VUODEN 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI
|
|
- Aki Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VUODEN 2014 HENKILÖSTÖRAPORTTI
2 1 (Käännös) SISÄLTÖ Sivu 1. Yleistä henkilöstöraportoinnista 2 2. Paraisten kaupungin organisaatio Kaupungin henkilöstö 3 4. Henkilöstörakenteen kuvaus (kuviot) 3 5. Henkilöstön keski-ikä 5 6. Henkilöstökustannukset 6 7. Poissaolot töistä Sairauspoissaolot Muut poissaolot 9 8. Eläkkeelle siirtymiset Työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminta Henkilöstöpolitiikan kehittämisalueet Työympäristökartoitus Toimenpiteet Henkilöstöraportin tunnusluvut 17 Kansikuva: Patrik Söderblom
3 2 1. YLEISTÄ HENKILÖSTÖRAPORTOINNISTA Vuoden 2014 henkilöstöraportti noudattaa vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen raportoinnissa käyttöön otettuja periaatteita. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa informaatiota henkilöstön kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstöraportissa ilmoitetut tiedot ilmaisevat kunkin vuoden tilanteen 31. joulukuuta. Henkilöstöraportin tiedot kootaan pääasiassa kaupungin oman henkilöstönseurantajärjestelmän kautta, johon tiedot tulevat palkanlaskennassa käytettävästä Pegasos-tietokannasta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusten mukaan raporttiin tulee valita henkilöstöä, toimintaa ja tuloksia kuvaavia tunnuslukuja. Informaatio esitetään tavalla, joka mahdollistaa kehityksen seuraamisen pidemmän ajan kuluessa ja trendien ja poikkeamien tunnistamisen. Tähän raporttiin sisältyy sen vuoksi useissa kohdin vertailuja vuosiin 2013 ja Kaupunginhallitukselle suunnatun säännöllisen talousraportoinnin käyttöönoton yhteydessä päätettiin, että henkilöstöraportointi koostuu kahdesta mittarista, henkilöstökustannuksista ja työntekijöiden määrästä määrättynä päivänä. Työntekijöiden määrä esiteltiin osastoittain. Jokainen työsuhde on kooditettu joko vakinaiseksi tai määräaikaiseksi. Jakoa vain näihin kahteen ryhmään ei pidetty riittävänä kuvaamaan työpaikkojen todellisuutta, minkä vuoksi määräaikaiset eritellään vielä kahteen ryhmään, sijaisiin ja muihin määräaikaisiin. Muilla määräaikaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä siis sellaisia määräaikaisia, joita ei ole palkattu jonkun toisen sijaiseksi. Esimerkkinä tällaisista työsuhteista ovat hanketyöntekijät, palkkatuella palkatut työntekijät ja oppisopimustyöntekijät. Sivistysosastolla määräaikaiset työntekijät ovat useimmiten opettajia, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja ja voidaan sen vuoksi palkata vain lukuvuodeksi kerrallaan. 2. PARAISTEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO Paraisten kaupunki koostui seuraavista palveluja tuottavista osastoista: sivistysosasto, sosiaali- ja terveysosasto ja ympäristöosasto. Etupäässä tukitoimintoja tuottavat palvelutoimialat muodostavat konsernipalvelujen kokonaisuuden. Kaupungin hallinto on jaettu konsernipalveluihin ja osastoihin seuraavasti: KONSERNIPALVELUT: Hallintopalvelut (hallinto, juridinen neuvonta, rakennusjuridiikka, valmistelu kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, kaupunginhallituksen ja valtuuston sihteeritehtävät, konserniasiat, konserniyhtiöt) Liikenne- ja viestintäpalvelut (tiedotus, IKT, puhelinliikenne, saaristo ja saaristoliikenne, lähipalvelulautakunnat) Henkilöstöpalvelut (henkilöstöasiat, palkanlaskenta, työsuojelu ja työhyvinvointi) Talouspalvelut (tilinpäätökset, raportointi, seuranta) Elinkeinopalvelut (elinkeinoelämän kehittäminen, matkailu, hankkeet, maatalous) Palvelutoiminnot (kiinteistöt, ruokapalvelut, siivouspalvelut)
4 3 OSASTOT: Ympäristöosasto Yksiköt: mittausyksikkö, tekninen yksikkö, kaavoitusyksikkö, ympäristönsuojeluyksikkö (mukaan lukien viheryksikkö), rakennusvalvontayksikkö, vesihuoltolaitos Sivistysosasto Yksiköt: ruotsinkielisen koulutuksen yksikkö, suomenkielisen koulutuksen yksikkö, päivähoitoyksikkö, kulttuuriyksikkö, kirjastoyksikkö Sosiaali- ja terveysosasto Yksiköt: sosiaalipalveluyksikkö, perheyksikkö, vanhustenhuoltoyksikkö, terveydenhuoltoyksikkö 3. KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Paraisten kaupungilla oli 868 vakinaista, toistaiseksi palkattua työntekijää ja 417 määräaikaisesti palkattua työntekijää (140 sijaista ja 277 muuta määräaikaista työntekijää). Henkilöstörekisterissä oli siis yhteensä työntekijää, joista 976 oli täysipäiväisiä. Eri osastojen ja konsernipalvelujen vakinainen henkilöstö Konsernipalvelut (120) Sivistysosasto (385) Sosiaali- ja terveysosasto (312) Ympäristöosasto (66) Yhteensä HENKILÖSTÖRAKENTEEN KUVAUS (KUVIOT)
5 4
6 5 5. HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ Kuntaliiton mukaan henkilöstön ikäjakaumaa suositellaan seurattavaksi ainakin vakinaisen henkilöstön osalta. Ikä lasketaan raportointivuoden ja syntymävuoden erotuksena ja ilmoitetaan kokonaislukuna. Keski-ikä ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella. Ikäprofiili voidaan ryhmitellä myös viiden vuoden jaksoissa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Miehet: 48,4 48,0 (46,9) Naiset: 48,5 48,4 (47,8) Sekä miesten että naisten keski-ikä on noussut, koko henkilöstön keski-ikä on 48,5 vuotta, joka on korkeampi kuin Suomen kuntien keskiarvo 45,7 vuotta vuonna 2013 ( lokakuu 2013). Korkea keski-ikä tarkoittaa sitä, että yksiköiden on tärkeää suunnitella vuosittain toimenpiteitä eläkkeelle siirtymisten myötä menetettävän osaamisen korvaamiseksi. Kooste kaikkien vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden työntekijöiden ikäjakaumasta: Runsaat 30 % Paraisten kaupungin työntekijöistä on täyttänyt 55 vuotta. Kuntien yleinen keskiarvo (vuonna 2013) on 27 %. Yli 60-vuotiaiden työntekijöiden prosentuaalinen osuus on 13 % (koko maassa 10 %). Korkea keski-ikä ja yli 60-vuotiaiden suuri osuus osoittavat, kuinka tärkeää on edelleen panostaa henkilöstösuunnitelmiin, joissa otetaan huomioon tulevien eläköitymisten määrä.
7 6 Henkilöstön keski-ikä eri osastoilla ja konsernipalveluissa käy ilmi seuraavasta kuvasta: 6. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökustannukset: Palkkakustannukset Sivukulut Henkilöstökustannukset laskivat 1,7 % runsaasta 50,8 miljoonasta lähes 49,9 miljoonaan. Palkkakustannukset jakautuivat seuraavasti (lomarahat, vuosilomapalkka ja jaksotetut palkat tasaisesti jaettuna): Vakinaisten palkat 84,8 % 82,9 % 82,9 % Sijaiset 6,1 % 7,1 % 7,1 % Määräaikaiset työntekijät 2,4 % 2,9 % 2,3 % Työllistetyt (ml. kesätyöt) 0,3 % 0,4 % 0,8 % Työaikakorvaukset 5,8 % 5,9 % 6,0 % Muut (toimeksiannot ym.) 0,7 % 0,9 % 0,4 % 7. POISSAOLOT TÖISTÄ Paraisten kaupungin raportointiohjelma esittää työssäolon keskeytykset syyn mukaan luokiteltuina. Kaikkien työntekijöiden poissaolot rekisteröidään tietokantaan kalenteripäivinä.
8 7 Syyt töistä poissaoloihin (kalenteripäivinä): Syy Vuorotteluvapaa Perhevapaa Sairauspoissaolo, palkallinen Sairauspoissaolo, palkaton Sairas lapsi Työtapaturma Kuntoutus Henkilökohtaiset syyt Lomarahojen vaihtaminen vapaapäiviksi SAIRAUSPOISSAOLOT Länsi-Turunmaan kaupungin vuoden 2009 ensimmäisessä henkilöstöraportissa tehdyn poissaolojen analysoinnin ja saatavilla oleviin vertailulukuihin tehdyn vertailun jälkeen päätettiin, että sairauspoissaoloja kuvaavana tunnuslukuna ovat ns. omat sairauspoissaolot eli palkalliset sairauspoissaolot + palkattomat sairauspoissaolot. Vuoden 2014 sairauspoissaolojen tunnusluku: päivää Vuonna 2013: päivää Vuonna 2012: päivää Vuonna 2011: päivää
9 8 Kalenteripäivät henkilöä kohden: 11,4 kalenteripäivää/koko henkilöstö (16,4 vakinaista työntekijää kohden) Vuonna 2013: 13,3 kalenteripäivää/henkilö (19,8 vakinaista työntekijää kohden) Vuonna 2012: 13,4 kalenteripäivää/henkilö (20,6 vakinaista työntekijää kohden) Vuonna 2011: 13,5 kalenteripäivää/henkilö (19,6 vakinaista työntekijää kohden) Luku 11,4 kalenteripäivää/henkilö lasketaan sen henkilöstömäärän pohjalta, joka saadaan henkilöstörekisteristä, johon poissaolot kirjataan. 434 työntekijää (33 % rekisterissä olevista työntekijöistä) ei ole vuoden aikana ollut sairauden takia poissa yhtään päivää. Vuonna 2013 koko vuoden terveinä olleiden määrä oli 475. Luku 16,4 kalenteripäivää vakinaista työntekijää kohden on matemaattinen rakennelma, jossa sairauspoissaolopäivien kokonaismäärää kuvataan suhteessa vakinaisten työntekijöiden määrään ja saadaan näin kuvattua vakinaisen henkilöstön maksimaalinen teoreettinen työpanos vähennettynä sairauspoissaolopäivien määrällä. Tätä tunnuslukua käytetään monien tutkimusten vertailuissa, luku 16,4 on alle kuntien keskiarvon. Sekä päivien kokonaismäärä että keskiarvo ovat pienentyneet. Sairauspoissaolotilastoja tulkittaessa on syytä huomioida, että useimmat työntekijät (44 %) ovat olleet poissa 1 10 päivää, tässä ryhmässä sairauspoissaolojen keskiarvo on 3,8 päivää. Seuraavassa poissaoloryhmässä eli poissaoloja päivää (178 työntekijää) sairauspoissaolojen keskiarvo on 18,28 päivää, joten suurin selitys korkealle kokonaiskeskiarvolle on pitkällä sairauslomalla olevien ryhmä, 8 % työntekijöistä vastaa 45 %:sta poissaolopäivistä. Sairauslomapäivien mediaani on itse asiassa vain 2. Palkattomia sairauspoissaoloja kuvaavat kalenteripäivät (yli 180 päivää) jakautuvat 26 työntekijän kesken. Tehostettuihin kuntoutustoimenpiteisiin on ryhdytty sen selvittämiseksi, onko näillä pitkällä sairauslomalla olevilla vielä mahdollisuuksia palata työhönsä. Varhaisen puuttumisen mallia on sovellettu lyhyempien sairauspoissaolojen hallitsemiksi ja työelämään paluun vauhdittamiseksi. Tavoitteena on, että työntekijä voi palata työhön turvallisesti ja oikea-aikaisesti terveytensä vaarantumatta. Sairausloman aikaisissa keskusteluissa selviää, onko työntekijä palautunut täysin ennalleen ja voiko hän palata työhön ilman erityisjärjestelyitä vai tarvitaanko konkreettisia, usein tilapäisiä sopimuksia työn muuttamisesta.
10 9 Kokemukset vastaavista malleista muissa kunnissa ovat osoittaneet, että varhainen ammattimaiseen kuntoutukseen panostaminen uudelleen sijoittamisen ja joustavien työjärjestelyiden muodossa kannattaa, koska pitkät sairauspoissaolot ovat se yksittäinen tekijä, joka etupäässä ennakoi varhaiseläköitymistä. Työterveyshuollon mukaan sairauspoissaolojen lisääntyminen korreloi myös korkean keski-iän kanssa fyysisesti raskaammissa työtehtävissä. 7.2 MUUT POISSAOLOT Vuorotteluvapaasta johtuvat poissaolopäivät ovat lisääntyneet, kuten myös sairaan lapsen hoidon järjestämisestä johtuvat poissaolot. Kuntoutuksesta johtuvat poissaolopäivät ovat vähentyneet, kuten myös henkilökohtaisista syistä johtuvat poissaolot. Myönteinen asia on, että myös työtapaturmista johtuvat poissaolopäivät ovat vähentyneet.
11 10 8. ELÄKKEELLE SIIRTYMISET Vuonna 2014 eläkkeelle siirtyi yhteensä 36 henkilöä, 35 työntekijälle myönnettiin vanhuuseläke ja 1 työntekijälle työkyvyttömyyseläke. Tämän lisäksi 5 työntekijälle myönnettiin osa-aikaeläke, mikä tarkoittaa sitä, että he siirtyivät omasta pyynnöstään osa-aikatyöhön vähintään 58 vuoden iässä. Eläkemuoto: Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke tai yksilöllinen varhaiseläke on huono vaihtoehto sekä työnantajalle että työntekijälle. Työnantajan varhaiseläkemenoperusteiset menot nousevat, varhaiseläkkeelle siirtyvät työntekijät eivät saavuta täyttä eläkettä. Tässä mielessä vuoden 2014 tilanne on varsin hyvä, jopa parempi kuin vuonna 2013, jolloin lisätyt panostukset varhaiseen tukeen alkoivat kantaa hedelmää. Eläkkeelle siirtyvien määrä tulee lähivuosina kasvamaan entisestään, ja koska jokainen varhaiseläke maksaa (Kevan laskemien mukaan) vähintään euroa, on äärimmäisen tärkeää, että Paraisten kaupunki jatkossakin räätälöi aktiivisesti ratkaisuja, jotka mahdollistavat työntekijöiden työnteon henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Välittömän taloudellisen hyödyn lisäksi kyse on myös imagosta työnantaja, joka hoitaa nämä asiat hyvin, on myös houkutteleva työnantaja. 9. TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpolitiikalle vahvistettiin muun muassa seuraava tavoite henkilöstöstrategiaprosessin yhteydessä: Kaupungilla on osaava ja motivoitunut, hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöstrategiaan kirjatut toimenpiteet toimivat esimiesten tukena. Hyvinvointi työssä koostuu kaikesta siitä, mikä edesauttaa työyhteisöä ja organisaatiota onnistumaan perustehtävässään. Organisaatiorakenteiden on oltava toimivia ja henkilöstön osaamisen on vastattava työn asettamia vaatimuksia aina palkkaamishetkestä ammattiuran loppuun asti. Sen lisäksi, että on tärkeää pitää tehtävänkuvaukset jatkuvasti ajan tasalla ja keskustella säännöllisesti työnjakoon ja vastuisiin liittyvistä kysymyksistä, tärkeää on myös se, että päivittäiset rutiinit toimivat tyydyttävällä tavalla ja että yhteistyö sujuu. Työyhteisön hyvinvointia edistävät henkilöstön osallisuuden kokemus ja vaikuttamismahdollisuudet. Paraisten kaupunki tukee henkilöstön omaa liikuntatoimintaa subventoimalla liikuntaseteleitä 40 eurolla vuodessa työntekijää kohden. Liikuntaseteleitä voi käyttää maksuvälineenä kuntosaleilla, uimahalleissa ja muissa kuntoilualan yrityksissä. Lisäksi henkilöstölle myönnetään alennusta kansalaisopistojen jumpparyhmien osallistumismaksuista. Kaupunki on subventoinut myös osallistumista Folkhälsanin terapia-altaassa järjestettäviin vesivoimisteluryhmiin. Koska liikuntaseteleitä ei voi käyttää kaikissa kunnanosissa ja koska päätettiin kuulla henkilöstön omia toiveita muun tyky-toiminnan (työkykyä ylläpitävän toiminnan) suhteen, henkilöstöryhmät ovat voineet anoa avustusta myös erilaiseen liikunta- ja virkistystoimintaan. Byrokratian vähentämiseksi päätettiin, että jokaisella työpaikalla voidaan vuosittain käyttää 25 euroa työntekijää
12 11 kohden yksikköpäällikön hyväksymään virkistystoimintaan. Henkilöstöpäällikkö koordinoi toimintaa ja hyväksyy laskut virkistyssuunnitelman perusteella. Henkilöstön viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän toiminnan kustannukset jakautuivat seuraavasti ( ): 2014: 2013: 2012: Henkilöstöhuolto ja virkistys Tyky-toiminta Henkilöstörahasto Henkilöstöhuoltoon ja virkistykseen kuuluvat vuosijuhlasta, muistamisista, henkilöstön kahvista ja Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön henkilöstölounaan subventoinnista aiheutuvat kustannukset. Tyky-kustannukset koostuvat lähinnä liikuntaseteleistä ja muusta aktiivisesta liikuntatoiminnasta. Henkilöstörahaston varoja käytettiin me-henkeä edistävään toimintaan, yli 30 vuotta palvelussuhteessa olleiden työntekijöiden muistamiseen sekä koulutuksesta myönnettäviin stipendeihin. Työhyvinvointia on siten tarkasteltu laajana käsitteenä, joka sisältää eri aktiviteetteja ja toimintaa. Paraisten kaupunki on vuonna 2014 käyttänyt tähän tarkoitukseen runsaat 87 euroa vakinaista työntekijää kohden. 2013: 75 /työntekijä 2012: 99 /työntekijä Paraisten kaupungin työterveyshuollon tuottaa Paraisten kaupungin työterveyshuolto. Työterveyshuoltosopimus kattaa lakisääteisen Kelan korvausluokan I mukaisen työterveyshuollon eli ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työterveyshuoltoon suuntautuneen sairaanhoidon. Ehkäisevään toimintaan sisältyvät muun muassa - työpaikkaselvitykset - terveystarkastukset - terveyden ja työpaikan olojen seuranta. Sairaanhoito pitää sisällään yleislääkäritasoisen avohoidon laboratorio- ja röntgentutkimuksineen sekä työterveyshoitajan sairasvastaanoton. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma käsitellään vuosittain yhteistyötoimikunnassa, ja toimintaa kehitetään työterveyshuollon, työsuojelupäällikön ja henkilöstöpäällikön välisenä tiiviinä yhteistyönä. Työterveyshuollon kustannukset ( ): Brutto Netto Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2014 olivat euroa korvausluokassa I ja euroa korvausluokassa II, luokan I kustannuksista korvataan 49,2 % ja luokan II kustannuksista 50,8 %. Luokka I, korvaus euroa, arvioitu nettokustannus euroa Luokka II, korvaus euroa, arvioitu nettokustannus euroa
13 12 Kustannusten arvioidaan siis olevan noin euroa Kelan korvauksen jälkeen ( euroa vuonna 2013), mikä merkitsee sitä, että työterveyshuollon kustannukset ovat noin 101 euroa vakinaista työntekijää kohden (89 euroa vuonna 2013). Toiminta vuonna 2014 (vuoden 2013 toiminta suluissa): Korvausluokka I Taho Työpaikkaselvitykset (tuntia) Neuvonta (tuntia) Neuvonta (kpl) Terveystarkastukset (lukumäärä) Lääkäri 6,5 (14) 0 (0) 23 (14) 246 (257) Terveydenhoitaja 11,5 (20) 2 (2) 70 (133) 502 (532) Fysioterapeutti 56 (24) Psykologi 1 18 (13) Laboratorio 1922 (2349) Röntgen 47 (56) Korvausluokka II Sairaanhoitokäynnit: 2014: 2013: Lääkäri 832 (860) Terveydenhoitaja 76 (56) Tutkimukset: Laboratorio 1243 (1262) Röntgen 55 (61) 10. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutuskustannukset olivat euroa ( euroa vuonna 2013), luottamushenkilöiden koulutus maksoi euroa (8 852 euroa vuonna 2013). Vuoteen 2013 verrattuna sekä henkilöstön että luottamushenkilöiden koulutuskustannukset ovat laskeneet. Luottamushenkilöiden koulutuskustannukset ovat aina korkeimmillaan uuden valtuustokauden alussa. Paraisten kaupungilla ei ole yhteistä rekisteriä henkilöstön koulutuspäivien seuraamiseksi yksiköittäin, mutta yhteensä työvapaata myönnettiin päivää organisaation ulkopuolella järjestettävään koulutukseen osallistumista varten (1 201 päivää vuonna 2013). 11. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminnan tärkeimmän väylän muodostaa yhteistyötoimikunta. Paraisten kaupungin yhteistyötoimikunnassa oli vuonna 2014 neljä työnantajan edustajaa, kymmenen ammattijärjestöjen henkilöstöedustajaa ja yksi työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö osallistuvat kaikkiin kokouksiin asiantuntijoina. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteisiä henkilöstökysymyksiä, ohjeita ja sääntöjä sekä työsuojeluasioihin asetetun työryhmän valmistelemia työsuojelukysymyksiä. Kaikki kokoukset
14 13 aloitettiin kaupunginjohtajan pitämällä katsauksella taloustilanteesta tai muista ajankohtaisista asioista. 12. HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KEHITTÄMISALUEET Henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma muodostaa kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämisalueiden rungon. Henkilöstöyksikön vuoden 2014 painopistealueet, mittarit ja tulokset olivat seuraavat: Työpaikkaperehdytysohjeiden päivittäminen Arviointi: Päivitetty ohje keväällä 2014 Tavoitetaso: Ohje esitelty johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa Toteuma: Uuden työntekijän perehdytys -tukilomake on nyt kaupungin intranetissä Loggissa. Malli on esitelty henkilökunnalle yhteistyötoimikunnan kokouksessa ja esimieskoulutuksissa. Työsuojelu on täydentänyt aineistoa perehdyttämisen tarkistuslistalla, joka sisältää Työturvallisuuskeskuksen suositukset. Riskikartoituksen tekeminen koko organisaatiossa yhteistyössä työsuojelupäällikön kanssa Arviointi: Toteutettu riskikartoitus Tavoitetaso: Kartoitus toteutettu syksyllä 2014 Toteuma: Kartoitus toteutettiin syksyllä 2014, tuloksista ja toimenpide-ehdotuksista informoidaan vuoden 2015 aikana yhteistyötoimikunnassa ja työpaikkakäynneillä. Esimiesten täydennyskoulutus työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvissä asioissa Arviointi: Esimiesten koulutuspäivien lukumäärä Tavoitetaso: 2 koulutuspäivää Toteuma: Vuoden aikana järjestettiin kaksi sisäistä koulutuspäivää. Moni esimies on osallistunut ulkoisiin koulutuksiin aiheesta. Vuoden aikana käynnistettiin suurehko haasteellisten johtamistilanteiden hallintaan keskittyvä hanke. Teemapäivien järjestäminen yhteistyössä eri yksiköiden esimiesten kanssa sen tiimoilta, miten työyhteisöt voivat aktiivisesti kehittää hyvinvointiaan työssä Arviointi: Teemapäivien lukumäärä Tavoitetaso: 4 teemapäivää (etenkin sosiaali- ja terveydenhuolto, sivistys ja ruokapalvelut) Terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa ja päivähoidossa pidettiin yhteensä 15 teemapäivää. Teemapäivillä käytettiin työvälineenä työyhteisötaitojen arviointia. TÄYDENNYS: SAIRAUSPOISSAOLOJEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN, SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVIEN MÄÄRÄ, TAVOITETASO 10 % Arviointi: Henkilöstöraportin tilastot Tavoitetaso: Poissaolopäivien määrän väheneminen Toteuma: Sairauspoissaolopäivien määrä väheni päivästä (vuonna 2013) päivään (vuonna 2014). Sairauspoissaolot ovat siis vähentyneet yhteensä yli 18 %. Suurimpana syynä tähän ovat tehostetut toimet pitkällä sairauslomalla olevien määrän vähentämiseksi. Esimiehet ovat noudattaneet puheeksiotto-ohjeita ja osallistuneet aktiivisesti kolmikantaneuvotteluihin työterveyshuollon kanssa.
15 TYÖYMPÄRISTÖKARTOITUS Työympäristökartoitus eli ns. henkilöstöbarometri on tehty vuosina 2010 ja Tavoitteiden mukaisesti kartoitus uusittiin myös vuonna Vuoden 2014 henkilöstöbarometri on kokonaisuudessaan henkilöstön saatavilla kaupungin intranetissä Loggissa. Yksi tapa vertailla ns. pääosa-alueiden (henkilökohtainen kehitys, työyhteisö, johtaminen ja työ kokonaisuutena) kehitystä on kuvata tiettyihin valittuihin kysymyksiin tyytyväisten tai erittäin tyytyväisten määrää. Jokaisessa barometrissä on selvitetty työntekijöiden tyytyväisyyttä henkilökohtaisiin kehitysmahdollisuuksiin, työpaikan työyhteisöön, lähimpään esimieheen sekä työhön kokonaisuutena. Vertailu aikaisempiin vuosiin ei ole aivan yksiselitteistä, koska barometrin arviointiasteikkoa muutettiin vuonna 2014 poistamalla mahdollisuus vastata en tiedä / vaikea sanoa. Objektiivisen vertailun saamiseksi tässä esitetään myös en tiedä / vaikea sanoa -vastausten osuus vuonna 2012: Henkilökohtainen kehitys 20 % Työyhteisö 6 % Lähin esimies 8 % Työ kokonaisuutena 9 % Koska vuoden 2014 barometrissä ei pystynyt enää valitsemaan vastausta en tiedä / vaikea sanoa, sekä tyytymättömien että tyytyväisten vastausprosentti on noussut vuonna Työyhteisöä koskevaan kysymykseen annettujen vastausten jakauma oli neutraali (tyytyväisten ja tyytymättömien määrä kasvoi prosentuaalisesti yhtä paljon), mutta muihin kysymyksiin useampi valitsi vastausvaihtoehdon tyytyväinen.
16 Erotus tyytyväiset-tyytymättömät Henkilökohtainen kehitys +12 Työyhteisö 0 Lähin esimies +14 Työ kokonaisuutena +7 Tämä voidaan tulkita niin, että vuoden 2012 vastauksiin verrattuna työntekijät antavat hyvän arvosanan lähimmälle esimiehelleen sekä henkilökohtaisille kehitysmahdollisuuksilleen. Työ kokonaisuutena koetaan jonkin verran myönteisempänä, kun taas suhtautumisessa omaan työyhteisöön ei ole tapahtunut muutoksia. Tyytyväisten tai erittäin tyytyväisten määrää, %, on kuitenkin edelleen pidettävä erittäin hyvänä tuloksena. Hyvä tulos näkyy myös kysymykseen Suosittelisitko Paraisten kaupunkia työnpaikkana annetuissa vastauksissa. Vuonna 2012 vastaukset olivat: kyllä 67 %, en 7 % ja en tiedä 26 %. 14. TOIMENPITEET Vuoden 2012 henkilöstöbarometristä kävi ilmi, että merkittävä osa henkilöstöstä koki työpaikoilla esiintyvän kiusaamista, väkivaltaa ja syrjintää. Tämän analysoimiseksi tarkemmin vuoden 2014 henkilöstöbarometrissä kysyttiin, onko työntekijä joutunut toisten työntekijöiden, potilaiden, asiakkaiden tai oppilaiden kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi vai ei. 83 % vastasi ei, 4 % vastasi joutuneensa potilaiden, asiakkaiden tai oppilaiden kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi ja 13 % työntekijöiden kiusaamisen tai syrjinnän kohteeksi. Työturvallisuuslain 28 :n mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi,
17 16 jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö edellyttävät tästä syystä, että jokaisessa työyhteisössä ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin: 1) Yksikköpäällikkö vastaa siitä, että jokaisella työpaikalla järjestetään keskustelutilaisuus aiheesta Nollatoleranssi kiusaamiselle ja syrjinnälle, johon kaikille työntekijöille järjestetään mahdollisuus osallistua. Keskustelutilaisuudet on pidettävä mennessä. Tilaisuuksien tarkoituksena on käsitellä ainakin seuraavia asioita: o Johto viestittää selvästi, että minkäänlaista häirintää tai kiusaamista ei hyväksytä eikä siedetä. o Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisyn malli (Logg) o Jokainen, joka havaitsee kiusaamista, puuttuu tilanteeseen. o Kiusaamistilanteet on otettava käsiteltäviksi asianmukaisesti ja viipymättä. 2) Esimiehet pitävät mennessä henkilökohtaiset strukturoidut kehityskeskustelut, joissa keskitytään erityisesti nollatoleranssiin ja asialliseen kohteluun. Strukturoitua kehityskeskustelua varten on laadittu malli. Kehityskeskusteluissa painotetaan erityisesti kohtaa III Yhteistyö, työhyvinvointi ja jaksaminen. Esimiehiä, jotka ovat jo pitäneet työntekijöidensä kanssa kehityskeskustelut vuonna 2015, pyydetään täydentämään niitä tästä nimenomaisesta aiheesta käytävällä keskustelulla, mikäli aihetta ei ole käsitelty jo pidetyissä kehityskeskusteluissa. Kehityskeskusteluja varten on aikaisemmin peräänkuulutettu strukturoitua, yksinkertaistettua mallia, koska Paraisten kaupungin aikaisemmin kehittämää lomaketta on pidetty turhan laajana. Useimmat esimiehet näyttävät kuitenkin käyttävän mieluummin omia räätälöityjä lomakkeitaan. Lisäksi henkilöstöbarometrin vastaukset osoittavat, että vain 52 % vastaajista on ollut kehityskeskustelussa viimeisen vuoden aikana. Aiheen Nollatoleranssi kiusaamiselle ja syrjinnälle käsittely toimiikin samalla myös muistutuksena siitä, että kehityskeskustelut tulee käydä säännöllisesti.
18 HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUVUT 2014: HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö lukumäärä 868 Henkilöstökustannukset Palkat Sivukulut HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyshuolto, brutto Työterveyshuolto, netto Koulutus Työhyvinvointi HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön keski-ikä - miehet vuotta 48,4 - naiset vuotta 48,5 Eläkkeelle siirtyneet 2014 lukumäärä 36 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet 2014 lukumäärä 5 Osa-aikaeläkkeellä olevat lukumäärä 21 Sairauspoissaolot kalenteripäivää
VUODEN 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI
VUODEN 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI (Käännös) 1 SISÄLTÖ Sivu 1. Yleistä henkilöstöraportoinnista 2 2. Paraisten kaupungin organisaatio 31.12.2013 2 3. Kaupungin henkilöstö 3 4. Henkilöstörakenteen kuvaus (kuviot)
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
LisätiedotLeppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi
Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain
Lisätiedot(Käännös) 2893/01.00.00.02/2016 VUODEN 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI. Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos
(Käännös) 2893/01.00.00.02/2016 VUODEN 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstövoimavarojen arviointi... 1 3 Henkilöstövoimavarojen
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotHenkilöstöraportti Kh Kv
Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...
LisätiedotÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11
ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.
LisätiedotHENKILÖSTÖOHJELMA... 3
Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotPOMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 1 Sisällysluettelo 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 2.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 4 Vakituiset ja määräaikaiset 31.12....
LisätiedotKh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28
Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010
ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II
ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää
LisätiedotTaulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.
Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2019 11 Yhteistyötoimikunta AIKA 25.02.2019 14:15-15:00 PAIKKA Kaupungintalo, hallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotPäätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.
1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotYrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
Lisätiedot1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä
1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.
LisätiedotYhtymävaltuusto
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131
LisätiedotUuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa
Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2011
HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2016
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotPalvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta
1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen
Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotYht.tmk LIITE NRO 2 Kunnanhallitus LIITE NRO 31 Valtuusto LIITE NRO 22. Henkilöstöraportti 2009
Yht.tmk 16.3.2010 6 LIITE NRO 2 Kunnanhallitus 30.3.2010 70 LIITE NRO 31 Valtuusto 28.6.2010 30 LIITE NRO 22 Henkilöstöraportti 2009 2 3 sivu Sisällys: 1 1. Henkilöstöpolitiikan periaatteiden toteutuminen
LisätiedotHausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto
Liite nro 17 5.3.2019 Khall 29 Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto KYSELYN TOTEUTUS JA RAPORTOINTI Hausjärven kunta toteuttaa kahden vuoden välein työhyvinvointikyselyn, jonka avulla
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotSYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus
SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotHenkilöstötilinpäätös 2016
Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotSisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite
Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotVarhaisen välittämisen
Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
Lisätiedot(Käännös) 231/ /2017 VUODEN 2016 HENKILÖSTÖRAPORTTI. Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos
(Käännös) 231/01.00.00.02/2017 VUODEN 2016 HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstöpalvelut, henkilöstöpäällikkö Peter Lindroos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstövoimavarojen arviointi... 1 3 Henkilöstövoimavarojen
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotEtua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa
Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen
LisätiedotSeksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotHenkilöstöraportoinnin vertailutietopankki
Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotHenkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot
Henkilöstömäärät Ikäjakauma Poissaolot Työtapaturmat Henkilöstömenot Henkilöstömäärän kehitys 2014 2015 2016 2017 Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. 972 987 977 950 Muutos edellisestä vuodesta + 15-10 - 27
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotHenkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.
ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa
LisätiedotHenkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016
Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Henkilöstö Yhteenveto vuoden 2016 tilanteesta Henkilöstöresursointi pysyi määrällisesti hyvin hallinnassa haasteellisessa toimintaympäristössä
LisätiedotHenkilöstöraportti. Tilastotiedot
Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotMaaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015
Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely
Lisätiedot