 1,1 A = 15 A = 1 A = 1 A N = 4 MVA u x = 1 % Pisteessä A tapahtuu olivaiheinen oiosulu. Lase alu-, uunnos- ja jatuvan tilan oiosuluvirrat. Jännite pisteessä A ennen viaa on 11 V. a) 4 V veron oiosulureatanssit '' 3 '' 4 V 3 15 A 15,4 :: ' 19,5 :: 3,9 edusoidaan o. arvot 11 V jänniteportaaseen 11 V '' 15,4 4 V 1,16 :: ' 1,46 :: 1, 75 1
6 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Esieri 1 b) Muuntaja u x N N 11 V,1 4 MVA 3,3 Viapisteestä nähty heveninin ipedanssi Z '',1 ( ) 1,1 1,16 3,3 5,9 :: Z ' 5,59 :: Z 5, 88 '' 11 V A 3 5,9 1,1A :: ' 11,36 A :: 1, 8 A 11 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Esieri 6/ V /6 V = 3, = 5, A G 1 G n = 6 V n = 1 MVA n = MVA n = 6 V n = 1 MVA u = 1 % u = 1 % n = MVA d = % d = % Lase olivaiheisen oiosulun viavirta pisteessä A, un viapaian jännite ennen viaa on V. a) Generaattorit G1 b) Muuntajat M1 6 V V, 1 MVA 6 V V,1 1MVA 4 8 G M 6,,1 6 4 jatuu... 1
7 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Esieri 8 4, 3, 5,, 4 v v Z v Z , V 1,8 A 3 6,35 13 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Esieri 3 A A 4 V 1 4 V 8 MW % 8 MW % 115 V 1 A l 1 (,3 /) a 115 V 1 A a /A 3 1 Oiosuluvirta 4/11 V uuntoaseien välisellä 1 pituisella yhdysjohdolla l/ 14
8 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Esieri 3 31,5 A, A 115 V l,4 / /A l/ Oiosuluvirta 11 V säteisjohdolla. 15 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Oiosuluvirran suuruus sähönjaeluverossa 11/ V u, N Kolivaiheinen oiosuluvirta 3 = v /Z Z on viapaian heveninin ipedanssi (viavirtaa syöttävän veron ipedanssi) Z j j Oiosuluvirta tyypillisesti, A = syöttävä vero (generaattorit ja johdot) = 11/ V uuntaja (u, N ) j = V johdot (huo. läpeneä) 16
9 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Oiosuluvirran rajoittainen Oiosuluvirrat asvavat sähön tarpeen asvaessa, sillä voialaitosia raennetaan lisää 11/ V uuntajia raennetaan lisää uuntajaoot asvavat johtoja raennetaan lisää oleassa olevissa johtoipedanssit pienenevät Oiosuluvirran rajoituseinoja: uristiien äyttö uuntajien u -arvojen valinta virtaa rajoittavat sulaeet erottaalla uuntajien tähtipisteitä aasta oreaan jännitetason valinta veron jaainen 17 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Maadoitusista uojaaadoitus: virtapiiriin uuluattoan osan aadoitus esi. silitysraudan rungon tai uuntajan uoren aadoitus. Käyttöaadoitus: virtapiirin osa yhdistetään aahan suoraan tai pienen ipedanssin autta. 3-v järjestelä on äyttöaadoitettu, un sen join piste on suoraan tai pienen ipedanssin autta aadoitettu tavoitteena tähtipisteen jännitteen stabilointi järjestelä on äyttöaadoittaaton, un se on täysin erotettu aasta (eristetty) tai yhdistetty siihen suurella ipedanssilla esi. sautusuristiella (sautettu järjestelä) 18
10 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Maadoitustavat 1. 4 V vero tähtipiste aadoitettu. 11 V vero tähtipiste on sieltä täältä aadoitettu 3. V vero sautettu vero tai aasta erotettu vero 4.,4 V vero suoraan äyttöaadoitettu joa paiassa 19 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Maasulu aadoitetussa verossa Viavirta on oiosuluvirran suuruusluoaa, aasulun aiana terveissä vaiheissa esiintyy ylijännitteitä E E E M ilanne on epäsyetrinen lasennassa tarvitaan n. syetrisiä oponentteja; yötä-, vasta- ja nollavero Ylijännitteet pienepiä uin aasta erotetussa verossa (tehollisesti aadoitettu vero, aadoituserroin K < 1,4)
11 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirran lauseeet erilaisissa vioissa Kolivaiheinen oiosulu Z Z 1 Kasivaiheinen oiosulu j 3 Z Ysivaiheinen aasulu Z Kasivaiheinen aasulu Z 1 Z 3 Z 1 Z Z 1 j Z Z 1 j 3 az Z 3 a Z 3Z Z 3Z Z 3Z Z Z 1 Z 3Z Z Z Z 3Z 1 = = = = = - = = = = 1 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Maasulut esijänniteverossa Kesijännitevero on uoessa joo aasta erotettu tai sautusuristien autta aadoitettu. Ysivaiheinen aasulu Kasivaiheinen aaoiosulu Kasoisaasulu Johdinateaa ja ysivaiheinen aasulu uoran puolella
12 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Maasulut esijänniteverossa 1-vaiheinen aasulu aasta erotetussa verossa Maasta erotettu vero Maasta erotetussa verossa ei ole suoraa yhteyttä, joa oiosulisi virtapiirin viavirta hyvin pieni. Viavirralla on ulureitti vain johtiien ja aan uodostaien apasitanssien autta. 3 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Maasta erotettu vero L1 L (1) 11/1 V C1 L3 L1 a C L L3 () b 4
13 BLA7 ähöveroteniian perusurssi 1-vaiheinen viavirta, aasta erotettu vero Jos viaresistanssia v 3C C 3 Viaresistanssi pienentää jo ennestäänin pientä viavirtaa. C 1 3C v 5 BLA7 ähöveroteniian perusurssi 1-vaiheinen viavirta, aasta erotettu vero Maasuluvirta riippuu yhtenäisen veron johtopituudesta ja johtolajin aaapasitanssista. Liiarvoaavoja: avojohto: aaaapeli: Esi: 11/ [V] l [] A 3 [V] l [] A 5 6, V - avojohtoa 4 A - aapelia 4 A Kyseessä yhteispituus (ei runojohtojen pituus). 6
14 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Jännitteet aasulun aiana aasta erotetussa verossa Maasulun aiana uuttuvat veron aiien vaiheiden ja tähtipisteen jännitteet. = nollajännite = veron tähtipisteen ja aan välinen jännite Vian aiana viallisen vaiheen jännite pienenee. Jos on nolla, on viallisen vaiheen jännite nolla. erveiden vaiheiden jännitteet nousevat. Jos viaresistanssi on nolla, ovat jännitteet pääjännitteen suuruiset 3 v 7 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Jännitteet aasulun aiana aasta erotetussa verossa ähtipisteen jännite nousee vian aiana. Jos on nolla, = v 1 3C 1 1 3C v s. itä suurepi viavastus, sitä pienepi nollajännite. Kun = = (terve vero) 8
15 BLA7 ähöveroteniian perusurssi autettu vero L1 L 11/1 V C1 L3 L L a C L1 L L3 b C 9 BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat, vaarajännitteet Maadoitusjännite: = ähöturvallisuusääräysissä säädetään aadoitusjännitteelle asiiarvot esi. 5 t V, jossa t on aasulun estoaia a a = osetusjännite, a = aseljännite 3
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
LisätiedotBLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen 24.1.2011
BLY Paalulaattojen suunnittelu uitubetonista Petri Manninen BY 56 Paalulaatta - Yleistä Käytetään tyypillisesti peheillä, noraali- tai lievästi ylionsolidoituneilla savioilla ja uilla peheiöillä Mitoitustietojen
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen
/ ÄRÄHELYMEKANIIKKA SESSIO : Usean vapausasteen systeein liieyhtälöien johto Lagrangen yhtälöillä JOHDANO Kirjoitettaessa liieyhtälöitä suoraan Newtonin laeista äytetään systeeistä irrotettujen osien tai
LisätiedotNäkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström
Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi
02/1 VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi VAPAUSASTEET Valittaessa systeeille lasentaallia tulee yös sen vapausasteiden luuäärä äärätysi. Tää taroittaa seuraavaa: Lasentaallin
LisätiedotKeskijännitejohdon jännitteenalenema
LTE 4/1 Kesijännitejodon jännitteenalenea Jännitteenalenea lasetaan aaalla 1 r + x tanϕ 1 P l (1 Tauluossa 1 on esitetty joaisen aapelin pituudet seä niiden resistanssi ja reatanssiarot, joita taritaan
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtäviä
Phyica 1 uuditettu paino OPETTAJAN OPAS 1(9) Kertautehtäiä RATKAISUT: Kertautehtäiä LUKU 3. Luua on a) 4 eriteää nueroa b) 3 eriteää nueroa c) 7 eriteää nueroa. 4. Selitetään erieen yhtälön olepien puolien
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPITO TYÖOHJE 2009 Keianteniian osasto Tenillisen eian laboratorio BJ90A0900 Tenillisen eian ja tenillisen polyeerieian laboratoriotyöt Ohje: Irina Turu, Katriina Liiatainen,
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2.
