Sisällys HENKILÖSTÖKERTOMUS

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2014

2 2

3 Sisällys Kaupunginjohtajan tervehdys...4 HENKILÖSTÖKERTOMUS AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖSTÄ...7 RIITTÄVIN RESURSSEIN...7 Henkilöstön määrässä laskua...7 Sitoutunut henkilöstö...9 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön keski-ikä kunta-alan keskiarvossa Henkilöstö ammattinimikkeiden mukaan HYVINVOIVALLA HENKILÖSTÖLLÄ Henkilöstön koulutustaso Koulutus toimialoittain Henkilöstö sopimusaloittain Työtyytyväisyyskysely Sairauspoissaoloissa pientä kasvua Lyhyiden sairauspoissaolokertojen määrä nousussa Työ- ja työmatkatapaturmat TOIMIVIN PROSESSEIN Työhyvinvointi Työterveyshuolto Yhteistoiminta Työsuojelutoiminta Työhyvinvointia tuetaan monin keinoin HALUTTUUN TULOKSEEN HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA HENKILÖSTÖKERTOMUS

4 Kaupunginjohtajan tervehdys Vuosi 2014 merkitsi kaupungin toiminnan vakiintumista edellisenä vuonna tehtyjen kuntaliitosten jälkeen. Tuorein työtyytyväisyyskysely osoittaa, että olemme oikealla tiellä. Henkilöstön tyytyväisyys oman työn sisältöön ja mielekkyyteen on meillä erittäin korkealla tasolla keskimäärin tasolla 4 viisiportaisella asteikolla. Mutta haasteitakin riittää: kehittämisen ja palkitsemisen kohdalla tulos on yleistä työtyytyväisyyttä alempi. Taloudelliseen tilanteeseen olemme vastanneet pitkäjänteisellä tuottavuusohjelmalla. Meneillään on kaupungin historian laajin palveluverkon läpikäynti, jossa etsitään tulevien vuosien palvelumalleja yhteistyössä viranhaltijoiden, päättäjien ja erilaisten lähidemokratia-vaikuttajien kanssa. Aloiterekisteriin on kertynyt kolmatta sataa tuottavuusaloitetta, suurin osa omalta väeltä. Syksyllä 2015 otetaan tarkasteluun myös viranhaltijaorganisaatio. Oman epävarmuutensa tuo toistaiseksi kesken jäänyt sote-uudistus. Huolimatta avainhenkilöiden vaihtuvuudesta on henkilöstöhallintomme selvinnyt hyvin tehtävistään. Erityisen kiitoksen osoitan eläkkeelle siirtyvälle Tuula Kauriinojalle, joka vastaa tämänkin kertomuksen koostamisesta ja myös useimmista sen kertomista kehittämistoimista. Tuulan pitkä ja ansiokas työura antaa hyvän pohjan seuraajille Lohjan kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämisessä. Simo Juva kaupunginjohtaja HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

5 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Vuonna 2014 henkilöstön tilassa on tapahtunut monia positiivisia asioita ottaen huomioon, että laaja kuntaliitos toteutettiin vuonna Henkilöstö on pääosin työhönsä sitoutunutta ja tyytyväinen työnantajaansa. Näitä ja muita tunnuslukuja on avattu tarkemmin tässä henkilöstökertomuksessa. Henkilöstökertomus on Lohjalla tehty jo vuodesta 1997 alkaen, joten vertailuaineistoa on usealta vuodelta. Vuoden 2014 henkilöstökertomus pohjautuu vuosille hyväksytyn henkilöstöohjelman näkökulmiin ja sen tavoitteiden seurantaan. Keskeisiä tunnuslukuja seurataan vuosittain, ja ne on pyritty tekemään organisaatiorakenteen ja raportoinnin muutoksista huolimatta mahdollisimman hyvin vertailukelpoisiksi keskenään. Tavoitteena onkin nykytilan kuvaamisen lisäksi kertoa muutoksen suunnasta. Henkilöstökertomus, vaikka onkin kertomus menneestä, osoittaa samalla suuntaa entistä enemmän tulevaisuuteen. Olennaista on tarkastella sitä, olemmeko vuoden aikana onnistuneet tekemään oikeita asioita siten, että muutos on ollut halutun suuntainen. Vuoden aikana palkanlaskentahenkilöstö maksoi palkkaa, palkkiota, eläkettä, luottamustoimipalkkioita ja korvauksia yhteensä 5648 henkilölle/yritykselle. Palkkioita maksettiin 395 kokouspalkkion saajalle ja 50 tukihenkilölle. Korvauksia maksettiin kaupunkiin toimeksiantosuhteessa oleville omaishoitajille ja perhehoitajille. Perhehoitajat antavat omassa kodissaan perhehoitoa, joka tarkoittaa ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä yksityisessä kodissa. Omaishoitajat hoitavat omassa kodissaan vammaisia, vanhuksia tai pitkäaikaissairaita lähiomaisia. Omaishoitajia oli 250 ja perhehoitajia 26. Henkilöstökertomus on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline poliittisille päättäjille, kaupungin johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. Se antaa tulevan toiminnan suunnittelun pohjaksi tietoa henkilöstörakenteesta, henkilöstön tilasta ja niiden muutoksista. Henkilöstömäärä väheni Koko kaupungin henkilöstömäärä väheni edellisestä vuodesta 100 henkilöllä. Henkilöstömäärä väheni sekä vakinaisten että sijaisten ja määräaikaisten osalta. Asukaslukuun suhteutettuna henkilöstömäärä jatkoi edelleen vähenemistä jo toista vuotta. Henkilöstön eläköityminen ja erityisesti muu vaihtuvuus asettavat toki uusia haasteita henkilöstösuunnittelulle, kun olemassa olevia henkilöstöresursseja pyritään mahdollisuuksien mukaan kohdentamaan vapautuviin tehtäviin ja samanaikaisesti on kovia tuottavuuden nostopaineita. Työtyytyväisyys hyvällä tasolla Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan kerran kahdessa vuodessa tehtävällä työtyytyväisyyskyselyllä. Viimeisimmän, tammi-helmikuussa 2014 toteutetun kyselyn tuloksia voidaan pitää haastavan kuntaliitosvuoden jälkeen erittäin hyvinä. Haastetta riittää kuitenkin edelleen erityisesti työn organisoinnin ja työyhteisön toiminnan sekä palkitsemisen ja kehittymismahdollisuuksien kehittämisessä. Nämä teemat ovat vahvasti esillä uudessa henkilöstöohjelmassakin. Työtyytyväisyyskyselyn lisäksi toteutettiin erillinen johtajuuskysely, jossa henkilöstöllä oli mahdollisuus arvioida omaa lähiesimiestään. Tämänkin kyselyn tulokset olivat kaupunkitasolla hyviä, toki vaihtelua on paljon. Esimiestyöhön panostettiin viime vuonna esimieskoulutuksella ja esimiestyöpajoilla ja sitä työtä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. Hyvällä johtamisella ja työhyvinvoinnilla on usein selkeä yhteys. Sairauspoissaolot lähes entisellä tasolla Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä väheni edellisestä hiukan, mutta henkilöstömäärän vähenemisestä johtuen työntekijäkohtaisesti sairauspäivien määrä nousi 15,2 päivästä 15,5 päivään. Huolestuttavinta sairauspäivien määrä on teknisessä keskuksessa. Koko kaupungin osalta tilanne ei ole vielä huolestuttava, sillä kokonaisuutena olemme vielä turvallisen kaukana kunta-alan keskimääräisistä sairauspoissaolopäivis- HENKILÖSTÖKERTOMUS

6 tä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osa-aikasairausloman käytön lisääminen tulee vähentämään sairauslomapäivien määrää tulevaisuudessa. Valtaosa sairauspoissaoloista aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyssairauksista. Erityisesti fyysisesti raskas työ, henkilöstön ikääntyminen sekä rajalliset uudelleensijoitusmahdollisuudet työkyvyn heiketessä johtavat usein pitkiin työkyvyttömyyksiin tai nuoremmilla henkilöillä psyykkiset ongelmat. Työkyvyttömyyksien ehkäisy on kuitenkin sekä inhimillistä että taloudellista toimintaa. Työhyvinvointitoiminnan haasteisiin panostettiin erittäin paljon työhyvinvointiryhmän laatiman suunnitelman mukaisesti. Lisäksi työsuojeluhenkilökunta panosti todella paljon sisäilmaongelmiin ja työyhteisöongelmiin. Työterveyshuollon henkilökunta oli todella paljon mukana panostamassa fyysisiin työolosuhteisiin ja työyhteisöongelmiin. Erityisen paljon lisääntyivät moniammatilliset työkuntopalaverit. Katse tulevaan - henkilöstön kehittämisen painopisteet vuonna 2015 Uudessa, vuoden 2014 alussa voimaan tulleessa henkilöstöohjelmassa on määritelty neljä kärkeä, joita ovat osaava ja kehityshaluinen henkilöstö, oikein kohdennetut voimavarat, toimiva työyhteisö hyvinvoiva henkilöstö sekä oikeudenmukainen ja kannustava palkitseminen. Kunkin kärjen alle on määritelty konkreettiset toimenpiteet, joilla tavoite pyritään saavuttamaan. Toimenpiteille on määritelty alustava aikataulu, vastuutaho sekä mittarit. Henkilöstöohjelman kärjet sekä niiden alla olevat tavoitteet pyrkivät olemaan vastauksia toimintaympäristön muuttumiseen sekä toimialojen henkilöstöhaasteisiin vuoteen 2017 asti. Kaupungin laaja tuottavuushanke eri osa-alueineen on olennainen osa henkilöstötyötä vuonna Osaaminen ja henkilöstön kehityshalu, innovaatiot, ovat nousseet keskeiseen asemaan jo kaupunkistrategiassa. Palkkauksen osalta työsarkaa riittää tulospalkkauksen kehittämisessä. Osaamisen kehittämisessä tavoitellaan vuonna 2015 suunnitelmallisuutta kartoittamalla toimialojen tulevia osaamistarpeita. Tiukka taloustilanne tulee edelleen vuonna 2015 ohjaamaan voimakkaasti henkilöstöresurssin käyttöä. Vuonna 2014 aloitettua tuottavuushanketta, Hukka-jahtia, jatketaan edelleen vuonna Alkuvuonna erityisessä selvittelyssä on palveluverkko ja loppuvuonna selvittelyyn tulee kaupungin organisaatio. Edelleen vuoden aikana jatketaan prosessien virtaviivaistamista. Kertaluontoisten säästöjen sijaan huomiota pitää kiinnittää henkilöstösuunnitteluun ja joustavaan työvoiman käyttöön. Yhä tärkeämmäksi tulee myös henkilöstön työkyvyn turvaaminen ja kehittäminen, mikä toivottavasti näkyy pidemmällä aikavälillä sekä työhyvinvoinnin lisääntymisenä että taloudellisina säästöinä. Erityisen haasteen tuleville vuosille tuo henkilöstön eläköitymisen kiihtyminen, vaikkakin kaikkina vuosina vakinaisia työntekijöitä on lähtenyt pois enemmän kuin jäänyt eläkkeelle. Vuonna 2014 saatiin eläkkeelle jäänti-ikää nostettua peräti 3 vuodella ja toivottavasti tämä suuntaus jatkuu. Erityisen vähän vuonna 2014 oli työkyvyttömyyseläkkeitä, vain kolme. Jo yli 10 vuotta tehtyjen palkkatilastojen mukaan Lohjan kaupungin maksamat palkat eivät ole vertailukuntiin (pääkaupunkiseudun samankokoisiin kuntiin) verrattuna edes vertailukuntien keskiarvojen mukaisella tasolla ja ovat pääosin alle koko kuntasektorin maksamien keskiarvopalkkojen, joten palkkatason jälkeenjääneisyydellä on tulevaisuudessa merkitystä henkilöstön saamiseen erityisesti pula-aloille ja esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Yhteistyö ammattijärjestöjen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa on harpannut vuoden aikana eteenpäin ja kaikilla osapuolilla on ollut kädet täynnä töitä, mutta sekä työntekijöiden edustajilla ja työnantajan edustajilla on koko ajan ollut selvä yhteinen suunta parempaan tulevaisuuteen. Haluan myös omasta puolestani kiittää henkilöstöä ja esimiehiä erinomaisesta työstä vuonna 2014, koska monet asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Toivon, että tämä henkilöstöraportti antaa johdolle ja työyksiköille perusteita toiminnan ja henkilöstöjohtamisen edelleen kehittämiseen. Tavoitteenamme on olla haluttu työnantaja, jolla on osaava, kehityshaluinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Työtä on paljon, mutta suunta on selvä ja tehtävien hoitamiseen tarvitaan ammattitaitoinen, motivoitunut, uudistushaluinen ja sitoutunut henkilökunta. Tuula Kauriinoja vt. henkilöstöjohtaja 6 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

