Yleinen asumistuki Helsingissä 2010
|
|
- Mika Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea. Vuoden aikana yleistä asumistukea maksettiin in yhteensä, miljoonaa euroa. Keskimääräinen asumistuki oli euroa kuukaudessa. Asumistuen saantiin vaikuttavat tulot olivat keskimäärin 7 euroa kuukaudessa. Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso Yleisimmin yleisen asumistuen saajat asuivat yksin. Tuen saajista 8 prosenttia oli työttömien ruokakuntia. Suhteellisesti eniten tukea tarvittiin yhden huoltajan lapsiperheissä, joista prosenttia sai yleistä asumistukea. Tilastoja ISSN X (verkossa) Elise Haapamäki Puh. () 1 8 etunimi.sukunimi@hel.fi h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
2 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Keitä ovat yleisen asumistuen saajat Helsingissä? Yleinen asumistuki on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille. Pääasiassa asumistukeen ovat oikeutettuja kotitaloudet, jotka saavat sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia tai elävät keskimääräistä pienemmillä palkkatuloilla (Honkanen 28). Vuoden 21 lopussa Helsingissä oli ruokakuntaa, jotka saivat yleistä asumistukea ja tukea sai 8 prosenttia kaikista asuntokunnista. Yleisimmin asumistukea saatiin vuokra-asuntoon, joissa asui prosenttia tukea saavista ruokakunnista. Vain prosenttia tuen saajista asui omistusasunnossa. Keskimäärin Helsingin yleistä asumistukea saavassa ruokakunnassa asuu kaksi henkeä. Tukea saavista asuntokunnista hieman yli puolet eli prosenttia, oli yhden hengen kotitalouksia. Tukea saavista asuntokunnista 2 prosenttia oli yhden huoltajan ja 12 prosenttia kahden huoltajan lapsiperheitä eli perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. 7 % Yksin asuvat Lapsettomat Khd Kahden Yhden Muut parit huoltajan huoltajan Kuva 1. Yleisen asumistuen saajat 21 ruokakuntatyypin mukaan, % kaikista saajista Tietolaatikko: Mitä on yleinen asumistuki? Yleinen asumistuki perustuu asumistukilakiin (8/17), asetukseen (/1), voimaantulosäännöksiin ja vuosittaiseen valtioneuvoston asetukseen asumistuen määräytymisperusteista. Yleistä asumistukea myönnetään pienituloiselle ruokakunnalle asumismenojen vähentämiseksi. Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt, ja asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti. Yleistä asumistukea voi saada vuokra-, asumisoikeus-, osaomistus- tai omistusasuntoon. Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan henkilöluku, asunnon pinta-ala, asunnon sijaintikunta, valmistumis- tai perusparannusvuosi sekä lämmitysjärjestelmä, bruttokuukausitulojen yhteismäärä sekä omaisuus. Asumistuki myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi eteenpäin, eikä sitä myönnetä muutaman kuukauden ajaksi esimerkiksi lyhytkestoisen ja väliaikaisen työttömyyden ajaksi. Tilastoissa tuen saajana on hakemuslomakkeella tuen hakijaksi eli päämieheksi merkitty ruokakunnan jäsen, yleensä perheen isä tai äiti. Saajia koskevat taustatiedot, kuten ikä, kuvaavat siten päämieheksi merkittyä henkilöä. Ruokakunta tilastoidaan lapsiperheeksi, jos siihen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Ruokakuntien elämäntilannetieto eli tieto työttömyydestä tai opiskelusta perustuu päähenkilön ja/ tai puolison etuustietoihin. Yleinen asumistuki on tarkoitettu sekä perheille että yksinasuville. Asumistuen suuruus on 8 prosenttia siitä huomioon otettavien asumismenojen määrästä, joka ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koosta ja ruokakuntaan kuuluvien pysyvien kuukausitulojen määrästä riippuvan perusomavastuuosuuden. Yleisen asumistuen perusteena olevien asumismenojen perusomavastuun ja huomioon otettavien enimmäismenojen määrittämistä varten kunnat on jaettu neljään kuntaryhmään, joista muodostaa yksinään kuntaryhmän I. Yleisen asumistuen lisäksi muita Kansaneläkelaitoksen hoitamia asumisen tukia ovat eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä sekä sotilasavustuksen asumisavustus. Lisää yleisestä asumistuesta ja Kelan asumistukitilasto 21 2 TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Taulukko 1. Yleistä asumistukea saavat ruokakunnat Helsingissä perhetyypeittäin vuosina Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Lapsi yhteensä Kahden huoltajan Yhden huoltajan Muut Asuntokuntia % osuutena vastaavista asuntokunnista ja perheistä 21 8,2, 1, 17, 7,, 2 8 8,7 1, 1, 7,, 28, 7,1,8 1,7,7 8, 27 7, 7,, 1,7 7,2, Vastaaviin asuntokuntiin suhteutettuna yleisintä tuen saaminen Helsingissä oli yksinhuoltajaperheissä, joista prosenttia sai yleistä asumistukea. Kahden huoltajan lapsiperheistä 8 prosenttia sai yleistä asumistukea. Kaikista lapsiperheistä tukea sai 17 prosenttia. Yksin asuvista helsinkiläisistä yleistä asumistukea sai prosenttia ja lapsettomista pareista 1 prosentti tukea sai tukea. Asumistukea saavan asuntokunnan yleisin elämäntilanne oli työttömyys, 8 prosenttia tukea saavista ruokakunnista oli työttömien ruokakuntia. Työssä käyvien ruokakuntia oli 1 prosenttia. Tuen saajista prosenttia oli eläkeläisruokakuntia ja 1 prosenttia oli opiskelijaruokakuntia. Näiden kahden ryhmän osalta täytyy kuitenkin huomioida se, että opiskelijoiden ensisijaisena asumistukena toimii opintotuen asumislisä ja eläkkeensaajat saavat pääasiassa eläkkeensaajan asumistukea. Työttömien ja yksinasuvien ruokakuntien osuus yleisen asumistuen saajista on kasvanut 2-luvulla. Vuonna % % Työttömät Opiskelijat Eläkkeensaajat Työssä olevat Kuva 2. Yleisen asumistuen saajat 21 ruokakunnan elämäntilanteen mukaan, % kaikista saajista Työttömät Opiskelijat kl Kahden Yhden Yksinasuvat huoltajan huoltajan Kuva. Ruokakuntien osuus yleisen asumistuen saajista ja Helsingin tilastollinen vuosikirja TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
4 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 2 tukea saavista kotitalouksista prosenttia oli työttömiä ja tuen saajista prosenttia asui yksin. Vuonna 21 työttömien kotitalouksien osuus oli 8 prosenttia ja yksin asuvien osuus prosenttia. Vastaavasti lapsiperheiden osuus tuen saajista on laskenut, vuonna 2 heitä oli 8 prosenttia ja nyt 8 prosenttia tuen saajista. Yleinen asumistuki pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vista a asuntok kunnis sta vastaa % Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat Kahden Yhden parit huoltajan huoltajan Kuva. Yleistä asumistukea saavat ruokakunnat Helsingissä ja koko maassa vuonna 21, osuutena kaikista vastaavista asuntokunnista ja perheistä ja Tilastokeskus 8 Yleisen asumistuen saaminen on vähentynyt koko maassa 1- luvun puolivälistä, jolloin sekä koko maan, että Helsingin, Espoon ja Vantaan asuntokunnista yli kymmenen prosenttia sai yleistä asumistukea. Vuonna 28 tuen saajien osuus asuntokunnista oli alhaisimmillaan koko maassa ja pääkaupunkiseudulla Kauniaista lukuun ottamatta. Kauniaisissa tosin tuen saajien osuus on jatkuvasti ollut huomattavasti koko maata ja muuta pääkaupunkiseutua alhaisempaa. Kuitenkin viimeiset kaksi vuotta yleistä asumistukea saavien ruokakuntien osuus kaikista asuntokunnista on ollut kasvussa. Yleisen asumistuen saaminen oli Helsingissä hieman yleisempää kuin koko maassa. Vuoden 21 lopussa tukea sai prosenttia Suomen asuntokunnista kun Helsingissä sitä sai samanaikaisesti 8 prosenttia asuntokunnista. Erityisesti eroa oli lapsiperheiden osalta, koko maan kahden huoltajan lapsiperheistä prosenttia ja yhden huoltajan perheistä prosenttia sai asumistukea. Pääkaupunkiseudun kunnista yleistä asumistukea saatiin useimmiten Helsingissä ja Vantaalla, jossa kummassakin tukea sai vuoden 21 lopussa 8 prosenttia asuntokunnista. Espoossa tukea sai prosenttia ja Kauniaisissa prosenttia asuntokunnista 1. Lapsiperheiden osuus yleisen asumistuen saajista oli isompi muualla pääkaupunkiseudulla kuin Helsingissä. Yksin asuvista asuntokunnista useimmin yleistä asumistukea saatiin Vantaalla, jossa nista sta asun ntokun % kaikis Espoo Vantaa Kuva. Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Kauniaisissa yleistä asumistukea sai 8 ruokakuntaa eikä raportissa tarkastella tuen saajia Kauniaisissa tämän tarkemmin. TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
5 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Taulukko 2. Yleisen asumistuen saajat perhetyypeittäin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja koko maassa vuonna 21 Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Lukumääränä Lapsi yhteensä Kahden huoltajan Yhden huoltajan Espoo Vantaa Koko maa % kaikista yleisen asumistuen saajista 1,,2,1 8, 12,2 2,1 Espoo 1,, 2, 8, 1,8 2,1 Vantaa 1,,1,2 8,1 1,, Uusimaa 1,,7,,8 1, 2, % vastaavista asuntokunnista 8,2, 1, 17, 7,, Espoo, 8,2,7 1,2,2, Vantaa 8,2,8 1, 1,,7 2, Koko maa,,,8 1,1,8,7 Keskimääräinen asumistuki e/kk Espoo Vantaa Koko maa Keskimääräinen asumistukitulo e/kk Espoo Vantaa Koko maa Keskimääräiset asumismenot e/kk Espoo Vantaa Koko maa Keskimääräinen asumistuki, % asumismenoista,,,7 1,,,1 Espoo,,2,,2,2,7 Vantaa, 8,,,8, 1, Koko maa 1,2 2,1 1, 1,1 7,, TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
6 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 yksin asuvista 1 prosenttia sai yleistä asumistukea. Kahden huoltajan lapsiperheistä tukea saivat yleisimmin Helsingin lapsi, joista yleistä asumistukea sai 8 prosenttia. Espoossa tukea sai prosenttia ja Vantaalla prosenttia lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheistä tukea saivat eniten Vantaan yksinhuoltaja, joista tukea sai prosenttia. Helsingissä prosenttia ja Espoossa prosenttia yksinhuoltajaperheistä sai yleistä asumistukea. Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Kahden huoltajan 2 2 Asumistuki ja siihen vaikuttavat tulot Helsingissä Yhden huoltajan Vuonna 21 yleistä asumistukea maksettiin in, miljoonaa euroa. Tukea maksettiin 7, miljoonaa euroa eli 8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, ja 1 miljoonaa eli 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 27. Eniten yleistä asumistukea maksettiin vuoden 21 aikana 22 -vuotiaille (ruokakuntaa edustava henkilö), jotka saivat 8 prosenttia Helsingin asumistuista. Asumistukien suuruudessa näkyy pääkaupunkiseudun asuntojen kalleus suhteessa muuhun maahan. Vuonna 21 keskimääräi- Muut /kk Kuva 7. Keskimääräinen yleinen asumistuki Helsingissä vuonna 21, /kk Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit 7 Kahden huoltajan 1 7 Yhden huoltajan Muut 88 Kuva. Maksetut yleiset asumistuet Helsingissä vuosina 27 ja 21 iän mukaan /kk Kuva 8. Yleistä asumistukea saavan asumistukeen vaikuttavat tulot keskimäärin Helsingissä vuonna 21, /kk TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
7 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 nen asumistuki oli Helsingissä euroa kuukaudessa, mikä on 17 prosenttia korkeampi kuin koko maassa (2 /kk). Toisaalta kuuluu yksinään yleisen asumistuen määrään vaikuttavaan ylimpään kalleusluokkaan. Muualla pääkaupunkiseudulla maksettiin kuitenkin keskimäärin ä korkeampia asumistukia. Yleistä asumistukea maksettiin Espoossa keskimäärin 27 euroa, Vantaalla 1 euroa ja Kauniaisissa 7 euroa kuukaudessa. Helsingin ero muuhun pääkaupunkiseutuun selittyy yksin asuvien tuensaajien suuremmalla osuudella. Erot tasoittuvat kun otetaan huomioon perhetyypin vaikutus keskimääräisiin tukiin. Espoossa kuitenkin maksettiin perhetyypistä riippumatta hieman korkeampia asumistukia kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Vantaalla perhetyypeittäin tarkasteltuna tuen suuruus oli hieman matalampi kuin Helsingissä lukuun ottamatta lapsettomia pareja. Keskimäärin korkeimmat yleiset asumistuet maksettiin Helsingissä kahden huoltajan ( /kk) ja yhden huoltajan lapsiperheessä ( /kk). Yksin asuvilla tuki oli keskimäärin 2 euroa kuukaudessa ja lapsettomilla pareilla 2 euroa kuukaudessa. Perhetyyppien eroja selittää ruokakunnan ja asunnon koon vaikutus tuen suuruuteen. Vuokra-asuntoon saatava keskimääräinen asumistuki oli lähes puolet korkeampi kuin omistusasuntoon saatava keskimääräinen asumistuki. Vuokra-asunnossa tukea saatiin keskimäärin euroa kuukaudessa kun omistusasuntoihin saatava keskimääräinen tuki oli 1 euroa kuukaudessa. Yleisen asumistuen saajan asumismenot olivat Helsingissä keskimäärin 2 euroa kuukaudessa eli asumistuki korvasi keskimäärin puolet asumismenoista. Asumistukeen vaikuttavat tulot olivat vuonna 21 Helsingissä keskimäärin 7 euroa kuukaudessa. Pienimmät tulot olivat yksin asuvalla kotitaloudella (1 /kk), ja suurimmat tulot olivat kahden huoltajan lapsiperheellä (17 /kk). Yleistä asumistukea saavan yksinhuoltajaperheen asumistukeen vaikuttavat tulot olivat keskimäärin 11 euroa kuukaudessa. Yleistä asumistukea saava ruokakunta voi saada tuloja useista eri lähteistä. Yleisin asumistukea saavan ruokakunnan tulolaji oli Helsingissä vuoden 21 lopussa perusturvan työttömyyspäivära Perusturvan työttömyyspäivärahatulo Palkkatulo Ei tuloja Lastenhoidon tukitulo Ansiopäivärahatulo Muu tulo Vanhempainpäivärahatulo ä h Vuor.korv. tai kuntoutusrahatulo Eläketulo, Kelan ja työeläkkeen työeläkkeen Yritystulo Sairauspäivärahatulo Pääomatulo Liik. ja tapat.vakuutuslain eläketulo Maa ja metsätalouden ansiotulo % Hels sinki Espoo o Koko maa Vantaa % kaikista yleisen asumistuen saajista Kuva. Yleistä asumistukea saavat ruokakunnan tulolajin mukaan, osuutena kaikista tuen saajista Kuva 1. Tulottomien ruokakuntien osuus kaikista yleisen asumistuen saajista 7 TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
8 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Yleisen asumistuen saajat, joilla ei ole asumistukeen vaikuttavia tuloja Helsingissä Tulottomat asumistuen saajat Heistä %: Yksin asuvat Kahden huoltajan Yhden huoltajan Työttömät ruokakunnat Opiskelija ruokakunnat Tulottomien osuus kaikista asumistuen saajista ,, 12, 1, 1,1 1, ,, 1,8 2, 1, 1, ,8,7 1, 1, 1, 1, ,, 1,2 7, 17, 1, hatulo, eli työmarkkinatuki tai peruspäiväraha, jota saatiin prosentissa tukea saavista ruokakunnista. Palkkatuloa saatiin noin joka neljännessä tukea saavassa asuntokunnassa (27 %). Lastenhoidon tukia saatiin prosentissa ja vanhempainpäivärahaa prosentissa yleistä asumistukea saavista asuntokunnista. Eläketulojen pientä osuutta ( %) selittää se, että pienituloiset eläkkeensaajat saavat pääasiassa eläkkeensaajan asumistukea, joka on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. 1 prosentilla yleisen asumistuen saajista ei ollut mitään asumistukeen vaikuttavia tuloja. Helsingissä vailla asumistukeen vaikuttavia tuloja oli vuoden lopussa 21 yhteensä 2 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa. Asumistukituloina ei huomioida mm. lapsilisää, opintorahaa, toimeentulotukea, lapsen elatusapua tai elatustukea, vammaistukia tai lapseneläkettä. Myöskään tilapäiset pienet tulot, kuten asevelvollisen päiväraha tai alle 18-vuotiaiden lasten tilapäiset tai vähäiset palkkatulot, eivät vaikuta asumistukeen. Tulottomien ruokakuntien osuus yleistä asumistukea saavista ruokakunnista on lisääntynyt sekä Helsingissä että koko maassa. Neljässä vuodessa heidän määränsä on kasvanut Helsingissä ruokakunnalla eli 82 prosentilla. Samaan aikaan kaikkien yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on kasvanut 2 ruokakunnalla eli 1 prosentilla. Koko maassa kasvua vuodessa 27 vuoteen 21 oli tulottomien ruokakuntien osalta prosenttia ja kaikilla 1 prosenttia. Vuonna 21 Helsingin yleistä asumistukea saavista tulottomista ruokakunnista suurin osa, 81 prosenttia asui yksin, yhden huoltajan perheitä heistä oli 12 prosenttia. Tulottomista yli puolet, 2 prosenttia, oli työttömiä ruokakuntia ja 12 prosenttia opiskelijaruokakuntia. Opiskelijaruokakuntien osuuden selittää osaltaan se, että opintotukia ei huomioida asumistukitulona. Pertti Honkanen arvio Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/211 tulottomuuden todennäköisimmin johtuvan työttömyysturvan odotusajasta eli karenssista, jolloin henkilöllä ei ole vielä oikeutta työttömyysturvaan tai hän on menettänyt oikeutensa siihen. Merkittäviksi syiksi karensseihin hän nosti 2 lakiuudistuksen, joka perusteella pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuki voidaan lakkauttaa, jos henkilö ei noudata työvoimatoimiston määräyksiä, sekä 1-luvun lopulla säädetyn lain alle 2-vuotiaiden koulutuspakosta. 8 TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
9 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Laatuseloste AINEISTO: Aineistona on käytetty Kansaneläkelaitoksen tilastotietokannasta Kelastosta poimittuja tilastoja yleisen asumistuen saajista sekä muita Kansaneläkelaitoksen asumistukitilastoja. Suhteutukset vastaaviin asuntokuntiin ja perheisiin on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen perhe ja asuntokuntatilastoja. LÄHTEET: Honkanen, Pertti: Perusturva ja kannustavuus. Laskelmia asumistuesta, toimeentulotuesta ja työttömyysturvasta. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita /28. Kelan tutkimusosasto. Honkanen, Pertti: Perusturvan kasvava aukko tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa. Hyvinvointikatsaus 2/211. sivut 2-. Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN= : Tilastokeskus [viitattu: ].Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN= : Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: asas_fi.asp Suomen virallinen tilasto (SVT): Kelan asumistukitilasto 21. Tilastotietokanta Kelasto: Asumisen tuen raportit. [viitattu: ]. sislue#asumisentuet TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014
1:1 Yleinen Asumistuki Helsingissä 1 Keitä ovat yleisen asumistuen saajat Helsingissä? Yleinen asumistuki 1 on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Pääasiassa asumistukeen
Lisätiedot2017:3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016
2017:3 Hanna Ahlgren-Leinvuo YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016 Helsingissä oli vuoden 2016 lopussa yli 44 000 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa, joissa asui yhteensä lähes 83 000 henkilöä.
Lisätiedot2018:12 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2017
2018:12 Hanna Ahlgren-Leinvuo YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2017 Helsingissä oli vuoden 2017 lopussa yli 65 000 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa, 21 000 enemmän (+48 %) kuin edellisvuonna.
LisätiedotASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018
TILASTOKATSAUS 4/219 Lisätietoja: 28.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 218 Kela maksoi asumistukia vuonna 218 yhteensä 2 112 milj.
LisätiedotToimeentulotuki ja asumiskustannukset
Toimeentulotuki ja asumiskustannukset 17.4.2019 Signe Jauhiainen @SigneJauhiainen Asumisen tukeminen Asuntomarkkinat Sosiaaliturva 2 18.4.2019 Milj. euroa Kelan maksamat asumisen tuet Yleinen asumistuki
LisätiedotYleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016
Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä
LisätiedotToimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio
Toimeentulotuki tilastojen valossa Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta 6.3.2018 Kelan auditorio Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuonna 2017 Perustoimeentulotuki:
LisätiedotTulottomat kotitaloudet
Tutkimusosasto Tulottomat kotitaloudet Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Tulottomat kotitaloudet Tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ole mitään veronalaisia tuloja ei työtuloja
LisätiedotToimeentulotuen ja asumistuen yhteys
Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus
LisätiedotAsumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017
Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.2.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 17, etunimi.sukunimi@kela.fi Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 217 Kela maksoi asumistukia vuonna 217 yhteensä 2 3 milj. euroa, joka
LisätiedotSosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät etuudet 2017 Maksetut etuudet ja niiden saajat etuusryhmittäin
Sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät etuudet 217 Maksetut etuudet ja niiden saajat etuusryhmittäin Maksetut etuudet Saajien lukumäärä* 5 milj. 1 5 4 milj. 1 2 3 milj. 9 2 milj. 6 1 milj. 3 Työttömyys
LisätiedotYleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen
Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen Asumisneuvontakoulutus 24.02.2014 Raimo Kärkkäinen Tuki milj. /v Asumisen tuet milj. /v 1980-2013 nimellishinnoin, korkovähennys ja tuotantuki v.
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotÄitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotAsumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013
Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on
LisätiedotPerustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)
MUISTIO 1(3) Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 15.11.2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) Esityksen
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat. Sosiaalifoorumi Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus
Asumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat Sosiaalifoorumi 21.4.2018 Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia
LisätiedotHE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
HE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta Ympäristövaliokunta 8.11.2017 1 8.11.2017 Sanna Pekkarinen Yleisen asumistuen pääpiirteet Yleisen asumistuen tarkoituksena on alentaa
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotPERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018
TILASTOKATSAUS 2/219 Lisätietoja: 13.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 218 Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 716,
LisätiedotKöyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä Elina Ahola Tutkija, Kelan tutkimusosasto Väliinputoaminen ja sosiaaliset oikeudet -seminaari Kelan päätalo, 21.11.2013 Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2009
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa
LisätiedotNaiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012
Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden
LisätiedotTaskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.
Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-
LisätiedotYleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotNuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen
Nuoret toimeentulotuen saajat Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen 14.6.2017 Tausta Toimeentulotuen saaminen nuorten joukossa muuta väestöä yleisempää
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
LisätiedotPerusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011
Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs
LisätiedotKoti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi
Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy
LisätiedotYleinen asumistuki LYHYESTI JA SELKEÄSTI
Yleinen asumistuki LYHYESTI JA SELKEÄSTI Sisällys Tukea asumiseen 2 Kuka voi saada yleistä asumistukea? 2 Paljonko voit saada yleistä asumistukea? 3 Miten tuen määrä lasketaan 6 Hakeminen ja maksaminen
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015
2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016
2018:16 Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016 Tulokehitys pysähtyi Mediaanitulo ennallaan edelleen 27 200 euroa Vuositulot keskimäärin 35 900 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707
LisätiedotKoti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi
Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 2 Kun lapsi syntyy
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotVuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä
LisätiedotYksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen
Perusturvan riittävyys yksinasuvilla Yksinasuvat ovat muita kotitalouksia heikommassa asemassa sosiaalisten riskien kohdatessa. Lisäksi yksinasuvien elinkustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin suurempien
Lisätiedotvaikutuksista perusturvaan
Pasi Moisio Seppo Sallila RAPORTTI 20 2012 RAPORTTI 20/2012 Pasi Moisio ja Seppo Sallila Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN 978-952-245-617-5 ISSN 1798-0089 Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotEsimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk
Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotMetsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet
Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä
LisätiedotYleisen asumistuen ma a ra n laskennan ohje
Yleisen asumistuen ma a ra n laskennan ohje Sisällysluettelo Yleisen asumistuen laskenta Ruokakunta ja tulot Keskiarvotulo Jatkuva tulo o Palkka lisineen o Työttömyysetuus o Sairausvakuutuksen päiväraha,
LisätiedotKoti ja perhe numeroina 2014
Koti ja perhe numeroina 2014 Voit hakea lapsiperheen tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Lapsiperheen tuet 020 692 206 Asumisen tuet 020 692 201 Sisältö Äitiysavustus
Lisätiedot10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotIkääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus
Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous 26.4.2017 Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus % Työikäiset ja ikääntyneet tuloluokittain vuonna 2014, osuus % ikäryhmän
LisätiedotToimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo
Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen Raija Kostamo 28.3.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki Opintotuen
LisätiedotToimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti
Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti 16.2.2017 Miten asumista voidaan tukea Kelasta? Kelasta voi saada rahallista tukea asumiseen eri etuuksien muodossa Yleinen asumistuki
Lisätiedot10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotMiten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin
Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin Polvelta Toiselle messut, Rovaniemi 18.3.2017 Antti Pajula,
LisätiedotPerusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä
Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa
LisätiedotPELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI
PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotMetsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin
Metsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, 7.4.2018,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotHE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua
LisätiedotTyöllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
LisätiedotKelan asumistukitilasto
Kelan asumistukitilasto FPA-statistik Bostadsbidrag 2009 1234567891234567 123456789123456789 23456789123456789 456789123456789 6789123456789 89123456789 123456789 34567 91 56789123 12345678912345 Suomen
LisätiedotItäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto
Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja
Lisätiedot10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotKelan asumistukitilasto
Kelan asumistukitilasto FPA-statistik Bostadsbidrag 2008 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789
Lisätiedot10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotToimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta
1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotSeminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista
Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista
LisätiedotLakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys
1 (8) Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys Tässä selvityksessä tarkastellaan vain lakisääteisiä eläkkeitä. Eläkkeensaajien muita tuloja, esimerkiksi ansiotuloja, yksityisistä eläkevakuutuksista
LisätiedotKelan asumistukitilasto
2012 Kelan asumistukitilasto FPA-statistik Bostadsbidrag Sosiaaliturva 2013 Socialskydd Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Kelan asumistukitilasto 2012
LisätiedotKelan asumistukitilasto
Kelan asumistukitilasto FPA-statistik Bostadsbidrag 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789 123456789123456789
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LUONNOS 29.9 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain kumoamisesta ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
LisätiedotTOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta
TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi
LisätiedotKelan asumistukitilasto
Kelan asumistukitilasto FPA-statistik Bostadsbidrag 78912 34567891234 123456789123456 12345678912345678 123456789123456789 3456789123456789 56789123456789 789123456789 9123456789 23456789 Kansaneläkelaitos
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa
LisätiedotEsitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta annetun lain 16 ja 51 :n muuttamisesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotRekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka
Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan
LisätiedotAsumisen tuen kohtaanto vuonna 2004
Ympäristöministeriön raportteja 25 2007 Asumisen tuen kohtaanto vuonna 2004 Jaana Pasanen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 25 2007 Asumisen tuen kohtaanto vuonna 2004 Jaana Pasanen
LisätiedotElina Ahola Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella
Työpapereita 84/2015 Elina Ahola Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella KELAN TUTKIMUSOSASTO Kirjoittaja
LisätiedotJYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen
JYYn Toimeentuloinfo Opintotukisihteeri Meri Himanen 3.5.2017 Ajankohtaista opintotuesta Kesätuki Opintotuen muutokset Opintotukitoiminnan siirtyminen yliopistolta Kelaan Kesäopintotuki Kesäkuukausille
LisätiedotYksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä
Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen), tekee kesätöitä kesä-elokuussa (palkka 2400 /kk), hakee yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen Yksin asuva
LisätiedotKuvaus Kelan keskeisistä työikäisten etuuksista. Tomi Ståhl Muutosjohtaja, vaikuttavuus
Kuvaus Kelan keskeisistä työikäisten etuuksista Tomi Ståhl Muutosjohtaja, vaikuttavuus Toimi-hanke ja Kelan kuvaus Kelan keskeisistä työikäisten etuuksista Laadittu sosiaaliturvan uudistamistyön tueksi.
LisätiedotKoti ja perhe. Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi
Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy
LisätiedotElämässä mukana muutoksissa tukena
Elämässä mukana muutoksissa tukena Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.
LisätiedotTyöttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011
Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotKotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.
HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi
LisätiedotKoti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi
Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain
LisätiedotPertti Honkanen. Asumiskustannukset toimeentulotuessa 72/2010. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kelan tutkimusosasto
Pertti Honkanen Asumiskustannukset toimeentulotuessa 72/2010 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Kelan tutkimusosasto Pertti Honkanen Asumiskustannukset toimeentulotuessa 72/2010 Sosiaali- ja terveysturvan
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2006
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 7 7 Vapaarah. vuokra-as. keskivuokra, /m/kk 1,-1,9 1,5-11,9 1,-13, Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1, %, kaikki
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
Lisätiedot