Luu 7: Oiosulusuojaus 7. OIKOLKOJA 7.. Yleistä Vero laitteide mitoittamisessa, oiosulusuojause suuittelussa ja turvallise äytö suuittelussa o tuettava oiosuluvirrat eri tilateissa ja eri osissa veroa.
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotLisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.
MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 23: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 1
/ VÄRÄHTELYEANIIA SESSIO : Usean vapausasteen vaeneaton onasvärähtely osa JOHDANTO Usean vapausasteen systeen leyhtälöt ovat ylesessä tapausessa uotoa [ ]{ & } [ C]{ & } [ ] { } { F} & ( un vaennusta e
Lisätiedot2.1. Bijektio. Funktion kasvaminen ja väheneminen ********************************************************
.. Funtion asvainen ja väheneinen.. Bijetio. Funtion asvainen ja väheneinen Palautetaan ieleen funtion äsite. ******************************************************** MÄÄRITELMÄ Oloot ja B asi ei-tyhjää
Lisätiedot2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2
Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä
LisätiedotKiinteätuottoiset arvopaperit
Mat-.34 Ivestoititeoria Kiiteätuottoiset arvopaperit 6..05 Lähtöohtia Lueolla tarasteltii tilateita, joissa yyarvo laseassa äytettävä oro oli aettua ja riippuato aiaperiodista Käytäössä orot äärittyvät
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015
Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä
LisätiedotTodennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali
Todennäöissjaaumat /5 Sisältö ESITIEDOT: lasenta, määrätt Haemisto KATSO MYÖS: tilastomatematiia P (X = )=p. Nämä ovat 0 ja niiden summa on p =. Pistetodennäöisdet voidaan graafisesti esittää pstsuorien
LisätiedotLaskennallisen kombinatoriikan perusongelmia
Laseallise obiatoriia perusogelia Varsi oissa tehtävissä, joissa etsitää tietylaiste järjestelyje, jouoje ts luuääriä, o taustalla joi uutaista peruslasetatavoista tai lasetaogelista Tässä esitelläälyhyesti
LisätiedotMuuntaja ja generaattori, laskuharjoitukset
EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset. Kasi muuntajaa T ja T on ytetty rinnan V:n ja 0 V:n isojen välille. Muuntajan T arvot ovat /0 V, 00 MVA, 0 % (00 MVA:n perusteholla) ja muuntajan T arvot
Lisätiedot2 Taylor-polynomit ja -sarjat
2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2. Taylor-polynomi Taylor-polynomi P n (x; x 0 ) funtion paras n-asteinen polynomiapprosimaatio (derivoinnin annalta) pisteen x 0 lähellä. Maclaurin-polynomi: tapaus x 0 0.
LisätiedotPienjännitejakeluverkko
Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa1
Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE
LisätiedotUusi SFS 6000 maadoitukset ja häiriösuojaukset
Tapani Nurmi SESKO ry 1 Tapani Nurmi SESKO ry 2 Tapani Nurmi SESKO ry 3 Tapani Nurmi SESKO ry 4 Tapani Nurmi SESKO ry 5 Tapani Nurmi SESKO ry 6 Tapani Nurmi SESKO ry 7 Tapani Nurmi SESKO ry 8 Tapani Nurmi
LisätiedotNaulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle
LAUSUNTO NRO VTT-S-04256-14 1 (6) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö ITW Construction Products Oy Jarmo Kytömäi Timmermalmintie 19A 01680 Vantaa 18.9.2014 Jarmo Kytömäi VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL
LisätiedotTyön ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko.
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma MAASULKUVIRTOJEN KEHITYS JA KOMPENSOINTI HAMINAN ENERGIA OY:N KESKIJÄNNITEVERKOSSA Työn ohjaajana ja tarkastajana
LisätiedotS205 Lineaarinen hammashihnaservokäyttö (0,9 op)
LTY / Säkötekniikan osasto Säätö- ja digitaaitekniikan aboratorio BL40A0600 Säätötekniikan ja signaainkäsitteyn työkurssi S05 Lineaarinen aasinaservokäyttö (09 op) Työoje OHDANTO Työssä käsiteään etusivun
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotSuojaus sähköiskulta Pekka Rantala
Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen
LisätiedotRATKAISUT: 21. Induktio
Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön
LisätiedotKertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.
Kertausosa. Sijoitetaan ja y suoran yhtälöön.. a) d, ( ) ( ),0... d, ( 0 ( ) ) ( ) 0,9.... Kodin oordinaatit ovat (-,0;,0). Kodin ja oulun etäisyys d, (,0 0) (,0 0),0,...,0 (m) a) Tosi Piste (,) on suoralla.
LisätiedotTyöntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet
Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 202 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös
Lisätiedot110 kv verkon sähkön laaturaportti
1 (10) 110 kv verkon sähkön laaturaportti Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteen laatu 110 kv verkossa... 2 2.1 Verkkojännitteen taajuus... 3 2.2 Jännitteen taso... 3 2.3 Jännitteen vaihtelut...
LisätiedotRATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine
Physica 9. painos (6). Lämpötila ja paine :. Lämpötila ja paine. a) Suure, jolla uvataan aineen termoynaamista tilaa. b) Termoynaamisen eli absoluuttisen lämpötila-asteion ysiö. c) Alin mahollinen lämpötila.
Lisätiedot2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =
2 Lasuarjoitus 2 21 Kytentäimpedanssin asenta Mitä taroittaa ytentäimpedanssi? 5 ma:n suuruinen äiriövirta oasiaaiaapein vaipassa (uojoto) aieuttaa 1 mv:n suuruisen äiriöjännitteen 1 m:n mataa Miä on ytentäimpedanssin
LisätiedotProjekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. yhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. yhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
LisätiedotAPTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET
APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPEUSTEET Koooma 28.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 16.1.2003. APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKU-
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Liimapuuharjapalkki. Liittyy Puuinfo Oy:n julkaisemaan mitoitusohjelmaan
Esierilasela Liiuuharjali Liittyy Puuino Oy:n julaiseaan oitusohjelaan 1.9.018 1 1.0 Lähtötieot Palijao: =8000 Palin jänneväli: L=0000 Yläreunan altevuus: =,15 Harjalin poiileiaus: b=40 x H =100 - H =1850
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio
LisätiedotEPOP Kevät
EPOP Kevät 2012 16.1.2012 Projeti 1 Muutosilmiöt Piirianalyysi 1:ssä äsitellyt tasa- ja vaihtovirta-analyysit ovat jatuvan tilan menetelmiä, joissa oletetaan, että piirin herätteet (riippumattomat lähteet)
LisätiedotPETRI SALMINEN TEOLLISUUSSÄHKÖVERKON MALLINTAMINEN JA VIKAVIRTATARKASTELUT. Diplomityö
PETRI SALMINEN TEOLLISUUSSÄHKÖVERKON MALLINTAMINEN JA VIKAVIRTATARKASTELUT Diplomityö Tarastaja: professori Pertti Järventausta Tarastaja ja aihe hyväsytty Tieto- ja sähöteniian tiedeunnan oousessa 3.
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
LisätiedotS Piirianalyysi 2 1. Välikoe
S-55.0 Piirianalyyi. Välioe 9.3.007 ae tehtävät eri paperille uin tehtävät 3 5. Muita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanumero, urin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Muita
LisätiedotRATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino
Phyica 9. paino (7) : 8. Voian vari r on voian vaikutuuoran etäiyy pyöriiakelita. Pyöriiakeli on todellinen tai kuviteltu akeli, jonka ypäri kappale pyörii. Voian oentti M kuvaa voian vääntövaikututa tietyn
LisätiedotRATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö
Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy
LisätiedotKiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto
LisätiedotDEE-54000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto
DEE-54 Säköagneettisten järjestelien läönsiirto Ripateoria 1 Säköagneettisten järjestelien läönsiirto Risto Mikkonen Ripateoria q Läönsiirtoa voidaan teostaa: Suurentaalla läpötilaeroa Suurentaalla :ta
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja
Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite, 50V
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja
LisätiedotProjekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. Ryhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. Ryhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
LisätiedotSähköverkkojen häiriöiden ja sähkölaitteiden yhteensopivuuden hallinta
Antti Mäkinen, Ari Nikander, Jouni Pylvänäinen Sähköverkkojen häiriöiden ja sähkölaitteiden yhteensopivuuden hallinta 500 Vol t s Event waveform/detail 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 15:10:58,48
LisätiedotTyöntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet
Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 205 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN 2 IKÄÄN JA PALKKAAN LIITTYVÄT SUUREET 2 2. IKÄLASKU 2 2.2 VAKUUTUSMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA JA SEN ARVIOIMINEN
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
LisätiedotLääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset
Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite
LisätiedotLuku 11. Jatkuvuus ja kompaktisuus
1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Taperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2008 Luu 11. Jatuvuus ja opatisuus 11.1 Jatuvat futiot ja uvauset Tässä luvussa tarastellaa yleisiillää vetoriuuttuja vetoriarvoisia
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus
BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500
LisätiedotK-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä
Kesinäinen Henivauutusyhtiö IIIELLA TEKNIIKALLA LAKUPERUTE H-TUTKINTOA ARTEN HENKIAKUUTU REKURIIIELLA TEKNIIKALLA OIMAAOLO 2 AIKALAKU JA AKUUTUIKÄ Tätä lasuperustetta sovelletaan..25 alaen myönnettäviin
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Disreetin matematiian perusteet Osa 3: Kombinatoriia Riia Kangaslampi 2017 Matematiian ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kombinatoriia Summaperiaate Esimeri 1 Opetusohjelmaomiteaan valitaan
Lisätiedot4 Suomen sähköjärjestelmä
4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,
LisätiedotLuku 2. Jatkuvuus ja kompaktisuus
1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Taperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2010 Luu 2. Jatuvuus ja opatisuus 1. Jatuvat futiot ja uvauset Tässä luvussa tarastellaa yleisiillää vetoriuuttuja vetoriarvoisia
LisätiedotHeikki Varho MAASULUN KOMPENSOINTI VAKKA-SUOMEN VOIMAN VERKOSSA
Heikki Varho MAASULUN KOMPENSOINTI VAKKA-SUOMEN VOIMAN VERKOSSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 MAASULUN KOMPENSOINTI VSV:N VERKOSSA Varho, Heikki Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma
LisätiedotLuku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1
40 Luku 6 Kysyntä Edellisessä luvussa näie, että ratkaisealla kuluttajan valintaongelan pitäällä paraetrit (p, p, ) yleisinä, saae eksplisiittisen kysyntäfunktion kuallekin hyödykkeelle. Ilaisie kysyntäfunktiot
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET
5 TLOUYRTTÄJÄN ELÄKELN UKEN VKUUTUKEN PERUTEET PERUTEDEN OVELTNEN Näitä perusteita soelletaan..009 lähtien maatalousrittäjän eläelain 80/006 YEL muaisiin auutusiin. VKUUTUKU Vauutusmasu uodelta on maatalousrittäjän
LisätiedotMAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan
3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa
Lisätiedot1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)
. Harjoitusoe. a) Valitaan suorilta asi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (, y ) = (0, ) (, y ) = (, ) 0 0 0 Suoran yhtälö on y. Suora t: (, y ) = (0, ) (, y ) = (, ) ( ) 0 Suoran yhtälö on y.
Lisätiedot20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:
SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot
LisätiedotVakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.
1144/2011 7 Liite 1 Vauutustenisistä riseistä johtuvien suureiden lasemista varten äytettävä vauutuslajiryhmittely. Vauutuslajiryhmä Vauutusluoat Ensivauutus 1 Laisääteinen tapaturma 1 (laisääteinen) 2
LisätiedotMatias Peni NOLLAJOHTIMEN KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT HYÖTY- JA HAITTAVAIKUTUKSET LAIVAN SÄHKÖVERKOSSA
Matias Peni NOLLAJOHTIMEN KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT HYÖTY- JA HAITTAVAIKUTUKSET LAIVAN SÄHKÖVERKOSSA Sähkötekniikan koulutusohjelma 2016 NOLLAJOHTIMEN KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT HYÖTY- JA HAITTAVAIKUTUKSET LAIVAN SÄHKÖVERKOSSA
LisätiedotExi-laitteet ja niiden asennus. Risto Sulonen VTT Expert Services Oy
Exi-laitteet ja niiden asennus Risto Sulonen VTT Expert Services Oy 25.4.2013 2 Perusperiaate Piiriin menevä energia < MIE Piirissä varastoituva tai syntyvä energia < MIE Laitteiden ja komponenttien pintalämpötilat
LisätiedotLoisteho ja loistehoreservi. Verkkotoimikunta
Loisteho ja loistehoreservi Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille
LisätiedotA/D-muuntimia. Flash ADC
A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (
LisätiedotPyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa
Pyramidi Analyyttinen geometria tehtävien rataisut sivu 9 Päivitetty 9..6 4 a) 4 Suplementtiulmille on voimassa b) a) α + β 8 α + β 8 β 6 c) b) c) α 6 6 + β 8 β 8 6 β 45 β 6 9 α 9 9 + β 8 β 8 + 9 β 7 Pyramidi
LisätiedotLoisteho ja loistehoreservi. Käyttötoimikunta
Loisteho ja loistehoreservi Käyttötoimikunta 2.12.2013 2 Loisteho- ja loistehoreserviperiaatteet Tässä esitetty ajatuksia keskustelun pohjaksi vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuville loissähkö- ja loistehoreserviperiaatteille
LisätiedotJoulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut
Jouluuun vaativammat valmennustehtävät rataisut. Tapa. Pätee z = x + y, joten z = (x + y = x + y, josta sieventämällä seuraa xy 4x 4y + 4 = 0. Siispä (x (y =. Tästä yhtälöstä saadaan suoraan x =, y = 4
LisätiedotF e. R kertaa ioniparien lukumäärä N. Kun laskemme tämän yhteen Coulombin attraktioenergian kanssa saamme kiteen kokonaisenergiaksi.
S-436, FYSIIKKA IV (EST) Kevät 5, LH Rtisut LH- Lse liui Ferieergi olettll että joie toi luovutt yhde eletroi johtovyöhö Johtvuuseletroit uodostvt vp vuoroviutttto eletroisu Kliui tiheys o 8,5 g / c 3
Lisätiedotb) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.
nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen
LisätiedotDiplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin
Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin Aleks Tukiainen, Tampere, 23.11.2018 Työn taustatiedot ja tavoite Työ tehtiin sähköverkkoyhtiö Elenia Oy:lle Verkko-omaisuus
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka
LisätiedotRATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit
Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö
LisätiedotKuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
LisätiedotIlmaeristeiset ylijännitesuojat
Ilmaeristeiset ylijännitesuojat Eurolaite Oy on vuonna 1988 perustettu sähkötekniikan tuotteiden maahantuontiin, markkinointiin ja myyntiin erikoistunut asiantuntijayritys. Keskeisenä tavoitteena on hyvä
LisätiedotSmall craft - Electric Propulsion Systems
Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa
LisätiedotS Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets
S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotBL10A3000 Sähköturvallisuus
BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille
LisätiedotJ1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6
MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6 J (II.6.9) Päättele, että avaruusvetorit a, b ja c ovat lineaarisesti riippuvat täsmälleen un vetoreiden virittämän suuntaissärmiön tilavuus =. Tuti tällä riteerillä ovato
LisätiedotLämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotUimahallien ja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet (Oppaita 3:2008)
Lasuesierejä 1 (16) 0.09.009 Viite Uiaallien ja ylpylöiden sisäilastoa ja ilanvaitoa osevat terveydelliset ojeet (Oppaita :008) KYLPYLÖIDEN ILMANVAIHDON LASKUESIMERKKEJÄ Liitteet Kylpyajan aiduntaerroin
LisätiedotSähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016
Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä
Lisätiedotpalautettava uuteen käsittelyyn
VAASA N HALLNTO-OKEUS VASA F o RVALTN NGSDOMSTOL Katariinantorin Kilta Oy Katariinanatu 4 67100 Koola VALTUS 4.7.2014 Saa p, Anl. Liitteet Bilagor / 07, 07, 20U, pl / sl siwja / sidor Vaasan hallinto-oieus
LisätiedotLuku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt
SMG-00 Piirianalyysi II Luentomonisteen harjoitustehtävien vastauset Luu : Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt. Järjestelmien lineaarisuus: Järjestelmä on lineaarinen,
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 1.9.2011
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti.9.. e(t) L j(t) Lake vatukea lämmöki muuttuva teho P. = Ω L = mh = 2mF ω = 0 3 rad/ e = ê in(ωt) j = ĵ in(2ωt) ĵ = 0 A ê = 2 2 V. 2. u(t) k Kuvan mukainen taajännitelähteen
Lisätiedot[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.
ehtävä. x( + ) x( y x( + e ( y x( + e ( E v E e ( ) e ( R E[ v v ] E e e e e e e e e 6 estimointivirhe: ~ x( x( x$( x( - b y ( - b y ( estimointivirheen odotusarvo: x( - b x( - b e ( - b x( - b e ( ( -
LisätiedotTyöntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet
Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 204 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös
Lisätiedot