Työhyvinvointi ja työnantajamaine kunta-alalla vuonna 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointi ja työnantajamaine kunta-alalla vuonna 2008"

Transkriptio

1 Työhyvinvointi ja työnantajamaine kunta-alalla vuonna 2008 Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 5/2008 Toni Pekka, Pauli Forma, Arttu Saarinen

2 Toni Pekka, Pauli Forma, Arttu Saarinen Työhyvinvointi ja työnantajamaine kunta-alalla vuonna 2008 KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS HELSINKI 2008

3 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Kuntien eläkevakuutus Helsinki 2008 Kuntien eläkevakuutus PL 425 Unioninkatu Helsinki puhelin faksi Y-tunnus

4 Tiivistelmä Kuntatyön vahvuuksia kokonaisuudessaan ovat hyvä työkyky ja työsuhteiden vakaus, haasteina kiire, työn raskaus ja työhyvinvoinnin huomioiminen Tutkimuksessa tarkasteltiin kuntatyöntekijöiden työhyvinvointia kymmenellä eri osa-alueella. Vahvuusalueiksi paikantuivat hyvä fyysinen ja henkinen työkyky sekä työsuhteiden vakaus. Työntekijät arvioivat myös oman osaamisensa suhteessa työtehtäviinsä varsin sopivaksi. Suurimpia kuntatyön haasteita ovat aikapaine, työn henkinen ja fyysinen raskaus sekä työhyvinvoinnin huomioiminen. Omaa työpaikkaa suositellaan tuttaville, eläkkeelle aiotaan keskimäärin 63 vuoden iässä Myönteistä oli se, että kolme neljästä kuntatyöntekijästä suosittelisi omaa työpaikkaansa tuttavalleen. Omaa työpaikkaa suositellaan eniten terveysalalla sekä nuorten ja naisten keskuudessa. Työpaikkaansa keskimääräistä vähemmän suosittelevat teknisen alan työntekijät, keski-ikäiset sekä pohjoissuomalaiset. Kuntatyöntekijät aikovat eläkkeelle keskimäärin 63 vuoden iässä, joka indikoi eläkkeelle siirtymisiän nousua tulevaisuudessa. Eniten työssä jatkamista suunnittelevat miehet, sivistysalalla, teknisellä alalla sekä yleisellä alalla työskentelevät. Myös pienten kuntien työntekijät suunnittelevat työssä jatkamista enemmän. Vähemmän jatkamisaikeita esiintyy sosiaalialalla, teknisellä alalla sekä terveysalalla. Työhyvinvoinnin vahvuudet ja haasteet eroavat eri taustatekijöiden mukaan Työhyvinvointi ei jakaudu kuntatyöntekijöiden keskuudessa tasaisesti. Fyysisen työkyvyn osalta tilanne on parhain sivistysalalla, yleisellä alalla sekä nuorten kuntatyöntekijöiden keskuudessa. Haasteellisin tilanne on teknisellä alalla, ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa sekä Pohjois- Suomessa. Henkisen työkyvyn osalta tilanne on varsin hyvä monella toimialalla, ongelmat tuntuvat keskittyvän lähinnä yleiselle alalle. Henkisen työkyvyn ongelmat liittyvät myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Työpaikan ilmapiiri koetaan parhaimmaksi yhtäältä nuorten ja toisaalta ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa. Ilmapiiri koetaan yleisesti hyväksi myös sosiaalialalla sekä pienissä kunnissa. Ilmapiirin suhteen eniten parannettavaa olisi terveysalalla, yleisellä alalla sekä keskiikäisten työntekijöiden keskuudessa. Aikapaineen osalta tilanne on myönteisin sosiaalialalla, kiireisintä on terveysalalla Aikapaineen osalta tilanne on myönteisin sosiaalialalla, yleisellä alalla sekä teknisellä alalla. Kiirettä koetaan eniten terveysalalla, naisten, keski-ikäisten työntekijöiden sekä ei-peruskunnissa työskentelevien keskuudessa. Työsuhteen jatkuvuus koetaan turvatuksi sivistysalalla, sosiaalialalla, terveysalalla sekä vanhimpien työntekijöiden keskuudessa. Epävarmuutta työsuhteen jatkuvuudesta on määräaikaisten työntekijöiden, pienten kuntien työntekijöiden sekä nuorten työntekijöiden keskuudessa. Työn henkisen raskauden osalta tilanne on myönteisin teknisen alan, yleisen alan sekä yli 54 -vuotiaiden keskuudessa. Eniten työn henkistä kuormittavuutta koetaan sivistys-, sosiaali-, ja terveysalalla. Työt koetaan henkisesti vähemmän kuormittaviksi yleisellä ja teknisellä sekä miesten keskuudessa. Työn fyysistä kuormittavuutta koetaan vähiten sivistys- ja yleisellä alalla. Työ fyysisen kuormittavuuden kannalta tilanne koetaan haasteellisemmaksi teknisellä ja terveysalalla.

5 Työhyvinvointiin kaivattaisiin eniten panostuksia sosiaalialalla, esimiestyön haasteita eniten terveysalalla ja yleisellä alalla Kokonaisuudessaan työnantajan haluttaisiin tukevan työhyvinvointia enemmän. Työnantajan koetaan tukevan työhyvinvointia eniten teknisellä alalla, yleisellä alalla, Pohjois-Suomessa sekä nuorten työntekijöiden keskuudessa. Enemmän parantamisen varaa työnantajalla työhyvinvoinnin tukemisessa koetaan olevan sosiaalialalla, vuotiaiden keskuudessa sekä suurissa kunnissa. Esimiestyölle parhaan arvosanan antavat määräaikaisessa työsuhteessa toimivat ja miehet. Esimiestyön haasteita esiintyy eniten terveysalalla, naisten ja toistaiseksi voimassa olevissa työtehtävissä työskentelevien keskuudessa. Osaamisen suhteen tilanne koetaan parhaaksi sivistysalalla ja keskikokoisissa kunnissa. Itse arvioidussa osaamisessa eniten parannettavaa on eniten yleisellä alalla, miesten, muissa kuin kunnissa työskentelevien sekä nuorten kuntatyöntekijöiden keskuudessa.

6 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ASETELMA JA AINEISTON KUVAILU TULOKSET TYÖHYVINVOINNIN KOKONAISTASO JA ONGELMARYHMÄT KUNTA-ALALLA TYÖHYVINVOINNIN OSA-ALUEET Henkinen ja fyysinen työkyky Työyhteisön ilmapiiri Aikapaine kuntatyössä Työn jatkuvuus Työn henkinen ja fyysinen raskaus Työhyvinvoinnin huomioiminen Tyytyväisyys esimiehen toimintaan Osaaminen suhteessa työn vaativuuteen Taustekijäryhmät ja työhyvinvoinnin osa-alueet TYÖPAIKAN SUOSITTELU JA TYÖSSÄ JATKAMINEN YHTEENVETO LIITTEET PUHELINHAASTATTELULOMAKE KUVAILU RISTIINTAULUKOINTIEN TEKNISISTÄ VALINNOISTA LIITETAULUKOT LÄHTEET... 49

