VUODEN 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI
|
|
- Helena Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VUODEN 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI (Käännös)
2 1 SISÄLTÖ Sivu 1. Yleistä henkilöstöraportoinnista 2 2. Paraisten kaupungin organisaatio Kaupungin henkilöstö 3 4. Henkilöstörakenteen kuvaus (kuviot) 4 5. Henkilöstön keski-ikä 6 6. Henkilöstökustannukset 7 7. Poissaolot töistä Sairauspoissaolot Muut poissaolot Eläkkeelle siirtymiset Työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta Kehittämisalueet Henkilöstöraportin tunnusluvut 16 Kansikuva: Patrik Söderblom
3 2 1. YLEISTÄ HENKILÖSTÖRAPORTOINNISTA Vuoden 2013 henkilöstöraportti noudattaa vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen raportoinnissa käyttöön otettuja periaatteita. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa informaatiota henkilöstön kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportissa ilmoitetut tiedot ilmaisevat kunkin vuoden tilanteen 31. joulukuuta. Henkilöstöraportin tiedot kootaan pääasiassa kaupungin oman henkilöstönseurantajärjestelmän kautta, johon tiedot tulevat palkanlaskennassa käytettävästä Pegasos-tietokannasta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusten mukaan raporttiin tulee valita henkilöstöä, toimintaa ja tuloksia kuvaavia tunnuslukuja. Informaatio esitetään tavalla, joka mahdollistaa kehityksen seuraamisen pidemmän ajan kuluessa ja trendien ja poikkeamien tunnistamisen. Tähän raporttiin sisältyy sen vuoksi useissa kohdin vertailuja vuosiin 2011 ja Kaupunginhallitukselle suunnatun säännöllisen talousraportoinnin käyttöönoton yhteydessä päätettiin, että henkilöstöraportointi koostuu kahdesta mittarista, henkilöstökustannuksista ja työntekijöiden määrästä määrättynä päivänä. Työntekijöiden määrä esiteltiin osastoittain. Jokainen työsuhde on kooditettu joko vakinaiseksi tai määräaikaiseksi. Jakoa vain näihin kahteen ryhmään ei pidetty riittävänä kuvaamaan työpaikkojen todellisuutta, minkä vuoksi määräaikaiset eritellään vielä kahteen ryhmään, sijaisiin ja muihin määräaikaisiin. Muilla määräaikaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä siis sellaisia määräaikaisia, joita ei ole palkattu jonkun toisen sijaiseksi. Esimerkkinä tällaisista työsuhteista ovat hanketyöntekijät, palkkatuella palkatut työntekijät ja oppisopimustyöntekijät. Sivistysosastolla määräaikaiset työntekijät ovat useimmiten opettajia, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja ja voidaan sen vuoksi palkata vain lukuvuodeksi kerrallaan. 2. PARAISTEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Paraisten kaupunki koostui seuraavista palveluja tuottavista osastoista: sivistysosasto, sosiaali- ja terveysosasto ja ympäristöosasto. Etupäässä tukitoimintoja tuottavat palvelutoimialat muodostavat konsernipalvelujen kokonaisuuden. Kaupungin hallinto on jaettu konsernipalveluihin ja osastoihin seuraavasti: KONSERNIPALVELUT: Hallintopalvelut (hallinto, juridinen neuvonta, rakennusjuridiikka, valmistelu kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, kaupunginhallituksen ja valtuuston sihteeritehtävät, konserniasiat, konserniyhtiöt) Liikenne- ja viestintäpalvelut (tiedotus, IKT, puhelinliikenne, saaristo ja saaristoliikenne, lähipalvelulautakunnat) Henkilöstöpalvelut (henkilöstöasiat, palkanlaskenta, työsuojelu ja työhyvinvointi) Talouspalvelut (tilinpäätökset, raportointi, seuranta) Elinkeinopalvelut (elinkeinoelämän kehittäminen, matkailu, hankkeet, maatalous)
4 3 Palvelutoiminnot (kiinteistöt, ruokapalvelut, siivouspalvelut) OSASTOT: Ympäristöosasto Yksiköt: mittausyksikkö, tekninen yksikkö, kaavoitusyksikkö, ympäristönsuojeluyksikkö (mukaan lukien viheryksikkö), rakennusvalvontayksikkö, vesihuoltolaitos Sivistysosasto Yksiköt: ruotsinkielisen koulutuksen yksikkö, suomenkielisen koulutuksen yksikkö, päivähoitoyksikkö, kulttuuriyksikkö, kirjastoyksikkö Sosiaali- ja terveysosasto Yksiköt: sosiaalipalveluyksikkö, perheyksikkö, vanhustenhuoltoyksikkö, terveydenhuoltoyksikkö 3. KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Paraisten kaupungilla oli 876 vakinaista, toistaiseksi palkattua työntekijää sekä 433 määräaikaisesti palkattua työntekijää (sijaisia ja muita määräaikaisia). Henkilöstörekisterissä oli siis yhteensä työntekijää, joista 985 oli täysipäiväisiä. Eri osastojen ja konsernipalvelujen vakinainen henkilöstö Konsernipalvelut 110 (120) (124) Sivistysosasto 380 (385) (381) Sosiaali- ja terveysosasto 322 (312) (306) Ympäristöosasto 64 (66) (67) Yhteensä
5 4. HENKILÖSTÖRAKENTEEN KUVAUS (KUVIOT) 4
6 5
7 6 5. HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Kuntaliiton mukaan henkilöstön ikäjakaumaa suositellaan seurattavaksi ainakin vakinaisen henkilöstön osalta. Ikä lasketaan raportointivuoden ja syntymävuoden erotuksena ja ilmoitetaan kokonaislukuna. Keski-ikä ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella. Ikäprofiili voidaan ryhmitellä myös viiden vuoden jaksoissa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Miehet: 48,0 (46,9) (46,9 vuotta) Naiset: 48,4 (47,8) (48,3 vuotta) Sekä miesten että naisten keski-ikä on noussut, koko henkilöstön keski-ikä on 48,3 vuotta, joka on korkeampi kuin Suomen kuntien keskiarvo 46,0 vuotta (2012, TTK Kunta-alan työolobarometri ). Korkea keski-ikä tarkoittaa sitä, että yksiköiden on tärkeää suunnitella vuosittain toimenpiteitä eläkkeelle siirtymisten myötä menetettävän osaamisen korvaamiseksi. Kooste kaikkien vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden työntekijöiden ikäjakaumasta:
8 vuotiaiden ikäryhmässä kaikki ovat jääneet eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle vuonna 2013, mutta vuotiaiden ikäryhmään kuuluvien työntekijöiden suuri lukumäärä osoittaa tarpeen tehdä välittömästi yksikkökohtaisia suunnitelmia tulossa olevan suuren eläkeaallon hallitsemiseksi. Henkilöstön keski-ikä eri osastoilla ja konsernipalveluissa käy ilmi seuraavasta kuvasta: 6. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökustannukset: Palkkakustannukset: Sivukulut Henkilöstökustannukset nousivat 1,9 % vajaasta 49,9 miljoonasta runsaaseen 50,8 miljoonaan. Palkkakustannukset jakautuivat seuraavasti (lomarahat, vuosilomapalkka ja jaksotetut palkat tasaisesti jaettuna): Vakinaisten palkat 82,9 % 82,9 % 83,3 % Sijaiset 7,1 % 7,1 % 6,9 % Määräaikaiset työntekijät 2,9 % 2,3 % 2,9 % Työllistetyt (ml. kesätyöt) 0,4 % 0,8 % 0,5 % Työaikakorvaukset 5,9 % 6,0 % 6,1 % Muut (toimeksiannot ym.) 0,9 % 0,4 % 0,3 % 7. POISSAOLOT TÖISTÄ
9 8 Paraisten kaupungin raportointiohjelma esittää työssäolon keskeytykset syyn mukaan luokiteltuina. Kaikkien työntekijöiden poissaolot rekisteröidään tietokantaan kalenteripäivinä. Syyt töistä poissaoloihin (kalenteripäivinä): Syy Vuorotteluvapaa Perhevapaa Sairauspoissaolo, palkallinen Sairauspoissaolo, palkaton Sairas lapsi Työtapaturma Kuntoutus Henkilökohtaiset syyt Lomarahojen vaihtaminen vapaapäiviksi SAIRAUSPOISSAOLOT Länsi-Turunmaan kaupungin vuoden 2009 ensimmäisessä henkilöstöraportissa tehdyn poissaolojen analysoinnin ja saatavilla oleviin vertailulukuihin tehdyn vertailun jälkeen päätettiin, että sairauspoissaoloja kuvaavana tunnuslukuna ovat ns. omat sairauspoissaolot eli palkalliset sairauspoissaolot + palkattomat sairauspoissaolot.
10 9 Vuoden 2013 sairauspoissaolojen tunnusluku: päivää Vuonna 2012: päivää Vuonna 2011: päivää Kalenteripäivät henkilöä kohden: 13,3 kalenteripäivää/koko henkilöstö (19,8 vakinaista työntekijää kohden) Vuonna 2012: 13,4 kalenteripäivää/henkilö (20,6 vakinaista työntekijää kohden) Vuonna 2011: 13,5 kalenteripäivää/henkilö (19,6 vakinaista työntekijää kohden) Luku 13,4 kalenteripäivää/henkilö lasketaan sen henkilöstömäärän pohjalta, joka saadaan henkilöstörekisteristä, johon poissaolot kirjataan. 475 työntekijää (runsaat 36 % rekisterissä olevista työntekijöistä) ei ole vuoden aikana ollut sairauden takia poissa yhtään päivää. Vuonna 2012 koko vuoden terveinä olleiden määrä oli 448. Luku 19,8 kalenteripäivää vakinaista työntekijää kohden on matemaattinen rakennelma, jossa sairauspoissaolopäivien kokonaismäärää kuvataan suhteessa vakinaisten työntekijöiden määrään ja saadaan näin kuvattua vakinaisen henkilöstön maksimaalinen teoreettinen työpanos vähennettynä sairauspoissaolopäivien määrällä. Tätä tunnuslukua käytetään monien tutkimusten vertailuissa ja yli 20 meneviä poissaolopäiviä pidetään varoitusmerkkinä. Sekä päivien kokonaismäärä että keskiarvo ovat pienentyneet hieman vuodesta 2012, mutta ne ovat edelleen lähellä 20. Sairauspoissaolotilastoja tulkittaessa on syytä huomioida, että useimmat työntekijät ovat olleet poissa 0 10 päivää, tässä ryhmässä sairauspoissaolojen keskiarvo on 3,98 päivää. Seuraavassa poissaoloryhmässä eli poissaoloja päivää (150 työntekijää) sairauspoissaolojen keskiarvo on 17,62 päivää, joten suurin selitys korkealle kokonaiskeskiarvolle on pitkällä sairauslomalla olevien ryhmä. Sairauslomapäivien mediaani on itse asiassa vain 2. Palkattomia sairauspoissaoloja kuvaavat kalenteripäivät jakautuvat 33 työntekijän kesken, joista osa on ollut työkyvyttömänä suurimman osan vuotta Tehostettuihin kuntoutustoimenpiteisiin on ryhdytty sen selvittämiseksi, onko näillä pitkällä sairauslomalla olevilla vielä mahdollisuuksia palata työhönsä. Palkattomien sairauspoissaolojen määrän lisääntymisen myötä on olemassa riski, että kaupungin varhaiseläkemenoperusteiset menot nousevat tulevina vuosina tuntuvasti. Varhaisen puuttumisen mallia on sovellettu lyhyempien sairauspoissaolojen hallitsemiksi ja työelämään paluun vauhdittamiseksi. Tavoitteena on, että työntekijä voi palata työhön turvallisesti ja oikea-aikaisesti terveytensä vaarantumatta. Sairausloman aikaisissa keskusteluissa selviää, onko työntekijä palautunut täysin ennalleen ja voiko hän palata työhön ilman erityisjärjestelyitä vai tarvitaanko konkreettisia, usein tilapäisiä sopimuksia työn muuttamisesta. Kokemukset vastaavista malleista muissa kunnissa ovat osoittaneet, että varhainen ammattimaiseen kuntoutukseen panostaminen uudelleen sijoittamisen ja joustavien työjärjestelyiden muodossa kannattaa, koska pitkät sairauspoissaolot ovat se yksittäinen tekijä, joka etupäässä ennakoi varhaiseläköitymistä. Työterveyshuollon mukaan sairauspoissaolojen lisääntyminen korreloi myös korkean keski-iän kanssa fyysisesti raskaammissa työtehtävissä. 7.2 MUUT POISSAOLOT
11 10 Perhevapaat (äitiys- ja hoitovapaat) ovat lisääntyneet, kuten myös vuorotteluvapaasta johtuvat poissaolopäivät. Poissaolot henkilökohtaisista syistä ovat vähentyneet eniten. Tämän voi selittää Paraisten kaupungin tiukka linja sijaisten palkkaamisessa, periaatteessa virka- tai työvapaata voidaan myöntää vain silloin, kun sijaista ei palkata. 8. ELÄKKEELLE SIIRTYMISET Vuonna 2013 eläkkeelle siirtyi yhteensä 34 henkilöä, 30 työntekijälle myönnettiin vanhuuseläke ja 4 työntekijää siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämän lisäksi 9 työntekijälle myönnettiin osa-aikaeläke, mikä tarkoittaa sitä, että he siirtyivät omasta pyynnöstään osa-aikatyöhön vähintään 58 vuoden iässä. Eläkemuoto: : Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke tai yksilöllinen varhaiseläke on huono vaihtoehto sekä työnantajalle että työntekijälle. Työnantajan varhaiseläkemenoperusteiset menot nousevat, varhaiseläkkeelle siirtyvät työntekijät eivät saavuta täyttä eläkettä. Tässä mielessä vuoden 2013 luvut ovat erittäin hyviä vuoteen 2012 verrattuna. Eläkkeelle siirtyvien määrä tulee lähivuosina kasvamaan entisestään, ja koska jokainen varhaiseläke maksaa (Kevan laskemien mukaan) vähintään euroa, on äärimmäisen tärkeää, että Paraisten kaupunki jatkossakin räätälöi aktiivisesti ratkaisuja, jotka mahdollistavat työntekijöiden työnteon henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Välittömän taloudellisen hyödyn lisäksi kyse on myös imagosta työnantaja, joka hoitaa nämä asiat hyvin, on myös houkutteleva työnantaja. 9. TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpolitiikalle vahvistettiin muun muassa seuraava tavoite henkilöstöstrategiaprosessin yhteydessä: Kaupungilla on osaava ja motivoitunut, hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöstrategiaan kirjatut toimenpiteet toimivat esimiesten tukena. Koska kaikkien työntekijöiden tulee oikeasti voida vaikuttaa työyhteisöön, kaikilla työpaikoilla suositellaan pidettäväksi säännöllisiä työpaikkakokouksia ja säännöllisiä kehityskeskusteluja esimiesten ja työntekijöiden välillä. Tehtävänkuvausten tulee olla ajan tasalla ja niitä tulee päivittää säännöllisesti. Paraisten kaupunki tukee henkilöstön omaa liikuntatoimintaa subventoimalla liikuntaseteleitä 40 eurolla vuodessa työntekijää kohden. Liikuntaseteleitä voi käyttää maksuvälineenä kuntosaleilla,
12 11 uimahalleissa ja muissa kuntoilualan yrityksissä. Lisäksi Paraisten kaupunki on neuvotellut paikallisten yritysten kanssa ryhmäalennuksesta kuntosaleille ja myöntää henkilöstölle alennusta kansalaisopistojen jumpparyhmiin osallistumisesta. Kaupunki on subventoinut myös osallistumista Folkhälsanin terapia-altaassa järjestettäviin vesivoimisteluryhmiin. Koska liikuntaseteleitä ei voi käyttää kaikissa kunnanosissa ja koska päätettiin kuulla henkilöstön omia toiveita muun tyky-toiminnan (työkykyä ylläpitävän toiminnan) suhteen, henkilöstöryhmät ovat voineet anoa avustusta myös erilaiseen liikunta- ja virkistystoimintaan. Byrokratian vähentämiseksi päätettiin, että jokaisella työpaikalla voidaan käyttää 25 euroa työntekijää kohden yksikköpäällikön hyväksymään virkistystoimintaan. Henkilöstöpäällikkö koordinoi toimintaa ja hyväksyy laskut virkistyssuunnitelman perusteella. Henkilöstön viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän toiminnan kustannukset jakautuivat seuraavasti ( ): 2013: 2012: 2011: Henkilöstöhuolto ja virkistys Tyky-toiminta Henkilöstörahasto Henkilöstöhuoltoon ja virkistykseen kuuluvat vuosijuhlasta, muistamisista, henkilöstön kahvista ja Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön henkilöstölounaan subventoinnista aiheutuvat kustannukset. Tyky-kustannukset koostuvat lähinnä liikuntaseteleistä ja muusta aktiivisesta liikuntatoiminnasta. Henkilöstörahaston varoja käytettiin me-henkeä edistävään toimintaan, yli 30 vuotta palvelussuhteessa olleiden työntekijöiden muistamiseen sekä koulutuksesta myönnettäviin stipendeihin. Työhyvinvointia on siten tarkasteltu laajana käsitteenä, joka sisältää eri aktiviteetteja ja toimintaa. Paraisten kaupunki on vuonna 2013 käyttänyt tähän tarkoitukseen runsaat 77 euroa vakinaista työntekijää kohden. 2012: 99 /työntekijä 2011: 119 /työntekijä Paraisten kaupungin työterveyshuollon tuottaa Paraisten kaupungin työterveyshuolto. Työterveyshuoltosopimus kattaa lakisääteisen Kelan korvausluokan I mukaisen työterveyshuollon eli ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työterveyshuoltoon suuntautuneen sairaanhoidon. Ehkäisevään toimintaan sisältyvät muun muassa - työpaikkaselvitykset - terveystarkastukset - terveyden ja työpaikan olojen seuranta. Sairaanhoito pitää sisällään yleislääkäritasoisen avohoidon laboratorio- ja röntgentutkimuksineen sekä työterveyshoitajan sairasvastaanoton.
13 12 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma käsitellään vuosittain yhteistyötoimikunnassa, ja toimintaa kehitetään työterveyshuollon, työsuojelupäällikön ja henkilöstöpäällikön välisenä tiiviinä yhteistyönä. Työterveyshuollon kustannukset ( ): Brutto Netto Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2013 olivat euroa korvausluokassa I ja euroa korvausluokassa II, luokan I kustannuksista korvataan 60 % ja luokan II kustannuksista 50 %. Luokka I, korvaus euroa, arvioitu nettokustannus euroa Luokka II, korvaus euroa, arvioitu nettokustannus euroa Kustannusten arvioidaan siis olevan noin euroa Kelan korvauksen jälkeen ( euroa vuonna 2012), mikä merkitsee sitä, että työterveyshuollon kustannukset ovat noin 89 euroa vakinaista työntekijää kohden (78 euroa vuonna 2012). Toiminta vuonna 2013 (vuoden 2012 toiminta suluissa): Korvausluokka I Taho Työpaikkaselvitykset (tuntia) Neuvonta (tuntia) Neuvonta (kpl) Terveystarkastukset (lukumäärä) Lääkäri 14 (17) 0 (7,5) 24 (13) 257 (204) Terveydenhoitaja 20 (25) 2 (9,5) 133 (45) 532 (472) Fysioterapeutti 24 (24) Psykologi 5 13 (18) Laboratorio (1 967) Röntgen 56 (49) Korvausluokka II Sairaanhoitokäynnit: 2013: 2012: Lääkäri 860 (897) Terveydenhoitaja 56 (37) Tutkimukset: Laboratorio (1 233) Röntgen 61 (99)
14 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutuskustannukset olivat euroa ( euroa vuonna 2012 ja euroa vuonna 2011), luottamushenkilöiden koulutus maksoi euroa (4 024 euroa vuonna 2012 ja euroa vuonna 2011). Vuoteen 2012 verrattuna henkilöstön koulutuskustannukset ovat laskeneet, kun taas luottamushenkilöiden koulutuskustannukset ovat nousseet johtuen vuonna 2013 alkaneesta valtuustokaudesta. Paraisten kaupungilla ei ole yhteistä rekisteriä henkilöstön koulutuspäivien seuraamiseksi yksiköittäin, mutta yhteensä työvapaata myönnettiin päivää organisaation ulkopuolella järjestettävään koulutukseen osallistumista varten (1 290 päivää vuonna 2012). 11. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminnan tärkeimmän väylän muodostaa yhteistyötoimikunta. Paraisten kaupungin yhteistyötoimikunnassa oli vuonna 2013 neljä työnantajan edustajaa, kymmenen ammattijärjestöjen henkilöstöedustajaa ja kolme työsuojeluvaltuutettua. Henkilöstöpäällikkö osallistuu kaikkiin kokouksiin asiantuntijana. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteisiä henkilöstökysymyksiä, ohjeita ja sääntöjä sekä työsuojeluasioihin asetetun työryhmän valmistelemia työsuojelukysymyksiä. Kaikki kokoukset aloitettiin kaupunginjohtajan pitämällä katsauksella taloustilanteesta tai muista ajankohtaisista asioista. 12. KEHITTÄMISALUEET Henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma muodostaa kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämisalueiden rungon. Henkilöstöyksikön vuoden 2013 painopistealueet, mittarit ja tulokset olivat seuraavat: Yleiseen osaamiseen (asiakaspalvelu, lainsäädäntö, talous, prosessinkehitys ym.) liittyvän koulutustarpeen kartoittaminen Arviointi: Kartoituksen tulokset esitellään johtoryhmässä. Tavoitetaso: Konkreettiset toimenpiteet suunniteltu syksyllä Kartoituksen tulokset on esitelty johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa. Tulosten perusteella syksyksi 2014 suunnitellaan asiakaspalvelukoulutusta. Sairauspoissaolojen seurantamallin kehittäminen Arviointi: Yksikkökohtaiset raportit neljä kertaa vuodessa. Tavoitetaso: Yksiköt, joissa on paljon sairauspoissaoloja, ryhtyvät toimenpiteisiin.
15 14 Yksikkökohtaiset raportit on lähetetty säännöllisesti, kolmikantaneuvotteluja on pidetty useita. Uudet ohjeet on laadittu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työsuojelupäällikön toimenkuvan kehittäminen, konkreettiset toimenpiteet työhyvinvoinnin parantamiseksi Arviointi: Sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Tavoitetaso: Vuoden 2013 henkilöstöraportti osoittaa poissaolojen vähentyneen. Työsuojelupäällikkö palkattiin osa-aikaisena Esimiehiä on koulutettu konkreettisiin toimenpiteisiin työhyvinvoinnin parantamiseksi. Sairauspoissaolot ovat vuonna 2013 vähentyneet vuoteen 2012 verrattuna. Työympäristökartoituksen tulosten analysointi Arviointi: Tulosten levittäminen kaikkiin yksiköihin. Tavoitetaso: Konkreettiset toimenpiteet aloitettu keväällä Sosiaali- ja terveydenhuollossa ja päivähoidossa sitouduttiin osallistumaan reflektiivisiin työyhteisötaitoihin liittyvään hankkeeseen vuoden 2014 aikana. Esimiesten täydennyskoulutus työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvissä asioissa Arviointi: Esimiesten koulutuspäivien lukumäärä. Tavoitetaso: Kaksi koulutuspäivää aiheesta työhyvinvointi ja työsuojelu. Koulutuspäiviä on järjestetty kolme. Koulutustarpeen kartoituksen toteutti korkeakouluharjoittelija Henrik Katajainen henkilöstöpalvelujen ohjeiden mukaisesti. Tarkoituksena oli selvittää sellaisen koulutuksen tarvetta, jota voidaan järjestää osasto- ja yksikkörajat ylittäen. Kesällä toteutetun kyselyn vastausprosentti oli hyvin alhainen eikä tuloksia sen vuoksi analysoida perinpohjaisesti, vaan kysely täydentää koulutustarpeiden selvittelyjä, joita tehdään osastoilla kehityskeskustelujen ja työpaikkakokousten yhteydessä. Henkilöstöpalvelut käyttää kyselyssä saatua aineistoa ehdottaessaan koulutuksia, joita voidaan niiden sopiessa kaupungin muuhun koulutustarpeeseen järjestää teemapäivien tai inspiraatioluentojen muodossa. Vastaukset voidaan jakaa karkeasti seuraaviin ryhmiin: 1) Ristiriitatilanteiden hallinta, stressinhallinta ja rentoutumistekniikat 2) Kielikoulutus (lähinnä ruotsi) 3) Työsuojelullisiin asioihin liittyvä koulutus (esim. aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen) 4) ATK-koulutus, videoneuvottelut, Skype ja muut välineet 5) Työjuridiikka (esimiehille) Henkilöstöpolitiikan painopisteestä voidaan todeta, että henkilöstöpalvelut on keskittynyt kehittämään menetelmiä yksilöiden työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2012 työympäristökartoitus osoitti kaiken kaikkiaan hyviä tuloksia.
16 15 Negatiivinen suuntaus kaikilla pääalueilla (henkilökohtainen kehitys, työyhteisö, johtaminen ja työ kokonaisuutena) osoitti kuitenkin yhdistettynä lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, että työpaikalla viihtymiseen liittyviin kysymyksiin on syytä panostaa. Hyvinvointi työssä koostuu kaikesta siitä, mikä edesauttaa työyhteisöä ja organisaatiota onnistumaan perustehtävässään. Organisaatiorakenteiden on oltava toimivia ja henkilöstön osaamisen on vastattava työn asettamia vaatimuksia aina palkkaamishetkestä ammattiuran loppuun asti. Sen lisäksi, että on tärkeää pitää tehtävänkuvaukset jatkuvasti ajan tasalla ja keskustella säännöllisesti työnjakoon ja vastuisiin liittyvistä kysymyksistä, tärkeää on myös se, että päivittäiset rutiinit toimivat tyydyttävällä tavalla ja että yhteistyö sujuu. Työyhteisön hyvinvointia edistävät henkilöstön osallisuuden kokemus ja vaikuttamismahdollisuudet. Vuoden 2013 aikana tehdyssä henkilöstöpolitiikan kehittämistyössä jatkettiin varhaisen puuttumisen mallin kehittämistä ja päivittämistä. Erityistä painoa pantiin sille, että lyhyisiin sairauspoissaoloihin reagoidaan varhaisessa vaiheessa, jotta konkreettisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa ja etsiä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ratkaisuja, jos on olemassa vaara työkyvyn alentumisesta. Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikoulutuksessa esimiehet saivat opastusta konkreettisista toimenpiteistä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tavoitteena oli, että esimiehet ottavat aktiivisen roolin omien työyksiköidensä kehittämistyössä ja käynnistävät yhteistyössä henkilöstöpalvelujen kanssa hyvinvointia kehittäviä prosesseja. Hyödyntämällä jo olemassa olevia ja toimivia asioita ja eliminoimalla sellaista, joka ei toimi, voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan on etsittävä konkreettisia, arkea parantavia käytännön ratkaisuja. Yhteinen nimittäjä sekä kurssilla käynnistyneelle että työyksiköissä jatkuvalle kehittämistyölle on sen ymmärtäminen, että työhyvinvointia luodaan yhteistyöllä ja että kaikilla työntekijöillä on oma tärkeä roolinsa tässä työssä!
17 HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUVUT 2013: HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö lukumäärä 876 Henkilöstökustannukset Palkat Sivukulut HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyshuolto, brutto Työterveyshuolto, netto Koulutus Työhyvinvointi HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön keski-ikä - miehet vuotta 48,0 - naiset vuotta 48,4 Eläkkeelle siirtyneet 2013 lukumäärä 34 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet 2013 lukumäärä 8 Osa-aikaeläkkeellä olevat lukumäärä 16 Sairauspoissaolot kalenteripäivää
VUODEN 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI
VUODEN 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI 1 (Käännös) SISÄLTÖ Sivu 1. Yleistä henkilöstöraportoinnista 2 2. Paraisten kaupungin organisaatio 31.12.2014 2 3. Kaupungin henkilöstö 3 4. Henkilöstörakenteen kuvaus (kuviot)
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotLeppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi
Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto
LisätiedotTaulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.
Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi
Lisätiedot(Käännös) 2893/01.00.00.02/2016 VUODEN 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI. Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos
(Käännös) 2893/01.00.00.02/2016 VUODEN 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstövoimavarojen arviointi... 1 3 Henkilöstövoimavarojen
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotYhtymävaltuusto
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131
LisätiedotHenkilöstöraportti Kh Kv
Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...
LisätiedotPOMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12....
LisätiedotKh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28
Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma
LisätiedotHENKILÖSTÖOHJELMA... 3
Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010
ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11
ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.
LisätiedotPalvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta
1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotYht.tmk LIITE NRO 2 Kunnanhallitus LIITE NRO 31 Valtuusto LIITE NRO 22. Henkilöstöraportti 2009
Yht.tmk 16.3.2010 6 LIITE NRO 2 Kunnanhallitus 30.3.2010 70 LIITE NRO 31 Valtuusto 28.6.2010 30 LIITE NRO 22 Henkilöstöraportti 2009 2 3 sivu Sisällys: 1 1. Henkilöstöpolitiikan periaatteiden toteutuminen
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
Lisätiedot1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä
1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2019 11 Yhteistyötoimikunta AIKA 25.02.2019 14:15-15:00 PAIKKA Kaupungintalo, hallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotPäätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.
1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotVarhaisen välittämisen
Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2011
HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotSisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite
Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa
Lisätiedot(Käännös) 231/ /2017 VUODEN 2016 HENKILÖSTÖRAPORTTI. Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos
(Käännös) 231/01.00.00.02/2017 VUODEN 2016 HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstövoimavarojen arviointi... 1 3 Henkilöstövoimavarojen
LisätiedotHenkilöstöraportoinnin vertailutietopankki
Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on
LisätiedotPaimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014
Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotKäytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista
Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii
LisätiedotÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II
ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen
Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä
LisätiedotForssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen
LisätiedotSYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus
SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotSYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007
SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.
LisätiedotHenkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot
Henkilöstömäärät Ikäjakauma Poissaolot Työtapaturmat Henkilöstömenot Henkilöstömäärän kehitys 2014 2015 2016 2017 Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. 972 987 977 950 Muutos edellisestä vuodesta + 15-10 - 27
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2016
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotTyöterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.
Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotSYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006
SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotHenkilöstötilinpäätös 2016
Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2012
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015
JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön
LisätiedotHENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja
HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,
LisätiedotHENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET
HENKILÖSTÖHALLINNON TOIMINTAOHJEET Kaupunginhallitus 23.01.2017 24 1 Sisällys 1. Täyttölupamenettely 3 Tehtävän vakinainen täyttäminen 3 Tehtävän määräaikainen täyttäminen 3 Sijaisten palkkaaminen 4 Sisäiset
LisätiedotHenkilöstöraportti. Tilastotiedot
Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotUuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa
Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen
LisätiedotLisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö
Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä
LisätiedotKh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32
Henkilöstöraportti 2014 Kh 03.06.2015 154 Kv 15.06.2015 32 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4-6 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki
TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotEtua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa
Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2018
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotPaimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015
Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 2 1.2. Henkilötyövuodet 2015... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 3 2. HENKILÖSTÖN
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
Lisätiedot