2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014
|
|
- Jukka-Pekka Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1:1 Yleinen Asumistuki Helsingissä 1 Keitä ovat yleisen asumistuen saajat Helsingissä? Yleinen asumistuki 1 on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Pääasiassa asumistukeen ovat oikeutettuja kotitaloudet, jotka saavat sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia tai elävät keskimääräistä pienemmillä palkkatuloilla (Honkanen ). Helsingin yleisen asumistuen saajista yli puolet ( %) on yksinasuvia. Yleisimmin tukea saatiin työttömiin kotitalouksiin. Vuoden 1 lopussa Helsingissä oli yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa. Yleistä asumistukea siis sai joka kymmenes helsinkiläinen asuntokunta. Yleisimmin asumistukea saatiin vuokra-asuntoon. Tukea saavista ruokakunnista prosenttia asui vuokra-asunnossa ja prosenttia omistusasunnossa. Kuva 1. Yleisen asumistuen saajat Helsingissä Yleisen asumistuen saajat 1 % Yleisen asumistuen saajat Yleisen asumistuen saajat, % asuntokunnista ja Tilastokeskus Yleisen asumistuen tarve on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Ennen vuonna alkanutta taantumaa yleisen asumistuen saajia oli Helsingissä yli taloutta vähemmän kuin tällä hetkellä ja yleistä asumistukea saaneiden määrä on kasvanut vuodesta vuoteen 1 yhteensä prosenttia. Kasvu on ollut kovaa myös koko maassa ( %), mutta koko maan kasvu ei kuitenkaan yllä Helsingin lukuihin. Asumistukea saaneiden määrä on kasvanut vuosittain aina vuodesta lähtien. Kovin vuosikasvu Helsingissä tapahtui vuodesta vuoteen (1 %), mutta myös vuonna 1 kasvu edellisestä vuodesta ylitti prosenttia. Vuoden 1 lopussa helsinkiläistä asui yleistä asumistukea saavassa ruokakunnassa ja keskimäärin asumistukea saavassa ruokakunnassa asui kaksi henkeä. Yleistä asumistukea saavista asuntokunnista hieman yli puolet eli prosenttia, oli yksinasuvien asuntokuntia ja joka kolmas helsinkiläinen asumistuen saaja oli yksin asuva mies. Asumistuen saajista prosenttia oli perheitä, jossa asui vähintään yksi alle 1 vuotias lapsi. Tukea saavista lapsiperheistä prosenttia oli yhden huoltajan ja prosenttia kahden huoltajan lapsiperheitä. 1 Yleisen asumistuen tarkempi määritelmä raportin lopussa. 1
2 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleisen asumistuen saajat perhetyypeittäin Helsingissä ja koko maassa 1..1, % osuutena yleisen asumistuen saajista Yksin asuvat Lapsettomat parit Yhden vanhemman lapsiperheet Kahden vanhemman lapsiperheet Muut % tuen saajista Taulukko 1. Yleistä asumistukea saavat ruokakunnat Helsingissä perhetyypeittäin Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Lapsiperheet yhteensä Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Asuntokuntia Muut Muutos % Muutos % - 1 % osuutena vastaavista asuntokunnista ja perheistä 1,, 1, 1,,, 1,, 1, 1,,,,,1 1, 1,,1,,, 1, 1,1,,,, 1, 1,,,,, 1, 1,,,,,1, 1,,,,,, 1,,, ja Tilastokeskus
3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Vastaaviin asuntokuntiin suhteutettuna yleisintä tuen saaminen oli yksinhuoltajaperheissä, joista prosenttia sai yleistä asumistukea. Kahden huoltajan lapsiperheistä yleistä asumistukea sai Helsingissä prosenttia ja kaikista lapsiperheistä tukea sai vuoden 1 lopussa joka viides. Yksinasuvista prosenttia sai yleistä asumistukea ja lapsettomista pareista tukea sai 1 prosentti. Pitää kuitenkin huomioida, että yleisen asumistuen ruokakuntamäärittely ei ole täysin yhtenäinen Tilastokeskuksen asuntokunta- ja perhetilastojen kanssa. Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrä on Helsingissä kasvanut prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana ja asumistukea sai vuoden 1 lopussa yli taloutta enemmän kuin vuoden lopussa. Asumistukea saaneiden määrä on kasvanut kaikissa perhetyypeissä, mutta prosentuaalisesti kasvu on ollut suurinta yksinasuvilla ( %). Kuitenkin perhetyyppeihin suhteutettaessa asumistuen käyttö on lisääntynyt erityisesti yhden huoltajan lapsiperheissä. Kun vuonna yleistä asumistukea sai prosenttia yhden huoltajan lapsiperheistä, vuonna 1 jo prosenttia yhden huoltajan lapsiperheistä sai asumistukea. Kuva. Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnan viitehenkilö) ja väestö Helsingissä iän mukaan 1..1, % kaikista Yleisen asumistuen saajat Yksinasuvat yleisen asumistuen saajat 1 1 Helsingin väestö % Alle vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Lähde: Kela ja Tilastokeskus Yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen etuus ja tuensaajan ikätieto saatavilla ainoastaan ruokakunnan viitehenkilöstä. Toisaalta yli puolet helsinkiläisistä asumistuen saajista asui yksin. Kaikista yleistä asumistukea saaneista (ruokakunnan viitehenkilö) prosenttia oli alle -vuotiaita. -vuotiaiden viitehenkilöiden osuus oli prosenttia ja -vuotiaiden osuus prosenttia. Viisi prosenttia asumistuen saajista oli täyttänyt vuotta. Yksinasuvat helsinkiläiset yleisen asumistuen saajat jakautuivat hieman tasaisemmin eri ikäryhmiin. Asumistukea saavan asuntokunnan yleisin elämäntilanne oli työttömyys, prosenttia tukea saavista ruokakunnista oli työttömien ruokakuntia ja prosenttia työssä käyvien ruokakuntia. Yleisen asumistuen saajista prosenttia oli eläkeläisruokakuntia, opiskelijaruokakuntia oli prosenttia. Tässä täytyy tosin huomioida, että poikkeustapauksia lukuun ottamatta eläkkeensaajien pääasiallinen asumisen tuki on eläkkeensaajan asumistuki, kun taas opiskelijoilla ensisijaisena tukimuotona on opintotuen asumislisä. Helsingissä yleisen asumistuen käyttö on kasvanut yhtäläisti eri elämäntilanteissa olevilla ruokakunnilla.
4 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleisen asumistuen saajat 1..1 ruokakunnan elämäntilanteen mukaan, % kaikista saajista Työttömät ruokakunnat 1 Työssä olevat ruokakunnat 1 Opiskelijaruokakunnat Eläkkeensaajaruokakunnat % tuen saajista Yleinen asumistuki pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Joka neljäs yleistä asumistukea saava ruokakunta asuu pääkaupunkiseudulla. Kaikista Suomen asuntokunnista pääkaupunkiseudulla sijaitsee noin joka viides. Pääkaupunkiseudun kunnista yleistä asumistukea saatiin useimmiten Helsingissä ja Vantaalla, jossa kummassakin tukea sai vuoden 1 lopussa joka kymmenes asuntokunta. Espoossa tukea sai prosenttia ja Kauniaisissa prosenttia asuntokunnista. ssa asumistukea sai prosenttia asuntokunnista. Yleisen asumistuen saannin kehitys on kulkenut aikalailla samassa linjassa kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa -luvun aikana, poikkeuksena Kauniainen. Kolmessa suuressa kunnassa asumistukea saaneiden määrä oli hienoisessa laskussa -luvun alusta vuoteen saakka. Vuodesta tuen käyttö kääntyi kasvuun, joka on jatkunut siitä saakka. Espoossa yleisen asumistuen saanti mukailee koko maan tasoa, kun taas Helsingissä ja Vantaalla asumistuen käyttö on vuodesta eteenpäin ollut noin kaksi prosenttiyksikköä koko maan tasoa korkeampaa. Kauniaisissa yleistä asumistukea käytetään huomattavasti vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, mutta myös siellä yleisen asumistuen saanti on kasvanut, erityisesti viimeisten kolmen vuoden aikana. Kuva. Yleisen asumistuen saajat pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 1 % asuntokunnista 1 Espoo Vantaa Kauniainen ja Tilastokeskus
5 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleisen asumistuen saajat perhetyypeittäin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja koko maassa 1..1, % tuensaajista Espoo 1 Vantaa 1 1 % % % % % % % % % % % Yksin asuvat Lapsettomat parit Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Muut Perheiden osuus yleisen asumistuen saajista oli isompi muualla pääkaupunkiseudulla kuin Helsingissä, kun Helsingissä taas yksinasuvien asumistuen saajien osuus kaikista tuensaajista oli keskimääräistä suurempi. Tämä tosin johtuu siitä, että yksinasuvia asuntokuntia on Helsingissä enemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Yksinasuvista asuntokunnista useimmin yleistä asumistukea saatiin Vantaalla ja Helsingissä ( %). Kahden huoltajan lapsiperheistä tukea saivat yleisimmin Helsingin lapsiperheet, joista yleistä asumistukea sai prosenttia. Samanaikaisesti sitä sai prosenttia Kauniaisten, prosenttia Espoon, ja prosenttia Vantaan lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheistä tukea saivat eniten Vantaan yhden huoltajan lapsiperheet, joista tukea sai prosenttia. Helsingissä prosenttia, Espoossa 1 prosenttia ja Kauniaisissa prosenttia yksinhuoltajalapsiperheistä sai yleistä asumistukea. Kuva. Yleisen asumistuen saajat perhetyypeittäin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja koko maassa 1..1, % vastaavista perheistä/asuntokunnista % asuntokunnista/perheistä Kaikki Yksin asuvat Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Espoo Vantaa ja Tilastokeskus
6 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Asumistuki ja siihen vaikuttavat tulot Jos yleistä asumistukea saaneiden määrä on kasvanut kovaa vauhtia, ovat maksetut asumistuet kasvaneet vieläkin jyrkemmin. Vuoden 1 aikana yleistä asumistukea maksettiin 1 miljoonaa euroa in, jonne maksettiinkin 1 prosenttia koko maan asumistuista. Yleistä asumistukea maksettiin vuonna 1 1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, asumistukea saaneiden määrän kasvun ollessa prosenttia. Maksettujen asumistukien määrä on kasvanut vuodesta vuoteen 1 yhteensä prosenttia. Kuva. Vuoden aikana maksetun yleisen asumistuen ( ) määrän kehitys 1 Vertailuajankohta vuosi = 1 Indeksi vuosi = 1 Yleistä asumistukea saatiin Helsingissä vuoden 1 lopussa keskimäärin euroa kuukaudessa ja keskimääräinen asumistuki vuoden 1 lopussa oli Helsingissä euroa korkeampi kuin vuoden lopussa. Vuokra-asuntoon saatava keskimääräinen asumistuki oli lähes puolet korkeampi kuin omistusasuntoon saatava keskimääräinen asumistuki. Vuokra-asunnossa tukea saatiin keskimäärin euroa kuukaudessa kun omistusasuntoihin saatava keskimääräinen tuki oli 1 euroa kuukaudessa. Keskimäärin korkeimmat yleiset asumistuet maksettiin Helsingissä yhden huoltajan ( /kk) ja kahden huoltajan lapsiperheessä ( /kk). Yksin asuvilla tuki oli keskimäärin euroa kuukaudessa ja lapsettomilla pareilla euroa kuukaudessa. Perhetyyppien eroja selittää ruokakunnan ja asunnon koon vaikutus tuen suuruuteen. Yleisen asumistuen saajan keskimääräiset asumismenot olivat Helsingissä euroa kuukaudessa eli asumistuki korvasi keskimäärin puolet asumismenoista. Keskimäärin korkeimmat asumismenot olivat lapsiperheillä, kahden huoltajan perheillä oli asumismenoja keskimäärin euroa ja yhden huoltajan lapsiperheillä euroa kuukaudessa. Yleistä asumistukea 1..1 saavien yksin asuvien asumismenot olivat Helsingissä euroa ja lapsettomien parien euroa kuukaudessa. Asumistukeen vaikuttavat tulot olivat 1..1 Helsingissä keskimäärin 1 euroa kuukaudessa. Asumismenojen osuus asumiseen vaikuttavista tuloista oli prosenttia ennen asumistukea ja tuen jälkeen prosenttia. Pienimmät asumistukeen vaikuttavat tulot olivat yksinasuvilla kotitalouksilla ( /kk), ja suurimmat tulot olivat kahden huoltajan lapsiperheellä (1 /kk). Yleistä asumistukea saavan yksinhuoltajaperheen asumistukeen vaikuttavat tulot olivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Asumistukea saavista ruokakunnista yksinasuvilla tuloista isoin osa meni asumisen kustannuksiin sekä ennen että jälkeen asumistuen.
7 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Taulukko. Yleisen asumistuen saajaruokakunnat, keskimääräiset asumistuet, asumistukitulot sekä asumismenot Helsingissä ja koko maassa 1..1 Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Saajat Asumistuki, km. /kk Asumistukitulo, km. /kk Asumismenot, km. /kk Asumistuki, % asumismenoista,,1,,,, Asumismenot, % asumistukeen,,, 1,,, vaikuttavista tuloista (ennen tukea) Asumismenot, % asumistukeen,,,,,,1 vaikuttavista tuloista (tuen jälkeen) Saajat Asumistuki, km. /kk 1 1 Asumistukitulo, km. /kk 1 1 Asumismenot, km. /kk Asumistuki, % asumismenoista, 1,,,,, Asumismenot, % asumistukeen,,,,,, vaikuttavista tuloista (ennen tukea) Asumismenot, % asumistukeen,,,,,, vaikuttavista tuloista (tuen jälkeen) kuuluu yksin asumistuen kalleusluokkaan I ja Helsingissä yleistä asumistukea maksettiinkin keskimäärin 1 euroa kuukaudessa enemmän kuin koko maassa. Toisaalta Helsingissä asumistukea saavan asumismenot olivat keskimäärin euroa korkeammat kuin koko maassa keskimäärin ja kuitenkin asumistukeen vaikuttavia tuloja oli keskimäärin vain euroa enemmän kuin koko maassa. Helsingissä asumismenojen osuus tukeen vaikuttavista olikin huomattavasti alhaisempi kuin koko maassa ja vaikka asumistuen huomioiminen tasasi tilannetta jonkin verran, Helsingissä asumismenojen osuus tuloista oli yleistä asumistukea saavilla koko maata korkeampi. Erityisesti näin oli yksin asuvilla helsinkiläisillä asumistuen saajilla, joilla asumismenojen osuus tuloista oli asumistuen kanssa prosenttia, kun koko maassa yksin asuvien asumismenojen osuus oli prosenttia. Yleisen asumistukea saavien ruokakuntien tulolajina oli Helsingissä 1 lopussa yleisimmin perusturvan työttömyyspäivärahatulo eli työmarkkinatuki tai peruspäiväraha, jota saatiin prosentissa tukea saavista ruokakunnista. Palkkatuloa saatiin noin joka neljännessä tukea saavassa asuntokunnassa ( %). Lastenhoidon tukia saatiin prosentissa ja vanhempainpäivärahaa prosentissa yleistä asumistukea saavista asuntokunnista. Eläketulojen pientä osuutta ( %) selittää se, että pienituloiset eläkkeensaajat ovat pääasiassa eläkkeensaajan asumistuen piirissä, joka on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. Asumistukea saavalla ruokakunnalla voi olla useita tulolajeja samanaikaisesti. 1 prosentilla yleisen asumistuen saajista ei ollut mitään asumistukeen vaikuttavia tuloja. Helsingissä vailla asumistukeen vaikuttavia tuloja oli vuoden lopussa 1 yhteensä 1 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa. Asumistukituloina ei huomioida mm. lapsilisää, opintorahaa, toimeentulotukea, lapsen elatusapua tai elatustukea, vammaistukia tai lapseneläkettä. Myöskään tilapäiset pienet tulot, kuten asevelvollisen päiväraha tai alle 1-vuotiaiden lasten tilapäiset tai vähäiset palkkatulot, eivät vaikuta asumistukeen. Muut
8 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleisen asumistuen saajaruokakuntien yleisimmät tulolajit Helsingissä ja koko maassa 1..1 Perusturvan työttömyyspäivärahatulo Palkkatulo Ei tuloja Lastenhoidon tukitulo Muu tulo Ansiopäivärahatulo Vanhempainpäivärahatulo Yritystulo Eläketulo % kaikista tuensaajista Yleisen asumistuen käyttö on kasvanut rajusti vuodesta ja myöskään missään tulolajissa ei ole tapahtunut vähennystä samana ajanjaksona. Useimmin yleisen asumistuen saajilla on joko perusturvan työttömyyspäivärahatuloja, palkkatuloja tai heillä ei ole lainkaan tukeen vaikuttavia tuloja. Näistä selkeästi kovimmin on kasvanut niiden yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä, joilla tuloina on perusturvan työttömyyspäivärahaa ( %), joita oli vuoden 1 lopussa 1, eli yli enemmän kuin vuonna. Palkkatulojen kasvu vuodesta vuoteen 1 oli prosenttia eli hitaampaa, kuin kaikkien yleistä asumistukea saavien ruokakuntien kehitys ylipäätään. Kuva. Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien yleisimpien tulolajien kehitys Helsingissä Lukumäärä Palkkatulo Perusturvan työttömyyspäivärahatulo Ei tuloja Tulottomia yleisen asumistuen saajia oli Helsingissä vuoden 1 lopussa 1, eli yli talotta enemmän kuin vuonna ja lähes 1 taloutta enemmän kuin vuonna. Suomen yleistä asumistukea saavista tulottomista ruokakunnista prosenttia asui Helsingissä vuonna 1, kun vuonna helsinkiläisten osuus oli prosenttia. Tulottomien ruokakuntien määrä kasvoi erityisesti vuoteen saakka, mistä lähtien sen on ollut heikossa laskussa, kokonaisuutena kasvua on vuodesta
9 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 kuitenkin prosenttia ja pidemmän aikavälin tarkastelussa tulottomien tuensaajien määrä on kasvanut moninkertaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat poikkesivat toisistaan tulolajien mukaan. Vuoden 1 lopussa Helsingissä perusturvan työttömyyspäivärahatuloja saaneista prosenttia asui yksin ja prosenttia oli lapsiperheitä. Palkkatuloja saaneista asumistuen saajista taas yli puolet (1 %) oli lapsiperheitä ja joka kolmas ( %) yhden huoltajan perheitä. Yleistä asumistukea saavista tulottomista ruokakunnista suurin osa, prosenttia asui yksin, yhden huoltajan perheitä heistä oli prosenttia. Kuva. Yleistä asumistukea saaneet perhetyypeittäin ruokakunnan tulolajin mukaan 1..1 Yhteensä Palkkatulo 1 Perusturvan työttömyyspäivärahatulo 1 1 Ei tuloja 1 % % % % % % % % % % % Yksin asuvat Lapsettomat parit Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Muut Yleisen asumistuen viimeaikainen kehitys Vuoden 1 lopussa Helsingissä oli yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa ja tuen käyttö oli kasvanut prosenttia edellisen vuoden lopusta. Kuitenkin yleisen asumistuen kasvu on jatkunut yhä vuoden 1 aikana ja elokuussa 1 yleistä asumistukea sai Helsingissä asuntokuntaa, 1 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa ja 1 prosenttia enemmän kuin vuoden 1 elokuussa. Yleisen asumistuen kehitykseen vaikuttaa mahdollisesti osaltaan lakimuutokset ja mm. valintamahdollisuuden poistuminen yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Kuitenkaan eläkkeensaajaruokakuntien osuus yleisen asumistuen saajista ei ole kovinkaan suuri, vuoden 1 lopussa Helsingissä yleisen asumistuen saajista prosenttia eli 1 ruokakuntaa oli eläkkeensaajaruokakuntia. Vuoden 1 elokuussa näiden määrä oli laskenut ruokakuntaan, prosenttiin yleisen asumistuen saajista. Kuukausitarkastelussa asumistukea saaneiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa aina edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden viimeisten vuosien aikana. Kasvu on ollut vuoden 1 loppupuolelta asti Helsingissä nopeampaa kuin koko maassa. Yleisen asumistuen viimeaikaiseen kehitykseen vaikuttaa varmasti lakimuutosta enemmän talouden suhdanteet. Kuukausitarkastelu yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista, toimeentulotukea saaneista kotitalouksista ja työttömistä työnhakijoista osoittaa, että kolmen indikaattorin kehitys on ollut samansuuntaista, varsinkin kun indikaattorien erilaiset kausivaihtelut poistetaan tarkastelemalla kolmen kuukauden liukuvia keskiarvoja.
10 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleistä asumistukea saaneiden määrän muutos, % ed. vuodesta Helsingissä ja koko maassa kuukausittain 1/1-1/ 1 1 Muutos %, ed. vuodesta 1 1/1 1/1 1/1 Kuva 1. Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat, työttömät työnhakijat sekä toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Helsingissä kuukausittain /-1/ kuukauden liukuvana keskiarvona Lukumäärä 1 / 1/1 1/1 Yleinen asumistuki Työttömät työnhakijat Toimeentulotuki 1/1 Lähde:, työ- ja elinkeinoministeriö ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto
11 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Yleinen asumistuki Yleinen asumistuki perustui vuoden 1 loppuun asti asumistukilakiin (/1), asetukseen (/1), voimaantulosäännöksiin ja vuosittaiseen valtioneuvoston asetukseen asumistuen määräytymisperusteista. Uusi laki yleisestä asumistuesta tuli voimaan ja tavoitteena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada vuokra-, asumisoikeus-, osaomistus- tai omistusasuntoon. Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan henkilöluku, asunnon pinta-ala, asunnon sijaintikunta, valmistumis- tai perusparannusvuosi sekä lämmitysjärjestelmä, bruttokuukausitulojen yhteismäärä sekä omaisuus. Asumistuki myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi eteenpäin, eikä sitä myönnetä muutaman kuukauden ajaksi esimerkiksi lyhytkestoisen ja väliaikaisen työttömyyden ajaksi. Tilastoissa tuen saajana on hakemuslomakkeella tuen hakijaksi eli päämieheksi merkitty ruokakunnan jäsen, yleensä perheen isä tai äiti. Saajia koskevat taustatiedot, kuten ikä, kuvaavat siten päämieheksi merkittyä henkilöä. Ruokakunta tilastoidaan lapsiperheeksi, jos siihen kuuluu alle 1-vuotiaita lapsia. Ruokakuntien elämäntilannetieto eli tieto työttömyydestä tai opiskelusta perustuu päähenkilön ja/tai puolison etuustietoihin. Yleinen asumistuki on tarkoitettu sekä perheille että yksinasuville. Asumistuen suuruus on prosenttia siitä huomioon otettavien asumismenojen määrästä, joka ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koosta ja ruokakuntaan kuuluvien pysyvien kuukausitulojen määrästä riippuvan perusomavastuuosuuden. Yleisen asumistuen perusteena olevien asumismenojen perusomavastuun ja huomioon otettavien enimmäismenojen määrittämistä varten kunnat on jaettu neljään kuntaryhmään, joista muodostaa yksinään kuntaryhmän I. Yleisen asumistuen lisäksi muita Kansaneläkelaitoksen hoitamia asumisen tukia ovat eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä sekä sotilasavustuksen asumisavustus. Asumistukimuutos Yleinen asumistuki muuttui ja muutoksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää asumistukea, jolloin myös tuen hakeminen helpottuu. Tuki on uudistuksen jälkeen edelleen prosenttia hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta, mutta jatkossa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat ainoastaan asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Muutoksen jälkeen perusomavastuu lasketaan kaavalla, jossa omavastuun määrään vaikuttavat ruokakunnan yhteenlasketut tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä ja se määräytyy samalla tavalla koko maassa. Uudistuksen myötä tuet muuttuvat, mutta pääosin muutokset ovat pieniä. Uudistuksessa myös valintaoikeus yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä poistuu. ( Usein kysyttyä asumistukimuutoksesta) Lisää yleisestä asumistuesta ja Kelan asumistukitilasto 1
12 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Laatuseloste Aineisto Aineistona on käytetty pääasiassa Kansaneläkelaitoksen tilastotietokannasta Kelastosta poimittuja tilastoja yleisen asumistuen saajista sekä muita Kansaneläkelaitoksen asumistukitilastoja. Suhteutukset vastaaviin asuntokuntiin ja perheisiin on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen perhe ja asuntokuntatilastoja. Edelliset tiedot Yleinen asumistuki Helsingissä. Tilastoja /. Helsingin kaupungin tietokeskus. tilastoja haapamaki.pdf Lähdeluettelo Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, toimeentulotuen kuukausitilastot. Honkanen, Pertti: Perusturva ja kannustavuus. Laskelmia asumistuesta, toimeentulotuesta ja työttömyysturvasta. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita /. Kelan tutkimusosasto. Kelan internet-sivut: Usein kysyttyä asumistukimuutoksesta [viitattu: 1..1]. asumistuki muuttuu? Kelan internet-sivut: Yleinen asumistuki. [viitattu: 1..1]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN=1-1. : Tilastokeskus [viitattu:..1]. Saantitapa: perh/perh_fi.asp Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1-. : Tilastokeskus [viitattu:..1]. Saantitapa: StatFin/asu/asas/asas_fi.asp Suomen virallinen tilasto (SVT): Kelan asumistukitilasto 1. Tilastotietokanta Kelasto: Asumisen tuen raportit. [viitattu:..1]. tilastotietokanta-kelasto_sisallysluettelo#asumisentuet Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilastot.
13 Helsingin kaupungin tietokeskus TILASTOJA 1:1 1:1 Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 1 1: Rakentaminen Helsingissä vuonna 1 1: Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 1 1: Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka-joulukuussa 1 1: Työllisyys ja työttömyys Helsingissä. vuosineljänneksellä 1 1: Asuntojen vuokrat Helsingissä loka-joulukuussa 1 1: Työmarkkinat Helsingissä vuosina 1 1: Työpaikat Helsingissä 1: Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 1 1: Naisten ja miesten tasa-arvo 1: Varhaiskasvatus ja lasten hoidon tuet Helsingissä 1: Rakentaminen Helsingissä 1 sekä rakentamisen aikasarjoja 1:1 Rakentaminen Helsingissä vuoden 1 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1:1 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 1 1:1 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 1 1:1 Työllisyys ja työttömyys Helsingissä 1. vuosineljänneksellä 1 1:1 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 1 1:1 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit Helsingissä ja peruspiireittäin 1 1:1 Yritystoiminta Helsingissä 1 1: Eduskuntavaalit Helsingissä 1 1:1 Helsingin väestö vuodenvaihteessa 1/1 ja väestönmuutokset vuonna 1 1: Väestön koulutusrakenne Helsingissä 1: Helsingin työttömyys alueittain vuoden 1 lopussa 1: Työllisyys ja työttömyys Helsingissä. vuosineljänneksellä 1 1: Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 1 1: Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 1 1: Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 1 1: Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 1 1: Rakentaminen Helsingissä vuoden 1 toisella vuosineljänneksellä 1: Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 1 TIEDUSTELUT Elise Haapamäki, puh. JULKAISIJA Helsingin kaupungin tietokeskus Osoite: PL Helsingin kaupunki SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@hel.fi ISSN-L 1-1 ISSN 1-IX
Yleinen asumistuki Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.
Lisätiedot2017:3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016
2017:3 Hanna Ahlgren-Leinvuo YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016 Helsingissä oli vuoden 2016 lopussa yli 44 000 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa, joissa asui yhteensä lähes 83 000 henkilöä.
Lisätiedot2018:12 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2017
2018:12 Hanna Ahlgren-Leinvuo YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2017 Helsingissä oli vuoden 2017 lopussa yli 65 000 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa, 21 000 enemmän (+48 %) kuin edellisvuonna.
LisätiedotASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018
TILASTOKATSAUS 4/219 Lisätietoja: 28.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 218 Kela maksoi asumistukia vuonna 218 yhteensä 2 112 milj.
LisätiedotToimeentulotuki ja asumiskustannukset
Toimeentulotuki ja asumiskustannukset 17.4.2019 Signe Jauhiainen @SigneJauhiainen Asumisen tukeminen Asuntomarkkinat Sosiaaliturva 2 18.4.2019 Milj. euroa Kelan maksamat asumisen tuet Yleinen asumistuki
LisätiedotYleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016
Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä
LisätiedotToimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio
Toimeentulotuki tilastojen valossa Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta 6.3.2018 Kelan auditorio Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuonna 2017 Perustoimeentulotuki:
LisätiedotAsumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017
Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.2.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 17, etunimi.sukunimi@kela.fi Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 217 Kela maksoi asumistukia vuonna 217 yhteensä 2 3 milj. euroa, joka
LisätiedotYleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen
Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen Asumisneuvontakoulutus 24.02.2014 Raimo Kärkkäinen Tuki milj. /v Asumisen tuet milj. /v 1980-2013 nimellishinnoin, korkovähennys ja tuotantuki v.
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotPERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018
TILASTOKATSAUS 2/219 Lisätietoja: 13.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 218 Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 716,
LisätiedotToimeentulotuen ja asumistuen yhteys
Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus
LisätiedotSosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät etuudet 2017 Maksetut etuudet ja niiden saajat etuusryhmittäin
Sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät etuudet 217 Maksetut etuudet ja niiden saajat etuusryhmittäin Maksetut etuudet Saajien lukumäärä* 5 milj. 1 5 4 milj. 1 2 3 milj. 9 2 milj. 6 1 milj. 3 Työttömyys
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
Lisätiedot2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa
LisätiedotAsumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat. Sosiaalifoorumi Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus
Asumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat Sosiaalifoorumi 21.4.2018 Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
Lisätiedot2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.
LisätiedotAsumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013
Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on
LisätiedotPerustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
LisätiedotKöyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä Elina Ahola Tutkija, Kelan tutkimusosasto Väliinputoaminen ja sosiaaliset oikeudet -seminaari Kelan päätalo, 21.11.2013 Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
LisätiedotÄitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015
2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotTulottomat kotitaloudet
Tutkimusosasto Tulottomat kotitaloudet Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Tulottomat kotitaloudet Tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ole mitään veronalaisia tuloja ei työtuloja
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2009
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa
LisätiedotHE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
HE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta Ympäristövaliokunta 8.11.2017 1 8.11.2017 Sanna Pekkarinen Yleisen asumistuen pääpiirteet Yleisen asumistuen tarkoituksena on alentaa
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016
2018:16 Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016 Tulokehitys pysähtyi Mediaanitulo ennallaan edelleen 27 200 euroa Vuositulot keskimäärin 35 900 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja
Lisätiedot2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)
MUISTIO 1(3) Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 15.11.2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) Esityksen
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotToimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti
Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti 16.2.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotNaiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012
Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotTILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotYleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotIkääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus
Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous 26.4.2017 Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus % Työikäiset ja ikääntyneet tuloluokittain vuonna 2014, osuus % ikäryhmän
LisätiedotYleinen asumistuki LYHYESTI JA SELKEÄSTI
Yleinen asumistuki LYHYESTI JA SELKEÄSTI Sisällys Tukea asumiseen 2 Kuka voi saada yleistä asumistukea? 2 Paljonko voit saada yleistä asumistukea? 3 Miten tuen määrä lasketaan 6 Hakeminen ja maksaminen
LisätiedotKoti ja perhe numeroina 2014
Koti ja perhe numeroina 2014 Voit hakea lapsiperheen tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Lapsiperheen tuet 020 692 206 Asumisen tuet 020 692 201 Sisältö Äitiysavustus
LisätiedotTILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotKoti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi
Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy
LisätiedotToimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo
Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen Raija Kostamo 28.3.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki Opintotuen
LisätiedotTyöllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
LisätiedotTaskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.
Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2016
Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotTILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotNuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen
Nuoret toimeentulotuen saajat Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen 14.6.2017 Tausta Toimeentulotuen saaminen nuorten joukossa muuta väestöä yleisempää
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotTyömarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina
Tuorein päivitys 2.12.21 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,
LisätiedotEsimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk
Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
Lisätiedotkunnista tammi maaliskuussa
Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotItäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto
Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja
LisätiedotTyömarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina
Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla
LisätiedotHE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua
LisätiedotYleisen asumistuen ma a ra n laskennan ohje
Yleisen asumistuen ma a ra n laskennan ohje Sisällysluettelo Yleisen asumistuen laskenta Ruokakunta ja tulot Keskiarvotulo Jatkuva tulo o Palkka lisineen o Työttömyysetuus o Sairausvakuutuksen päiväraha,
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu 2015
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
Lisätiedot2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015
2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2015
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotPauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA
Pauli Mero 24.9.2019 TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA Työttömien kokonaismäärä samoin nuorisotyöttömien sekä pitkäaikaistyöttömien määrät vähenevät Lahdessa ripeästi. Myös työttömyysaste
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotKoti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi
Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 2 Kun lapsi syntyy
Lisätiedot2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014
2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste
Lisätiedot2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015
2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5
LisätiedotTyöttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011
Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,
LisätiedotPerusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011
Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs
LisätiedotTyömarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina
Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys.1.1 TYÖPAKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, pääkaupunkiseudulla,
LisätiedotNäkökulmia asumistuen kustannuksiin ja vaikutuksiin
Asuntopoli*ikan kehiäminen Fokusryhmä 6.4.7 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Näkökulmia asumistuen kustannuksiin ja vaikutuksiin Yleisen asumistuen tarkoituksena on alentaa pienituloisten asumismenoja
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
Lisätiedot