7 1 Johdanto Kuntatyö on työelämää koskevan tutkimuksen keskiössä. Tämä johtuu monesta eri syystä. Useat pitkät perinteet omaavat suomalaiset työelämätutkimukset koskevat nimenomaan kuntatyötä ja kunta-alaa. Kuntatyön tärkeyttä korostaa myös sen yhteiskunnallinen merkittävyys. Peruspalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla ja kunta-alan työskentelyolosuhteet heijastuvat myös näiden palvelujen laatuun ja riittävyyteen. Tutkimustarvetta lisää myös ajankohtainen kunta-alan rakenteiden murros. Kunta- ja palvelujärjestelmän muuttuessa tarvitaan tietoa siitä, miten muutokset heijastuvat työntekijöiden hyvinvointiin. Kuntatyön tutkimusta voidaan perustella myös lähitulevaisuuden haasteilla. Kilpailu työvoimasta on kiristymässä ja työvoimakilpailussa työnantajamaineen ja sen osana työhyvinvoinnin merkitys saattaa korostua. Työhyvinvointi on monisyinen kokonaisuus, mutta sitä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa ja malleissa on erotettavissa tiettyjä peruselementtejä. Työhyvinvointi koostuu siitä, kuinka työntekijän työhönsä koskevat odotukset, hänen asettamansa tavoitteet sekä työn laadulliset piirteet ovat suhteessa toisiinsa. Lisäksi myös työn ulkopuoliset tekijät heijastuvat työhyvinvointiin. (Kasvio & Huuhtanen 2007, 26.) Keskeistä on, että työhyvinvoinnissa on aina kyse työntekijän subjektiivisesta arviosta omaa tilannettaan koskien. Aiemmassa työkykyyn liittyvässä tutkimuksessa on tehty systematisointeja, joissa esiin nostettuja osa-alueita on mukana myös myöhemmissä työhyvinvointia käsittelevissä malleissa. Työterveyslaitoksen tetraedrimalli kehitettiin alkujaan työkykyä ylläpitävän toiminnan kokonaisuuden kuvaamiseen. Siinä työkyvyn ylläpitäminen kohdistuu 1) työhön ja työympäristöön (ergonomia, työhygienia ja työturvallisuus), 2) työyhteisöön ja työorganisaatioon (johtaminen, toimintatavat ja vuorovaikutus), 3) työntekijän voimavaroihin ja terveyteen sekä 4) ammatilliseen osaamiseen. (Peltomäki ym. 1999, 10.) Käsitys työhyvinvoinnista on koko ajan laajentunut. Aluksi lähtökohtana olivat työntekijä ja hänen fyysiset ja henkiset resurssinsa. Myöhemmin mukaan tulivat osaaminen, yhteiskunnalliset verkostot, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä arvostukset (ks. Järvisalo ym. 2001; Gould ym. 2006). On myös korostettu kuinka työ ja sen luonne on muuttunut. Samalla itse työhyvinvoinnin ylläpitoon ja parantamiseen on alettu kiinnittää uusin tavoin huomiota. Suomalaiseen työelämään työyhteisöjen kehittämistoiminta tuli voimallisesti 1990-luvulla. Kun vielä 1970-luvulla tutkimus painottui työn määrällisiin sekä laadullisiin vaatimuksiin, niin 1980-luvulta lähtien painottuivat organisatoriset ja sosiaaliset tekijät. Sen myötä myös työelämän muutokset ja johtaminen työyhteisötasolla nousivat keskeiseen rooliin työhyvinvoinnin selittäjinä. (Lindström 2002, 27.) Nykyisellään työhyvinvoinnin edistäminen on kunnissa noussut tärkeämmäksi ja sitä pidetään melko laajasti kunnan työnantajapolitiikan strategisena välineenä. Viime vuosina työhyvinvoinnin edistämistoiminta on myös jatkuvasti yleistynyt. Tosin eroja työhyvinvoinnin edistämisessä kuntien kesken on voimakkaasti, koska pienissä kunnissa työhyvinvoinnin edistäminen on vähäisempää kuin suuremmissa kunnissa (Kauppinen 2004). Vaikka työhyvinvoinnin edistämisellä on monia muitakin positiivisia vaikutuksia, eläkejärjestelmän näkökulmasta työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää erityisesti siksi, että se tukee tavoitetta työssä jatkamisesta. Tulokset suomalaisten työhyvinvoinnista ovat osin ristiriitaisia keskenään (ks. esim. Hakanen 2004, 21 22). Yhtenäistä näkemystä siitä, kuinka työhyvinvointi Suomessa on kehittynyt kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, ei ole. Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointia on seurattu säännöllisesti vuodesta 1993 lähtien muun muassa Työturvallisuuskeskuksen Kunta-alan työolobarometrin avulla, joka on lisäotoksella laajennettu tutkimus Työministeriön Työolobarometrista (ks. Ylöstalo 2008).

8 Työturvallisuuskeskuksen tutkimuksen mukaan viime vuosina työn fyysinen rasittavuus on lisääntynyt sosiaali- ja terveystoimessa. Verrattaessa muihin työmarkkinasektoreihin positiivinen tulos oli se, että kunta-alalla on yksityissektoria paremmat mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ja tässä on tapahtunut positiivista kehitystä 1990-luvulta lähtien. Sen sijaan sukupuolten tasa-arvoa mitattaessa kunta-ala jää jälkeen muista työmarkkinasektoreista. Työelämän laadulle annettu yleisarvosana on kuntatyöntekijöillä hyvä (7,8 asteikolla 4 10), mutta luku on hieman alempi kuin muilla työmarkkinasektoreilla keskimäärin. Työpaikan varmuus (9,0) on kunta-alalla paremmalla tasolla kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Sen sijaan työnsä henkisesti ja fyysisesti raskaaksi kokevia on kunta-alalla valtiosektoria ja yksityistä sektoria enemmän. (Työturvallisuuskeskus 2008.) Työhyvinvoinnin eroja voidaan tietyiltä osin selittää työmarkkinasektoreiden välisillä eroilla. Rakenteellisesti kunta-ala poikkeaa monin osin valtio- ja yksityissektorista. Merkittävä osa kuntaalasta muodostuu erilaisesta hyvinvointityöstä eli sosiaali-, terveys- ja koulutusalasta. Valtiolla taas asiantuntijatyön osuus on huomattava ja yksityissektorilla on raskasta teollisuustyötä. Monet työhyvinvointiin liittyvät seikat juontuvat näistä rakenteellisista eroista ja sektorien välisestä työnjaosta. Tilastokeskuksen Työolotutkimus mahdollistaa tarkemman vertailun eri työmarkkinasektorien välillä. Aineisto kerättiin ensimmäisen kerran vuonna 1977 ja viimeisin aineisto on vuodelta 2008 (ks. Lehto & Sutela 1998; Lehto & Sutela 2004). Työolotutkimuksen aineistoon perustuvassa Mainettaan parempi kuntatyö? -tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että kuntatyöntekijät kokevat työnsä pääosin monipuoliseksi, työtyytyväisyys on hyvällä tasolla sekä oma työ koetaan merkittäväksi erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimessa työskentelevien keskuudessa. Kuntatyön vahvuutena on myös työsuhteiden varmuus huolimatta siitä, että määräaikaisia työsuhteita on runsaasti erityisesti nuorimmissa ikäluokissa. Kunta-alan töissä suurimmat haasteet kohdistuvat työn henkiseen ja fyysiseen rasittavuuteen sekä siihen, riittääkö työaika työtehtävistä suoriutumiseen. Lisäksi työympäristö on usein rauhaton ja työntekijät joutuvat useammin häirinnän sekä väkivallan kohteeksi. Työhön liittyviä riskejä ovat myös erilaiset rasitusvammat ja sairauksien tarttuminen. (Forma ym ) Suomessa on monia tutkimushankkeita, joista saadaan kunta-alan työelämää ja työhyvinvointia koskevaa tietoa. KuntaSuomi tutkimuksessa on seurattu työhyvinvointiin läheisesti liittyviä ilmiöitä kuten sitä, kuinka työelämän laatu on kunta-alalla kehittynyt (ks. Nakari 2004). Kuntien eläkevakuutuksen Kuntatyö tutkimuksessa seurataan työntekijöiden työhyvinvointia seurantaasetelmalla (ks. esim. Saari, Harkonmäki & Väänänen 2006). Työterveyslaitoksen Työ ja terveys - tutkimus mahdollistaa työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyvän seurannan sekä sektorien välisen vertailun. Muita mittavia kunta-alan työelämää koskevia hankkeita ovat myös Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimus, Sairaalahenkilöstön hyvinvointi sekä Helsingin kaupungin terveystutkimus. Runsas kunta-alaa koskeva tutkimustoiminta saattaa aiheuttaa myös haasteita. Eri tutkimuksissa käytetyt kysymykset ja tutkimusasetelmat eroavat toisistaan. Siksi kokonaiskuvan saaminen kuntaalan työhyvinvoinnista ja sen muutoksesta saattaa muodostua haasteelliseksi. Metsää ei välttämättä nähdä puilta. Täydentääkseen kunta-alan työhyvinvointitutkimusta Kuntien eläkevakuutuksessa päätettiin kehittää uusi, yksinkertainen ja vuosittain toistettava tutkimus, joka tulee jatkossa mittaamaan vuosittain kunta-alan työhyvinvoinnin tilaa ja muutosta. Tässä raportissa tarkastellaan toistotutkimuksen ensimmäisen mittauskerran tuloksia. 2

9 2 Asetelma ja aineiston kuvailu Raportin aineistona käytetään keväällä 2008 kerättyä Kuntien eläkevakuutuksen Kunta-alan työsyke -kyselyä. Vastaava vertailukelpoinen aineisto kerätään jatkossa vuosittain ja sen avulla seurataan kuntatyöntekijöiden työhyvinvointia ja sen muutosta. Kyselyn otos poimittiin Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteristä niin, että mukaan otettiin otos myös niistä opettajista, jotka ovat edelleen VaEL-järjestelmässä vakuutettuina. Näin otos edustaa hyvin kuntatyötä tekeviä työntekijöitä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluna ulkopuolisen yrityksen toimesta. Selkeyden ja korkean vastausaktiivisuuden varmistamiseksi kysely suunniteltiin mahdollisimman lyhyeksi siten, että se kattaa työhyvinvoinnin kannalta vain kaikkein keskeisimmät osa-alueet. Kyselyn teemat ovat siten seuraavat: - fyysinen työkyky - henkinen työkyky - ilmapiiri työyhteisössä - aikapaine - työn jatkuvuus - työn henkinen raskaus - työn fyysinen raskaus - työnantajan tuki työhyvinvoinnille - tyytyväisyys esimiehen johtamistapaan - osaamisen ja työn vaatimusten suhde Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin kahta työhyvinvointiin läheisesti liittyvää asiaa: - suositteleeko vastaaja työpaikkaansa omille tuttavilleen - missä iässä vastaaja aikoo siirtyä kokoaikaiselle eläkkeelle Taulukossa 1 esitetään muuttujien yhteisvaihtelun voimakkuus ja suunta. Korrelaatiokertoimien perusteella voidaan tehdä tulkinta, että muuttujien väliset yhteydet ovat yleisesti ottaen heikkoja. Voimakkaimmat yhteydet ovat fyysisen ja henkisen työkyvyn välillä. Lisäksi henkisesti työnsä raskaaksi kokeminen on yhteydessä aikapaineen kokemiseen. Kahden muuttujan välinen heikko yhteisvaihtelu ei kuitenkaan merkitse muuttujien kyvyttömyyttä mitata työhyvinvointia. Pikemmin heikko yhteisvaihtelu voidaan tulkita siten, että muuttujat mittaavat työhyvinvoinnin eri osa-alueita, johon mittarin muodostamisessa myös pyrittiin. (ks. myös Nummenmaa 2004, ) Sen sijaan tehdyllä monimuuttujatarkastelulla pyrittiin löytämään mielekkäitä kokonaisuuksia työhyvinvointia mittaavien muuttujien joukossa. Käytetyistä muuttujista pääkomponenttianalyysissa muodostui selkeästi neljä erillistä työhyvinvoinnin ulottuvuutta, jotka jäsentyivät taulukon 2 kuvaamalla tavalla. Ulottuvuudet ovat järkeviä ja olisivat sinällään hyödynnettäviä työhyvinvoinnin tarkastelussa, mutta tämän raportin analyyseissa käytetään ainoastaan yksittäisiä muuttujia työhyvinvoinnin selittäjinä. 3

10 Taulukko 1. Työhyvinvoinnin osa-alueiden keskinäiset korrelaatiot. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet. Tilastolliset merkitsevät korrelaatiot lihavoitu (p < 0,01). (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8) (9) (10) (1) Fyysinen työkyky (2) Henkinen työkyky 0,478 (3) Ilmapiiri 0,157 0,236 (4) Aikapaine 0,189 0,201 0,068 (5) Työn jatkuvuus 0,1 0,122 0,119 0,012 (6) Työn henkinen raskaus 0,062 0,156 0,082 0,262-0,06 (7) Työn fyysinen raskaus 0,199 0,059 0,017 0,13 0,011 0,17 (8) Työhyvinvoinnin huomioiminen 0,117 0,171 0,312 0,191 0,13 0,093 0,021 (9) Esimiestyö 0,131 0,211 0,369 0,149 0,042 0,099 0,027 0,43 (10) Oma osaaminen 0,049 0,085-0,012 0,085 0,042 0,158-0,021-0,023-0,049 (11) Oman työpaikan suosittelu 0,133 0,194 0,221 0,204 0,082 0,178 0,073 0,26 0,212 0,018 Taulukko 2. Työhyvinvoinnin ulottuvuudet. Pääkomponenttilataukset, varimax-rotaatio. (1) Työyhteisön toimivuus (2) Työhyvinvoinnin edellytykset (3) Psyykkiset haasteet (4) Fyysiset haasteet ja osaaminen Esimiestyö 0,799 Työhyvinvoinnin huomioiminen 0,755 Työyhteisön ilmapiiri 0,675 Fyysinen työkyky 0,838 Henkinen työkyky 0,674 Työn jatkuvuus 0,525 Työn henkinen raskaus 0,798 Aikapaine 0,598 Oma osaaminen 0,719 Työn fyysinen raskaus -0,658 Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli muodostaa yksinkertainen mittari kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnin kokonaistasosta, joka vaihtelee arvopisteiden välillä. Käytännössä mittari muodostettiin skaalaamalla työhyvinvointia mittaavat yksittäiset muuttujat asteikolle 0-10 ja laskemalla muuttujien arvot yhteen. Tähän työhyvinvoinnin kokonaistason mittariin valittiin ainoastaan suoranaisesti työhyvinvointia mittaavat muuttujat eli taulukon 1 kymmenen ensimmäistä muuttujaa. Mittariin ei sisällytetty oman työpaikan suosittelua ja eläkkeelle siirtymisen aikomusta mittaavia muuttujia, vaikka niiden tiedetäänkin liittyvän läheisesti työhyvinvointiin. Tehty rajaus tehtiin siitä syystä, että muodostettu mittari säilyi mahdollisimman yksinkertaisena ja helposti tulkittavana. Tutkimuksessa käytettiin seitsemää taustamuuttujaa, jotka olivat sukupuoli, ikä, toimiala, jäsenyhteisötyyppi, alue, henkilökohtainen vanhuuseläkeikä ja työsuhteen tyyppi. Osiin muuttujista tehtiin uudelleenluokitteluja. Toimialan osalta luokitus muodostettiin Kuntien eläkevakuutuksen Astraluokituksen perusteella ja sen luokituksia yhdistelemällä. Suurimmat ja keskisuuret kunnat yhdistettiin luokkaan suuret kunnat, keskikokoiset kunnat sijoitettiin luokkaan keskikokoiset kunnat sekä pienet kunnat kuuluvat luokkaan pienet kunnat. Kuntayhtymät ja osakeyhtiöt ovat tässä tutkimuksessa yhdistetty luokkaan muut. Alueluokitus oli alun perin maakuntapohjainen, mutta se muutettiin niin, että edustettuna ovat ainoastaan Manner-Suomen kuntatyöntekijät. Taulukossa 3 esitetään aineiston edustavuus. Aineisto edustaa suhteellisen hyvin vakuutuslajin, iän, toimialan ja sukupuolen osalta. Vertailutietona käytetään vuodenvaihdetta 2006/2007. Nuoria ja vanhoja on aineistossa hieman vähemmän kuin kunta-alalla. Keski-ikäiset ovat puolestaan hieman yliedustettuina aineistossa suhteessa perusjoukkoon. Toimialoittain erot erittäin pieniä, vaikka sivistystoimi onkin hieman aliedustettu ja yleinen sektori (esim. hallinto) yliedustettu. Tärkeintä aineis- 4

11 ton edustavuuden tarkastelussa on havaita, että suurimmat toimialat eli sosiaali- ja terveystoimen työntekijäryhmät ovat hyvin edustettuina aineistossa. Sukupuolen osalta voidaan todeta, että miehet ovat hieman aliedustettuja aineistossa suhteessa perusjoukkoon. Miesten aliedustavuus on havaittu myös aiemmissa kuntatyöntekijöille tehdyissä kyselyissä (esim. Nakari 2004). 1 Taulukko 3. Aineiston rakenne ja edustavuus. Otos Perusjoukko 2 Vastanneet (N=4000) (N=494795) (N=1020) Vakuutetut KuEL 92,9 92,3 91,2 VaEL 7,1 7,7 8,8 Ikä alle 30 8,7 8,0 6, ,4 32,5 32, ,1 32,3 38, ,9 27,2 23,5 Toimiala Yleinen 12,5 11,6 13,4 Tekninen 20,5 20,0 19,9 Terveys 29,7 30,3 29,7 Sosiaali 18,6 18,7 18,4 Sivistys 18,8 19,5 18,5 Sukupuoli Miehet 22,5 22,7 20,3 Naiset 77,5 77,3 79,7 Alue Etelä-Suomi 47,1 46,9 42,4 Länsi-Suomi 26,7 26,5 28,7 Itä-Suomi 13,0 13,4 14,3 Pohjois-Suomi 13,1 13,2 14,6 Organisaation tyyppi Suuret kunnat 44,2 42,0 44,1 Keskikokoiset kunnat 21,1 21,6 22,3 Pienet kunnat 6,2 6,4 6,2 Muut 28,6 30,0 27,5 Työsuhteen laatu Toistaiseksi voimassa ,8 Määräaikainen ,2 Rekisteritiedoista ei ollut mahdollista saada ajantasaista tietoa määräaikaisten osuudesta kuntaalalla. Lisäksi otoksen muodostamisen ja kyselyn tekemisen välisen ajan (noin puoli vuotta) voidaan olettaa vaikuttaneen määräaikaisten osuuteen otoksessa. Siksi työsuhteen määräaikaisuutta kysyttiin erikseen haastattelussa. Määräaikaisten osuudeksi saatiin näin ollen 15,2 %, joka on melko lähellä sitä, mitä määräaikaisten osuudeksi on saatu muissa tutkimuksessa. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen Kunta-alan työolobarometrin (2008) mukaan vuoden 2007 loppupuolella 18,5 % kunta-alan työntekijöistä oli määräaikaisia. 1 Kunta-alan sisällä, eri toimialojen välillä on merkittäviä eroavaisuuksia taustamuuttujittain. Naisvaltaisia aloja ovat perinteisesti sosiaali- ja terveyssektori sekä yleinen toimiala. Vanhimmat työntekijät ovat teknisellä ja yleisellä toimialalla. (Forma ym. 2008, 7.) 2 Tilanne

12 Raportissa käytetään pääosin kuvailevia menetelmiä (jakaumat ja ristiintaulukointi). Ristiintaulukoinneissa tilastollista riippuvuutta on testattu khi²-testillä. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastellaan korrelaatiokertoimin ja faktorianalyysin perusteella (esitetty edellä). Lisäksi ristiintaulukoiden tulosten täydentämiseen käytetään moniluokitteluanalyysia (MCA). Tulokset esitetään pääasiassa taulukkoina ja taustamuuttujatarkasteluissa käytetään tulosten havainnollistamiseen myös ns. faktalaatikoita. Liitetaulukoissa 1 20 esitetään tärkeimmät tulokset osaryhmien ristiintaulukoinneista. Ristiintaulukoinnit suoritettiin niille muuttujille, jotka olivat tilastollisesti merkitseviä. Osin ongelmana olivat pienet havaintomäärät. 6

13 3 Tulokset Tutkimuksen tulokset esitetään tässä luvussa, jonka raportointi etenee seuraavasti. Luvussa 3.1 tarkastellaan työhyvinvoinnin kokonaistasoa kunta-alalla. Lisäksi tarkastellaan työhyvinvoinnin jakautumista kunta-alan työntekijäryhmien välillä. Tarkastelussa pyritään paikantamaan erityisesti niitä työntekijäryhmiä, joiden työhyvinvoinnissa on eniten kehittämistarpeita. Luvussa 3.2 tarkennetaan työhyvivoinnin tarkastelua, sillä työhyvinvoinnin tilaa kunta-alalla tarkastellaan kymmenen erillisen osa-alueen näkökulmasta. Näissäkin tarkasteluissa huomiota kiinnitetään erityisesti työntekijäryhmien välisiin eroihin. Luvussa 3.3 tarkastellaan puolestaan kunta-alan työnantajamainetta ja työssä jatkamista, jotka liittyvät läheisesti työhyvinvointiin. Myös näissä kysymyksissä paikannetaan eroja kunta-alan työntekijäryhmien välillä. 3.1 Työhyvinvoinnin kokonaistaso ja ongelmaryhmät kunta-alalla Kunta-alan työhyvinvoinnin kokonaistasoksi muodostui 67 indeksipistettä, joka asteikolla on kohtalainen tulos. Aiempi tutkimus on käyttänyt hieman erityyppisiä asteikkoja. Esimerkiksi Työllisten työkyky tutkimuksessa (Peltoniemi 2005, 20 21) käytettiin ns. työkykyindeksiä, jonka vaihteluväli oli 7 49 pistettä. Kyseisessä tutkimuksessa huono tulos oli 7 27 pistettä, kohtalainen pistettä, hyvä pistettä ja erinomainen tulos oli pistettä. Työllisten työkyky tutkimuksessa huonoimman työkyvyn luokkaan kuului 15 % vastaajista ja parhaimman luokkaan 15 % vastaajista. Kohtalaisen ja hyvän katkaisukohtana toimi mediaani eli jakauman puolittava pistearvo. Jos tässä tutkimuksessa olisi käytetty Työllisten työkyky tutkimuksen indeksipisteiden jakotekniikkaa, olisi huono tulos ollut 55 pistettä tai vähemmän, kohtalainen pistettä, hyvä pistettä ja erinomainen pistettä. (Vrt. Peltoniemi 2005, 20 21). Henkilöä , ,5 77, luokka 2 luokka 3 luokka 4 luokka Työhyvinvoinnin kokonaistaso Kuvio 1. Työhyvinvoinnin kokonaistaso ja kokonaistason luokat tässä tutkimuksessa. 7

