70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 70 vuotta Hyvinvointia työstä

2 Työturvallisuuden parantaminen Markku Aaltonen, TkT, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Inhimilliset tekijät, työ ja turvallisuus -tiimi 2

3 Työterveyslaitos: Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Työ luo vaurautta ja elintasoa. Työllä rahoitamme hyvinvointipalvelumme. 3

4 4

5 Työterveyslaitos vuonna 2015 Inhimilliset tekijät, työ ja turvallisuus -tiimi 5

6 Työturvallisuustuotteita vuosien varrelta Nolla tapaturmaa - foorumi TTL PIRA ELMERI-tuoteperhe TR-mittari Safety Check TUTTAVA Turvallisuuskymppi Raksakymppi Sinet-tuoteperhe 6

7 Miksi tarvitsemme työturvallisuutta? 1. Turvallisuus on arvo. Jokaisella on oikeus turvalliseen työhön. Kyse ei ole pienemmästä tapaturmataajuudesta, vaan tapaturmattomasta työpaikasta. Tämä on myös osa yrityksen yhteiskuntavastuuta. 2. Työturvallisuuslainsäädäntö edellyttää turvallisuuden hallintaa. 3. Turvallisuus on osa toiminnan laatua. Tapaturmat ja vaaratilanteet ovat merkki työprosessien ongelmista ja epäkohdista. Turvallisuuden hallinta on osa laadun hallintaa. 4. Tapaturmilla on aina seurauksia, jotka maksavat. Tapaturmat ovat turha rasite niin henkisesti kuin taloudellisestikin, ja vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. 5. Turvallisuuskulttuuri peilaa yrityksen julkista kuvaa. Myönteinen yrityskuva edistää hyvän työvoiman saatavuutta. Hyvä työturvallisuustaso voi vähentää myös työvoiman liiallista vaihtuvuutta. Myönteisen julkisuuskuvan rakentaminen on hyvin työlästä, mutta sen voi menettää hetkessä. 6. Työterveys ja työturvallisuus voi olla jopa yrityksen eräs kilpailukyvyn perustekijä, jolla halutaan erottautua kilpailijoista. 7

8 Lähde: TVL 8 Työterveyslaitos Lähde: TVL

9 9 Lähde: TVL

10 Lähde: TVL 10

11 Lähde: TVL 11

12 12

13 13

14 Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat kustannukset Suomessa vuonna 2000 Lähde: STM (2003) 14

15 Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannusjakauma vuonna Lähde: STM (2003)

16 Lost labour input in Finland in 2012, and its national economic consequences Occupational accidents and diseases: billion Disability pensions: 8.0 billion Sick leaves: 3.4 billion Presenteeism: 3.4 billion Cost of medical care: 7.8 billion (in 2011) Total loss: 24 billion per year, or more than 2 billion per month 16 Lähde: STM 2015

17 Hyvän työympäristön taloudelliset vaikutukset (lähde: ETTV) 17

18 Työympäristön ja työhyvinvoinnin parantamisesta saadaan paljon hyötyjä Sairaus- ja tapaturmakulut vähenevät Tehokas työaika lisääntyy Yksilötuottavuus paranee Työprosessit paranevat ja turha työ jää pois Kehitystoiminta lisääntyy Työn tuottavuus paranee Työn laatu paranee Tuote- ja prosessi-innovaatiot lisääntyvät Lopullinen talousvaikutus parannustoimenpiteiden johdosta on yrityksen kannattavuuden- ja kilpailukyvyn paraneminen. 18

19 Tutkimus Texasin teollisuudessa (Rinefort 1977) 19

20 Professori Foster C. Rinefort "Pay it now or pay it later" (Maksa nyt tai maksat myöhemmin) "You must have a right cocktail" (On oltava oikea sekoitus torjuntatoimenpiteitä) 20

21 Työsuojelutoimenpiteiden vaikutuksia Tutkimustuloksia Hollannista (Koningsveld 2006) kustannussäästöt toiminnan tehostuminen 21

22 Yritysten yhteiskuntavastuu Yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että yritykset yhdistävät sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa. Tällöin yritys menee lakisääteisiä vaatimuksia pidemmälle lisäämällä panostustaan inhimilliseen pääomaan, ympäristöön ja sidosryhmäsuhteisiin. Se on vapaaehtoinen väline, mutta sitä on käytettävä oikein, jotta se lisäisi sidosryhmien luottamusta. Työsuojelun näkökulmasta tämä voi merkitä esim. sitä, että työsuojelua käytetään kriteerinä alihankkijoiden valinnassa tai markkinoinnissa. Yritysten yhteiskunnallinen vastuu tarjoaa yrityksille mahdollisuuden lisätä sitoutumista työterveyteen ja työturvallisuuteen. Turvallisuustiedot kuuluvat osana yritysten seurantajärjestelmään ja viestintä korostuu. 22

23 Miksi yrityksen yhteiskuntavastuu on tärkeää? Yrityksen maine sosiaalisissa ja ekologisissa kysymyksissä vaikuttaa asiakkaisiin. Kilpailu työmarkkinoilla on kovaa. Hyvät työntekijät hakeutuvat mielellään sellaisiin yrityksiin, jotka välittävät heistä. Yhteiskuntavastuu vaikuttaa yhä enemmän sijoittajien päätöksiin, sillä eettiset sijoitusmarkkinat kasvavat nopeasti. Yrityksen yhteiskuntavastuu mahdollistaa sisäisten ja ulkoisten riskien strategisen hallinnan niin sosiaalisissa kuin ekologisissakin kysymyksissä. Yhteiskunnallisesti vastuullinen toiminta saa yhä enemmän näkyvyyttä ja julkisuutta. On osoitettu, että vastuu yhteiskunnasta ja ympäristöstä voi vähentää liikekustannuksia. Yritysten yhteiskuntavastuu korostuu tulevaisuudessa. 23

24 Elinkeinoelämän keskusliiton kannanotto Suomalaisen työn kilpailukyvyn ja väestön ikärakenteen muuttumisen vuoksi on välttämätöntä saada lähivuosina aikaan selviä parannuksia tuottavuudessa ja työelämän laadussa. Työhyvinvointi ja työn voimavaratekijöiden ja työhyvinvoinnin vahvistaminen ovat merkittävä osa organisaation johtamista ja esimiestyötä. Tuottavuutta ja työhyvinvointia on kehitettävä työpaikoilla samanaikaisesti. Lähde: (luettu ) 24

25 Turvallisuustoiminnan elementit työpaikalla (Lähde: STM) 25

26 Jatkuva toiminnan parantaminen (lähde: ETTV) 26

27 Menestyksellinen työterveys ja turvallisuustoiminta edellyttää Yritysjohdon vahvaa sitoutumista Hyvää työntekijöiden osallistumista Hyvin organisoitua johtamista 27

28 Johdon on edistettävä työterveyttä ja -turvallisuutta Laatimalla työpaikalle työsuojelun toimintaohjelma ja asettamalla työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat tavoitteet. Antamalla riittävät resurssit toimintaohjelman toteuttamiseen sisällyttämällä työterveys ja turvallisuusasiat pysyvästi johtamistoimintaan ja päätöstentekoon. Tekemällä yhteistyötä työntekijöiden kanssa. Seuraamalla toimintaohjelman ja koko järjestelmän tehokkuutta valvonnan ja tarkastusten avulla. 28

29 Johdon sitoutuminen turvallisuuteen Tehdyt päätökset toteutetaan käytännössä. Työturvallisuudesta keskustellaan johdon kokouksissa. Tehdään säännöllisesti työpaikkakäyntejä. Osallistutaan turvallisuutta koskeviin tarkastuksiin. Tunnetaan lainsäädännön asettamat vaatimukset. Olemalla esimerkki muille. 29

30 Yhteistyö työntekijöiden kanssa Työntekijöiden avulla voidaan havaita vaaratekijöitä sekä löytää niihin toimivia ratkaisuja. Työsuojelu- ja luottamushenkilöillä on tärkeä rooli yhteistyön toteuttamisessa. On varmistettava, että työntekijöillä on riittävä koulutus ja tietämys työn turvalliseen tekemiseen. Työntekijöitä on informoitava terveys- ja turvallisuustoimenpiteistä ja myös ennen uuden tekniikan tai uusien tuotteiden käyttöönottoa. Yhteistyö auttaa varmistamaan, että työntekijät ovat sitoutuneet työterveys- ja turvallisuusmenettelyihin ja niiden parannuksiin. 30

31 Turvallisuusjohtaminen osaksi esimiestyötä Työterveyden ja turvallisuuden liittäminen jatkuvaksi osaksi johtamista takaa sen, että riskit arvioidaan kokonaisuudessaan ja että otetaan käyttöön turvalliset työmenetelmät sekä noudatetaan niitä. Säännölliset tarkastukset varmistavat sen, että nämä toimenpiteet pysyvät asianmukaisina. 31

32 Ylimmän johdon/keskijohdon turvallisuustehtävät Ylin johto tarkoittaa toimitusjohtajaa ja suoraan hänen alaisuudessaan olevia johtajia. Ylimmän johdon tehtävät työsuojelun kannalta ovat: investoinnit kuten uudishankkeet ja rakennukset työnantajaorganisaation luominen ja sen tehokkaan toiminnan edellytysten järjestäminen merkittävien laitehankintojen toteuttaminen (rahoitus) tehtävien ja toiminnan järjestely ml. koulutus esimiesten valinta Keskijohdolla tarkoitetaan osastopäälliköitä tai vastaavassa asemassa olevia henkilöitä. Keskijohdon tehtäviä ovat ylimmän johdon informointi ja sen tekemien päätösten toteuttaminen: työturvallisuusohjeiden laatiminen laitteiden kunnossapidon järjestäminen laitehankintojen valmistelu välittömän työturvallisuusvalvonnan organisointi henkilöstön hankinta 32

33 Työnjohdon tehtävät Työnjohdolla tarkoitetaan niitä esimiehiä, jotka välittömästi valvovat ja johtavat työntekijöitä. Työnjohdolle kuuluvat yleensä vain ne tehtävät, jotka voi hoitaa sellainen esimies, joka päivittäin liikkuu työpaikoilla ja jakaa työtehtäviä. Työnjohdon työsuojelutehtävät jakautuvat valvottaviin asioihin ja alaisille työntekijöille opetettaviin asioihin. Valvonta kohdistuu mm. työoloihin, laitteisiin, työtapoihin ja henkilöiden toimintaan ja yleiseen järjestykseen, poistaa havaitut vaarakohdat tai suojata työntekijät. Tehtävänä opettaa alaisia siten, että he suorittavat työnsä turvallisesti ja huolehtia siitä, että työn suorittaa henkilö, jolla on riittävä koulutus työn suorittamiseksi turvallisesti. 33

34 Työntekijöiden velvollisuudet Tehdä aktiivisesti yhteistyötä työnantajan kanssa torjuntatoimenpiteitä toteutettaessa. Ilmoittaa havaituista turvallisuuspuutteista ja läheltä piti tilanteista. Noudattaa koulutuksesta saatuja ohjeita. Käyttää henkilönsuojaimia tarvittaessa. Huolehtia omasta ja työtovereidensa terveydestä ja turvallisuudesta varmistamalla työn turvallinen suorittaminen. 34

35 Juntunen Pauliina, Salminen Simo, Grönqvist Raoul, Aaltonen Markku Työterveyshuollon keinoja tapaturmien torjunnassa Työterveyslaitos sivua 35

36 Lakien velvoitteita tapaturmantorjuntaan Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Työturvallisuuslaki (738/2002) 4 Työterveyshuollon järjestäminen Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. 6 tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus Olosuhteiden oleellisesti muuttuessa sopimusta on tarkistettava. Työterveyslaitos / Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

37 lakien velvoitteita tapaturmantorjuntaan Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Työturvallisuuslaki (738/2002) 12 Työterveyshuollon sisältö Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein tai menetelmien huomioon ottaen: 1) työpaikan altisteet 2) työn kuormittavuus 3) työjärjestelyt 4) tapaturma- ja väkivaltavaara 5) työstä erityinen sairastumisvaara Työterveyslaitos / Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Selvitettävä, tunnistettava ja poistettava tai arvioitava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä. työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ottaen huomioon: 1) tapaturmavaara tai muu terveyden menettämisen vaara 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit, työperäiset sairaudet 3) henkilökohtaiset edellytykset 4) työn kuormitustekijät 5) lisääntymisterveys.

38 Työterveyshuollon keinoja tapaturmantorjuntaan Yhteistyö työnantajan kanssa toiminnan lähtökohta. Työterveyshuollon osallistuminen työpaikan työsuojelun toimintaohjelman tekemiseen. Toisaalta työterveyshuollon omaa toimintasuunnitelmaa tehtäessä tai päivitettäessä on syytä kuulla yrityksen työsuojelutoimikuntaa. Työpaikkaselvitys ja riskinarviointi on suunnitelmallisesti yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on ollut työntekijöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon edustus ja asiantuntemus käytettävissä. 38

39 Työterveyshuollon keinoja tapaturmantorjuntaan Työnantajan tulee suunnitella työterveyshuollon kanssa, miten ja missä ensiapuosaaminen työpaikalle hankitaan, ja millä aikataululla osaamista päivitetään. Työntekijöiden koti- ja vapaa-ajan sekä liikennetapaturmien torjunta on tärkeää, koska niistä aiheutuu sairauspoissaoloja. Työpaikka voi parhaimmillaan olla terveyden edistämisen foorumi, missä työterveyshuollolla on tärkeä rooli neuvojen ja ohjeiden antamisessa. Toimenpiteiden ideoinnissa ja toteuttamisessa on hyvä olla mukana sekä työnantajan, työntekijöiden että työterveyshuollon edustajat, jotta kaikki pyrkisivät yhteiseen tavoitteeseen. 39

40 Kokonaisturvallisuus Työ ja vapaa-aika Työtapaturmasta saattaa seurata vapaaajan hyvinvoinnin heikkeneminen Vapaa-ajan tapaturma voi johtaa työpanoksen alenemiseen ja poissaoloihin 40

41 Tapaturmaisesti kuolleet Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Kuolleita Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työpaikalla tai työmatkalla kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (vuosi 2007 arvioitu) Lähde: STM

42 Ideoita työpaikoilla toteutettavaan kokonaisturvallisuus-kasvatukseen, joita työterveyshuolto voisi tukea erilaisista suojautumismahdollisuuksista tiedottaminen työpaikoilla: inforuudut, intranet, tuote-esittelyt teemanäyttelyt, myyntinäyttelyt työpaikalla, joissa ostomahdollisuus. Tällöin saadaan opastus ja ohjaus välineen käyttämiseen pyöräilykypärien hankkiminen, (osa)rahoitus työnantajalta ajankohtaisiin harrastuksiin liittyvien suojavälineiden hankkiminen (esim. sähly, jääkiekko) rakennusvälineiden ja -telineiden sekä turvavaljaiden hankkiminen työpaikalle, josta niitä saa lainata omaan käyttöön työmatkojen ja kodin vaaranpaikkojen kartoitus yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa varoittaminen tapaturma-alttiista toiminnasta turvallisuus- ja ergonomiaopastus esim. marjanpoimintaan ja ikkunoiden pesuun 42

43 Miksi työpaikka haluaa radikaalin muutoksen työpaikan turvallisuuskulttuurissa? Herääminen huonoon tapaturmatilanteeseen ja niistä aiheutuviin kustannuksiin ja eettisiin ongelmiin Hyvän työvoiman saatavuuden varmistaminen Yrityksen omistuspohjan muutos ja sitä kautta uusi turvallisuuspolitiikka Uudet turvallisuusvaatimukset toimitusketjusta tai asiakkailta Osallistuminen turvallisuuskilpailuihin Muutokset toimialan eettisissä toimintatavoissa ja yritysvastuun uudet haasteet Kilpailijoiden toiminta Uudet tasovaatimukset laadun tai tuottavuuden parantamiseksi Turvallisuusjohtamisjärjestelmän standardinmukaisuuden akkreditointi Markku Aaltonen

44 Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää. jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa. tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia. on osa vastuullista yritystoimintaa. Markku Aaltonen

45 Nolla tapaturmaa -foorumi Foorumi työpaikoille, jotka haluavat kehittyä työturvallisuuden edelläkävijöiksi. Markku Aaltonen

46 Nolla tapaturmaa foorumi - jo vuodesta 2003 Markku Aaltonen

47 Liittyneet työpaikat Foorumin jäseninä on nyt yli 300 organisaatiota eri puolilta Suomea. Henkilöitä on mukana yli (14 % Suomen työllisestä työvoimasta) Eri aloja edustettuina 44 toimialaa: mm. teollisuus, rakentaminen, sähkön tuotanto, metsätalous, liikenne, kiinteistöala, rahoitus, tutkimus, kuntasektori, terveyspalvelut Markku Aaltonen

48 Oppiminen verkostossa Verkostossa tapahtuu oppimista eri tasoilla: - Yksilöllinen oppiminen tietojen ja taitojen karttumisen kautta verkostossa oppiminen yksilön oppiminen - Työyhteisössä ja organisaatiossa oppiminen osaamista jakamalla, uusien oivallusten ja toimintatapojen kehittämisen kautta työyhteisön oppiminen - Verkostossa oppiminen yhteisten tavoitteiden, hankkeiden ja toiminnan arvioinnin kautta Riikka Ruotsala/TTL Markku Aaltonen

49 Nolla tavoite on mahdollinen - Tapaturmataajuus eräällä tehtaalla Markku Aaltonen

50 Markku Aaltonen