7 AVAINLUKUJA HENKILÖSTÖSTÄ Henkilöstömäärä yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset (kaikki määräaik.lajit) Määräaikaisten osuus henkilöstöstä, % 26,2 25,2 26,4 24,4 22,3 Henkilöstömäärä / 1000 asukasta 73,7 74,4 79,0 69,4 67,3 Henkilöstön keski-ikä 44,5 44,8 44,6 45,0 45,6 Sairaus- ja kuntoutustukipäivät / työntekijä 16,9 17,3 14,7 15,2 15,5 Koulutuspäivät / työntekijä 1,7 2,5 2,5 2,2 2,5 Keskimääräinen eläköitymisikä 59,9 60,5 60,0 59,3 62,3 RIITTÄVIN RESURSSEIN Henkilöstön määrässä laskua Vuoden 2014 lopussa Lohjan kaupungin palveluksessa työskenteli yhteensä työntekijää, eli tasan 100 työntekijää vähemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilökunnan vähennyksenä oli 11 vakinaista henkilöä ja 89 määräaikaista tai sijaista. Toistaiseksi voimassaolevassa palvelussuhteessa työskenteli ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 687 työntekijää. Lisäksi oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden lopussa 13 henkilöä ja työllistettynä 18 henkilöä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenneltiin eniten sivistystoimessa ja perusturvatoimessa. Suurin osa määräaikaisesta henkilöstöstä toimii poissaolevan työntekijän sijaisena, määräaikaisessa tehtävässä tai avoimen tehtävän hoitajana. Lohja on määräaikaisen henkilöstön määrässä vielä jonkin verran yli kunta-alan keskiarvon, joka vuonna 2013 oli keskimäärin 20,7 % henkilöstöstä. Henkilöstörakenteen osalta ilahduttavaa on määräaikaisen henkilöstön osuus pieneni 89 henkilöllä edellisvuodesta. Määräaikaisessa palvelusuhteessa oli vuonna 2014 yhteensä 718 henkilöä (ml. työllistetyt ja oppisopimussuhteessa olevat työntekijät), eli määräaikaisen henkilöstön osuus oli 22,4 % henkilöstömäärästä, kun se vielä vuonna 2012 oli 26,4 % ja vuonna ,4 %. HENKILÖSTÖKERTOMUS

8 Yhteensä Vakinainen Määräaikainen Oppisopimussuhteinen, työllistetty, harjoittelija Kuvio 1. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan Vakinaisista työntekijöistä kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 86,3 % henkilöstöstä ja osaaikaisessa palvelussuhteessa 13,7 % henkilöstöstä. Osa-aikaisten vakinaisten työntekijöiden määrä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Osa-aikaisista (yhteensä 341) osa-aikaeläkkeellä olevia on 36 ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia 43. Osa-aikaeläkkeellä olevien määrä on vähentynyt ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on noussut edellisestä vuodesta (39). Muutos kertoo työkykyriskin lisääntymisestä, mutta on suuntauksena hyvä, jos sen avulla voidaan välttää täydelle työkyvyttömyys- eläkkeelle joutuminen ja siitä työnantajalle aiheutuvat taloudelliset seuraukset. Kaupungin henkilöstöstä ylivoimaisesti eniten työntekijöitä oli sivistystoimessa, jossa vuoden lopussa työskenteli yhteensä 1671 työntekijää, eli yli puolet kaupungin koko henkilöstöstä. Seuraavaksi eniten työntekijöitä oli perusturvatoimessa, yli 31 % henkilöstöstä ja teknisessä toimessa, 12,3 % henkilöstöstä. Keskushallinnon (2,4 %) ja ympäristötoimen (2,2 %) osuus henkilöstöstä on varsin pieni. tekninen toimi 396 ympäristötoimi 69 keskushallinto 77 perusturvatoimi 996 sivistystoimi 1671 Kuvio 2. Henkilöstö toimialoittain 8 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

9 Taulukossa 3 on kuvattu asukasmäärään suhteutettu henkilöstömäärä toimialoittain ja sen kehitys. Palveluksessamme oli vuonna 2014 tuhatta asukasta kohti 67,3 työntekijää. Määrä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna edelleen 2 työntekijällä, kun edellisenä vuonna määrä laski lähes 10 työntekijällä. Edellisen vuoden osalta muutosta selittää LOST-alueen purkautuminen ja keskushallinnossa 10 tietohallinnon työntekijän siirtyminen Tieran palvelukseen ja yhden työntekijän siirtyminen Länsi- Uudenmaan maaseutuhallinnon palvelukseen. Muutoinkin suhdeluku on vertailukelpoinen vain palvelurakenteen pysyessä samana. Henkilöstömäärä suhteessa asukaslukuun on kuitenkin vuonna 2014 laskenut kaikilla toimialoilla. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä ,1 24,0 37,4 10,3 73, ,0 25,4 36,6 10,3 74, ,1 27,1 39,3 10,5 79, ,7 21,7 36,0 8,4 1,5 69, ,6 20,9 35,1 8,3 1,4 67,3 Kuvio 3. Henkilöstömäärä toimialoittain 1000 asukasta kohti Sitoutunut henkilöstö Tasan puolet vakinaisesta henkilöstöstä on ollut kaupungin palveluksessa yli 10 vuotta, vaikka alle 10 vuotta palveluksessa olleiden osuus on eläköitymisen myötä pikku hiljaa kasvanut. Eniten uusia, alle viisi vuotta palveluksessa olleita työntekijöitä on ympäristökeskuksessa, neljännes henkilöstöstä. Pisimpään palvelleet löytyvät puolestaan keskushallinnosta, jossa lähes neljännes henkilöstöstä on ollut kaupungin palveluksessa yli 29 vuotta. Kaikkiaan näin pitkään palvelleita on lähes 9 % kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä. 9 % 9 % 25 % 11 % 5 % 25 % alle 5 v. 5 9 v v v v v. yli 29 v. 16 % Kuvio 4. Palveluaika kaupungin palveluksessa 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS

10 Henkilöstön vaihtuvuus Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa on vuonna 2014 aloittanut 146 henkilöä. Uusia työntekijöitä tuli sivistystoimeen 84, pe- rusturvatoimeen 49, tekniseen toimeen 10 ja ympäristötoimeen 1 ja keskushallintoon 2. tekninen toimi 10 ympäristötoimi 1 keskushallinto 2 perusturvatoimi 49 sivistystoimi 84 Kuvio 5. Palvelukseen tulleet vakinaiset työntekijät toimialoittain 2014 Vuoden 2014 aikana päättyi kaikkiaan 151 toistaiseksi voimassa olevaa palvelussuhdetta. Kokoaikaeläkkeelle lähti vuoden 2014 aikana yhteensä 55 henkilöä ja muutoin palvelussuhteita päättyi 96 kappaletta. Muuten kuin eläkkeelle siirtyneitä palvelussuhteita päättyi eniten vanhus- ja sairaalapalveluissa (20), terveyspalveluissa (12) ja varhaiskasvatuksessa (11). Oman haasteensa riittäviin resursseihin luo henkilöstön eläköityminen. Keva myönsi vuonna 2014 eläkkeen 71 työntekijälle. Kevan myöntämistä eläkkeistä vanhuuseläkkeitä oli 52, kokoaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä 3, osa-aikaeläkkeitä 5, osatyökyvyttömyyseläkkeitä 13 ja osakuntoutustukia 3. Kuntoutustukia eli entisiä määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin 3. Kokoaikaisesti eläköityneistä 16 oli erilaisista hoitotehtävistä, 27 opetuksen ja kasvatuksen tehtävistä, 9 teknisen alan tehtävistä ja loput olivat yksittäisissä tehtävissä. Kevan ennusteen mukaan Lohjan kaupungin henkilöstöstä eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana noin 880 työntekijää, keskimäärin 88 henkilöä vuodessa. Näistä n. 650 on vanhuuseläkkeitä ja loput ennusteen mukaan työkyvyttömyyseläkkeitä. Joustavan eläkeiän (63 68 vuotta) myötä tarkkoja ennusteita eläköitymisestä on vaikea antaa. Lisäksi vuonna 2017 tulee uudet eläkelait voimaan ja vanhuuseläkeikä nousee vähän kerrallaan. Ammattiryhmittäin tehdyn ennusteen mukaan suurimmat eläkkeelle jäävät ammattiryhmät Lohjalla tulevat lähivuosina olemaan opetushenkilöstö, kodinhoitajat, laitoshuoltajat, vastaanoton hoitajat, sosiaalityöntekijät, sihteerit, keittiöhenkilökunta, hammaslääkärit, hammashoitajat ja esimiehet. 10 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

11 Henkilöstön keski-ikä kunta-alan keskiarvossa Vakinaisten työntekijöiden keski-ikä vuonna 2014 oli 46,6 vuotta. Miehet ovat hieman naisia vanhempia, keskimäärin 47,6-vuotiaita, kun taas naisten keski-ikä oli 46,5 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut edellisestä vuodesta (45,0 vuotta). Määräaikaiset työntekijät olivat nuorempia, keski-ikä oli määräaikaisilla 42,0 vuotta. Henkilöstöstä lähes 60 % on alle 50-vuotiaita, ja alle 40-vuotiaiden osuus on lähes kolmannes henkilöstöstä. Vähintään 60-vuotiaita on taas yli 11 %. Keskimäärin vanhinta henkilöstö on keskushallinnossa (50,7 vuotta) ja teknisessä toimessa (49,5 vuotta), nuorinta puolestaan sivistystoimessa (45,3 vuotta) ja perusturvatoimessa (45,8 vuotta). Ikärakenteen tasaisuuden ansiosta myös henkilöstön eläköityminen on tulevina vuosina kohtuullisen tasaista, mutta kuitenkin aikaisempia vuosia suurempaa v 15,14 % 60 64v 9,66 % 65 69v 1,18 % 70+ 0,34 % alle 20v 0,59 % 20 24v 3,37 % 25 29v 5,77 % 30 34v 9,72 % 35 39v 12,22 % 50 54v 14,43 % 45 49v 15,24 % 40 44v 12,34 % Kuvio 6. Henkilöstön ikärakenne 2014 Henkilöstö ammattinimikkeiden mukaan Kolmannes kaupungin henkilöstöstä työskenteli lähihoitajana, tuntiopettajana, lastenhoitajana tai sairaanhoitajana. Kaikkiaan 10 suurimman nimikkeen piiriin kuului yli puolet henkilöstöstä. Asukaslukuun suhteutettuna ainoastaan sairaanhoitajien määrä ja toimistosihteerien määrä on noussut merkittävästi, muiden nimikkeiden osalta se on jopa laskenut. HENKILÖSTÖKERTOMUS

12 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 lähihoitaja tuntiopettaja lastenhoitaja sairaanhoitaja laitoshuoltaja luokanopettaja lastentarhanopettaja toimistosihteeri koulunkäyntiavustaja perhepäivähoitaja ,63 6,70 4,56 3,83 3,73 2,79 2,52 2,39 1,74 1, ,44 7,20 5,22 4,19 3,91 3,14 2,71 2,53 1,93 1, ,67 6,31 4,88 3,35 3,90 2,79 2,68 2,08 2,52 1, ,23 6,27 4,97 3,67 3,27 2,68 2,56 2,43 2,16 1,13 Kuvio 7. Henkilöstön määrä ammattinimikkeittäin 1000 asukasta kohti HYVINVOIVALLA HENKILÖSTÖLLÄ Henkilöstön koulutustaso Lohjan kaupungin henkilöstö on varsin hyvin koulutettua. Vakinaisesta henkilöstöstä lähes 40 %:lla on korkeakoulututkinto ja puolella keski- tai perusasteen koulutus. Vajaan 1 prosentin (34 henkilöä) osalta tietoja ei ollut saatavilla Lohjan kaupungin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä tai heillä ei ole suoritettuna ammatillista tutkintoa. Vailla ammatillista tutkintoa olevien määrä on vähentynyt merkittävästi vuosittain eläköitymisen seurauksena. 1 % 1 % 16 % 22 % 10 % 7 % 43 % Alempi perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ei tietoa Kuvio 8. Henkilöstön koulutustaso HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

13 Työntekijät, joilta ammattitutkinto puuttui, työskentelivät enimmäkseen ruoka- ja siivouspalvelutehtävissä, varhaiskasvatuksessa ja kunnallistekniikassa. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden suurimmat tutkintonimikeryhmät olivat terveyden- ja sosiaalialan perustutkinto, majoitus-, ravitsemis- ja talousalan perustutkinto sekä terveys- ja sosiaalialan ammattitutkinto. Alimman korkea-asteen suorittaneet olivat pääosiin merkonomeja, teknikoita ja terveydenhuollon koulutuksen saaneita (sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, fysioterapeutteja). Alemman korkeakouluasteen suorittaneista suurimmat ryhmät olivat peruskoulun luokanopettajat, lastentarhanopettajat, sosionomit, tradenomit ja sairaanhoitajat (amk). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita olivat muun muassa filosofian, kasvatustieteiden, taloustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja hallintotieteiden maisterit, diplomi-insinöörit, arkkitehdit sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatit. Tutkijakoulutuksen suorittaneet olivat lääketieteen ja eläinlääketieteen tohtoreita. Kaupungin työntekijöiden yleisin koulutusala oli sosiaali- ja terveysalan koulutus, joka on lähes 44 %:lla vakinaisesta henkilöstöstä. Kasvatustieteellinen ja opettajakoulutus on yli 22 %:lla ja kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen suorittaneita työntekijöitä on lähes 9 % henkilöstöstä. palvelualojen koulutus 205 ei tietoa 18 yleissivistävä koulutus 3 kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 537 humanistinen ja taidealan koulutus 186 terveys ja sosiaalialan koulutus 1121 kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus 213 luonnontieteellinen koulutus 62 maa ja metsätalousalan koulutus 14 Kuvio 9. Vakinainen henkilöstö koulutusaloittain 2014 tekniikan koulutus 132 HENKILÖSTÖKERTOMUS

14 Koulutus toimialoittain Henkilöstön koulutukseen käytetty aika on lisääntynyt jonkin verran vuonna 2014 ja sen osuus henkilöstömäärään suhteutettuna on noussut. Kun vuonna 2013 jokainen työntekijä oli keskimäärin 2,2 päivää koulutuksessa, vuoden 2014 vastaava luku oli 2,5 päivää. Eniten kouluttaudutaan perusturvatoimessa ja sivistystoimessa, jossa tietyissä tehtävissä on lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite. Lakisääteinen koulutusvelvoite koskee hoitohenkilökuntaa ja varhaiskasvatusta. Vuonna 2014 piti laatia koko kaupunkia koskeva koulutussuunnitelma ja suunnitelma tuli hyväksyä yhteistyötoimikunnassa. Kaupungilla on mahdollisuus saada Työttömyysvakuutusrahastosta korvausta henkilökunnan koulutuksesta. Tilitys Työttömyysvakuutusrahastoon tehdään aina kalenterivuoden päättymisen jälkeen. Korvausta voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä henkilöä kohti. Vuodelta Työttömyysvakuutusrahasto myönsi kaupungille koulutuskorvausta euroa ja korvaus oli 14,32 /koulutuspäivä. 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä ,9 2,5 3,0 0,6 2, ,7 3,1 2,6 0,4 2, ,9 2,6 2,4 0,2 1,6 2, ,5 3,0 2,6 0,6 2,1 2,5 Kuvio 10. Koulutuspäivät toimialoitain/työntekijä 2014 Esimiestyötä kehitettiin myös esimiesiltapäivillä, joita järjestettiin vuoden 2014 aikana neljä ja niihin osallistui kaikkiaan 150 esimiestä/tilaisuus. Näissä aiheina oli ajankohtaisten asioiden lisäksi erityisesti talousarvion valmistelu ja taloustilanne, tuottavuushanke sekä työhyvinvoinnin johtaminen. Henkilöstö sai perehdytystä kevään aikana Hjalmarin ja matkalaskuohjelman käyttöön 28 koulutustilaisuudessa, joihin osallistui yhteensä 288 työntekijää. Kaupungin oma atk-kouluttaja piti 80 koulutustilaisuutta ja koulutuksiin osallistui 436 osanottajaa. Työhyvinvointikyselyn tulosten analysointi ja kehittämisehdotukset työllistivät työyhteisöjä. Johtoryhmillä oli myös yhteisiä seminaareja samojen teemojen ympärillä. Lisäksi johtamisen erikoisammattitutkintoa jatkettiin oppisopimuskoulutuksina. Sitä suoritti vuoden 2014 aikana 45 kaupungin esimiestä. Lohjan kaupunki kouluttaa aktiivisesti omaa henkilökuntaansa pätevöitymään omaan työhönsä tai hankkimaan itselleen uuden ammatin mm. oppisopimuksen avulla. Vuonna 2014 kaupungin henkilökunnalla oli 186 oppisopimusta ja vuonna 2014 kaupungin henkilöstöstä suoritti ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon 64 henkilöä ja opintonsa aloitti oppisopimuskoulutuksella 74 henkilöä. 14 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

15 Eniten opiskelijoita oli johtamisen erikoisammattitutkinnossa (45), sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitajatutkinnossa) (41), sosiaali- ja terveysalan lisäkoulutuksessa (Muistihoitaja- ja Saattohoitajakoulutusryhmät) (40), tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnossa (Palveluprosessin kehittäminen) (24), vanhustyön erikoisammattitutkinnossa (17) ja koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ammattitutkinnossa (7). Lisäksi yksittäisiä henkilöitä on 10 muussa ammattititutkinnossa/erikoisammattitutkinnossa. Kaupunki tukee myös kouluttautumista myöntämällä tietyin edellytyksin palkallista virkavapaata koulutuksen lähiopetuspäiviin. Tätä on hyödynnetty erityisesti luokanopettajien kouluttautumisessa erityisluokanopettajiksi, sillä erityisluokanopettajien rekrytointi ulkopuolelta on haasteellista. Henkilöstö sopimusaloittain Virka ja työehtosopimukset sopimuksettomat, ei ves/tes tunnust yleinen osa, tuntites 3 96 Henkilöstön määrä kansalais /työväenopistot 141 perhepäivähoitajat 52 yleinen osa, tes 1923 musiikkioppilaitokset aikuisoppilaitokset lukio peruskoulu 505 kunnalliseläinlääkärit terveyskeskushammaslääkärit terveyskeskuslääkärit yleinen osa, ves 181 teknisten sopimus 87 Kuvio 11. Henkilöstön määrä virka- ja työehtosopimuksittain HENKILÖSTÖKERTOMUS

16 Lohjan kaupungin henkilökuntaa koskevat seuraavat valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset: - kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus - kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus - kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus - kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus - kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus - kunnallinen muusikoiden virka- ja työehtosopimus Virka- ja työehtosopimukset sisältävät liitteitä, joissa on tarkempia määräyksiä eri toimintoihin. Edellä mainittujen sopimusten lisäksi kunnallisella alalla on lukuisia yhteistoimintaa koskevia sopimuksia, suosituksia ja ohjeita. Valtakunnallisten sopimusten lisäksi kaupungissa tehdään myös paikallisia virka- ja työehtosopimuksia. Suuntauksena on ollut, että valtakunnallisista sopimuksista siirryttäisiin paikallisiin sopimuksiin. 16 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

17 Työtyytyväisyyskysely Henkilöstön työtyytyväisyyttä kartoitettiin kyselyllä, joka suoritettiin ajalla Kyselyyn vastasi kaikkiaan 65,3 % henkilöstöstä. Toimialakohtaiset vastausprosentit vaihtelivat keskushallinnon 84 prosentista teknisen toimen 61 prosenttiin. Kyselyn tarkoituksena on mitata yleisellä tasolla henkilöstön tyytyväisyyttä työhön, työyhteisöön, työolosuhteisiin, palkitsemiseen ja kehittymismahdollisuuksiin. Samaan aikaan toteutettiin erillinen johtamiskysely, jossa henkilöstö sai arvioida oman lähiesimiehensä toimintaa ja johtamista. Arvioitavia osa-alueita ovat työyhteisön johtaminen, työn organisointi, kehityskeskustelut sekä yhteistyötaidot ja palautteen antaminen. Työtyytyväisyyskyselyn perusteella henkilöstö on tyytyväisintä työn sisältöön ja mielekkyyteen, sen arvostus on jopa kasvanut jonkin verran edellisestä kyselystä vuonna Tyytyväisyys työolosuhteisiin ja työhyvinvointiin on myös korkealla tasolla. Tyytymättömämpiä henkilökunta oli puolestaan työn organisointiin ja työyhteisön toimintaan, vaikka arvio onkin edellisestä kyselystä parantunut, sekä palkitsemiseen ja kehittymiseen. Vertailukelpoisten kysymysten osalta on huomattavissa, että ainoastaan kehittymiseen ja palkitsemiseen ollaan tyytymättömämpiä kuin edellisessä kyselyssä, muilta osin työtyytyväisyys on lisääntynyt tai pysynyt samalla tasolla. Kouluarvosanalla mitattuna Lohjan kaupunki työnantajana sai yleisarvosanan 7,84. Keskusten välillä on jonkin verran eroja. Tyytyväisimmät työntekijät löytyvät keskushallinnosta ja sivistystoimesta, eniten kehitettävää työtyytyväisyydessä puolestaan on teknisessä toimessa. Kyselyn tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin kyselyihin nähden, sillä kysymyksiä on jonkin verran muutettu. Lisäksi vuoden 2013 alusta toteutettiin Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kuntaliitokset sekä LOSTyhteistyön purku. Kuvio 12. Työtyytyväisyyskysely 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS

18 Työtyytyväisyyskyselyn tulokset käsitellään kaikissa työyksiköissä ja niiden perusteella kukin työyksikkö miettii konkreettisia toimenpiteitä, joilla työtyytyväisyyttä saataisiin yksikössä parannettua. Toimenpiteille asetetaan aikataulu ja vastuuhenkilö ja niiden toteutumista seurataan. Sairauspoissaoloissa pientä kasvua Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä laski vähän edellisestä vuodesta. Kaikkiaan sairauspoissaolopäiviä (joihin on laskettu myös määräaikaiset kuntoutustuet) oli (v ), eli 572 päivää vähemmän kuin vuonna Keskimäärin poissaoloja työkyvyttömyyden johdosta kertyi 15,5 (v ,2) päivää työntekijää kohti. Työntekijäkohtaiset sairauspoissaolot lisääntyivät hiukan, kun kaupungin henkilökunnan määrä väheni. Sairauspoissaolojen määrä vastaa yli 136 henkilötyövuoden kokoaikaista työpanosta. Lohjalla ollaan kuitenkin vielä turvallisen kaukana kunta-alan keskimääräisistä sairauspoissaololuvuista, jotka vuonna 2012 olivat 16,7 päivää työntekijää kohden. Toimialoittain tarkasteltuna huomion kiinnittää teknisen toimen ja sivistystoimen sairauspäivien kasvu koko kolmen vuoden seurantajakson aikana. Sen sijaan keskushallinto ja perusturvatoimi pystyivät vähentämään sairauspoissaolojen määrää edellisvuoteen nähden. Sairauspoissaoloja vähentää sairastavuuden lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen. Työkyvyttömyyseläkkeitä oli vuonna 2014 kuitenkin vain 3, kun edellisenä vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä oli 7. Erityisen suuri parannus on tapahtunut edellisestä vuodesta kuntoutustuelle jääneiden iässä, sillä kuntoutustuelle jääneiden keski-ikä nousi peräti 14,2 vuotta ollen vuonna ,7 vuotta, kun keski-ikä oli edellisenä vuonna vain 44,5 vuotta. Kaikkien eläkepäätöksen saaneiden keski-ikä nousi vuodesta 2013 vuoteen 2014 peräti 3 vuotta ja eläkepäätöksen saaneiden keski-ikä oli 62,3 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 59,3 vuotta keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä ,77 17,54 10,92 20,75 14, ,95 16,56 12,91 24,02 5,44 15, ,61 15,94 13,60 24,81 8,14 15,50 Kuvio 13. Sairauspoissaolot toimialoittain/työntekijä HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

19 Seuraavassa taulukossa on esitetty sairauspoissaolot vuonna 2014 tulosalueittain/työntekijä. Kaaviota tulkittaessa on otettava huomioon, että tulosalueet ovat henkilöstömääriltään hyvin erikokoisia. Pienillä tulosalueilla yhdenkin työntekijän pidempi työkyvyttömyysaika nostaa keskiarvoa merkittävästi. ympäristöterveyspalvelut 3,53 rakennusvalvonta ympäristönsuojelu 11,13 11,71 kiinteistö- ja kartastopalvelut 9,32 kaavoitus 5,70 ympäristötoimen hallintopalvelut 10,86 vesihuolto 3,67 ruoka- ja siivouspalvelut 30,41 tilapalvelut kunnallistekniikka 15,20 17,08 teknisen toimen hallintopalvelut nuorisopalvelut 9,21 9,16 kasvatuksen ja opetuksen tukipalv. 23,67 kulttuuripalvelut 3,98 yleissivistävä opetus 8,86 varhaiskasvatus 21,20 sivistystoimen hallintopalvelut 8,75 erityispalvelut 19,18 terveyspalvelut sosiaalipalvelut 10,63 12,46 vanhus- ja sairaalapalvelut 18,41 perusturvatoimen hallintopalvelut 8,47 talouspalvelut 14,92 tietohallinto henkilöstöpalvelut 3,00 3,09 keskushallinnon hallintopalvelut 17,61 kehittämis- ja elinkeinopalvelut 9,85 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 Kuvio 14. Sairaus- ja kuntoutustukipoissaolot/työntekijä tulosalueittain 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS

20 lujakson keskimääräinen sairauspäivien määrä ylittänyt 25 päivää työntekijää kohden, mutta ei olennaisesti poikkea näiden alojen keskimääräisistä sairauspoissaolopäivistä kuntatasolla. 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 erityis palvelut yleissivistävä opetus Pidemmällä aikavälillä tarkastelua voidaan suorittaa vain muutamien suurimpien tulosalueiden osalta, jotka eivät ole olennaisesti muuttuneet organisaatiomuutosten johdosta. Ruoka- ja siivouspalveluissa on koko tarkastevanhus ja sairaalapalvelut sosiaalipalvelut terveyspalvelut varhaiskasvatus kunnallistekniikka tilapalvelut ruoka ja siivouspalvelut ,00 22,80 11,71 26,72 17,84 9,37 20,72 11,96 26, ,05 8,65 9,63 42,53 18,89 9,37 22,46 14,47 26, ,41 10,63 12,46 19,18 21,20 8,86 17,08 15,20 30,41 Kuvio 15. Sairaus- ja kuntoutustukipoissaolot, suurimmat tulosalueet Lyhyiden sairauspoissaolokertojen määrä nousussa Kaupungin palveluksessa olevat voivat olla omalla ilmoituksella sairauslomalla 1 5 perättäistä päivää. Omalla ilmoituksella sairauspoissaoloja on ollut keskimäärin 2,52 päivää/ työntekijä. Esimies voi kuitenkin aina yksittäistapauksessa vaatia terveydenhuollon ammattilaisen todistuksen jokaisesta sairauspoissaolopäivästä. Lyhyiden sairauslomien runsas määrä saattaa olla merkki työyhteisön ongelmista tai epidemioista. Henkilöstökertomukseenkin on koottu erikseen lyhyiden, eli 1-5 päivää kestäneiden sairauspoissaolokertojen määrä työntekijää kohden. 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 keskushallinto perusturvatoimi sivistystoimi tekninen toimi ympäristötoimi yhteensä ,32 2,90 2,11 2,35 2, ,73 2,73 2,06 2,71 1,49 2, ,84 2,87 2,19 2,88 1,78 2,47 Kuvio 16. Lyhyet sairauspoissaolokerrat HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014