14 Tässä tutkimuksessa työhyvinvoinnin kokonaistason indeksipistemäärä jaettiin kvartiiliväleittäin neljään luokkaan (ks. kuvio 1). Tehty luokittelu on puhtaasti tilastollinen eikä perustu aikaisempiin tutkimuksiin ja niissä käytettyihin työhyvinvoinnin luokitteluihin. Sen sijaan tiettyihin työhyvinvoinnin kokonaistason luokkiin sijoittuminen kertoo työntekijäryhmien suhteellisesta työhyvinvoinnin tilasta suhteessa muihin työntekijäryhmiin kunta-alalla. Faktalaatikko 1. Työhyvinvoinnin kokonaistason luokkiin sijoittuminen. Hyvä tilanne Haasteellinen tilanne Yleisellä alalla työskentelevät Naiset Toistaiseksi voimassa olevassa Terveysala työsuhteessa olevat Pienet kunnat Huonoin tilanne työhyvinvoinnin kokonaistasossa on niillä henkilöillä, joiden indeksipistemäärä jää alle 57,5 indeksipistemäärän. Näitä henkilöitä on aineistossa 25 % kaikista vastaajista. Toisen luokan muodostavat ne henkilöt, joiden työhyvinvointi sijoittuu 57,5 67,5 indeksipistemäärien väliin. Näitä henkilöitä on niin ikään 25 prosenttia. Paras tilanne työhyvinvoinnin kokonaistasossa on niillä henkilöillä, joiden työhyvivointi on yli 77,5 indeksipistettä. Näitäkin henkilöitä on aineistossa 25 prosenttia. Taulukko 4. Työhyvinvoinnin kokonaistason luokat, % (1) Huono (2) Melko huono (3) Melko hyvä (4) Hyvä Yhteensä Työsuhteen laatu (.523) Toistaiseksi voimassa oleva Määräaikainen Sukupuoli (.080) Miehet Naiset Toimiala (.001) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.419) alle yli Organisaation tyyppi (.052) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.128) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi (1) indeksipistemäärä 0 57,5 = huono tilanne suhteessa muihin kuntatyöntekijöihin (2) indeksipistemäärä 58 67,5 = melko huono tilanne suhteessa muihin kuntatyöntekijöihin (3) indeksipistemäärä 68 77,5 = melko hyvä tilanne suhteessa muihin kuntatyöntekijöihin (4) indeksipistemäärä = hyvä tilanne suhteessa muihin kuntatyöntekijöihin 8

15 Taulukossa 4 esitetään työhyvinvoinnin kokonaistaso kunta-alalla taustamuuttujien luokissa. Tulokset esitetään suhteellisina osuuksina siten, että ne ilmaisevat kuinka monta prosenttia tietyn taustamuuttujan luokista (esim. määräaikaiset työntekijät) sijoittuu tiettyyn kokonaistyöhyvinvoinnin luokkaan. Selkeimmät erot löytyvät toimialojen väliltä. Heikoin työhyvinvoinnin kokonaistaso on terveysalalla ja toiseksi heikoin sosiaalisektorilla. Osin tätä selittää se, että näillä sektoreilla on myös heikoin työn jatkuvuus. Muina huomioina voidaan esittää se, että vanhimman ikäluokan sekä kuntaorganisaation osalta hajonta on voimakasta. Toisin sanoen vanhimmassa ikäluokassa ja pienissä kunnissa suuri osa vastaajista sijoittuu ääripäihin (ks. myös liitetaulukko 1). Työhyvinvoinnin kokonaistason osalta sosiaalisektorilla ja teknisessä toimessa määräaikaisesti työskentelevien työhyvinvointi on selvästi heikompi kuin vakituisten työntekijöiden (ks. liitetaulukko 1). Sosiaalisektorilla nuoret voivat työssään parhaiten kun taas vanhin ikäluokka heikoiten. Sivistystoimessa tilanne on päinvastainen eli nuoret voivat huonointen ja vanhimmat työntekijät parhainten. Myös terveystoimessa nuorten, alle 30 ja vuotiaiden työhyvinvointi on poikkeuksellisen alhainen. Taulukko 5. Erittäin huono tilanne työhyvinvoinnin osa-alueilla. Vastausten lukumäärä, absoluuttiset ja suhteelliset (%) osuudet Huonoin vastaus, lukumäärä Henkilöä % , , , , , , Taulukossa 5 esitetään vastaajien lukumäärät ja suhteelliset osuudet sen perusteella, kuinka monta kertaa vastaaja on ilmoittanut tilanteensa huonoimmaksi mahdolliseksi 10 työhyvinvoinnin osaalueella. Lukumäärä 0 on paras mahdollinen ja lukumäärä 10 huonoin mahdollinen tilanne. Esimerkiksi rivin 0 lukumäärä ilmoittaa niiden vastaajien lukumäärän, joilla ei ole ainuttakaan huonointa vastausta työhyvinvoinnin 10 osa-alueella. Taulukon tärkein tulos on se, että suhteellisen pieni osa kuntatyöntekijöistä (n.10 %) ilmoittaa kolmeen tai useampaan kysymykseen kaikkein huonoimman vastausvaihtoehdon. Tulosta voidaan tarkastella myös käänteisesti. Kunta-alalla noin joka kymmenes vastaaja ilmoittaa huomattavista ongelmista vähintään kolmella työhyvinvoinnin osa-alueella. Sitä, mihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin kasautuvat työhyvinvointipuutteet pääsääntöisesti kohdistuivat, ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu. 9

16 Taulukossa 6 esitetään puutteellisen työhyvinvoinnin kasautuminen taustamuuttujien luokissa. Esimerkiksi sarakkeen 0 arvo ilmoittaa niiden vastaajien suhteelliset osuudet taustamuuttujien luokissa, joilla ei ole ainuttakaan kaikkein huonointa tilannetta 10 työhyvinvoinnin osa-alueella. Taulukosta 6 käy ilmi, että terveyssektorilla, nuorissa ja muissa kunnallisissa organisaatioissa on eniten kaikkein huonoimpia vastauksia (vähintään 3 työhyvinvointipuutetta). Toisin sanoen juuri kaikkein huonoosaisimmat kunta-alan työntekijät ovat näissä työntekijäryhmissä (ks. myös liitetaulukko 2). Taulukko 6. Erittäin huono tilanne, vastausten lukumäärä taustamuuttujien luokissa, %. Erittäin huono tilanne, vastausten lukumäärä Yhteensä Työsuhteen laatu (.183) toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen Sukupuoli (.939) Miehet Naiset Toimiala (.028) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.056) alle yli Organisaation tyyppi (.507) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.784) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi = paras tilanne, ei yhtään erittäin huonoa vastausta 10 työhyvinvoinnin osa-alueella 1= yksi erittäin huono vastaus 10 työhyvinvoinnin osa-alueella 2 = kaksi erittäin huonoa vastausta 10 työhyvinvoinnin osa-alueella 3 = kolme erittäin huonoa vastausta 10 työhyvinvoinnin osa-alueella 4 = neljä erittäin huonoa vastausta 10 työhyvinvoinnin osa-alueella 5-8 = viidestä kahdeksaan huonoa vastausta 10 työhyvinvoinnin osa-alueella 10

17 3.2 Työhyvinvoinnin osa-alueet Kuviossa 2 esitetään työhyvinvoinnin osa-alueiden tulokset asteikolla Luku 10 on paras mahdollinen tilanne ja puolestaan luku 0 huonoin mahdollinen. Toisin sanoen tilanne tietyllä työhyvinvoinnin osa-alueella on sitä parempi, mitä suurempi luku on. Fyysinen työkyky Henkinen työkyky Työyhteisön ilmapiiri Aikapaine Työn jatkuvuus Työn henkinen raskaus Työn fyysinen raskaus Työhyvinvoinnin huomioiminen Esimiestyö Oma osaaminen Kuvio 2. Työhyvinvoinnin osa-alueet asteikolla 0 10, indeksipistämäärät. Taulukossa 7 esitetään kunkin vastauksen suhteelliset osuudet työhyvinvoinnnin eri osa-alueiden ja oma osaamista mittaavan kysymyksen osalta. Taulukon 7 tulosten perusteella työhyvinvoinnin vahvuuksia kunta-alalla ovat henkinen ja fyysinen työkyky, työsuhteiden varmuus sekä oma osaaminen. Kunta-alan suurimmat haasteet kohdistuvat työn henkiseen rasittavuuteen. Lisäksi mitattujen osa-alueiden osalta kunta-alalla on eniten haasteita siinä, riittääkö aika työtehtävistä selviytymiseen sekä työhyvinvoinnin huomioimiseen ja työn fyysisesti raskaaksi kokemiseen liittyvissä asioissa. Taulukko 7. Työhyvinvoinnin osa-alueiden vastausten suhteelliset osuudet, %. eri eri En enkä eri Fyysinen työkykyni on hyvä tai erinomainen Henkinen työkykyni on hyvä tai erinomainen Työyhteisössäni on hyvä tai erinomainen ilmapiiri Minulla on riittävästi aikaa saada työni tehdyksi Työn jatkuvuus on turvattu Työni on henkisesti raskasta Työni on fyysisesti raskasta Työnantajani pyrkii parantamaan ja ylläpitämään työhyvinvointia työpaikallani Olen tyytyväinen lähimmän esimieheni johtamistapaan Liian helppoja Melko helppoja Sopivia Melko vaikeita Liian vaikeita Yht. Työtehtävät oman osaamisen näkökulmasta Yht. 11

18 Henkinen ja fyysinen työkyky Faktalaatikko 2. Fyysinen työkyky. Hyvä tilanne Määräaikaiset työntekijät Sivistysala Alle 30-vuotiaat Haasteellinen tilanne Tekninen ala Yli 54-vuotiaat Työntekijät Pohjois-Suomessa Fyysisen työkyvyn suhteen havaitaan, että määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät kokevat fyysisen työkykynsä hieman paremmaksi (taulukko 8). Tämä johtunee siitä, että määräaikaiset työntekijät ovat nuorempia kuin vakinaisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Työsuhteen laadun erot fyysisessä työkyvyssä säilyvät naisten kohdalla, mutta kunta-alalla työskentelevien miesten keskuudessa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa siinä, työskenteleekö määräaikaisissa tai toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Ainoastaan sivistystoimessa työsuhteen laadulla on merkitystä siinä, miten työntekijät kokevat fyysisen työkykynsä. (ks. liitetaulukko 3). Taulukko 8. Fyysinen työkykyni on hyvä tai erinomainen. En enkä eri eri eri Yhteensä Työsuhteen laatu (.013) toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen Sukupuoli (.979) Miehet Naiset Toimiala (.007) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.000) alle yli Organisaation tyyppi (.419) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.153) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Fyysinen työkyky arvioidaan parhaaksi sivistystoimen ja yleisen alan työntekijöiden keskuudessa. Eniten haasteita fyysisen työkyvyn osalta on puolestaan teknisellä toimialalla. Toimialojen sisällä sukupuolten välillä on kiintoisia eroja fyysisessä työkyvyssä. Kunta-alalla ei miesten keskuudessa toimialalla ole merkitystä siinä, miten fyysinen työkyky koetaan. Sen sijaan naisten kohdalla havaitaan eroja toimialojen välillä siinä, millainen fyysinen työkyky työntekijällä on. Tässä tarkastelussa näyttäisi erottuvan naiset teknisellä toimialalla, joista joka viides ilmoittaa fyysisen työkykynsä huonoksi. (liitetaulukko 4). Kaiken kaikkiaan sosiaalialalla ja teknisellä alalla työskentelevät miehet kokevat fyysisen työkykynsä paremmaksi kuin alalla työskentelevät naiset. Erot johtunevat siitä, 12

19 että miehet ja naiset työskentelevät näillä toimialoilla eri ammateissa. Kunta-alan erityispiirre on se, että naiset työskentelevät monissa fyysisesti kuormittavissa ammateissa. (ks. taulukko 8.) Ikäryhmän perusteella ja siirryttäessä nuoremmista ikäryhmistä vanhempiin, arvio fyysisestä työkyvystä heikkenee loogisesti. Kuitenkin yli 54-vuotiaista työntekijöistä 73 % arvioi fyysisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Pohjois-Suomessa työskentelevät kuntatyöntekijät arvioivat fyysisen työkykynsä hivenen huonommaksi kuin muualla työskentelevät. (ks. taulukko 8.) Faktalaatikko 3. Henkinen työkyky. Hyvä tilanne Määräaikaiset työntekijät Haasteellinen tilanne Yleinen ala Henkisen työkyvyn osalta havaitaan vain pieniä eroja (taulukko 9). Määräaikaiset työntekijät arvioivat henkisen työkykynsä hieman paremmaksi kuin vakituisessa työsuhteessa toimivat. Sukupuolten välillä ei ole eroja. Toimialoittain tarkastellen yleinen ala erottuu muista siten, että yleisen toimialan tehtävissä työskentelevät kokevat henkisen työkykynsä vain hieman heikommaksi kuin muilla aloilla työskentelevät. Kaiken kaikkiaan taustatekijöiden osalta voidaankin todeta, että tilastollisesti merkitseviä eroja ei arvioidun henkisen työkyvyn osalta esiinny kunta-alalla. Tämä henkisen työkyvyn suhteellisen yhtenäinen lähtökohta on sinällään mielenkiintoinen tulos siinä tilanteessa, kun myöhemmin tässä tutkimuksessa tarkastellaan työn henkistä kuormittavuutta eri työntekijäryhmien välillä. Taulukko 9. Henkinen työkykyni on hyvä tai erinomainen. En enkä eri eri eri Yhteensä Työsuhteen laatu (.510) toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen Sukupuoli (.790) Miehet Naiset Toimiala (.559) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.594) alle yli Organisaation tyyppi (.812) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.396) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi

20 Työyhteisön ilmapiiri Faktalaatikko 4. Ilmapiiri. Hyvä tilanne Määräaikaiset työntekijät alle 30-vuotiaat työntekijät yli 54-vuotiaat työntekijät Pienten kuntien työntekijät Haasteellinen tilanne Terveysala Yleinen ala vuotiaat työntekijät Muut kunnalliset organisaatiot kuin kunnat Ilmapiiriä koskevia arvioita tarkastellaan taulukossa 10. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät arvioivat ilmapiirin hieman paremmaksi kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Miesten ja naisten välillä ei ole eroa siinä, minkälaiseksi ilmapiiri työpaikalla arvioidaan. Toimialoista ilmapiiriltään myönteisimpinä erottuvat sosiaaliala ja tekninen ala. Eniten ilmapiiriongelmia näyttää olevan terveys- ja yleisellä alalla. Iän suhteen havaitaan kiintoisa U-käyrä, sillä ilmapiiri työpaikalla arvioidaan parhaimmaksi yhtäältä nuorimmassa ja toisaalta vanhimmassa ikäryhmässä. Pienten kuntien työntekijät antavat työpaikkansa ilmapiirille hivenen myönteisemmän arvion kuin isommissa kunnissa ja muissa kuntaorganisaatiotyypeissä. Liitetaulukon 5 mukaan erityisesti nuoret ja vanhimmat miehet arvioivat työyhteisönsä ilmapiirin myönteisesti. Naisten keskuudessa ikä ei erottele yhtä selvästi arvioita työyhteisön ilmapiiristä. Huomion arvoista on kuitenkin se, että tietyissä ikäryhmissä naiset arvioivat työyhteisön ilmapiirin huonommaksi kuin miehet. (liitetaulukko 6.) Taulukko 10. Työyhteisössäni on hyvä tai erinomainen ilmapiiri. En enkä eri eri eri Yhteensä Työsuhteen laatu (.070) toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen Sukupuoli (.273) Miehet Naiset Toimiala (.300) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.018) alle yli Organisaation tyyppi (.016) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.500) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi

21 Aikapaine kuntatyössä Faktalaatikko 5. Aikapaine. Hyvä tilanne Määräaikaiset työntekijät Miehet Keskikokoiset kunnat Haasteellinen tilanne Naiset Terveysala yli 54-vuotiaat työntekijät Muut kunnalliset organisaatiot kuin kunnat Työntekijät Itä-Suomessa Määräaikaiset työntekijät kokevat kiirettä hieman enemmän kuin vakituisessa työssä olevat työntekijät (taulukko 11). Kiire työssä on tyypillisempää naisille kuin miehille, joka johtuu naisvaltaisesta terveysalasta, jolla kiireen kokeminen on yleisempää kuin muilla aloilla. Tämä näkyy myös siinä, että organisaatiotyypeittäin tarkasteltuna ryhmässä muut, johon sairaanhoitopiirit luokittuvat, kiirettä koetaan kaikkein eniten. Liitetaulukoissa 7-10 havaitaan, että tarkasteltaessa miesten ja naisten eroja iän tai toimialan mukaan, naiset kokevat poikkeuksetta työssään enemmän kiirettä kuin miehet. Toimialoittain tarkasteltuna on jopa niin, että määräaikaisilla on useammin riittävästi aikaa saada työnsä tehdyksi. Kuitenkin terveydenhuollossa tilanne on päinvastainen eli määräaikaiset työntekijät kokevat useammin kiirettä. Selvä ero on juuri siinä, että terveydenhuollon sisällä naiset kokevat selvästi useammin kiirettä. Kokonaisuudessaan kiire painottuu selvästi nuoriin naisiin. Taulukko 11. Minulla on riittävästi aikaa saada työni tehdyksi. En enkä eri eri eri Yhteensä Työsuhteen laatu (.391) toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen Sukupuoli (.004) Miehet Naiset Toimiala (.001) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.008) alle yli Organisaation tyyppi (.039) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.073) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi

22 Työn jatkuvuus Faktalaatikko 6. Työn jatkuvuus. Hyvä tilanne Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat Terveysala Yli 54-vuotiaat Suurten kuntien työntekijät Haasteellinen tilanne Määräaikaisessa työsuhteessa olevat Yleinen ala Tekninen ala alle 30-vuotiaat työntekijät Pienten kuntien työntekijät Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät kokevat luonnollisesti työnsä jatkuvuuden turvattomammaksi kuin vakituisessa työsuhteessa toimivat (taulukko 12). Miesten ja naisten välillä ei ole eroja työsuhteen jatkuvuuden kokemisessa. Toimialoja tarkasteltaessa tekninen ala ja yleinen ala erottuvat niin, että näillä aloilla työskentelevät arvioivat työsuhteen jatkuvuutta negatiivisemmin. Teknisellä alalla tulos johtunee töiden ulkoistamisesta ja yleisellä alalla hallintoon kohdistuvista muutospaineista. Kuntaliitoksia tehtäessä uhkaksi saatetaan kokea juuri se, että hallinnon työpaikkoja kohtaan kohdistuu vähentämistarpeita. Taulukko 12. Työni jatkuvuus on turvattu. En enkä eri eri eri Yhteensä Työsuhteen laatu (.000) toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen Sukupuoli (.387) Miehet Naiset Toimiala (.031) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.107) alle yli Organisaation tyyppi (.063) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.255) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Sosiaali- ja terveysalalla on eniten määräaikaisia työsuhteita. Kuitenkaan työntekijät eivät ole erityisen huolissaan työnsä jatkuvuudesta. Syynä lienee, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on erityisesti lähivuosina odotettavissa suurta tarvetta työntekijöistä tai jopa työvoimapulaa. Niinpä liitetaulukoista 11 ja 12 nähdään, että sosiaali-, terveys- sekä teknisellä alalla määräaikaisessa työssä työskente- 16

23 levät kokevat työnsä jatkuvuuden huomattavasti myönteisemmin kuin yleisellä alalla ja sivistysalalla työskentelevät. Pienissä kunnissa, joita kuntaliitokset useammin koskevat, työn jatkuvuuteen suhtaudutaan hieman varauksellisemmin Työn henkinen ja fyysinen raskaus Faktalaatikko 7. Työn henkinen raskaus. Hyvä tilanne Miehet Tekninen ala Yleinen ala Yli 54-vuotiaat työntekijät Haasteellinen tilanne Sivistysala Sosiaaliala Terveysala Työn henkistä kuormittavuutta tarkastellaan taulukossa 13. Terveys-, sivistys- ja sosiaalialalla työskentelevät arvioivat useimmin työnsä henkisesti raskaaksi. Sen sijaan teknisen ja yleisen toimen työt koetaan henkisesti vähemmän kuormittaviksi. Erot työn henkisessä kuormittavuudessa säilyvät myös silloin, kun toimialojen välisiä eroja tarkastellaan erikseen ikäryhmien sisällä (ks. liitetaulukko 13). Ikäryhmien osalta havaitaan, että työn kokeminen henkisesti raskaaksi vähenee kun siirrytään nuoremmista ikäryhmistä vanhempiin. Jatkotarkasteluissa miesten kohdalla iän vaikutus häviää, mutta naisten kohdalla ikäryhmien välinen ero säilyy. Naisista kaikkein vanhimmat kokevat työnsä henkisesti vähiten kuormittaviksi. (ks. liitetaulukko 14.). Taulukko 13. Työni on henkisesti raskasta 3. eri eri En enkä eri Yhteensä Työsuhteen laatu (.383) toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen Sukupuoli (.398) Miehet Naiset Toimiala (.000) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.002) alle yli Organisaation tyyppi (.171) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.960) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi

24 Faktalaatikko 8. Työn fyysinen raskaus. Hyvä tilanne Sivistysala Yleinen ala Haasteellinen tilanne Tekninen ala Terveysala Samat taustatekijät kuin työn henkisen kuormittavuuden kohdalla korostuvat myös työn fyysisen kuormittavuutta tarkasteltaessa (taulukko 14). Naiset arvioivat työnsä fyysisesti raskaammaksi kuin miehet. Fyysisesti raskasta työtä tehdään sosiaali-, terveys- ja teknisessä toimessa. Määräaikaiset kunta-alan työntekijät kokevat työnsä fyysisesti kevyemmiksi kuin toistaiseksi voimassa olevissa työtehtävissä työskentelevät. Selityksenä tähän voidaan esittää se, että määräaikaiset ovat useammin nuoria kuin toistaiseksi voimassa olevissa työskentelevät. Jatkotarkasteluissa myös havaitaan, että määräaikaisten keskuudessa ei sukupuolten välillä ole eroja työn fyysisen kuormittavuuden kokemuksessa. (ks. liitetaulukko 15). Sukupuolen perusteella naiset kokevat työnsä fyysisesti raskaammaksi (taulukko 14). Tulosta selittänee fyysisesti raskaat työskentelyolosuhteet, jotka korostuvat eri tavoin sukupuolten arvioissa. Sukupuolten väliset erot säilyvät myös jatkotarkasteluissa. Kun tilannetta tarkastellaan erikseen eri organisaatiotyypeissä, jää sukupuolten välille eroa ainoastaan niissä työntekijäryhmissä, jotka työskentelevät muissa kuin peruskunnissa. Näitä kunnallisia organisaatioita ovat muun muassa kuntayhtymät ja kunnalliset osakeyhtiöt. (ks. liitetaulukko 15). Taulukko 14. Työni on fyysisesti raskasta 3. eri eri En enkä eri Yhteensä Työsuhteen laatu (.213) toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen Sukupuoli (.008) Miehet Naiset Toimiala (.000) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.274) alle yli Organisaation tyyppi (.500) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.245) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Työn henkisen ja fyysisen raskauden tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että taulukkojen 13 ja 14 asteikko on muista työhyvinvoinnin osaalueista poiketen käänteisessä järjestyksessä. 18

25 Työhyvinvoinnin huomioiminen Faktalaatikko 9. Työnantajan tuki työhyvinvoinnille. Hyvä tilanne Haasteellinen tilanne Tekninen ala Sosiaaliala Yleinen ala vuotiaat Pohjois-Suomen työntekijät Suurten kuntien työntekijät alle 30-vuotiaat Työnantajan toimintaa työhyvinvoinnin edistämisessä saa kaikkein myönteisimmän arvion teknisen toimen työntekijöiltä (taulukko 15). Eniten kehitettävää työnantajan työhyvinvointia tukevassa toiminnassa on sosiaalitoimessa. Jatkotarkasteluissa havaittu ero säilyy niiden kuntatyöntekijöiden joukossa, jotka työskentelevät toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa (ks. liitetaulukko 17). Ikäryhmistä erottuu vuotiaiden ryhmä, joiden arvio työnantajan toiminnasta työhyvinvoinnin tukemisessa on hivenen muita ikäryhmiä negatiivisempi. Saattaa olla, että tulos heijastelee perheen ja työn yhteensovittamisen haasteiden osumista juuri tähän ikäryhmään. Jatkotarkasteluissa vuotiaiden ikäryhmä havaitaan myös ainoaksi ikäryhmäksi, jonka sisällä sukupuolten välillä on tilastollisesti merkitsevää eroa (ks. liitetaulukko 16). Organisaatiotyyppejä tarkasteltaessa puolestaan havaitaan, että pienissä kunnissa työnantajan katsotaan tukevan enemmän työntekijöiden työhyvinvointia kuin muissa organisaatiotyypeissä, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Taulukko 15. Työnantajani pyrkii parantamaan ja ylläpitämään työhyvinvointiani työpaikallani. En enkä eri eri eri Yhteensä Työsuhteen laatu (.927) toistaiseksi voimassa oleva määräaikainen Sukupuoli (.029) Miehet Naiset Toimiala (.019) Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Yleinen Ikä (.040) alle yli Organisaation tyyppi (.500) Suuret kunnat Keskikokoiset kunnat Pienet kunnat Muut Alue (.284) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi

Kunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa

Kunta-alalla työskentelee Suomessa noin 434 000 työntekijää. Tämä tarkoittaa Työhyvinvointi, työnantajamaine ja työssä jatkaminen kuntatyössä Artikkeli kertoo tuoreista tuloksista, jotka on saatu Kevan toteuttamasta Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksesta. Pauli Forma

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Mainettaan parempi kuntatyö?

Mainettaan parempi kuntatyö? Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Mainettaan parempi kuntatyö? Pauli Forma 7.5.2008 Kunta-alan työntekijät 490 000 työntekijää työntekijöiden keski-ikä 45 vuotta 77 % naisia, 54 % työskentelee sosiaali-

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kuntatyöntekijöiden. työhyvinvointi 2011

Kuntatyöntekijöiden. työhyvinvointi 2011 Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi Risto Kaartinen, Pauli Forma ja Toni Pekka Kevan tutkimuksia 2/ Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi ISBN 978-952-5933-02-4 (painettu) ISBN 978-952-5933-03-1 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela

Työhyvinvointikyselyn tulokset. Pirjo Saari Mela Työhyvinvointikyselyn tulokset Pirjo Saari Mela 2 Kysely Työhyvinvointiohjelman pohjaksi Nettikysely Vastaajia yhteensä 1 191, joista sidosryhmävastauksia 32 Lyhyt kysely, auki joulukuun alusta tammikuun

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Mainettaan parempi kuntatyö?

Mainettaan parempi kuntatyö? Mainettaan parempi kuntatyö? Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 1/2008 Pauli Forma, Pirjo Saari, Taina Tuomi ja Janne Väänänen Mainettaan parempi kuntatyö? KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS HELSINKI 2008 ISBN 978-952-5317-70-1

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen

SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen SAK:n työolobarometrissa oli alusta asti lähtökohtana luoda luokitus, joka useita indikaattoreita yhdistämällä kertoisi siitä, miten hyvällä työpaikalla vastaaja

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi 2012

Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi 2012 Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi Aineisto Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluna keväällä. Haastateltavina oli noin 1000 kuntatyöntekijää. Tutkimus on toteutettu vertailukelpoisella tavalla vuosina

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot