Turvallisuusosaaminen työuran alussa. Mikko Nykänen

Transkriptio

1 Turvallisuusosaaminen työuran alussa Mikko Nykänen

2 Aluksi Alle 25 vuotiaille sattuu n. 50 % enemmän työtapaturmia kuin muissa ikäryhmissä (Salminen, 2004; Kines 2013). Nuorten työturvallisuuteen vaikuttaa mm. kokemattomuus sekä työturvallisuusasioita koskeva osaaminen (esim. kyky tunnistaa vaaroja työssä). Työpaikkatasoon vaikuttamisen lisäksi on tärkeää vahvistaa nuorten turvallisuusosaamista. Laadukas perehdyttäminen ja työn opastus vahvistaa turvallisuusosaamista.

3 Tärkeää turvallisuusosaamista työuran alussa Tunnistan työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä Millaisia haitta- ja vaaratekijöitä työympäristöön ja työhön liittyy? Miten ne vaikuttavat minuun ja muihin lyhyellä tai pitkällä aikavälillä? Hallitsen keinot torjua haitta- ja vaaratekijöitä Miten työ tehdään turvallisesti? Miten vaaroilta suojaudutaan? Tiedostan turvallisen työtoiminnan hyödyt Terveydelliset hyödyt minulle ja muille Työskentely sujuu Osoitus ammattitaidostani Pohjautuen: Okun, Guerin & Schulte (2016) Foundational workplace safety and health competencies for the emerging workforce.

4 Tärkeää työturvallisuusosaamista työuran alussa Ennakoin ja varaudun Kuinka vaaratilanteita voi ennakoida? Kuinka tulee toimia poikkeustilanteissa, häiriötilanteissa ja vaaratilanteissa? Tiedän oikeudet ja velvollisuudet Mitkä asiat kuuluvat minulle työntekijänä? Mitkä asiat kuuluvat työnantajalle? Hankin tukea ja tietoa työssä Mistä saan työskentelyä tukevaa tietoa ja ohjeita? Ilmoitan epäkohdista ja vaaratilanteista työssä Kenelle/mihin voin ilmoittaa? Pohjautuen: Okun, Guerin & Schulte (2016) Foundational workplace safety and health competencies for the emerging workforce

5 Perehdyttäminen Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijän työhön ja työolosuhteisiin sekä työvälineiden oikeaan käyttöön ja turvallisiin työtapoihin. Perehdyttäminen on jatkuva prosessi. Laadukas perehdyttäminen tukee työn sujuvuutta ja työturvallisuutta Puutteellinen perehdytys on vaikuttanut mm. vaarallisten työmenetelmien käyttöön (Tapaturmavakuutuskeskus, Analyyseja nro 16)

6 Periaatteita perehdytykseen ja työn opastukseen - Suunnitelmallisuus - Vuoropuhelu ohjattavan tiedontarpeista - Rinnalla kulkeminen

7 Suunnitelmallisuus Mitä asioita perehdytetään/opastetaan? Läpikäytävien asioiden tarkistuslistat Aikataulujen asettaminen Turvallisuusosaamisen osa-alueiden määrittely perehdyttämissuunnitelmassa Perehdyttämisen työn- ja vastuunjako työyhteisössä Jaetaan perehdyttämistä koskevat tehtävät Tehdään työyhteisö tutuksi työntekijälle Varmistetaan tiedonkulun sujuvuus perehdyttämisessä

8 Vuoropuhelu ohjattavan tiedontarpeista Kannustetaan kysymään Annetaan mahdollisuus ihmetellä ääneen Luodaan avoin kysymisen ilmapiiri Huomioidaan ohjattavan odotukset ja tarpeet Otetaan huomioon ammatillisen osaamisen taso ja aiempi työkokemus Kielikysymysten huomiointi sanallisessa ja kirjallisessa ohjeistuksessa Monikanavaisuus turvallisuusoppimisen edistämisessä (keskustelu, havainnollistaminen, tekemällä oppiminen, kirjalliset ohjeet, visuaalisuus)

9 Rinnalla kulkeminen Varataan aikaa Oppimisen varmistaminen Läsnäolo

10 Sisältöä perehdyttämiseen ja työn opastukseen

11 Sisältöä perehdyttämiseen ja työn opastukseen Työhön liittyvien haitta- ja vaaratekijöiden läpikäyminen Mitkä asiat aiheuttavat vaaraa ja miten? Turvallinen ja terveellinen työskentely Henkilösuojainten käyttö, työvaatetus Apuvälineiden käyttö Turvalliset työmenetelmät Keinoja ja periaatteita vaaratilanteiden ennakointiin Turvallisen työtoiminnan hyötyjen läpikäyminen Kerrotaan miten turvallinen työtapa suojaa asian merkityksellisyys Terveydelliset hyödyt, työn sujuvuus, ammattitaidon osoitus

12 Sisältöä perehdyttämiseen ja työn opastukseen Tiedon- ja tuenlähteiden läpikäynti Kysymiseen kannustaminen eri tilanteissa Epäkohdista/puutteista/poikkeamista ilmoittamiseen ohjaaminen Omien kehittämisehdotusten esittämiseen kannustaminen

13 Sisältöä perehdyttämiseen ja työn opastukseen Työsuojelu- ja työterveyshuolto-organisaatio Paloturvallisuus ja ensiapuohjeet Toiminta poikkeus- ja häiriötilanteissa Työturvallisuus organisaation arvona Työkyky ja hyvinvointiasiat Tauot, kehonhuolto, ravitsemus, palautuminen Työkyvystä huolehtimisen hyötyjen tunnistaminen Mm. Hyvinvointi, vireys, työn sujuvuus

14 Osallistaminen Osallistuminen työturvallisuuden kehittämistoimintaan ja pohdintoihin tarjoaa hyvät mahdollisuudet turvallisuusoppimiselle. (mm. Nykänen, Sund & Vuori 2018; Burke 2006; 2011) Osallisuuden tunne kannustaa kysymään, esittämään kehittämisideoita ja nostamaan esille myös epäkohtia. Se aktivoi työturvallisuuden edistämiseen. Turvallisuuskävelyt ja hazard-mapping ovat esimerkkejä osallistamisen keinoista

15 Osallistava käytäntö: Hazard-mapping ( Laaditaan yhdessä pohjapiirustus/kartta omaan työympäristöön/opiskeluympäristöön liittyvästä alueesta. Merkitään piirustukseen keskeisiä vaaranpaikkoja värejä käyttäen. Listataan vaaroja ja määritellään keinoja niiden torjumiseksi. Välitetään tulokset eteenpäin. Tapaturmavaarat Raskaat nostot tai siirrot, törmäysvaara, putoavat tai kaatuvat esineet, koneet ja laitteet, terävät esineet, liukkaus, kompastumisvaara, ym. Kemialliset ja biologiset vaarat Kemikaalit, pölyt, öljyt, kaasut, syövyttävät aineet, ym. Muut terveys- ja turvallisuusvaarat: Hankalat työasennot, melu, kylmyys, kuumuus. Ym. VAAROJA KEINOJA TYÖ- TURVALLISUUTEEN Työterveyslaitos Mikko Nykänen

16 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos