Kolme näkökulmaa työterveyshuoltoon
|
|
- Pekka Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUNTATYÖ 2010 Kolme näkökulmaa työterveyshuoltoon Kuntatyö tutkimuksen raportteja 1/2007 Pauli Forma Karoliina Harkonmäki Pirjo Saari Janne Väänänen
2 Kolme näkökulmaa työterveyshuoltoon Kuntatyö tutkimuksen raportteja 1/2007 Pauli Forma Karoliina Harkonmäki Pirjo Saari Janne Väänänen KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS HELSINKI 2007
3 ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) Kuntien eläkevakuutus Helsinki 2007 Tämän julkaisun voi ladata maksutta Kuntatyö tutkimuksen www-sivuilta: Kuntien eläkevakuutus PL 425, Helsinki Puh
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ JOHDANTO AINEISTOT TULOKSET HENKILÖSTÖASIOISTA VASTAAVIEN KÄSITYKSET TYÖTERVEYSHUOLLOSTA ESIMIESTEN KOKEMUKSET TYÖTERVEYSHUOLLOSTA TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSET TYÖTERVEYSHUOLLOSTA LOPUKSI KIRJALLISUUS LIITETAULUKOT... 18
5 Tiivistelmä Raportissa tarkastellaan työterveyshuollon järjestämistä kunta-alalla sekä tyytyväisyyttä työterveyshuoltoon kolmen henkilöstöryhmän (henkilöstöasioista vastaavat, esimiehet sekä työntekijät) näkökulmasta. Aineistona käytetään Kuntien eläkevakuutuksen Kuntatyö kyselyä sekä Tilastokeskuksen Työolotutkimusta. Enemmistö kunnista järjestää työterveyshuoltonsa edelleen oman kunnan terveyskeskuksessa, mutta tämä järjestämistapa on trendinomaisesti vähenemässä samalla kun ostopalveluna sekä kuntien välisenä yhteistyönä toteutettujen työterveyshuoltopalvelujen osuus kasvaa. Palvelujen järjestämistapa on kytköksissä palvelutyytyväisyyteen. Henkilöstöasioista vastaavat ovat tyytyväisempiä kunnan omassa terveyskeskuksessaan tai omalla työterveysasemallaan järjestettyyn työterveyshuoltoon kuin ostopalveluna tai yhteistyönä järjestettyyn työterveyshuoltoon. Yhteistyön koetaan sujuvan hivenen paremmin itse tuotetun kuin ostopalveluna toteutetun työterveyshuollon kanssa. Aineiston pienen koon vuoksi tulosta on tässä vaiheessa syytä pitää vain viitteellisenä ja aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Heikompi tyytyväisyys saattaa myös liittyä muutosvaiheeseen, jossa toimintatapoja vasta haetaan. Henkilöstöasioista vastaavat ovat kuitenkin yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä kuntansa työterveyshuoltoon. Tyytyväisyys on kuitenkin vähentynyt jonkin verran viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Henkilöstöasioista vastaavat arvioivat työterveyshuollon suhtautuvan omassa kunnassaan hyvin positiivisesti työhyvinvoinnin edistämiseen. Työterveyshuollon koetaan ohjaavan myös hyvin kuntoutukseen. Samoin enemmistö henkilöstöasioista vastaavista arvioi työterveyshuollon tunnistavan työntekijöitä, joilla on uhkaa työkyvyn menetyksestä sekä tekevän aktiivisesti ehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Heikomman arvosanan työterveyshuollolle henkilöstöasioista vastaavat antavat siitä, miten työterveyshuollosta saa tietoa henkilöstön hyvinvoinnista henkilöstöhallinnon käyttöön. Myöskään yhteistyö henkilöstöasioista vastaavien ja työterveyshuollon välillä ei läheskään aina toimi tyydyttävästi. Kunta-alan esimiehistä alle puolet kokee saaneensa tukea työterveyshuollosta alaistensa työhyvinvoinnin tukemisessa. Lähiesimiehet kokevat saavansa vähemmän tukea kuin ylemmät esimiehet (joiden alaisilla on alaisia). Kuntatyöntekijät ovat tyytymättömämpiä työterveyshuollon toimintaan omalla kohdallaan kuin mitä työntekijät valtiosektorilla ja yksityisellä sektorilla ovat. Erilaiset työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvät ongelmat lisäävät tyytymättömyyttä työterveyshuollon toimintaa kohtaan. Tyytymättömyys työterveyshuollon toimintaan on lisääntynyt kolmen vuoden seurannassa etenkin niillä, joiden henkinen työkyky oli alentunut kyseisenä aikana ( ) ja jotka kokivat uhkaa työkyvyn menetyksestä. Tyytymättömyyden lisääntyminen on yleisintä nuorilla sekä terveysalalla työskentelevillä. 2
6 1 Johdanto Työterveyshuolto muutoksessa Suomalaisen työterveyshuoltojärjestelmän laajan kattavuuden vuoksi se on keskeinen toimija tuettaessa työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jatkamista. Työterveyshuoltolain (2001) mukaan työterveyshuollon tulee yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä edistää myös työyhteisön toimintaa. Työterveyshuollon kattavuus, henkilöstön määrä ja pätevyystaso ovat Suomessa kehittyneet viime vuosina edelleen myönteiseen suuntaan. Mannisen ym. (2007) tutkimuksen mukaan työterveyshuollon henkilöresurssit ovat parantuneet erityisesti terveydenhoitajien ja lääkäreiden osalta. Kehitettävääkin on, sillä fysioterapeutteja ja psykologeja koetaan olevan liian vähän. Työterveyshuoltotoimipaikkojen välillä on eroja, sillä maaseutumaiset terveyskeskukset ovat heikommin resursoituja etenkin lääkäreiden ja psykologien osalta. Työterveyshuollon oman toiminnan arviointi on tutkimusten mukaan myös vähäistä, työterveyshuollon ohjelmistot hajanaisia, ja henkilöstön työhyvinvointia koskeva tieto näin ollen irrallaan. Samoin työterveyshuollon toimien vaikuttavuudesta on heikko käsitys. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että työterveyshuollon resurssit ovat parantuneet, mutta toiminnallisemmasta näkökulmasta kehitys ei ole mennyt täysin toivottuun suuntaan. Koko työterveyshuoltojärjestelmä on tällä hetkellä rakenteellisessa murroksessa. Meneillään on kehitys, jossa yritysten omista työterveysyksiköistä ollaan siirtymässä lääkärikeskusten tuottamien työterveyspalvelujen piiriin (Peurala ym. 2006). Lääkärikeskukset ovat myös syrjäyttäneet terveyskeskukset työterveyshuollon palvelujen tuottamisessa henkilömäärällä mitaten. Trendinä on myös työterveyshuoltoyksiköiden kasvu. Rakenteiden muuttuessa työterveyshuoltoon on kohdistunut viime aikoina myös runsaasti julkista keskustelua (esim. HS ; ; ). Keskustelussa on käsitelty muun muassa työterveyshuollon organisointia, toimintatapoja sekä toimien kohdentumista. Kunta-alan yleisempi palvelujen järjestämistä ja kuntarakennetta koskeva murros koskettaa myös kuntien työterveyspalveluja. Yleisiä trendejä ovat työterveyshuoltopalvelujen ulkoistaminen aikaisemmin terveyskeskuksessa tuotettujen palvelujen sijaan sekä kuntien välisen yhteistyön lisääntyminen työterveyshuoltopalvelujen tuottamisessa. Tämän kehityksen laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Rakenteiden muuttuessa toimintatavat ja näin myös kokemukset palveluista saattavat muuttuvat suuntaan tai toiseen. Palvelukokemusten voi olettaa heijastuvan myös palvelutyytyväisyyteen. Uudistusten keskellä toiminta esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon välillä ei vielä välttämättä ole hioutunutta tai palvelujen ulkoistamiseen liittyvien sopimusten tekemisestä ei vielä ole vankkaa kokemusta. Aikaisemman tutkimuksen mukaan tyytyväisyys työterveyshuoltoon vaihtelee. Perkiö- Mäkelän ym. (2006) tutkimuksessa havaittiin, että tyytyväisyys työterveyshuoltoon oli vähäisempää kunta-alalla kuin muilla aloilla. Kunta-alalla työterveyshuollosta ei myöskään koettu saadun samassa määrin tukea työkyvyn ylläpitämiseen kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Järviön (2006) kunta-alaa koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että yli puolet kuntatyöntekijöistä oli tyytyväisiä työpaikkansa työterveyshuoltoon. Työterveyshuoltopalveluja käyttivät enemmän ikääntyneet ja ne, joilla oli työkykyongelmia. Huolestuttavaa oli se, että kaikilla 3
7 niillä työntekijöillä, joilla oli työssä jaksamiseen liittyviä ongelmia, ei ollut lainkaan kontaktia työterveyshuoltoon viimeksi kuluneen vuoden aikana. Merkillepantavaa oli myös se, että fyysisen työkykynsä huonoksi arvioineet käyttivät työterveyspalveluja enemmän kuin henkisen työkykynsä huonoksi arvioineet. Töyryn et al. (2001) tutkimuksessa tarkasteltiin henkilöstöasioista vastaavien näkemyksiä ja kokemuksia kunnallisen työterveyshuollon toiminnasta. Työterveyshuollon toivottiin lisäävän ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvien ehdotusten antamista, tiedon tuottamista henkilöstön työhyvinvoinnista sekä muutostuen tarjoamista. Vastaavasti vähiten haluttiin lisättävän elintapoihin liittyvää neuvontaa, haittatekijöiden riskiarviointeja sekä tapaturmavaarojen arviointia. Töyryn tutkimuksen mukaan tyytyväisyys työterveyshuollon toimivuuteen kunta-alalla oli kokonaisuudessaan hyvä. Silti yllättävän monessa kunnassa oli harkittu palvelujen tuottajan vaihtamista. Tässä tutkimuksessa työterveyshuollon toivottiin antavan enemmän ehdotuksia henkilöstön työhyvinvoinnista ja siitä, miten ikääntyvät työntekijät jaksaisivat työssä paremmin. Työterveyshuollon yhteistyö henkilöstöhallinnon sekä työsuojelun kanssa koettiin toteutuvan hyvin. Tässä raportissa tarkastellaan kunta-alan työterveyshuoltoa kolmesta eri näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden, esimiesten sekä henkilöstöhallinnon näkemyksiä työterveyshuollon toiminnasta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Miten työterveyshuolto on kunnissa järjestetty? 2) Miten työterveyshuollon koetaan toimivan erilaisissa tilanteissa? 3) Kuinka tyytyväisiä henkilöstöasioista vastaavat, esimiehet ja työntekijät ovat työterveyshuoltoon ja mitkä tekijät kytkeytyvät tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden kokemuksiin? 2 Aineistot Raportissa käytetään useita eri kyselyaineistoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella työterveyshuoltoa eri näkökulmista. Pääosin käytetään Kuntien eläkevakuutuksen vuosina 2003 ja 2006 postikyselynä kerättyjä Kuntatyö 2010-tutkimuksen työntekijä- ja kunta-aineistoja. Kuntatyö 2010-tutkimuksen työntekijäaineisto perustuu kuntatyöntekijän seurantaan, joka aloitettiin vuonna Vuonna 2003 kyselyyn vastasi henkilöä ja vuonna 2006 tehdyssä seurantakyselyssä oli vastaajaa. Vastausprosentit olivat 60 vuonna 2003 ja 53 vuonna Kuntatyö 2010-projektin kunta-aineisto on kerätty lähettämällä kyselylomake kaikkien kuntien henkilöstöasioista vastaaville. Vuonna 2003 kuntakyselyyn vastasi 312 henkilöstöasioista vastaavaa ja vuonna vastaajaa. Vastausprosentit olivat näin 70 vuonna 2003 ja 64 vuonna 2006 (aineistoista laajemmin, ks. Forma & Väänänen 2004; Saari, Väänänen ja Harkonmäki 2006). Kuntatyö 2010-tutkimuksessa on tarkasteltu työterveyshuollon järjestämistä, sen toimintaa ja käyttökokemuksia. Näiden aineistojen lisäksi raportissa hyödynnetään Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen vuonna 2003 kerättyä aineistoa (ks. Lehto & Sutela 2004). Työoloaineisto on kerätty käyntihaastatteluna ja siinä on vastaajaa joista 1111 on kuntatyöntekijöitä. 4
8 3 Tulokset 3.1 Henkilöstöasioista vastaavien käsitykset työterveyshuollosta Enemmistö kunnista järjestää työterveyshuollon terveyskeskuksessa mutta järjestämistavat ovat muutoksessa Yleisin tapa järjestää työterveyshuolto kunta-alalla on järjestää se kunnan terveyskeskuksessa (70 %). Hieman yli 10 % kunnista on järjestänyt työterveyshuoltopalvelut omalla työterveysasemalla, 7 % kunnista hankkii työterveyspalvelut ostopalveluna ja noin 10 % on järjestänyt palvelut muilla tavoin. Vastaajien kirjaamien avokommenttien perusteella näitä muita tapoja järjestää palvelut ovat käytännössä palvelujen osto naapurikunnalta tai kuntayhtymän tuottamat työterveyshuoltopalvelut. Työterveyshuollon järjestäminen terveyskeskuksessa on vähentynyt vuodesta 2003 ja vastaavasti ostopalveluna ja muilla tavoin tuotetut palvelut ovat yleistyneet. Omalla terveysasemalla järjestettyjen palvelujen osuus kunta-alalla on pysynyt ennallaan, vaikka Peuralan ym. (2006) mukaan omista työterveysasemista ollaan Suomessa yleisemmin siirtymässä lääkärikeskuksissa järjestettyihin työterveyspalveluihin. Trendi terveyskeskuksissa järjestetyn työterveyshuollon vähenemisestä on alkanut jo aikaisemmin, sillä Töyryn et. al. (2001) tutkimuksessa 97 % pienistä kunnista, 93 % keskisuurista ja 86 % suurista kunnista oli järjestänyt työterveyshuoltonsa kunnan terveyskeskuksessa. Kuvio 1. Miten työterveyshuolto on kunnissa järjestetty vuosina 2003 ja 2006, %. Lähde: Kuntatyö aineisto. Jokin muu järjestely Ostopalveluna Terveysasemalla Terveyskeskuksessa Työterveyshuollon koetaan ohjaavan hyvin kuntoutukseen, mutta tiedon tuottamisessa henkilöstön hyvinvoinnista koetaan olevan parantamisen varaa Henkilöstöasioista vastaavilta tiedusteltiin, miten työterveyshuolto heidän kunnassaan toimii erilaisissa työhyvinvoinnin tukemisen ja työssä jatkamisen edistämisen kannalta keskeisissä tilanteissa (kuvio 2). Tarkasteltuja teemoja olivat toimenpide-ehdotukset työhyvinvoinnin edistämiseksi, tiedon tuottaminen henkilöstön hyvinvoinnista, työhyvinvoinnin aktiivinen 5
9 edistäminen, työkyvyn menetyksen uhan tunnistaminen, kuntoutukseen ohjaaminen sekä vajaakuntoisten työssä selviämisen seuranta (ei kysytty vuonna 2003). Parhaiten työterveyshuollon koetaan toimivan kuntoutukseen ohjaamisessa, jossa noin 80 % vastaajista katsoo työterveyshuollon toimivan hyvin. Noin 60 % vastaajista katsoo, että työterveyshuolto toimii erittäin tai melko hyvin tuottaessaan toimenpide-ehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi, edistää aktiivisesti työhyvinvointia sekä tunnistaa työkyvyn menetyksen uhkaa. Hivenen vähemmän, hieman yli 50 % vastaajista, on tyytyväinen siihen, miten työterveyshuolto tukee vajaakuntoisten työssä selviämistä. Selvästi vähiten (noin 40 %) ollaan tyytyväisiä työterveyshuollon tuottamaan tietoon henkilöstön työhyvinvoinnista. Muutoksia henkilöstöasioista vastaavien tyytyväisyydessä työterveyshuollon toimintaan erilaisissa tilanteissa ei ole tapahtunut vuodesta 2003 vuoteen Kuvio 2. Työterveyshuollon toiminta henkilöstöasioista vastaavien arvioimana. Niiden vastaajien % -osuus, jotka ovat arvioineet työterveyshuollon toimivan erittäin hyvin tai melko hyvin mainituissa tilanteissa. toimenpide-ehdotukset työhyvinvoinnin edistämiseksi tiedon tuottaminen henkilöstön hyvinvoinnista työhyvinvoinnin aktiivinen edistäminen työkyvyn menetyksen uhan tunnistaminen kuntoutukseen ohjaaminen vajaakuntoisten työssäselviämisen seuranta Työterveyshuollon järjestämistavat ovat muutoksessa lisääntyvien ostopalvelujen ja yhteistyön myötä. Siksi on olennaista tarkastella, miten työterveyshuollon järjestämistapa on yhteydessä henkilöstöasioista vastaavien tyytyväisyyteen työterveyshuollon toimintaa kohtaan (kuvio 3). Tulokset viittaavat siihen, että kokemukset kunnan itse järjestämästä työterveyshuollosta ovat hivenen positiivisempia kuin muut tavat järjestää työterveyshuollon palvelut. Kunnan oman työterveyshuollon koetaan muun muassa seuraavan vajaakuntoisten työssä selviämistä, ohjaavan kuntoutukseen, tunnistavan työkyvyn menetyksen uhkaa sekä edistävän työhyvinvointia paremmin kuin mitä muulla tavoin järjestetty työterveyshuolto tekee. Tapausten pienen määrän vuoksi tuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua varovaisesti. Erot tyytyväisyydessä saattavat myös liittyä muutosvaiheeseen, jossa uusia toimintatapoja esimerkiksi ulkoistetun työterveyshuollon kanssa haetaan. 6
10 Kuvio 3. Työterveyshuollon järjestämistapa ja työterveyshuollon toiminta eri tilanteissa henkilöstöasioista vastaavien arvioimana. Niiden vastaajien % -osuus, jotka ovat arvioineet työterveyshuollon toimivan erittäin hyvin tai melko hyvin mainituissa tilanteissa. Seuraa vajaakuntoisten työssäselviämistä Ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen Tunnistaa työkyvyn menetyksen uhkaa Edistää aktiivisesti työhyvinvointia Tuottaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnista Ehdottaa toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi Kunnan oma työterveyshuolto Muunlainen järjestämistapa Henkilöstöasioista vastaavat ovat tyytyväisiä työterveyshuoltoon mutta tyytyväisyys on vähentynyt vuodesta 2003 vuoteen 2006 Henkilöstöasioista vastaavien yleistä tyytyväisyyttä työterveyshuoltoon tarkastellaan kuviossa 4. Lisäksi tarkastellaan arvioita työterveyshuollon suhtautumisesta työhyvinvoinnin edistämiseen sekä arviota yhteistyön sujumisesta työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon välillä. Havaitaan, että henkilöstöasioista vastaavat ovat varsin tyytyväisiä työterveyshuoltoon, sillä vuonna 2003 lähes 90 % henkilöstöasioista vastaavista oli erittäin tyytyväinen tai melko tyytyväinen kuntansa työterveyshuollon toimintaan. Uudemmassa aineistossa tyytyväisyys on vielä hyvällä tasolla, joskin hivenen heikentynyt vajaan 80 %:n vastaajista ollessa tyytyväinen kuntansa työterveyshuoltoon. Henkilöstöasioista vastaavat arvioivat työterveyshuollon suhtautuvan varsin positiivisesti työhyvinvointitoimintaan, sillä sekä vuonna 2003 että prosenttia henkilöstöasioista vastaavista arvioi työterveyshuollon suhtautumisen työhyvinvointitoimintaan olevan erittäin positiivista tai melko positiivista. Yhteistyö henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon välillä ei suju kuitenkaan näin hyvin. Molempina tarkasteluvuosina vain hieman yli 40 % vastaajista katsoo henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon tekevän kunnassaan hyvää yhteistyötä keskenään. 7
11 Kuvio 4. Henkilöstöasioista vastaavien arvioita työterveyshuollosta vuosina 2003 ja 2006 (%). Yhteistyö TTH:n ja henkilöstöhallinnon välillä*** TTH:n suhtautuminen työhyvinvointitoimintaan** Henkilöstöasioista vastaavien tyytyväisyys TTH:oon* * erittäin tyytyväisten ja melko tyytyväisten osuus yhteensä. ** suhtautuminen hyvin positiivista tai melko positiivista yhteensä. *** hyvää yhteistyötä tekevien osuus (henkilöstöasioista vastaavien arvioiden mukaan). Liitetaulukossa 1 ja 2 tarkastellaan henkilöstöasioista vastaavien arvioita työterveyshuollon suhtautumisesta työhyvinvointitoimintaan sekä yhteistyötä henkilöstöhallinnon kanssa sen mukaan, onko työterveyshuolto kunnan itsensä järjestämää vai onko se järjestetty ostopalveluna tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tapausten määrät ovat alhaiset, mutta tulokset antavat joitakin viitteitä siitä, että yhteistyöongelmat olisivat hivenen yleisempiä silloin, kun työterveyshuolto ei ole kunnan itsensä järjestämää. Samoin työterveyshuollon suhtautumisen työhyvinvointitoimintaan koetaan olevan myönteisempää silloin, kun työterveyshuoltopalvelut ovat kunnan itse järjestämiä. Liitetaulukossa 3 tarkastellaan korrelaatiokertoimien avulla miten erilaiset työterveyshuollon tehtävät ovat yhteydessä henkilöstöasioista vastaavien tyytyväisyyteen työterveyshuoltoa kohtaan. Selkeimmin tyytyväisyyteen ovat yhteydessä näkemykset siitä, että työterveyshuolto ehdottaa toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi, edistää aktiivisesti työhyvinvointia sekä tunnistaa työkyvyn menetyksen uhkaa. 8
12 3.2 Esimiesten kokemukset työterveyshuollosta Alle puolet esimiehistä kokee saaneensa tukea työterveyshuollosta alaistensa työhyvinvoinnin tukemisessa Esimiesten osalta oltiin kiinnostuneita siitä, missä määrin työterveyshuolto tukee esimiehiä heidän alaistensa työkyvyn tukemiseen liittyvissä asioissa. Siksi tarkastelussa valittiin mukaan ne esimiehet, jotka kyselyssä ovat ilmoittaneet heillä olevan alaisia, joilla on työkykyongelmia. Tällaisia esimiehiä on Kuntatyö tutkimuksen aineistossa vuonna 2003 yhteensä 275 ja vuonna Koska esimiehiä on aineistoissa vähän ja hienojakoinen tarkastelu taustamuuttujittain näin ollen vaikeaa, käytetään taustamuuttujina ainoastaan esimiesten sukupuolta ja sitä onko kyseessä lähiesimies vai ylempi esimies (jonka alaisilla on alaisia). Tulosten mukaan yhteistyössä esimiesten ja työterveyshuollon välillä on parantamisen varaa, sillä alle puolet esimiehistä sekä vuonna 2003 että vuonna 2006 kokee saaneensa apua työterveyshuollosta alaisten työkykyongelmia tuettaessa. Kokemus saadusta tuesta on myös hivenen vähentynyt. Esimiehen sukupuolella ei tässä näyttäisi olevan merkitystä, joskin mies- ja naisesimiesten kohdalla kehitys näyttäisi olevan hivenen eriytymässä. Selkeä havainto on se, että lähiesimiehet kokevat saavansa tukea vähemmän kuin esimiehet, joilla on esimiesasemassa olevia alaisia. Kuvio 5. Esimiesten arvioima työterveyshuollosta saatu tuki eräiden taustamuuttujien mukaan vuonna 2003 ja Niiden vastaajien prosenttiosuudet, jotka ovat saaneet tukea melko tai erittäin paljon kaikki esimiehet miesesimiehet naisesimiehet lähiesimiehet ylemmät esimiehet
13 3.3 Työntekijöiden kokemukset työterveyshuollosta Työntekijät ovat tyytyväisimpiä työterveyshuoltoon valtiosektorilla Työntekijöiden osalta keskityttiin tarkastelemaan tyytyväisyyttä työterveyshuoltoon. Aluksi tarkasteltiin, miten työntekijät suhtautuvat työterveyshuoltoon eri työmarkkinasektoreilla (kunta, valtio, yksityinen). Kuvion 6 perusteella tyytyväisyys työterveyshuoltoon vaihtelee työmarkkinasektoreittain. Tyytyväisimpiä työterveyshuoltoon ovat valtiosektorin työntekijät, tyytymättömimpiä ollaan kuntasektorilla, joskaan ero yksityiseen sektoriin ei ole suuri. Kuvio 6. Työntekijöiden tyytyväisyys työterveyshuollon toimintaan eri työmarkkinasektoreilla. Vastaukset väittämään: Työterveyshuolto toimii omalla kohdallani hyvin? (Lähde: Työolotutkimus, Tilastokeskus). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Valtio Kunnat Yksityinen Ei pidä paikkaansa Pitää jokseenkin paikkansa Pitää täysin paikkansa Tyytymättömimpiä työterveyshuoltoon ollaan terveysalalla Kuten kolme vuotta aiemmin (ks. Järviö 2006) reilusti yli puolet työntekijöistä (63 %) oli melko tai erittäin tyytyväinen työpaikkansa työterveyshuoltoon. Iän mukaan tarkasteltuna tyytymättömimpiä työterveyshuoltoon olivat nuorimmat, alle 35 -vuotiaat kuntatyöntekijät. Tyytyväisyydessä työterveyshuoltoon ei esiintynyt merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä. Ammattialoittain tarkasteltuna tyytymättömimpiä työterveyshuoltoon olivat terveysalalla työskentelevät kuntasektorin työntekijät, joskaan erot ammattialojen välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Henkisen ja ruumiillisen työkykynsä huonoksi kokevat olivat tyytymättömämpiä työterveyshuollon toimintaan, mutta erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti merkitseviä vain ruumiillisen työkyvyn osalta. Myönteistä on se, että tyytyväisyys työterveyshuoltoon kasvoi selvästi sitä mukaa mitä useammin työterveyshuollon palveluja oli käytetty viimeisten 12 kuukauden aikana. (Taulukko 1). 10
14 Taulukko 1. Tyytyväisyys työterveyshuoltoon iän, sukupuolen, koulutuksen, ammattialan, työkyvyn sekä työterveyshuoltopalveluiden käytön mukaan, % (p-arvot, khi 2 ) Melko/erittäin tyytyväinen Melko/erittäin tyytymätön En osaa sanoa Yhteensä Ikä (,034) < (135) (375) (735) (274) Sukupuoli (,360) Mies (293) Nainen (1226) Koulutus Korkeintaan ammatillinen (584) Opisto/amk/lukio (567) Korkeakoulu (359) Ammattiala (,077) Yleinen (164) Tekninen (274) Terveys (455) Sosiaali (354) Sivistys (271) Henkinen työkyky (,086) Hyvä (736) Kohtalainen (320) Huono (60) Ruumillinen työkyky (,044) Hyvä (1069) Kohtalainen (367) Huono (78) Työterveyshuoltopalveluiden käyttö viim. 12 kk aikana (,000) Ei kertaakaan (370) Kerran (446) Kahdesta neljään kertaan (537) Viisi kertaa tai useammin (163) Kaikki (1519) Työhyvinvointiongelmat ovat yhteydessä tyytymättömyyteen työterveyshuoltoa kohtaan Henkisesti liian raskaana työtään pitävät raportoivat tyytymättömyyttä työterveyshuoltoon selvästi useammin kuin työtään henkisen kuormituksen osalta kevyempänä pitävät. Myös useat työhön liittyvät uhkakuvat lisäsivät tyytymättömyyttä työterveyshuoltoa kohtaan. Työntekijät, jotka ennakoivat työmääränsä lisääntyvän yli sietokyvyn, raportoivat tyytymättömyyttä muita useammin. Niin ikään uhka työtehtävien huomattavasta vaikeutumisesta lisäsi tyytymättömyyttä. Lomautus-, irtisanomis- tai työttömyysuhkaa mahdollisena pitävät olivat työnsä jatkuvuuteen varmemmin suhtautuvia harvemmin tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan. Työterveyshuollon toimintaan tyytymättömien joukossa oli selvästi useammin myös niitä, jotka raportoivat ilmapiiriongelmista ja huonosta esimiestyöstä työpaikalla. (Taulukko 2). 11
15 Taulukko 2. Tyytyväisyys työterveyshuoltoon erilaisten työhön ja työoloihin liittyvien tekijöiden mukaan, % (p-arvot, khi 2 ) 2006 Melko/erittäin tyytyväinen Melko/erittäin tyytymätön En osaa sanoa Yhteensä, % (n) Työn koettu henkinen raskaus (,000) Sopivana/kevyenä (815) Liian raskaana (686) Työn koettu fyysinen raskaus (,080) Sopivana/kevyenä (1097) Liian raskaana (398) Työhön liittyvät uhat Vastentahtoinen siirto toisiin tehtäviin (,184) Epätodennäköistä (1109) Mahdollista (317) Todennäköistä (83) Lomautus-, irtisanomis- tai työttömyysuhka (,038) Epätodennäköistä (1310) Mahdollista (130) Todennäköistä (67) Työkyvyttömyysuhka (,201) Epätodennäköistä (1289) Mahdollista (165) Todennäköistä (48) Työmäärän lisääntyminen yli sietokyvyn (,003) Epätodennäköistä (735) Mahdollista (551) Todennäköistä (214) Työtehtävien liiallinen vaikeutuminen (,045) Epätodennäköistä (1082) Mahdollista (336) Todennäköistä (87) Liiallinen uuden tiedon omaksumisen vaikeus (,110) Epätodennäköistä (997) Mahdollista (382) Todennäköistä (126) Esimiestyö (,001) Hyvä (509) Ei hyvä eikä huono (802) Huono (195) Ilmapiiri (,003) Hyvä (619) Ei hyvä eikä huono (845) Huono (44) 12
16 Työterveyshuoltoon suhtautumisessa tapahtuneiden muutosten tutkimiseksi muodostettiin neliluokkainen muuttuja: tyytyväinen työterveyshuollon toimintaan sekä vuonna 2003 että 2006 ( pysyvästi tyytyväiset ); tyytymätön molempina kyselykertoina ( pysyvästi tyytymättömät ); tyytyväisyys lisääntynyt vuodesta 2003 vuoteen 2006 ( tyytymättömästä tyytyväiseksi ); tyytymättömyys lisääntynyt vuodesta 2003 vuoteen 2006 ( tyytyväisestä tyytymättömäksi ). Vastaajista valtaosa (69 %) oli ollut tyytyväinen työterveyshuollon toimintaan sekä vuonna 2003 että 2006, 9 % oli tyytymätön molemmilla mittauskerroilla, 13 %:lla suhtautuminen oli muuttunut tyytyväisemmäksi ja 9 %:lla tyytymättömämmäksi. (Taulukko 3). Tyytymättömyys työterveyshuoltoa kohtaan lisääntynyt eniten nuorimmassa ikäryhmässä Siirtyminen tyytyväisten joukosta tyytymättömien joukkoon oli yleisempää nuorimmilla työntekijöillä (<35) ja naisilla. Yli 55 -vuotiailla kokemukset ja suhtautuminen työterveyshuollon toimintaan oli kaikkein myönteisintä ja myös pysyvintä. Tosin erot ikä- ja sukupuoliryhmittäin tarkasteltuna eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Pysyvintä tyytyväisyys työterveyshuollon toimintaan näyttäisi koulutuksen mukaan tarkasteltuna olevan korkeintaan ammatillisen tutkinnon suorittaneilla työntekijöillä (erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä). Ammattialoittain tarkasteltuna sekä tyytymättömyys että muutokset suhtautumisessa työterveyshuollon toimintaan olivat yleisimpiä terveysalalla (Taulukko 3). Taulukko 3. Työterveyshuoltoon suhtautumisen pysyvyys ja muutos iän, sukupuolen, koulutuksen ja ammattialan mukaan, % (p-arvot, khi 2 ) Pysyvästi tyytyväiset Pysyvästi tyytymättömät Tyytymättömästä tyytyväiseksi Tyytyväisestä tyytymättömäksi Ikä (,116) < Sukupuoli (,352) Mies Nainen Koulutus (,113) Korkeintaan ammatillinen Opisto/amk/lukio Korkeakoulu Ammattiala (,006) Yleinen Tekninen Terveys Sosiaali Sivistys Kaikki
17 Työhyvinvoinnin muutos kytkeytyy tyytyväisyyteen työterveyshuoltoa kohtaan Tyytyväisimpiä molempina vuosina työterveyshuollon toimintaan olivat työkyvyn mukaan tarkasteltuna ne vastaajat, joiden henkinen työkyky oli kohentunut kolmen vuoden seurannassa. Tyytymättömyys työterveyshuollon toimintaan taas oli merkittävästi lisääntynyt niillä, joiden henkisessä työkyvyssä oli tapahtunut muutos huonompaan suuntaan. Myös ruumiillisen työkyvyn kohentuminen kolmen vuoden aikana lisäsi tyytyväisyyttä työterveyshuollon toimintaan, joskin erot ryhmien välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Pysyvintä tyytymättömyyskokemukset olivat niiden vastaajien joukossa, jotka kokivat työkyvyttömyyden uhkaa sekä vuonna 2003 että Niillä, joilla työkyvyttömyyden uhka oli ilmaantunut kolmen vuoden aikana, muutokset suhtautumisessa olivat kaikkien yleisimpiä molempiin suuntiin. Kaikkein tyytyväisimpiä työterveyshuollon toimintaan kokonaisuudessaan olivat ne vastaajat, joilla työkyvyttömyyden uhka oli seurannan kuluessa heikentynyt tai joilla työkyvyttömyyden uhka oli molempina vuosina ollut epätodennäköistä. (Taulukko 4). Työpaikan ilmapiirin ja esimiestyön mukaan tarkasteltuna tyytyväisyys työterveyshuoltoon oli pysyvintä niiden kuntatyöntekijöiden keskuudessa, jotka raportoivat työpaikan ilmapiirin olleen hyvä sekä vuonna 2003 että Myös tyytymättömyyden lisääntyminen oli vähäisempää pysyvästi työpaikkansa ilmapiiriä hyvänä pitävillä. Esimiestyön molempina kyselykertoina hyväksi kokeneet vastaajat olivat selvästi pysyvämmin tyytyväisiä myös työterveyshuollon toimintaan. (Taulukko 4). 14
18 Taulukko 4. Työterveyshuoltoon suhtautumisen pysyvyys ja muutos koetun työkyvyn, työkyvyttömyyden uhan sekä työpaikan ilmapiirin ja esimiestyön mukaan, % (p-arvot, khi 2 ) Pysyvästi tyytyväiset Pysyvästi tyytymättömät Tyytymättömästä tyytyväiseksi Tyytyväisestä tyytymättömäksi Yhteensä, % (n) Henkinen työkyky (,043) Ei muutosta (1010) Huonontunut (42) Kohentunut (32) Ruumiillinen työkyky (,178) Ei muutosta (1388) Huonontunut (57) Kohentunut (29) Työkyvyttömyyden uhka (,041) Ei todennäköistä 2003 & 2006 Uhka todennäköistä/mahdollista 2003 & (1144) (60) Uhka kasvanut vuodesta (138) 2003 Uhka heikentynyt vuodesta (85) 2003 Ilmapiiri työpaikalla (,000) Pysyvästi hyvä (452) Korkeintaan kohtalainen (609) Esimiestyö (, 000 ) Pysyvästi hyvä (310) Korkeintaan kohtalainen (706) Saadut tulokset antavat viitettä siitä, että nuoret, työssään henkistä kuormitusta, työmäärän lisääntymistä ja työtehtävien liiallista vaikeutumista uhkana pitävät eivät koe saavansa riittävästi tukea työterveyshuollosta. Nuorten kuntatyöntekijöiden työssä jaksamisen tukemiseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota etenkin kun samaan aineistoon perustuvien aiempien tutkimusten mukaan mm. uupumusoireet ja varhaiseläkeaikomukset ovat hyvin yleisiä myös nuoremmilla kuntatyöntekijöillä (Kivioja 2006; Harkonmäki 2006). Ammattialoittain tarkasteltuna tyytymättömyys työterveyshuoltoon oli kaikkein yleisintä terveysalalla, jossa myös suunnitelmat varhaisemmasta eläkkeelle siirtymisestä ovat kaikkien yleisimpiä (Harkonmäki 2006). Kiire ja tekemättömien töiden paine rasittavat etenkin terveydenhoitoalalla työskenteleviä työntekijöitä (Kunta-alan työolobarometri 2006), jolla lienee merkitystä myös työterveyshuollon toimintaan liittyvien näkemysten kannalta. Huonoksi koettu esimiestyö ja ilmapiiriongelmat lisäävät työyhteisössä todennäköisesti epävarmuutta sekä koettua henkistä kuormitusta ja voivat näin ollen myös vaikuttaa kokemuksiin riittämättömästä työterveyshuollon tuesta. Myönteistä oli se, että mitä useammin työterveyshuollon palvelui- 15
19 ta oli vuoden mittaan käytetty, sitä tyytyväisempiä oltiin työterveyshuollon toimintaan kokonaisuutena. Työterveyshuoltoon myönteisesti suhtautuvia oli suuri osa vastaajista. Positiivista on myös se, että tyytymättömästä tyytyväiseksi oli siirtynyt useampi vastaaja kuin päinvastoin. Huolestuttavaa kuitenkin on, että ryhmittäisiä eroja tarkasteltaessa tyytymättömyys työterveyshuoltoon oli lisääntynyt etenkin niillä, joilla henkisessä työkyvyssä oli ilmaantunut huonontumista seurannan aikana sekä se, että pysyvintä tyytymättömyyskokemukset olivat niiden vastaajien joukossa, jotka olivat kokeneet työkyvyttömyyden uhkaa sekä vuonna 2003 että Tyytymättömyyden lisääntyminen oli myös yleisintä nuorilla työntekijöillä sekä terveysalalla työskentelevillä. Lopuksi Työterveyshuoltoon ollaan kunta-alalla pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä niin henkilöstöasioista vastaavien, esimiesten kuin työntekijöidenkin keskuudessa. Henkilöstöasioista vastaavista noin 80 % oli tyytyväisiä kuntansa työterveyshuoltoon. Kuitenkin vain alle 50 % arvioi yhteistyön työterveyshuollon kanssa sujuvan hyvin. Parantamisen varaa olisi henkilöstöasioista vastaavien mielestä eniten siinä, miten työterveyshuolto seuraa vajaakuntoisten työssä selviämistä ja miten se tuottaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnista henkilöstöhallinnon käyttöön. Esimiesten kohdalla näkökulmana oli se, miten työterveyshuolto on tukenut heitä työkykyongelmaisten alaisten työkyvyn ja työssä jatkamisen tukemisessa. Esimiehistä työterveyshuoltoon tässä mielessä tyytyväisiä oli kaiken kaikkiaan 45 %. Lähiesimiehet olivat tyytymättömämpiä kuin esimiehet joiden alaisilla oli alaisia. Tässä ei ollut mahdollisuutta selvittää, saavatko esimiehet alaistensa työkyvyn tukemiseen tarvitsemaansa tukea muualta, esimerkiksi henkilöstöhallinnosta. Saaren (2006) mukaan 59 % kunta-alan esimiehistä ilmoittaa heillä olevan keinoja alaistensa työkyvyn tukemiseen. Tuloksen valossa näyttäisi siltä, että huomattavalla osalla esimiehistä ei ole keinoja tukea alaistensa työssä jatkamista. Työntekijöistä enemmistö oli tyytyväisiä työterveyshuoltoon, mutta merkillepantavaa on se, että työntekijöiden tyytyväisyys työterveyshuoltoon on korkeammalla tasolla valtiosektorilla sekä yksityisellä sektorilla. Merkittäviä eroja tyytyväisyydessä eri sosiodemografisten ryhmien välillä ei kunta-alan aineistossa havaittu. Kuitenkin terveydenhuolto-toimialalla tyytyväisyys oli kaikkein vähäisintä. Huolestuttavaa oli se, että erilaiset työhyvinvointiin, työkykyyn ja työssä jatkamiseen liittyvät ongelmat liittyivät ennemminkin tyytymättömyyden kuin tyytyväisyyden kokemuksiin työterveyshuollosta. Ilmiön taustalla olevia syitä ei ole mahdollista selvittää tämän tutkimuksen puitteissa. Tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että työntekijät eivät välttämättä koe saavansa työterveyshuollosta apua heidän työhyvinvointiin ja jatkamiseen liittyvissä ongelmissaan. Työterveyshuoltopalvelut ovat muutoksessa kunta-alalla ja Suomessa laajemminkin. Siksi tämänkin raportin tuloksia on tulkittava varovaisesti, sillä muutostilanteessa negatiiviset kokemukset saattavat korostua, kun uusia toimintatapoja esimerkiksi ulkoistetun työterveyshuollon kanssa vasta ollaan hakemassa. Muutos joka tapauksessa merkitsee totuttujen toimintatapojen miettimistä uudelleen. Samalla syntyy hyvä tilaisuus parantaa toimintaa niin, että ajankohtaisiin haasteisiin työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemisesta pystyttäisiin vastaamaan. 16
20 Kirjallisuus Forma, P. & Väänänen, J. (toim.) Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Harkonmäki K Alempien ammatillisten eläkeikien merkitys työssä jatkamis- ja eläkeaikomuksille. Teoksessa: Saari P, Väänänen J, Harkonmäki K (toim.). Kuntatyö murroksessa - Miten jaksaa työntekijä? Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. s HS Mikä on työterveyshuollon rooli työelämän muutospaineissa? Mielipidekirjoitus (Tiina Pohjonen, Eija-Maija Gerlander & Juha Liira). HS Kunnat kehittävät työterveyshuoltoa. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomat. HS Työterveyshuollon perustana työnantajan kustannusvastuu. Mielipidekirjoitus (Ritva Partinen, Matti E. Lamberg, Arto Laine). Helsingin Sanomat. Järviö, N Työterveyshuolto työntekijän työssä jaksamisen tukijana. Kunta-alan työntekijöiden työterveyspalveluiden käyttö ja tyytyväisyys työterveyshuoltoon. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 1/2006. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki Kivioja, K Lähden uupumuksen tähden? Tutkimus alle ja yli 45-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden uupumuksesta ja ammatillisesta muutosalttiudesta. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 2/2006, Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Kunta-alan työolobarometri Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatutkimus. Työturvallisuuskeskus. Lehto, A-M. & Sutela, H Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotutkimuksen tuloksia Tilastokeskus, Helsinki. Manninen, P. (toim.) Työterveyshuolto Suomessa vuonna kehitystrendien tarkastelua. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Perkiö-Mäkelä, M., Hirvonen, M., Elo A-L. ym Työ ja terveys -haastattelututkimus Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki. Peurala, M., Manninen, P. Perkiö-Mäkelä, M., Kankaanpää, E. & Husman, K Työterveyshuolto ja palvelujen käyttö. Teoksessa Kauppinen et al. (toim.) Työ ja terveys Suomessa. Työterveyslaitos, Helsinki. Saari, P. (2006). Esimiesten toiminta työntekijöiden työssä jatkamisen tukemiseksi. Teoksessa Saari, P., Väänänen, J. & Harkonmäki, K. (toim) Kuntatyö murroksessa - miten jaksaa työntekijä? Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. s Saari, P., Väänänen, J. & Harkonmäki, K. (toim) Kuntatyö murroksessa - miten jaksaa työntekijä? Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. 17
21 Työterveyshuoltolaki (1383/2001). Töyry, S., Kankaanpää, E., Peurala, M., Piirainen, M. & Räsänen, K Kunta-alan henkilöstön työterveyshuolto työnantajapuolen arvioimana. Kuntien eläkevakuutuksen julkaisuja 1/2001. Helsinki. Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Henkilöstöasioista vastaavien arvio työterveyshuollon suhtautumisesta työhyvinvointitoimintaan. % (n). Kunnan oma työterveyshuolto Muu kuin oma työterveyshuolto Hyvin positiivinen 62 (138) 52 (24) Melko positiivinen 37 (81) 37 (17) Melko negatiivinen 0 (0) 0 (0) Hyvin negatiivinen 0 (0) 0 (0) En osaa sanoa 0 (1) 11 (5) Yhteensä 100 (221) 100 (46) p-arvo: Liitetaulukko 2. Henkilöstöasioista vastaavien arvio henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon välisestä yhteistyöstä, % (n). Kunnan oma työterveyshuolto Muu kuin oma työterveyshuolto Teemme hyvää yhteistyötä 46 (101) 40 (18) Yhteistyötä on, mutta sitä 52 (116) 47 (21) voitaisiin parantaa Yhteistyötä ei ole lainkaan, 2 (4) 13 (6) siitä olisi kyllä hyötyä Yhteistyötä ei ole lainkaan, 0 (1) 0 (0) siitä ei olisi hyötyä Yhteensä 100 (222) 100 (45) p-arvo: Liitetaulukko 3. Henkilöstöasioista vastaavien tyytyväisyys työterveyshuoltoon. Korrelaatiokertoimet. Tyytyväisyys työterveyshuoltoon Ehdottaa toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi.497 Tuottaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnista.384 Edistää aktiivisesti työhyvinvointia.484 Tunnistaa työkyvyn menetyksen uhkaa.487 Ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen.457 Seuraa vajaakuntoisten työssä selviämistä.373 Työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon yhteistyö.279 Työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyö
22 Kuntien eläkevakuutuksen Kuntatyö tutkimuksen julkaisut: Forma Pauli, Harkonmäki Karoliina, Saari Pirjo & Saari Pirjo (2007). Kolme näkökulmaa työterveyshuoltoon. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 1/2007. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Saari Pirjo, Väänänen Janne & Harkonmäki Karoliina (toim.) (2006). Kuntatyö murroksessa miten jaksaa työntekijä? Kuntatyö tutkimus. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Saari Pirjo, Harkonmäki Karoliina & Väänänen Janne (2006). Työhyvinvoinnin muutos kunnissa Kuntatyö tutkimuksen kunta-aineiston seurantaraportti. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 3/2006. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Kivioja Kirsi (2006). Lähden uupumuksen tähden? Tutkimus alle ja yli 45-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden uupumuksesta ja ammatillisesta muutosalttiudesta. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 2/2006. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Järviö Niina (2006). Työterveyshuolto työntekijän työssä jaksamisen tukijana. Kunta-alan työntekijöiden työterveyspalveluiden käyttö ja tyytyväisyys työterveyshuoltoon. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 1/2006. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Saari Pirjo, Blomster Peter & Väänänen Janne (2005). Sosiaali- ja terveysalojen työn haasteista ammattiryhmittäin. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 2/2005. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Blomster Peter, Väänänen Janne & Saari Pirjo (2005). Työssä pysyminen kunta-alalla Kuntatyö tutkimuksen raportteja 1/2005. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Blomster Peter (2004). Katsaus työelämän kehittämiseen ja tutkimukseen kunta-alalla. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 3/2004. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Forma Pauli & Väänänen Janne (toim.) (2004). Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla. Kuntatyö tutkimus. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Korhonen Anne (2004). Kuntien toimintatavat pitkittyvissä ja toistuvissa sairauspoissaoloissa. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 2/2004. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Saari Pirjo, Forma Pauli & Väänänen Janne (2004). Työssä jatkamisen tukeminen ja työhyvinvointitoiminta sairaanhoitopiireissä. Kuntatyö tutkimuksen raportteja 1/2004. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Forma Pauli, Väänänen Janne & Saari Pirjo (2004). Työhyvinvointi kuntasektorin toimialoilla vuonna Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Väänänen Janne, Forma Pauli, Saari Pirjo & Harkonmäki Karoliina (2003) Työhyvinvointi kuntasektorilla vuonna Kuntatyö tutkimuksen työntekijäkyselyn taulukkoraportti. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki Forma Pauli, Väänänen Janne, Saari Pirjo & Harkonmäki Karoliina (2003) Työhyvinvoinnin edistäminen kunnissa vuonna Kuntatyö tutkimuksen kunta-aineiston taulukkoraportti. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Forma Pauli, Väänänen Janne & Saari Pirjo (2003). Kuntatyö tutkimus. Esiraportti. Kuntien eläkevakuutus, Helsinki. Kaikki julkaisut ovat ladattavissa Kuntatyö tutkimuksen internet-sivuilta:
Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotKunnallinen työterveyshuolto 2008
Kunnallinen työterveyshuolto 2008 Työterveyshuollon organisointi ja toiminta henkilöstöasioista vastaavien ja työterveyshuollon arvioimana Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 4/2008 Pauli Forma, Karoliina
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotTyökyky työuran lopussa julkisella sektorilla
Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012
Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotKunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi
Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotTYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA
TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle
LisätiedotKUNTO Muutoksen seurantakysely
KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotEsimiehestä kaikki irti?
Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu
LisätiedotKunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa
Työhyvinvointi, työnantajamaine ja työssä jatkaminen kuntatyössä Artikkeli kertoo tuoreista tuloksista, jotka on saatu Kevan toteuttamasta Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksesta. Pauli Forma
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2015
Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotHenkilöstökyselyn yhteenveto
20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa
Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotTyöhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus
Työhyvinvointikysely 2015 Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus 20.6.2016 Työhyvinvointikyselyn 2016 toteutus Työhyvinvointikysely toteutettiin 1.-30.4.2016 sähköisenä kyselynä (Webropol). Henkilökohtainen
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotKirkon työolobarometri 2011
Kirkon työolobarometri 0 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon henkilöstön työoloja tutkittu joka toinen vuosi vuodesta 00 Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla marraskuussa 0 Lähtöotos 600, netto-otos 9 Vastanneita
LisätiedotTyöurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet
Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotHyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli
LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotOpetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008
Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi
Lisätiedot29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja
UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKUNTO Muutoskysely Alkukysely
KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotTyöhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna Laura Pekkarinen Keva
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna 2015 Laura Pekkarinen Keva 13.10.2015 2 Kirkon työpaikkoihin kohdistuu muutospaineita Toimintaympäristö muuttuu.
LisätiedotTyöterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista
Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työnantajamaine kunta-alalla vuonna 2008
Työhyvinvointi ja työnantajamaine kunta-alalla vuonna 2008 Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 5/2008 Toni Pekka, Pauli Forma, Arttu Saarinen Toni Pekka, Pauli Forma, Arttu Saarinen Työhyvinvointi ja työnantajamaine
LisätiedotHenkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?
Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotAsiakaskyselyn 2014 tulokset
Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotKaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006
Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotYrittäjä: Hyppää työn imuun Tuunaa aivosi työkuntoon. Kari-Pekka Martimo, Työeläkeyhtiö ELO
Yrittäjä: Hyppää työn imuun Tuunaa aivosi työkuntoon Kari-Pekka Martimo, Työeläkeyhtiö ELO Ylläpidä hyvää ja vahvuuksiasi Ennakoi riskejä ja toimi Hae apua ja kuntoudu Ylläpidä hyvää ja vahvuuksiasi Kumpaan
LisätiedotKuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotKokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010
n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely
LisätiedotJulkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla?
Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla? 9.12.2016 Osallistu keskusteluun Twitterissä: #kevaseminaari Raportti ladattavissa: keva.fi > julkaisut > tutkimusjulkaisut Tervetuloa
LisätiedotLähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista
Tutkimusosio Lähes kaikki kuntien palvelut riittäviä huolta vanhusten palveluista Kokoava yleisarvosana kunnan palvelujen riittävyydelle painottuu yksiselitteisen myönteiseksi: kolme neljästä ( %) pitää
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotKaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö
Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotHyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotHyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotJytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013
Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.
LisätiedotKunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012
Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotYksilötutka-työhyvinvointikysely
Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
Lisätiedot