VUODEN 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUODEN 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI"

Transkriptio

1 VUODEN 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI (Käännös)

2 1 SISÄLTÖ Sivu 1. Yleistä henkilöstöraportoinnista 2 2. Paraisten kaupungin organisaatio Kaupungin henkilöstö 3 4. Henkilöstörakenteen kuvaus (kuviot) 4 5. Henkilöstön keski-ikä 6 6. Henkilöstökustannukset 7 7. Poissaolot töistä Sairauspoissaolot Muut poissaolot Eläkkeelle siirtymiset Työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta Kehittämisalueet Henkilöstöraportin tunnusluvut 16 Kansikuva: Patrik Söderblom

3 2 1. YLEISTÄ HENKILÖSTÖRAPORTOINNISTA Vuoden 2013 henkilöstöraportti noudattaa vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen raportoinnissa käyttöön otettuja periaatteita. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa informaatiota henkilöstön kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportissa ilmoitetut tiedot ilmaisevat kunkin vuoden tilanteen 31. joulukuuta. Henkilöstöraportin tiedot kootaan pääasiassa kaupungin oman henkilöstönseurantajärjestelmän kautta, johon tiedot tulevat palkanlaskennassa käytettävästä Pegasos-tietokannasta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusten mukaan raporttiin tulee valita henkilöstöä, toimintaa ja tuloksia kuvaavia tunnuslukuja. Informaatio esitetään tavalla, joka mahdollistaa kehityksen seuraamisen pidemmän ajan kuluessa ja trendien ja poikkeamien tunnistamisen. Tähän raporttiin sisältyy sen vuoksi useissa kohdin vertailuja vuosiin 2011 ja Kaupunginhallitukselle suunnatun säännöllisen talousraportoinnin käyttöönoton yhteydessä päätettiin, että henkilöstöraportointi koostuu kahdesta mittarista, henkilöstökustannuksista ja työntekijöiden määrästä määrättynä päivänä. Työntekijöiden määrä esiteltiin osastoittain. Jokainen työsuhde on kooditettu joko vakinaiseksi tai määräaikaiseksi. Jakoa vain näihin kahteen ryhmään ei pidetty riittävänä kuvaamaan työpaikkojen todellisuutta, minkä vuoksi määräaikaiset eritellään vielä kahteen ryhmään, sijaisiin ja muihin määräaikaisiin. Muilla määräaikaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä siis sellaisia määräaikaisia, joita ei ole palkattu jonkun toisen sijaiseksi. Esimerkkinä tällaisista työsuhteista ovat hanketyöntekijät, palkkatuella palkatut työntekijät ja oppisopimustyöntekijät. Sivistysosastolla määräaikaiset työntekijät ovat useimmiten opettajia, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja ja voidaan sen vuoksi palkata vain lukuvuodeksi kerrallaan. 2. PARAISTEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Paraisten kaupunki koostui seuraavista palveluja tuottavista osastoista: sivistysosasto, sosiaali- ja terveysosasto ja ympäristöosasto. Etupäässä tukitoimintoja tuottavat palvelutoimialat muodostavat konsernipalvelujen kokonaisuuden. Kaupungin hallinto on jaettu konsernipalveluihin ja osastoihin seuraavasti: KONSERNIPALVELUT: Hallintopalvelut (hallinto, juridinen neuvonta, rakennusjuridiikka, valmistelu kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, kaupunginhallituksen ja valtuuston sihteeritehtävät, konserniasiat, konserniyhtiöt) Liikenne- ja viestintäpalvelut (tiedotus, IKT, puhelinliikenne, saaristo ja saaristoliikenne, lähipalvelulautakunnat) Henkilöstöpalvelut (henkilöstöasiat, palkanlaskenta, työsuojelu ja työhyvinvointi) Talouspalvelut (tilinpäätökset, raportointi, seuranta) Elinkeinopalvelut (elinkeinoelämän kehittäminen, matkailu, hankkeet, maatalous)

4 3 Palvelutoiminnot (kiinteistöt, ruokapalvelut, siivouspalvelut) OSASTOT: Ympäristöosasto Yksiköt: mittausyksikkö, tekninen yksikkö, kaavoitusyksikkö, ympäristönsuojeluyksikkö (mukaan lukien viheryksikkö), rakennusvalvontayksikkö, vesihuoltolaitos Sivistysosasto Yksiköt: ruotsinkielisen koulutuksen yksikkö, suomenkielisen koulutuksen yksikkö, päivähoitoyksikkö, kulttuuriyksikkö, kirjastoyksikkö Sosiaali- ja terveysosasto Yksiköt: sosiaalipalveluyksikkö, perheyksikkö, vanhustenhuoltoyksikkö, terveydenhuoltoyksikkö 3. KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Paraisten kaupungilla oli 876 vakinaista, toistaiseksi palkattua työntekijää sekä 433 määräaikaisesti palkattua työntekijää (sijaisia ja muita määräaikaisia). Henkilöstörekisterissä oli siis yhteensä työntekijää, joista 985 oli täysipäiväisiä. Eri osastojen ja konsernipalvelujen vakinainen henkilöstö Konsernipalvelut 110 (120) (124) Sivistysosasto 380 (385) (381) Sosiaali- ja terveysosasto 322 (312) (306) Ympäristöosasto 64 (66) (67) Yhteensä

5 4. HENKILÖSTÖRAKENTEEN KUVAUS (KUVIOT) 4

6 5

7 6 5. HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Kuntaliiton mukaan henkilöstön ikäjakaumaa suositellaan seurattavaksi ainakin vakinaisen henkilöstön osalta. Ikä lasketaan raportointivuoden ja syntymävuoden erotuksena ja ilmoitetaan kokonaislukuna. Keski-ikä ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella. Ikäprofiili voidaan ryhmitellä myös viiden vuoden jaksoissa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Miehet: 48,0 (46,9) (46,9 vuotta) Naiset: 48,4 (47,8) (48,3 vuotta) Sekä miesten että naisten keski-ikä on noussut, koko henkilöstön keski-ikä on 48,3 vuotta, joka on korkeampi kuin Suomen kuntien keskiarvo 46,0 vuotta (2012, TTK Kunta-alan työolobarometri ). Korkea keski-ikä tarkoittaa sitä, että yksiköiden on tärkeää suunnitella vuosittain toimenpiteitä eläkkeelle siirtymisten myötä menetettävän osaamisen korvaamiseksi. Kooste kaikkien vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden työntekijöiden ikäjakaumasta:

8 vuotiaiden ikäryhmässä kaikki ovat jääneet eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle vuonna 2013, mutta vuotiaiden ikäryhmään kuuluvien työntekijöiden suuri lukumäärä osoittaa tarpeen tehdä välittömästi yksikkökohtaisia suunnitelmia tulossa olevan suuren eläkeaallon hallitsemiseksi. Henkilöstön keski-ikä eri osastoilla ja konsernipalveluissa käy ilmi seuraavasta kuvasta: 6. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökustannukset: Palkkakustannukset: Sivukulut Henkilöstökustannukset nousivat 1,9 % vajaasta 49,9 miljoonasta runsaaseen 50,8 miljoonaan. Palkkakustannukset jakautuivat seuraavasti (lomarahat, vuosilomapalkka ja jaksotetut palkat tasaisesti jaettuna): Vakinaisten palkat 82,9 % 82,9 % 83,3 % Sijaiset 7,1 % 7,1 % 6,9 % Määräaikaiset työntekijät 2,9 % 2,3 % 2,9 % Työllistetyt (ml. kesätyöt) 0,4 % 0,8 % 0,5 % Työaikakorvaukset 5,9 % 6,0 % 6,1 % Muut (toimeksiannot ym.) 0,9 % 0,4 % 0,3 % 7. POISSAOLOT TÖISTÄ

9 8 Paraisten kaupungin raportointiohjelma esittää työssäolon keskeytykset syyn mukaan luokiteltuina. Kaikkien työntekijöiden poissaolot rekisteröidään tietokantaan kalenteripäivinä. Syyt töistä poissaoloihin (kalenteripäivinä): Syy Vuorotteluvapaa Perhevapaa Sairauspoissaolo, palkallinen Sairauspoissaolo, palkaton Sairas lapsi Työtapaturma Kuntoutus Henkilökohtaiset syyt Lomarahojen vaihtaminen vapaapäiviksi SAIRAUSPOISSAOLOT Länsi-Turunmaan kaupungin vuoden 2009 ensimmäisessä henkilöstöraportissa tehdyn poissaolojen analysoinnin ja saatavilla oleviin vertailulukuihin tehdyn vertailun jälkeen päätettiin, että sairauspoissaoloja kuvaavana tunnuslukuna ovat ns. omat sairauspoissaolot eli palkalliset sairauspoissaolot + palkattomat sairauspoissaolot.

10 9 Vuoden 2013 sairauspoissaolojen tunnusluku: päivää Vuonna 2012: päivää Vuonna 2011: päivää Kalenteripäivät henkilöä kohden: 13,3 kalenteripäivää/koko henkilöstö (19,8 vakinaista työntekijää kohden) Vuonna 2012: 13,4 kalenteripäivää/henkilö (20,6 vakinaista työntekijää kohden) Vuonna 2011: 13,5 kalenteripäivää/henkilö (19,6 vakinaista työntekijää kohden) Luku 13,4 kalenteripäivää/henkilö lasketaan sen henkilöstömäärän pohjalta, joka saadaan henkilöstörekisteristä, johon poissaolot kirjataan. 475 työntekijää (runsaat 36 % rekisterissä olevista työntekijöistä) ei ole vuoden aikana ollut sairauden takia poissa yhtään päivää. Vuonna 2012 koko vuoden terveinä olleiden määrä oli 448. Luku 19,8 kalenteripäivää vakinaista työntekijää kohden on matemaattinen rakennelma, jossa sairauspoissaolopäivien kokonaismäärää kuvataan suhteessa vakinaisten työntekijöiden määrään ja saadaan näin kuvattua vakinaisen henkilöstön maksimaalinen teoreettinen työpanos vähennettynä sairauspoissaolopäivien määrällä. Tätä tunnuslukua käytetään monien tutkimusten vertailuissa ja yli 20 meneviä poissaolopäiviä pidetään varoitusmerkkinä. Sekä päivien kokonaismäärä että keskiarvo ovat pienentyneet hieman vuodesta 2012, mutta ne ovat edelleen lähellä 20. Sairauspoissaolotilastoja tulkittaessa on syytä huomioida, että useimmat työntekijät ovat olleet poissa 0 10 päivää, tässä ryhmässä sairauspoissaolojen keskiarvo on 3,98 päivää. Seuraavassa poissaoloryhmässä eli poissaoloja päivää (150 työntekijää) sairauspoissaolojen keskiarvo on 17,62 päivää, joten suurin selitys korkealle kokonaiskeskiarvolle on pitkällä sairauslomalla olevien ryhmä. Sairauslomapäivien mediaani on itse asiassa vain 2. Palkattomia sairauspoissaoloja kuvaavat kalenteripäivät jakautuvat 33 työntekijän kesken, joista osa on ollut työkyvyttömänä suurimman osan vuotta Tehostettuihin kuntoutustoimenpiteisiin on ryhdytty sen selvittämiseksi, onko näillä pitkällä sairauslomalla olevilla vielä mahdollisuuksia palata työhönsä. Palkattomien sairauspoissaolojen määrän lisääntymisen myötä on olemassa riski, että kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset menot nousevat tulevina vuosina tuntuvasti. Varhaisen puuttumisen mallia on sovellettu lyhyempien sairauspoissaolojen hallitsemiksi ja työelämään paluun vauhdittamiseksi. Tavoitteena on, että työntekijä voi palata työhön turvallisesti ja oikea-aikaisesti terveytensä vaarantumatta. Sairausloman aikaisissa keskusteluissa selviää, onko työntekijä palautunut täysin ennalleen ja voiko hän palata työhön ilman erityisjärjestelyitä vai tarvitaanko konkreettisia, usein tilapäisiä sopimuksia työn muuttamisesta. Kokemukset vastaavista malleista muissa kunnissa ovat osoittaneet, että varhainen ammattimaiseen kuntoutukseen panostaminen uudelleen sijoittamisen ja joustavien työjärjestelyiden muodossa kannattaa, koska pitkät sairauspoissaolot ovat se yksittäinen tekijä, joka etupäässä ennakoi varhaiseläköitymistä. Työterveyshuollon mukaan sairauspoissaolojen lisääntyminen korreloi myös korkean keski-iän kanssa fyysisesti raskaammissa työtehtävissä. 7.2 MUUT POISSAOLOT

11 10 Perhevapaat (äitiys- ja hoitovapaat) ovat lisääntyneet, kuten myös vuorotteluvapaasta johtuvat poissaolopäivät. Poissaolot henkilökohtaisista syistä ovat vähentyneet eniten. Tämän voi selittää Paraisten kaupungin tiukka linja sijaisten palkkaamisessa, periaatteessa virka- tai työvapaata voidaan myöntää vain silloin, kun sijaista ei palkata. 8. ELÄKKEELLE SIIRTYMISET Vuonna 2013 eläkkeelle siirtyi yhteensä 34 henkilöä, 30 työntekijälle myönnettiin vanhuuseläke ja 4 työntekijää siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämän lisäksi 9 työntekijälle myönnettiin osa-aikaeläke, mikä tarkoittaa sitä, että he siirtyivät omasta pyynnöstään osa-aikatyöhön vähintään 58 vuoden iässä. Eläkemuoto: : Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke tai yksilöllinen varhaiseläke on huono vaihtoehto sekä työnantajalle että työntekijälle. Työnantajan varhaiseläkemenoperusteiset menot nousevat, varhaiseläkkeelle siirtyvät työntekijät eivät saavuta täyttä eläkettä. Tässä mielessä vuoden 2013 luvut ovat erittäin hyviä vuoteen 2012 verrattuna. Eläkkeelle siirtyvien määrä tulee lähivuosina kasvamaan entisestään, ja koska jokainen varhaiseläke maksaa (Kevan laskemien mukaan) vähintään euroa, on äärimmäisen tärkeää, että Paraisten kaupunki jatkossakin räätälöi aktiivisesti ratkaisuja, jotka mahdollistavat työntekijöiden työnteon henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Välittömän taloudellisen hyödyn lisäksi kyse on myös imagosta työnantaja, joka hoitaa nämä asiat hyvin, on myös houkutteleva työnantaja. 9. TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpolitiikalle vahvistettiin muun muassa seuraava tavoite henkilöstöstrategiaprosessin yhteydessä: Kaupungilla on osaava ja motivoitunut, hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöstrategiaan kirjatut toimenpiteet toimivat esimiesten tukena. Koska kaikkien työntekijöiden tulee oikeasti voida vaikuttaa työyhteisöön, kaikilla työpaikoilla suositellaan pidettäväksi säännöllisiä työpaikkakokouksia ja säännöllisiä kehityskeskusteluja esimiesten ja työntekijöiden välillä. Tehtävänkuvausten tulee olla ajan tasalla ja niitä tulee päivittää säännöllisesti. Paraisten kaupunki tukee henkilöstön omaa liikuntatoimintaa subventoimalla liikuntaseteleitä 40 eurolla vuodessa työntekijää kohden. Liikuntaseteleitä voi käyttää maksuvälineenä kuntosaleilla,

12 11 uimahalleissa ja muissa kuntoilualan yrityksissä. Lisäksi Paraisten kaupunki on neuvotellut paikallisten yritysten kanssa ryhmäalennuksesta kuntosaleille ja myöntää henkilöstölle alennusta kansalaisopistojen jumpparyhmiin osallistumisesta. Kaupunki on subventoinut myös osallistumista Folkhälsanin terapia-altaassa järjestettäviin vesivoimisteluryhmiin. Koska liikuntaseteleitä ei voi käyttää kaikissa kunnanosissa ja koska päätettiin kuulla henkilöstön omia toiveita muun tyky-toiminnan (työkykyä ylläpitävän toiminnan) suhteen, henkilöstöryhmät ovat voineet anoa avustusta myös erilaiseen liikunta- ja virkistystoimintaan. Byrokratian vähentämiseksi päätettiin, että jokaisella työpaikalla voidaan käyttää 25 euroa työntekijää kohden yksikköpäällikön hyväksymään virkistystoimintaan. Henkilöstöpäällikkö koordinoi toimintaa ja hyväksyy laskut virkistyssuunnitelman perusteella. Henkilöstön viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän toiminnan kustannukset jakautuivat seuraavasti ( ): 2013: 2012: 2011: Henkilöstöhuolto ja virkistys Tyky-toiminta Henkilöstörahasto Henkilöstöhuoltoon ja virkistykseen kuuluvat vuosijuhlasta, muistamisista, henkilöstön kahvista ja Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön henkilöstölounaan subventoinnista aiheutuvat kustannukset. Tyky-kustannukset koostuvat lähinnä liikuntaseteleistä ja muusta aktiivisesta liikuntatoiminnasta. Henkilöstörahaston varoja käytettiin me-henkeä edistävään toimintaan, yli 30 vuotta palvelussuhteessa olleiden työntekijöiden muistamiseen sekä koulutuksesta myönnettäviin stipendeihin. Työhyvinvointia on siten tarkasteltu laajana käsitteenä, joka sisältää eri aktiviteetteja ja toimintaa. Paraisten kaupunki on vuonna 2013 käyttänyt tähän tarkoitukseen runsaat 77 euroa vakinaista työntekijää kohden. 2012: 99 /työntekijä 2011: 119 /työntekijä Paraisten kaupungin työterveyshuollon tuottaa Paraisten kaupungin työterveyshuolto. Työterveyshuoltosopimus kattaa lakisääteisen Kelan korvausluokan I mukaisen työterveyshuollon eli ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työterveyshuoltoon suuntautuneen sairaanhoidon. Ehkäisevään toimintaan sisältyvät muun muassa - työpaikkaselvitykset - terveystarkastukset - terveyden ja työpaikan olojen seuranta. Sairaanhoito pitää sisällään yleislääkäritasoisen avohoidon laboratorio- ja röntgentutkimuksineen sekä työterveyshoitajan sairasvastaanoton.

13 12 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma käsitellään vuosittain yhteistyötoimikunnassa, ja toimintaa kehitetään työterveyshuollon, työsuojelupäällikön ja henkilöstöpäällikön välisenä tiiviinä yhteistyönä. Työterveyshuollon kustannukset ( ): Brutto Netto Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2013 olivat euroa korvausluokassa I ja euroa korvausluokassa II, luokan I kustannuksista korvataan 60 % ja luokan II kustannuksista 50 %. Luokka I, korvaus euroa, arvioitu nettokustannus euroa Luokka II, korvaus euroa, arvioitu nettokustannus euroa Kustannusten arvioidaan siis olevan noin euroa Kelan korvauksen jälkeen ( euroa vuonna 2012), mikä merkitsee sitä, että työterveyshuollon kustannukset ovat noin 89 euroa vakinaista työntekijää kohden (78 euroa vuonna 2012). Toiminta vuonna 2013 (vuoden 2012 toiminta suluissa): Korvausluokka I Taho Työpaikkaselvitykset (tuntia) Neuvonta (tuntia) Neuvonta (kpl) Terveystarkastukset (lukumäärä) Lääkäri 14 (17) 0 (7,5) 24 (13) 257 (204) Terveydenhoitaja 20 (25) 2 (9,5) 133 (45) 532 (472) Fysioterapeutti 24 (24) Psykologi 5 13 (18) Laboratorio (1 967) Röntgen 56 (49) Korvausluokka II Sairaanhoitokäynnit: 2013: 2012: Lääkäri 860 (897) Terveydenhoitaja 56 (37) Tutkimukset: Laboratorio (1 233) Röntgen 61 (99)

14 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutuskustannukset olivat euroa ( euroa vuonna 2012 ja euroa vuonna 2011), luottamushenkilöiden koulutus maksoi euroa (4 024 euroa vuonna 2012 ja euroa vuonna 2011). Vuoteen 2012 verrattuna henkilöstön koulutuskustannukset ovat laskeneet, kun taas luottamushenkilöiden koulutuskustannukset ovat nousseet johtuen vuonna 2013 alkaneesta valtuustokaudesta. Paraisten kaupungilla ei ole yhteistä rekisteriä henkilöstön koulutuspäivien seuraamiseksi yksiköittäin, mutta yhteensä työvapaata myönnettiin päivää organisaation ulkopuolella järjestettävään koulutukseen osallistumista varten (1 290 päivää vuonna 2012). 11. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminnan tärkeimmän väylän muodostaa yhteistyötoimikunta. Paraisten kaupungin yhteistyötoimikunnassa oli vuonna 2013 neljä työnantajan edustajaa, kymmenen ammattijärjestöjen henkilöstöedustajaa ja kolme työsuojeluvaltuutettua. Henkilöstöpäällikkö osallistuu kaikkiin kokouksiin asiantuntijana. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteisiä henkilöstökysymyksiä, ohjeita ja sääntöjä sekä työsuojeluasioihin asetetun työryhmän valmistelemia työsuojelukysymyksiä. Kaikki kokoukset aloitettiin kaupunginjohtajan pitämällä katsauksella taloustilanteesta tai muista ajankohtaisista asioista. 12. KEHITTÄMISALUEET Henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma muodostaa kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämisalueiden rungon. Henkilöstöyksikön vuoden 2013 painopistealueet, mittarit ja tulokset olivat seuraavat: Yleiseen osaamiseen (asiakaspalvelu, lainsäädäntö, talous, prosessinkehitys ym.) liittyvän koulutustarpeen kartoittaminen Arviointi: Kartoituksen tulokset esitellään johtoryhmässä. Tavoitetaso: Konkreettiset toimenpiteet suunniteltu syksyllä Kartoituksen tulokset on esitelty johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa. Tulosten perusteella syksyksi 2014 suunnitellaan asiakaspalvelukoulutusta. Sairauspoissaolojen seurantamallin kehittäminen Arviointi: Yksikkökohtaiset raportit neljä kertaa vuodessa. Tavoitetaso: Yksiköt, joissa on paljon sairauspoissaoloja, ryhtyvät toimenpiteisiin.

15 14 Yksikkökohtaiset raportit on lähetetty säännöllisesti, kolmikantaneuvotteluja on pidetty useita. Uudet ohjeet on laadittu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työsuojelupäällikön toimenkuvan kehittäminen, konkreettiset toimenpiteet työhyvinvoinnin parantamiseksi Arviointi: Sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Tavoitetaso: Vuoden 2013 henkilöstöraportti osoittaa poissaolojen vähentyneen. Työsuojelupäällikkö palkattiin osa-aikaisena Esimiehiä on koulutettu konkreettisiin toimenpiteisiin työhyvinvoinnin parantamiseksi. Sairauspoissaolot ovat vuonna 2013 vähentyneet vuoteen 2012 verrattuna. Työympäristökartoituksen tulosten analysointi Arviointi: Tulosten levittäminen kaikkiin yksiköihin. Tavoitetaso: Konkreettiset toimenpiteet aloitettu keväällä Sosiaali- ja terveydenhuollossa ja päivähoidossa sitouduttiin osallistumaan reflektiivisiin työyhteisötaitoihin liittyvään hankkeeseen vuoden 2014 aikana. Esimiesten täydennyskoulutus työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvissä asioissa Arviointi: Esimiesten koulutuspäivien lukumäärä. Tavoitetaso: Kaksi koulutuspäivää aiheesta työhyvinvointi ja työsuojelu. Koulutuspäiviä on järjestetty kolme. Koulutustarpeen kartoituksen toteutti korkeakouluharjoittelija Henrik Katajainen henkilöstöpalvelujen ohjeiden mukaisesti. Tarkoituksena oli selvittää sellaisen koulutuksen tarvetta, jota voidaan järjestää osasto- ja yksikkörajat ylittäen. Kesällä toteutetun kyselyn vastausprosentti oli hyvin alhainen eikä tuloksia sen vuoksi analysoida perinpohjaisesti, vaan kysely täydentää koulutustarpeiden selvittelyjä, joita tehdään osastoilla kehityskeskustelujen ja työpaikkakokousten yhteydessä. Henkilöstöpalvelut käyttää kyselyssä saatua aineistoa ehdottaessaan koulutuksia, joita voidaan niiden sopiessa kaupungin muuhun koulutustarpeeseen järjestää teemapäivien tai inspiraatioluentojen muodossa. Vastaukset voidaan jakaa karkeasti seuraaviin ryhmiin: 1) Ristiriitatilanteiden hallinta, stressinhallinta ja rentoutumistekniikat 2) Kielikoulutus (lähinnä ruotsi) 3) Työsuojelullisiin asioihin liittyvä koulutus (esim. aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen) 4) ATK-koulutus, videoneuvottelut, Skype ja muut välineet 5) Työjuridiikka (esimiehille) Henkilöstöpolitiikan painopisteestä voidaan todeta, että henkilöstöpalvelut on keskittynyt kehittämään menetelmiä yksilöiden työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2012 työympäristökartoitus osoitti kaiken kaikkiaan hyviä tuloksia.

16 15 Negatiivinen suuntaus kaikilla pääalueilla (henkilökohtainen kehitys, työyhteisö, johtaminen ja työ kokonaisuutena) osoitti kuitenkin yhdistettynä lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, että työpaikalla viihtymiseen liittyviin kysymyksiin on syytä panostaa. Hyvinvointi työssä koostuu kaikesta siitä, mikä edesauttaa työyhteisöä ja organisaatiota onnistumaan perustehtävässään. Organisaatiorakenteiden on oltava toimivia ja henkilöstön osaamisen on vastattava työn asettamia vaatimuksia aina palkkaamishetkestä ammattiuran loppuun asti. Sen lisäksi, että on tärkeää pitää tehtävänkuvaukset jatkuvasti ajan tasalla ja keskustella säännöllisesti työnjakoon ja vastuisiin liittyvistä kysymyksistä, tärkeää on myös se, että päivittäiset rutiinit toimivat tyydyttävällä tavalla ja että yhteistyö sujuu. Työyhteisön hyvinvointia edistävät henkilöstön osallisuuden kokemus ja vaikuttamismahdollisuudet. Vuoden 2013 aikana tehdyssä henkilöstöpolitiikan kehittämistyössä jatkettiin varhaisen puuttumisen mallin kehittämistä ja päivittämistä. Erityistä painoa pantiin sille, että lyhyisiin sairauspoissaoloihin reagoidaan varhaisessa vaiheessa, jotta konkreettisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa ja etsiä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ratkaisuja, jos on olemassa vaara työkyvyn alentumisesta. Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikoulutuksessa esimiehet saivat opastusta konkreettisista toimenpiteistä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tavoitteena oli, että esimiehet ottavat aktiivisen roolin omien työyksiköidensä kehittämistyössä ja käynnistävät yhteistyössä henkilöstöpalvelujen kanssa hyvinvointia kehittäviä prosesseja. Hyödyntämällä jo olemassa olevia ja toimivia asioita ja eliminoimalla sellaista, joka ei toimi, voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan on etsittävä konkreettisia, arkea parantavia käytännön ratkaisuja. Yhteinen nimittäjä sekä kurssilla käynnistyneelle että työyksiköissä jatkuvalle kehittämistyölle on sen ymmärtäminen, että työhyvinvointia luodaan yhteistyöllä ja että kaikilla työntekijöillä on oma tärkeä roolinsa tässä työssä!

17 HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUVUT 2013: HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö lukumäärä 876 Henkilöstökustannukset Palkat Sivukulut HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyshuolto, brutto Työterveyshuolto, netto Koulutus Työhyvinvointi HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön keski-ikä - miehet vuotta 48,0 - naiset vuotta 48,4 Eläkkeelle siirtyneet 2013 lukumäärä 34 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet 2013 lukumäärä 8 Osa-aikaeläkkeellä olevat lukumäärä 16 Sairauspoissaolot kalenteripäivää

VUODEN 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI

VUODEN 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODEN 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI 1 (Käännös) SISÄLTÖ Sivu 1. Yleistä henkilöstöraportoinnista 2 2. Paraisten kaupungin organisaatio 31.12.2014 2 3. Kaupungin henkilöstö 3 4. Henkilöstörakenteen kuvaus (kuviot)

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

(Käännös) 2893/01.00.00.02/2016 VUODEN 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI. Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos

(Käännös) 2893/01.00.00.02/2016 VUODEN 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI. Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos (Käännös) 2893/01.00.00.02/2016 VUODEN 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstövoimavarojen arviointi... 1 3 Henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. 1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32

Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstötilinpäätös muodostaa kiinteän osan menneen vuoden talouden ja toiminnan tarkastelua ja antaa pohjaa tulevalle suunnittelulle.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2 Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto 1 JOHDANTO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...4 1.1 Palvelussuhteen luonne...4 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet tulosalueittain...5

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011 PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilökunta toimielimittäin 31.12.2011... 3 1.2. Henkilöstömäärän kehitys toiminnoittain 2008 2011... 4 1.3. Henkilökunnan

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS

TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TOIVAKAN KUNNAN HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 4 3. HENKILÖSTÖ... 5 3.1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 5 3.2. HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA...

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Sisällysluettelo Johdanto Henkilöstömäärä Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen Terveysperusteiset poissaolot Eläköityminen

Sisällysluettelo Johdanto Henkilöstömäärä Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön osaamisen kehittäminen Terveysperusteiset poissaolot Eläköityminen Henkilöstöraportti 2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Henkilöstömäärä 2 3 Henkilöstön ikärakenne 5 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 6 5 Terveysperusteiset poissaolot 6 6 Eläköityminen 7 7 Työvoimakustannukset

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014 Johtoryhmä 27.4.2015 Yhteistyötoimikunta 29.5.2015 xx Tarkastuslautakunta 19.5.2015 Khall 4.5.2015 xxx Kvalt 8.6.2015 xx Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit...

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 2 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Käsitelty: Kunnanhallitus 25.3.2014, 118 Kehittämistoimikunta 22.4.2014, 13 Tarkastuslautakunta 3.4.2014, 12 Kunnanhallitus 27.5.2014, 205 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2013... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 5 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA?

PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? PERUUTUSPEILIIN KATSOMISTA VAI ETEENPÄIN SUUNTAAMISTA? Terve yritys pulssikysely ennustaa työhyvinvoinnin tasoa kehityspäällikkö Sabina Brunou sabina.brunou@diacor.fi 5157 PALVELUMME TYÖPAIKOILLE Työhyvinvointipalvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Liikelaitoskuntayhtymä Puhti Henkilöstöraportti 2012

Liikelaitoskuntayhtymä Puhti Henkilöstöraportti 2012 Liikelaitoskuntayhtymä Puhti Henkilöstöraportti 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. KESKEISET ASIAT HENKILÖSTÖNÄKÖKULMASTA... 2 2. HENKILÖTYÖVUODET JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 2.1. HENKILÖTYÖVUODET... 3 2.2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit Rapor'pake*t Rapor'pake*t 4 raporttipakettia työhyvinvoinnin seuraamiseen ja mittaamiseen henkilöstön tunnuslukujen analysoimisen hälytysraportit tukemaan päivittäistä johtamista tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot