3. Yhtälön numeeristen ratkaisujen etsimisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. Yhtälön numeeristen ratkaisujen etsimisestä"

Transkriptio

1 Olkoon funktio f x jatkuva jollain välillä [a;b]. Jos on olemassa sellainen luku c, että a < c < b ja f a f b 0, niin on olemassa sellainen luku c, että a < c < b ja f c =0. Tämän Bolzanon lauseen mukaan jatkuva funktio vaihtaa merkkiä siis vain nollakohdan kautta. Jos siis tiedät vaikkapa juuri Bolzanon lauseen nojalla tai Algebran peruslauseen nojalla, että yhtälöllä on (ainakin yksi) ratkaisu, mutta et joko osaa etsiä ratkaisun kaavaa tai tiedät, että sellaista ei ole olemassa, niin voit turvautua johonkin lukuisista numeerisista ratkaisumenetelmistä. Numeerisissa ratkaisumenetelmissä on ohjelmoitavasta laskimesta suunnaton apu. Vielä parempi on, jos koneesi osaa myös esittää funktioitten kuvaajia graafisessa muodossa. Graafisen laskimen avulla tai vastaavalla tietokoneohjelmalla voit ensin katsoa, missä nollakohta suunnilleen on ja sitten kokeilemalla tarkentaa silmämääräistä arviotasi. Jos koneessasi on toiminto, jolle usein annetaan nimi SOLVER, et joudu itse kokeilemaan, vaan koneesi tekee sen puolestasi. Kokeilemista hienostuneempi menetelmä on käyttää kaavaa, jolla ratkaisua voi arvioida eli käyttää likiarvoa eli approksimaatiota. Nämä käyttävät usein iteraatioksi kutsuttavaa prosessia. Iteroiminen tarkoittaa sitä, että on olemassa jokin laskumenetelmä, jota toistamalla saadaan likimääräinen, numeerinen ratkaisu, jonka tarkkuus on tiettyyn ohjelmistokohtaiseen kierrosten lukumäärään saakka tyypillisesti sitä parempi mitä suurempaa iterointikierrosten määrää käytetään. Iteroiminen sopii erityisen hyvin tietokoneella tai tietysti laskimella ohjelmoitavaksi. Eräällä hyvin kuuluisalla yhtälöllä, niin sanotulla Keplerin yhtälöllä, ei ole olemassa suljetussa muodossa olevaa ratkaisua. Keplerin yhtälö on muotoa E=M e sin E, missä kulma E (poikkeama ympyrästä, eccentric anomaly) on muuttuja, joka pitäisi ratkaista. Myös M on kulma (keskipoikkeama, mean anomaly), mutta siitä ei nyt tarvitse välittää kuten ei myöskään eksentrisyydestä (eccentricity) e, joka ellipsin tapauksessa on nollan ja ykkösen välissä. Tämä yhtälö joudutaan kuitenkin ratkaisemaan aina, kun lasketaan taivaankappaleen rata. Esimerkiksi Newtonin menetelmä, joka kuuluu tällä kurssilla käsiteltäviin asioihin, ilmaistaan iteraatiokaavan eli suomeksi palautuskaavan avulla. Kun nyt mainitsin kulman käsitteen siis kulmat M ja E niin totean heti seuraavan asian. Teen siitä oikein huomautuksen. Huomaa! Tällä kurssilla ja näissä yhteyksissä yleensäkin, kulma ilmaistaan radiaaneissa. Seuraavassa kappaleessa jatkan tarinaani kertomalla lisää muun muassa noista yllä mainituista 1(22)

2 asioista. Aloittakaamme Iteroiminen sopii siis hyvin tietokoneella tehtäväksi. Koska tämä kurssi ei ole ohjelmointikurssi eikä laskimen käytön kurssi, niin vältän laskin- tai ohjelmointikielispesifisiä asioita. Pyrin sellaiseen asioitten kuvailuun, että kunhan olet lukenut koneesi ja ohjelmistosi käsikirjat, osaat itse soveltaa niitä omissa välineissäsi. Siis: tunne työvälineesi! Ainakin seuraavilla laskimenvalmistajilla on nyt käsillä oleviin asioihin erinomaisesti sopivia malleja: Casio, Hewlett-Packard, Sharp ja Texas Instruments. Jos sinulla on jonkin muun valmistajan kone, se saattaa sopia ihan yhtä hyvin. Aloitetaan Keplerin yhtälön kanssa. Se on yleisesti muotoa E=M e sin E. Tarkastellaan sitä tapauksessa M = 1 ja e = 1. Vaihdetaan myös tuntematon E x:ksi. Tällöin x=1 sin x (1) Tapaus, jossa eksentrisyys on yksi tarkoittaisi sitä, että planeetta ammutaan Auringosta suoraan ylös jollekin äärelliselle etäisyydelle, josta se sitten tipahtaisi takaisin. No, jotain tällaista protuberanssit tekevät. Esimerkki 22 Yhtälön (1) tutkiminen tarkoittaa jatkuvien funktioitten summana jatkuvan funktion K x = x sin x 1 nollakohtien etsimistä. Työ kannattaa aloittaa hahmottelemalla K:n kuvaajaa. 2(22)

3 Kuva antaa ymmärtää, että yhtälöllä on ratkaisu ainakin välillä (1,5;2). Graafisissa laskimissa on usein mahdollisuus etsiä nollakohtaa, kun käyrän yhtälö on annettu. Esimerkiksi TI 84Plus antaa tällaisen toiminnon avulla ratkaisun x = 1, Jos saatu arvo puolestaan sijoitetaan funktion yhtälöön x:n paikalle, niin edellä mainittu laskinmalli saa tuloksen 1,45776E 8. Ei siis tarkalleen nolla, mutta aika lähellä. Tarkempi arvio x:lle on 1, Onko yhtälöllä muita ratkaisuja? Derivoidaan K(x): K ' (x) = 1 cos(x), joka puolestaan on aina nolla tai suurempi. Funktio on siis kasvava eikä sillä ole muita nollakohtia. Huomaa! Kysymys ratkaisujen lukumäärästä on yhtä tärkeä kuin alkuperäinen kysymyksemme, onko ratkaisuja ylipäätään yhtään. Ota huomioon riski, että ratkaiset yhtälön muuten oikein, mutta annat vastauksena ratkaisun, jota ei kysytty tai tarvittu. Esimerkki 23 Tarkastellaan yhtälöä x 3 1 x 3=0. Onko sillä ratkaisuja? Kuinka monta, jos on? Mitä suuruusluokkaa ne ovat? Ratkaisu Annetaan koneen tehtäväksi piirtää kuva funktiosta f x =x 3 1 x 3, joka on jatkuva muualla paitsi x:n arvolla 0. Ohessa tietokoneella piirretty kuva. Kuvan perusteella yhtälöllä on kaksi ratkaisu. Koska mukana on x:n käänteisluku on selvää, että x:n arvo 0 on vedenjakaja. Tutkitaan funktion f x =x 3 1 x 3 derivaattafunktiota f' x =3x 2 1 x 2. Se on nolla x:n reaaliarvoilla ja 1 4 3, joita vastaavissa käyrän pisteissä funktiolla on vastaavasti maksimi ja minimi. Koska f 1 4 x 0, niin funktio ei ole nolla millään x:n negatiivisella arvolla. 3(22)

4 Koska myös f 1 4 x 0 ja koska derivaatan merkkitarkastelun nojalla suorita se! funktio on laskeva :aa pienemmillä x:n arvoilla sekä nouseva :aa suuremmilla x:n arvoilla, niin funktiolla on kaksi nollakohtaa x:n positiivisilla arvoilla. Arvioidaan näistä kahdesta juuresta pienempää. Arvioidaan kuvan avulla kaksi x:n arvoa nollakohdan molemmilta puolilta. Laskimella huomataan, että f 0,2 0 ja f 0,4 0. Bolzanon lauseen nojalla ratkaisu on välillä (0,2;0,4). Kokeillaan x:n arvoa, joka on näitten puolivälissä: välillä (0,3;0,4). Lasketaan 0,2 0,4 =0,3 ja f 0,3 0. Juuri on siis 2 f 0,3 0,4 = f 0,35 0, 2 joten juuri on välillä (0,30;0,35). Kokeillaan vielä arvoa 0,325: f 0,325 = 0,11. Juuri on välillä (0,325;0,35). Se tarkentuu melko hitaasti. Hitaus on puolitusmenetelmän heikkous. Vastaus: Nollakohtia on kaksi. Ne ovat välillä (0,325;0,350) ja kuvan mukaan välillä (1,0;1,5). Laskimen yhtälönratkaisija antaa Esimerkin 23 kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella juuret 0, ja 1, Iteroikaamme siis: puolitusmenetelmästä Puolitusmenetelmän etu on sen yksinkertaisuus ja haitta sen hitaus. Hitaudella tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että tarvitaan monta iterointikierrosta halutun tarkkuuden saavuttamiseksi. Todellisissa tilanteissahan yhtälön ratkaisijalla on mielessään selvä käsitys siitä, millä tarkkuudella hän ratkaisun tarvitse. Puolitusmenetelmän idea on puolittaa askel kerrallaan alue, josta juuri löytyy. Oletetaan, että Bolzanon lauseen ehdot voimassa yhtälön juuren ympäristössä [a;b]. Voit käyttää seuraavaa algoritmia: Piirrä kuva yhtälöä vastaavan funktion kuvaajasta Valitse pisteet, joista toisessa funktio on negatiivinen toisessa positiivinen ja jotka pisteet ovat mahdollisimman lähellä toisiaan 4(22)

5 Laske funktion arvo x:n arvolla, joka on näitten kahden arvon puolivälissä Valitse uusi väli: rajat ovat äskeinen x:n arvo ja se x:n arvo, jossa funktio on erimerkkinen Laske funktion arvo x:n arvolla, joka on uusien rajojen keskiarvo Toista 4. askeleesta alkaen Pientä lukua merkitään matematiikassa usein symbolilla (epsilon). Esimerkki 24 Ratkaise yhtälö log x x 2=0 kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella. Ratkaisu Ohessa funktion f x =log x x 2 kuvaaja tietokoneen piirtämänä. Kuvasta tai kokeilemalla nähdään, että 1,5 < x < 2. Jos sinulla ei ole graafista laskinta, voit arvailla nollakohdan sijaintia sen perustella, mitä tiedät logaritmifunktion (tässä tehtävässä) ja muiden funktioiden kulusta. Ensimmäinen väli on siis (1,5;2,0). 5(22)

6 Lasketaan f 1,5 2,0 = 0, Uusi väli on siis (1,75;2,00). Lasketaan seuraava x:n 2 arvio: f 1,75 2,00 = 0, Laaditaan tästä taulukko. 2 Väli Keskipiste Funktion arvo keskipisteessä (1,5;2,0) 1, , (1,75;2,00) 1, , (1,750;1,875) 1, , (1,7500;1,8125) 1, , (1,7500;1,78125) 1, , (1,7500;1, ) 1, , (1,75000;1, ) 1, , (1, ;1, ) 1, , (1, ;1, ) 1, , (1, ;1, ) 1, , (1, ;1, ) 1, , (1, ;1, ) 1, , (1, ;1, ) 1, , Tulos: 1,76 Koska kolmeen merkitsevään numeroon pyöristetty tulos ei muutu arvosta 1,76, päätellään, että yhtälön ratkaisu tällä tarkkuudella on 1,76. Koska funktion derivaattafunktio yksi ratkaisu. f' x = log e 1 0, kun x > 0, niin yhtälöllä on tarkalleen x Vastaus: Ratkaisu kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella on 1,76. Puolitusmenetelmää kehittyneempi menetelmä on haarukointimenetelmä. Se soveltaa paljolti samaa ideaa kuin puolitusmenetelmä, mutta haarukointimenetelmä ei jaa väliä välttämättä puoliksi. Sen käyttö näyttääkin vähän erilaiselta kuin puolitusmenetelmän käyttö, mutta ei anneta tämän sivuseikan hämätä. Voit myös ajatella, että puolitusmenetelmä on eräs tapa soveltaa haarukointimene- 6(22)

7 telmää. Iteroikaamme siis: haarukointimenetelmästä Haarukointimenetelmää käytettäessä laskin pääsee näyttämään tehonsa paremmin kuin puolitusmenetelmän kanssa. Olkoot Bolzanon lauseet ehdot voimassa asiaan kuuluvalla välillä [a;b]. Esimerkki 25 Ratkaise yhtälö 2x sin x 2=0 viiden merkitsevän numeron tarkkuudella. Ratkaisu Ohessa funktion f x =2x sin x 2 kuvaaja tietokoneen piirtämänä. Koska funktio on jatkuvien funktioitten summa, se on itsekin jatkuva. Koska funktion derivaattafunktio on kaikilla x:n reaaliarvoilla nollaa suurempi ja koska f 1,3 = 0, ja koska vielä f 1,7 = 0, , niin annetulla yhtälöllä on tarkalleen yksi ratkaisu. Sovelletaan haarukointimenetelmää. Jos laskimessasi on taulukkolaskentaohjelma, nyt olisi sen käytön paikka. Toinen, ehkä mielenkiintoisempi vaihtoehto on kirjoittaa itse ohjelma, joka hoitaa homman. Canonilla, Casiolla, HP:lla ja Sharpilla on varmasti vastaavat mallit, mutta Texas- Istruments'in mallin TI-84Plus yksi mahdollinen ohjelmalistaus on seuraava: 7(22)

8 :1.3 X :While X 1.7 :2*X sin(x) 2 Y :X+1 X :Disp Y :End Se tuottaa luettelon: Luettelosta nähdään, että funktion merkki vaihtuu toisen ja kolmannen rivin välillä eli ratkaisukandidaattien 1,4 ja 1,5 välissä. Jaetaan nyt tämä väli sopivankokoisiin osiin ja korjataan ohjelma sen mukaiseksi. Merkki vaihtuu nyt 1,4:n ja 1,5:n välissä. Jaetaan nyt tämä osiin. Huomataan, että ratkaisu on välillä ]1,498;1,499[. Nyt koodi : X :While X :2*X sin(x) 2 Y :X X :Disp Y :End tuottaa tuloksen: (22)

9 Lopulta koodilla : X :While X :2*X sin(x) 2 Y :X X :Disp Y :End saadaan ratkaisu : se on lukujen 1, ja 1, välissä. Vastaus: 1,4987. Huomaa, että minä en vetoa piirrokseen, vaan derivaattaan, kun päättelen, että Esimerkin 25 yhtälöllä on tarkalleen yksi ratkaisu. Huomaa, että kehotus ratkaise yhtälö sisältää myös kehotuksen tutkia ratkaisujen lukumäärää ja etsiä ne kaikki tai kertoa, että ratkaisua ei ole. Esimerkki 26 Ratkaise yhtälö x ln 1 x =0 viiden merkitsevän numeron tarkkuudella. Ratkaisu Merkitään: f x =x ln 1 x = x ln x. Tällöin f' x = 1 x 1 0, kun x > 0. Funktion kuvaajan perusteella yhtälöllä on yksi ratkaisu välillä (0,5;0,6). Kopioin tähän taulukkolaskentaarkin ensimmäisen ja viimeisen sarjan. Niistä nähdään, että ratkaisu on 0, Tee sinä koko sarja! [0,5;0,6] f(x),500 -,193,510 -,163,520 -,134,530 -,105,540 -,076,550 -,048,560 -,020,570,008,580,035,590,062,600,089 9(22)

10 Ohessa funktion kuvaaja, jonka tein tietokoneella. [0,5671;0,5672] f(x), ,00012, ,00009, ,00006, ,00004, ,00001,56715,00002,56716,00005,56717,00007,56718,00010,56719,00013,56720,00016 Vastaus: x = 0, Iteroikaamme siis: Newtonin menetelmästä Newtonin menetelmä arvioi tutkittavaa funktiota sen tangenttien avulla. Menetelmän etu verrattuna puolitusmenetelmään sekä haarukointimenetelmään on sen suppenemisen nopeus. Toinen etu on, että hankalan funktion nollakohdan hakeminen muutetaan suoran nollakohdan hakemiseksi. Nyt joudutaan kuitenkin vaatimaan, että tarkasteltava funktio on derivoituva ainakin jossain nollakohdan x ympäristössä ]x ε;x + ε[, missä ε > 0 sekä täyttää Bolzanon lauseen oletukset 10(22)

11 vastaavalla suljetulla välillä. Huomaa varmistaa, että funktiosi todella on 1) määritelty kohdassa x 2) derivoituva sen ympäristössä. Newtonin menetelmän käyttö aloitetaan etsimällä juurelle likiarvo eli alkuarvo. Olkoon se nyt x 0. x 1 x 0 Alkuarvo valitaan läheltä kohtaa, jossa juuri näyttää olevan. Lasketaan funktion ja funktion derivaatan arvot tällä muuttujan arvolla eli lasketaan f(x 0 ) ja f ' (x 0 ). Juuren seuraava likiarvo x 1 on se x:n arvo, jossa pisteeseen (x 0 ;f(x 0 )) piirretty käyrän tangentti leikkaa x akselin. Seuraava likiarvo x 2 saadaan taas pisteeseen (x 1 ;f(x 1 )) piirretyn tangentin avulla ja niin edelleen. Lopulta tangentti osoittaa kohti ratkaisua! Kun tätä menetelmää sovelletaan toistuvasti riittävän säännölliseen funktioon, niin kukin juuren arvio on edeltäjäänsä tarkempi. Jos funktio on hankala derivaatta tulee nollaksi väärässä kohdassa tai muuta sellaista voi käydä niinkin, että ratkaisua ei näin saada, vaikka se on olemassa. Oheisen kuvan paksu, musta käyrä esittää tutkittavan funktion kuvaajaa. Ruskehtavan keltaiset pystyviivat ovat suorien x = x 0 ja x = x 1 kuvaajat. Niitten avulla merkitään vastaavat käyrän pisteet, 11(22)

12 jotka on merkitty sinisillä viivanpätkillä. Piirroksen suora r on käyrän kohtaan x 0 piirretty tangentti. Suora s taas on kohtaan x 1 piirretty tangentti. Newtonin algoritmi 1. Tarkista Bolzanon lauseen ehdot sekä yhtälön derivoituvuus nollakohdan ympäristössä 2. Valitse alkuarvo x 0 3. Laske f(x 0 ) ja f ' (x 0 ) 4. Arvo x n on pisteeseen (x n-1 ;f(x n-1 )) piirretyn tangentin ja x akselin leikkauskohta 5. Valitse alkuarvoksi x n 6. Jatka kohdasta 2. eli lyhyemmin: Jos ratkaistavana on yhtälö f x =0, niin silloin Newtonin menetelmän mukaan on x n 1 = x n f x n f' x n, missä f ' x n 0, n = 0, 1, 2 Esimerkki 27a Ratkaise yhtälö x 5 3x 8=0 viiden merkitsevän numeron tarkkuudella. Ratkaisu Yhtälöä vastaava funktio on polynomifunktiona kaikkialla jatkuva ja derivoituva ja sen derivaattafunktio on f' x =5x 4 3. Valitaan alkuarvoksi x 0 arvo 1. Laskut tuottavat seuraavan taulukon: x n x n 1 = x n y n y' n 1, , , , , , (22)

13 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , Tulos ei muutu arvon 1,6706 jälkeen. Vastaus: x = 1,6706. Monissa funktiolaskimissa on toiminto, joka palauttaa edellisen laskun tuloksen. Jos et halua kirjoittaa ohjelmaa, joka iteroi vastauksen, voit käyttää tätä toimintoa. Toimi seuraavalla tavalla. Annan ohjeet, jotka toimivat Texas Instruments'in mallien ti-83 ja TI- 84Plus kanssa. Jossain muussa koneessa saattaa olla ENTER'in tilalla EXE. Vastaavat toiminnot tehokkaassa laskimessa kuitenkin on. Näppäile TI:hin siis 1 ja paina ENTER. Näppäile sitten koneeseesi seuraava tai sitä vastaava listaus. Etsi siitä vastaavuudet yhtälön x n 1 = x n f x n f' x n ja lausekkeitten x 5 3x 8 sekä 5x 4 3 kanssa: ANS (ANS^5 3 * ANS 8)/(5*ANS^4-3) Paina nyt ENTER'iä (vastaavasti EXE) riittävän monta kertaa. Näet, kuinka saat yllä olevan taulukon oikeanpuoleisen sarakkeen. Esimerkki 27b Palataan äskeiseen yhtälöön vielä hetkeksi. Ratkaistavana on siis yhtälö Valitaan alkuarvoksi suurpiirteisesti x 0 = 0. Tehdään uusi taulukko. x 5 3x 8=0 jälleen. 13(22)

14 x n x n 1 = x n y n y' n 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Kävipä ohraisesti! Valmista ei tule. Tämä johtuu siitä, että tarkasteltavan funktion derivaatta on nolla x:n arvolla noin 0,88 eli ennen kuin juuri on löytynyt. Sen yli ei Newtonin metodilla päästä. Alkuarvo kannattaa siis valita lähempää. Iteroikaamme siis: sekanttimenetelmästä Sekanttimenetelmä voidaan johtaa Newtonin menetelmästä korvaamalla tangentti sekantilla, joka yhdistää yhtälön funktion kuvaajan kaksi ennalta valittua tai laskettua pistettä. Kun luovutaan tangentista, niin funktiolta ei tarvitse vaatia derivoituvuutta. Luonnollisesti Bolzanon lauseen ehtojen täytyy kuitenkin olla voimassa jollain välillä [a;b]. Sekanttimenetelmä käyttää kahta alkuarvoa, jotka ovat sekantin päätepisteiden x koordinaatit. Merkitään niitä nyt kirjaimilla x 0 ja x 1. Tämä johtaa oheisen kuvan merkinnöin yleisen suoran 14(22)

15 yhtälön avulla kaavaan x 2 = x 1 f x 1 x 1 x 0 f x 1 f x 0, missä pisteen (x 0 ;f(x 0 )) tilalle voi tietysti valita myös pisteen (x 1 ;f(x 1 )). Tämä yleistyy yhtälöksi x n 1 = x n f x n x n x n 1 f x n f x n 1, n = 1,2,3 x 2 x 0 x 1 Tämä yhtälö ei edellytä funktion merkin vaihtumista arvojen x n ja x n+1 välissä, mutta joskus alkuarvot kannattaa valita niin, että nollakohta osuu heti ensimmäisinä valittujen pisteitten väliin. x n x n 1 Jos äskeisen yhtälön termi eli sekantin kulmakerroin tulee jollain n:n arvolla f x n f x n 1 nollaksi, niin sekantti on vaakasuorassa eikä iterointiprosessia voi jatkaa. Yritä uudestaan eri alkuarvoilla. Huomaa, että monilla sovelluksilla laskimella tai tietokoneohjelmistolla jo kulmakertoimen arvo 10-6 on käytännössä sama kuin nolla ja jopa arvo 10-4 epäilyttää. 15(22)

16 Esimerkki 28 Ratkaise x=cos x, x [0; 2 ]. Ratkaisu Tarkastellaan funktiota f x =x cos x, missä x [0; 2 ]. Lasketaan ensin funktion arvot välit päätepisteissä: f(0) = 1, f(2 ) = 2 1. Yhtälöllä on siis ainakin yksi ratkaisu. Koska funktion derivaattafunktio f ' x =1 sin x on aina nolla tai suurempi, ei yhtälöllä ole annetulla välillä useampia kuin yksi ratkaisu. Tehtävän antaja ei kerro, millä tarkkuudella vastaus pitäisi antaa. Valitsen itse tarkkuudeksi kuusi merkitsevää numeroa. Sovellan sekanttimenetelmää annetun yhtälön ainoan ratkaisun etsimiseen. Valitsen kuvan opastamana: x 0 = 0,5 x 1 = 0,9 16(22)

17 joista 0,9 0,5 x 2 =0,9 f 0,9 f 0,9 f 0,5 =0, Lasken välivaiheet kymmenellä merkitsevällä numerolla, jotta kurittomasti kasautuvat pyöristysvirheet pysyvät jollain tavalla ruodussa. Teenpä taas taulukon laskuista. i : x i : 0 0, , , , , , , Ainakaan taulukon kuuden merkitsevän tarkkuuden arvo ei muutu enää, joten päättelen, että tulos on kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella 0, Vastaus: Yhtälön ainoa ratkaisu on kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella 0, Esimerkin 28 voit laskea TI-84Plus koneella seuraavasti. Tallenna ensin luku 0,5 muistipaikkaan A ja luku 0,9 muistipaikkaan B. Kirjoita ja aja sitten seuraava koodi. :B-(B-COS(B))*(B-A)/(B-COS(B)-(A-COS(A)) STOŒC :B STOŒ A :C STOŒ B :Disp C Kun olet ajanut tämän kerran käyttämällä koneen PRGM valikkoa, paina toistuvasti ENTER niin monta kertaa kuin on tarpeen. Muut merkit ja mallit vastaavalla tavalla! 17(22)

18 Iteroikaamme siis: kiintopistemenetelmästä Kiintopistemenetelmä on nopea eli se suppenee nopeasti tai nähdään nopeasti, että se ei toimi. Sitä sanotaan alan kirjallisuudessa myös Picard'in iteraatiomenetelmäksi. Kiintopistemenetelmää voidaan pitää oikeana iteroinnin tyyppiesimerkkinä. Valitettavasti on myös olemassa harmaa alue, josta on tapauskohtaisesti selvitettävä, toimiiko kiintopistemenetelmä vai ei. Tähän viittaan myös lauseen Riittävä ehto kiintopistemenetelmän suppenemiselle yhteydessä. On siis olemassa tilanteita, missä mainitun lauseen ehto ei täyty, mutta jotka ovat ratkaistavissa kiintopistemenetelmän avulla. Olkoon meillä taas ratkaistavana yhtälö, jota vastaava funktio on jokin f(x). Luonnollisesti Bolzanon lauseen ehtojen täytyy nytkin toteutua jollain välillä [a;b]. Jotta kiintopistemenetelmää voi soveltaa, yhtälö f(x) = 0 on voitava kirjoittaa muodossa x = g(x) eli se on voitava jakaa yhtälön y = x ja y = g(x) leikkauspisteen ratkaisuyhtälöksi. Aloitan esimerkillä. Esimerkki 29 Ratkaise yhtälö x 5 17x 8=0. Ratkaisu Tunnetuin menetelmin voit helposti itse todeta, yhtälöllä on tarkalleen yksi ratkaisu (Derivaattafunktio on 5x ). Annan taas koneelle tehtäväksi piirtää kuva. että Nyt kirjoitan annetun yhtälön funktion sitten muotoon x = g(x): x 5 17x 8=0 8 x5 x= 17. Valitaan alkuarvoksi x = 0, joka 8 sijoitetaan g(x):ään, joten x = 17. Kuvan mukaan tämä on ilmeisesti jo selvästi parempi ratkaisun arvio kuin 0. Annanpa koneen piirtää kuvat myös suorasta y = x ja funktiosta y = g(x). 18(22)

19 Kuten varmaan jo huomasit, tämä on suorastaan ihanteellinen tapaus laskinta ajatellen. Annetaan alkuarvo x 0 yllä valittiin nolla jonka avulla lasketaan seuraava eli x 1, jonka avulla lasketaan seuraava, jonka avulla Voit siis käyttää ANS komentoa tai millä nimelle juuri sinun koneesi sen sitten tunteekin. Tuloksena on taulukko: x 0 0, x 1 0, x 2 0, x 3 0, x 4 0, x 5 0, Kuusi merkitsevää numeroa on ihan hyvä saavutus, joten lopetan tämän laskemisen tähän. Vastaus: Yhtälöllä on tarkalleen yksi reaalilukuratkaisu. Se on kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella 0, (22)

20 Esimerkki 30 Ratkaise yhtälö x 5 3x 8=0 viiden merkitsevän numeron tarkkuudella. Ratkaisu Toimitaan kuten Esimerkissä 29. Helposti nähdään, että yhtälöllä on tarkalleen yksi ratkaisu. Kirjoitetaan yhtälö siis muotoon päin. Saadaan tauluko: 8 x5 x= 3. Otetaan alkuarvoksi taas 0 ja jatketaan sitten eteen x 0 0, x 1 2, x 2-42, x x x 5 Miksi näin? Miksi se toimi äsken, mutta ei enää? Esimerkissä 29 sekä x että x 5 pysyivät nollan ja ykkösen välissä, jolloin iteraatio suppeni kohti äärellistä arvoa. Esimerkissä 30 taas jouduttiin heti tilanteeseen, missä ykköstä isompaa lukua korotettiin viidenteen potenssin. Sellainen hajaantuu nopeasti. Esimerkki 31 Ratkaise yhtälö x 5 3x 8=0 viiden merkitsevän numeron tarkkuudella. Ratkaisu Kirjoitetaan yhtälö äskeisen sijasta nyt muotoon x= 8 3x 5, jotta käsiteltävät luvut pysyvät jonkinlaisessa hahmossa. Juurrettava on ykköstä isompi, mutta juuren ottamisen takia tämä lukujono suppenee kohti ratkaisua. Nyt saadaan taulukko: 20(22)

21 x 0 0, x 1 1, x 2 1, x 3 1, x 4 1, x 5 1, x 6 1, x 7 1, x 8 1, x 9 1, x 10 1, Valitulla laskutarkkuudella tulos ei enää muutu. Viiden merkitsevän numeron tarkkuudeksi saadaan 1,3218. Vastaus: Ratkaisu on 1, (22)

22 Yleensä yhtälö, josta käytin edellä säännönmukaisesti merkintää f(x) = 0, voidaan kirjoittaa muotoon x = g(x) useammalla eri tavalla. Jotkut näistä suppenevat, toiset hajaantuvat. Seuraavassa lause, joka antaa riittävän ehdon suppenemiselle. Sen todistus voidaan tukea esimerkiksi differentiaalilaskennan väliarvolauseeseen, mutta minä sivuutan sen. Riittävä ehto kiintopistemenetelmän suppenemiselle Merkitään yhtälön f(x) = 0 juurta X:llä, ja olkoon [a ; b] sellainen väli, että x 0 [a;b]. Jos on olemassa sellainen reaalivakio k, että tämä yhtälö on kirjoitettavissa välillä [a ; b] muotoon x = g(x), missä g ' x k 1. niin kiintopistemenetelmän mukaisten x n :n jono suppenee kohti juurta X. Huomaa, että kirjoitin juuri riittävä ehto. Tämä sananvalinta vihjaa, että on tilanteita, missä vähempikin riittää. Esimerkki 32 Edellä Esimerkeissä 30 ja 31 yhtälö x 5 3x 8=0 kirjoitettiin kahdella eri tavalla ratkaisumenetelmän mukaiseen muotoon. Ne olivat 8 x5 x= 3 ja x= 5 8 3x. Tarkastellaan näitä yhtälöitä äskeisen lauseen valossa. Ratkaisu Koska olemassa. D 8 x5 = 5x4 3 3, joka kasvaa rajatta. Lauseen ehto ei siis täyty eli lauseen vakiota k ei ole Tutkitaan sitten g(x):n toisen version derivaattafunktion itseisarvo: D 5 8 3x = 3 8 3x 4 5. Tämän raja-arvo äärettömyydessä on nolla, joten päätellään, että lauseen vakioksi k kelpaa esimerkiksi 0 tai 0 + ½ = ½ tai jokin muu ykköstä aidosti pienempi vakio. 22(22)

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 15.4.2011 HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 15.4.2011 HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 5.4.0 HK- a) Dsin3 us ( ) cos3 3 us( ) s( ) 3cos3 s( ) 3 ja s( ) 3 u( ) sin ja u( ) cos b) Dsin 3 3 Dsin us ( ) s( ) sin ja s( ) cos 3 u( ) ja u( ) 3 3sin

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.

Lisätiedot

määrittelyjoukko. 8 piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä tangentin yhtälö.

määrittelyjoukko. 8 piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä tangentin yhtälö. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 5.4.0 Jussi Tyni. a) Derivoi f ( ) 3e 5 Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 määrittelyjoukko. c) Derivoi g( t) 4ln( t t ). Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangentti pisteeseen,

Lisätiedot

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3 Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä

Lisätiedot

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä

Lisätiedot

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna Suomessa sallittiin CAS (Computer Algebra System) laskimien käyttö keväästä 2012 alkaen ylioppilaskirjoituksissa. Norjassa ja Ruotsissa vastaava kehitys

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009 Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.

Lisätiedot

5. Numeerisesta derivoinnista

5. Numeerisesta derivoinnista Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan

Lisätiedot

Yhtälön ratkaiseminen

Yhtälön ratkaiseminen Yhtälön ratkaiseminen Suora iterointi Kirjoitetaan yhtälö muotoon x = f(x). Ensin päätellään jollakin tavoin jokin alkuarvo x 0 ja sijoitetaan yhtälön oikealle puolelle, jolloin saadaan tarkennettu ratkaisu

Lisätiedot

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista säilyy 1 / 17 säilyy Jos A, B R, niin funktiota f : A B sanotaan (yhden muuttujan) reaalifunktioksi. Tällöin karteesinen tulo A B on (aiempia esimerkkejä luonnollisemmalla tavalla) xy-tason osajoukko,

Lisätiedot

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) + 1 3 1 + 4 2 + 5 2 = 21 21 = 21 tosi

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) + 1 3 1 + 4 2 + 5 2 = 21 21 = 21 tosi Mallivastaukset - Harjoituskoe F F1 a) (a + b) 2 (a b) 2 a 2 + 2ab + b 2 (a 2 2ab + b 2 ) a 2 + 2ab + b 2 a 2 + 2ab b 2 4ab b) tan x 3 x π 3 + nπ, n Z c) f(x) x2 x + 1 f (x) 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 2x2

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

MAA9.2 2014 Jussi Tyni Lue ohjeet huolellisesti! Tee pisteytysruudukko konseptin yläkertaan. Muista kirjoittaa nimesi. Kysymyspaperin saa pitää.

MAA9.2 2014 Jussi Tyni Lue ohjeet huolellisesti! Tee pisteytysruudukko konseptin yläkertaan. Muista kirjoittaa nimesi. Kysymyspaperin saa pitää. MAA9. 014 Jussi Tyni Lue ohjeet huolellisesti! Tee pisteytysruudukko konseptin yläkertaan. Muista kirjoittaa nimesi. Kysymyspaperin saa pitää. A-OSIO: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla esillä. Maksimissaan

Lisätiedot

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 10.6.2013 klo 10-13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 10.6.2013 klo 10-13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe.6. klo - Ratkaisut ja pisteytysohjeet. Ratkaise seuraavat epäyhtälöt ja yhtälö: a) x+ x +9, b) log (x) 7,

Lisätiedot

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe (Ratkaisut ja pisteytys) 500 Kustakin tehtävästä saa maksimissaan

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan määrittää

Lisätiedot

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna Suomessa sallittiin CAS (Computer Algebra System) laskimien käyttö keväästä 2012 alkaen ylioppilaskirjoituksissa. Norjassa ja Ruotsissa vastaava kehitys

Lisätiedot

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21 säilyy Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla c b a 1 2 3 5 1 / 21 säilyy Esimerkkirelaatio R = {(1, b), (3, a), (5, a), (5, c)} c b a 1

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Calculus Lukion MAA7 Derivaatta Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Derivaatta (MAA7) Pikatesti ja kertauskokeet Tehtävien ratkaisut Pikatesti

Lisätiedot

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3. Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin

Lisätiedot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2. MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse

Lisätiedot

2. Polynomien jakamisesta tekijöihin

2. Polynomien jakamisesta tekijöihin Imaginaariluvut mielikuvitustako Koska yhtälön x 2 x 1=0 diskriminantti on negatiivinen, ei yhtälöllä ole reaalilukuratkaisua Tästä taas seuraa, että yhtälöä vastaava paraabeli y=x 2 x 1 ei leikkaa y-akselia

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

MAA7 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

MAA7 HARJOITUSTEHTÄVIÄ MAA7 HARJOITUSTEHTÄVIÄ Selvitä, mitä -akselin väliä tarkoittavat merkinnät: a) < b) U(, ) c) 4 < 0 0 Ilmoita väli a) 4 < < b) ] 5, 765[ tavalla 7 tehtävän a)-kohdan mukaisella kana, kana 0 Palautetaan

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitsten luonnehdinta

Lisätiedot

Koontitehtäviä luvuista 1 9

Koontitehtäviä luvuista 1 9 11 Koontitehtäviä luvuista 1 9 1. a) 3 + ( 8) + = 3 8 + = 3 b) x x 10 = 0 a =, b = 1, c = 10 ( 1) ( 1) 4 ( 10) 1 81 1 9 x 4 4 1 9 1 9 x,5 tai x 4 4 c) (5a) (a + 1) = 5a a 1 = 4a 1. a) Pythagoraan lause:

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 3 tuntia (180 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa

Lisätiedot

Tämä luku nojaa vahvasti esimerkkeihin. Aloitetaan palauttamalla mieleen, mitä koordinaatistolla tarkoitetaan.

Tämä luku nojaa vahvasti esimerkkeihin. Aloitetaan palauttamalla mieleen, mitä koordinaatistolla tarkoitetaan. MAB: Koordinaatisto geometrian apuna Aluksi Geometriassa tulee silloin tällöin eteen tilanne, jossa piirroksen tekeminen koordinaatistoon yksinkertaistaa laskuja. Toisinaan taas tilanne on muuten vaan

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen

Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen Numeeriset menetelmät Pekka Vienonen 1. Funktion nollakohta Newtonin menetelmällä 2. Määrätty integraali puolisuunnikassäännöllä 3. Määrätty integraali Simpsonin menetelmällä Newtonin menetelmä Newtonin

Lisätiedot

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b ja Logaritmit, L3b eksponentti-funktio Eksponentti-funktio Linkkejä kurssi8, / Etälukio (edu.) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.) Potenssifunktio y = f (x) = 2 Vakiofunktion y = a kuvaaja on vaakasuora

Lisätiedot

Matemaattisten menetelmien hallinnan tason testi.

Matemaattisten menetelmien hallinnan tason testi. Matemaattisten menetelmien hallinnan tason testi. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vaihtoehto oikein.. Laskutoimitusten a) yhteen- ja vähennyslaskun b) kerto- ja jakolaskun c) potenssiin korotuksen järjestys

Lisätiedot

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran 4.1 Kaksi pistettä määrää suoran Kerrataan aluksi kurssin MAA1 tietoja. Geometrisesti on selvää, että tason suora on täysin määrätty, kun tunnetaan sen kaksi pistettä. Joskus voi tulla vastaan tilanne,

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA EB-TUTKINTO 2008 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 5. kesäkuuta 2008 (aamupäivä) KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Europpa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin,

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

Raja-arvo ja jatkuvuus, L5

Raja-arvo ja jatkuvuus, L5 ja jatkuvuus, L5 1 Wikipedia: (http://fi.wikipedia.org/wiki/ ) 2 Funktion f () = 2 4 2 a ei voi laskea kohdassa = 2. Jos eroaa kahdesta ( 2), niin funktion voidaan laskea ja seuraavasta taulukosta nähdään,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO OSA : YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi Alkupala Kolme kaverusta, Olli, Pekka

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat Trigonometria. a) Määrittele trigonometriset funktiot. b) Vertaa trigonometristen funktioiden ominaisuuksia määritys- ja arvojoukko sekä perusjakso). * Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa

Lisätiedot

10 %. Kuinka monta prosenttia arvo nousi yhteensä näiden muutosten jälkeen?

10 %. Kuinka monta prosenttia arvo nousi yhteensä näiden muutosten jälkeen? YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 3.3.0 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä (*) merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä

Lisätiedot

Aloitusohje versiolle 4.0

Aloitusohje versiolle 4.0 Mikä on Geogebra? Aloitusohje versiolle 4.0 dynaamisen matematiiikan työvälineohjelma helppokäyttöisessä paketissa oppimisen ja opetuksen avuksi kaikille koulutustasoille vuorovaikutteiset geometria, algebra,

Lisätiedot

plot(f(x), x=-5..5, y=-10..10)

plot(f(x), x=-5..5, y=-10..10) [] Jokaisen suoritettavan rivin loppuun ; [] Desimaalierotin Maplessa on piste. [] Kommentteja koodin sekaan voi laittaa # -merkin avulla. Esim. #kommentti tähän [] Edelliseen tulokseen voi viitata merkillä

Lisätiedot

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon

Lisätiedot

1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo

1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo 1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo Olkoot a, b, c mielivaltaisesti valittuja reaalilukuja eli reaaliakselin pisteitä. Ne toteuttavat seuraavat laskulait (ns. kunta-aksioomat):

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x 4. 8. Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x 4. 8. Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun. Matematiikka KoTiA1 Demotehtäviä 1. Ratkaise epäyhtälöt x + 1 x 2 b) 3 x 1 < 2 x + 1 c) x 2 x 2 2. Ratkaise epäyhtälöt 2 x < 1 2 2 b) x 3 < x 2x 3. Olkoon f (x) kolmannen asteen polynomi jonka korkeimman

Lisätiedot

4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA. T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen

4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA. T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen 4 / 2013 TI-NSPIRE CAS TEKNOLOGIA LUKIOSSA T3-kouluttajat: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen 1 2 TI-Nspire CX CAS kämmenlaite kevään 2013 pitkän matematiikan kokeessa Tehtävä 1. Käytetään komentoa

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

Funktion derivoituvuus pisteessä

Funktion derivoituvuus pisteessä Esimerkki A Esimerkki A Esimerkki B Esimerkki B Esimerkki C Esimerkki C Esimerkki 4.0 Ratkaisu (/) Ratkaisu (/) Mielikuva: Funktio f on derivoituva x = a, jos sen kuvaaja (xy-tasossa) pisteen (a, f(a))

Lisätiedot

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja?

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja? Nimi Koulutus Ryhmä Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vastausvaihtoehto oikein. Laske tehtävät ilman laskinta.. Missä pisteessä suora y = 3x 6 leikkaa x-akselin? A. 3 D. B. E. en tiedä C. 6. Mitkä luvuista,,,

Lisätiedot

2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt

2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt . Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt MÄÄRITELMÄ 3: Lukua b sanotaan luvun a neliöjuureksi, merkitään a b, jos b täyttää kaksi ehtoa: 1o b > 0 o b a Esim.1 Määritä a) 64 b) 0 c) 36 a) Luvun 64 neliöjuuri

Lisätiedot

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen. Sarjaoppia Käsitellään kompleksi- ja reaalisarjat yhdessä. Reaalilukujen ominaisuuksista (kuten järjestys) riippuvat asiat tulevat lisämausteena mukaan. Kirjallisuutta: 1. [KRE] Kreyszig: Advanced Engineering

Lisätiedot

Testaa taitosi 1. 2. Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on

Testaa taitosi 1. 2. Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on Testaa taitosi. Laske lausekkeen 60 cos80 sin arvo. Päättele sinin ja kosinin arvot yksikköympyrästä. y x. Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on y y. x x. Määritä

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ.9.013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0. Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina

Lisätiedot

Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polnomifunktio Yhtälön f = a+ b, a 0 määrittelemää funktiota sanotaan ensimmäisen asteen polnomifunktioksi. Esimerkki. Ensimmäisen asteen polnomifuktioita ovat esimerkiksi f = 3 7, v()

Lisätiedot

Trigonometriset funktiot

Trigonometriset funktiot Peruskäsitteet Y-peilaus X-peilaus Pistepeilaus Muistikulmat Muistikolmio 1 Muistikolmio 2 Jaksollisuus Esimerkki 5.A Esimerkki 5.B1 Esimerkki 5.B2 Esimerkki 5C.1 Esimerkki 5C.2 (1/2) (2/2) Muunnelmia

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti MAA8 Ko 5..04 T konsptiin pisttsruudukko! Muista kirjata nimsi ja rhmäsi. Lu ohjt huolllissti A-Osio: Ei saa kättää laskinta. MAOL saa olla alusta asti kätössä. Maksimissaan h aikaa suorittaa A- Osio.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 27.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 27.1.2010 1 / 37 If-käsky toistokäskyn sisällä def main(): HELLERAJA = 25.0 print "Anna lampotiloja, lopeta -300:lla."

Lisätiedot

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia. Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s00doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia Yleistä Ratkaise yhtälöt n n n n n 5 a) 5 + 5 + 5 + 5 + 5 = 5 b) ( ) ( ) > 0 + = + c) ( ) Suureet ja

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

2 x 5 4x + x 2, [ 100,2].

2 x 5 4x + x 2, [ 100,2]. 7. Derivaatan sovellutuksia 7.1. Derivaatta tangentin kulmakertoimena 6. Määritä a, b ja c siten, että käyrät y = x + ax + b ja y = cx x sivuavat toisiaan pisteessä (1,). a = 0, b =, c = 4. 6. Määritä

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka A

Insinöörimatematiikka A Insinöörimatematiikka A Demonstraatio 3, 3.9.04 Tehtävissä 4 tulee käyttää Gentzenin järjestelmää kaavojen johtamiseen. Johda kaava φ (φ ) tyhjästä oletusjoukosta. ) φ ) φ φ 3) φ 4) φ (E ) (E ) (I, ) (I,

Lisätiedot

Funktion määrittely (1/2)

Funktion määrittely (1/2) Funktion määrittely (1/2) Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon a täsmälleen yhden B:n alkion b. Merkitään b = f (a). Tässä A = M f on f :n määrittelyjoukko, B on f :n maalijoukko.

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA

MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA EB-TUTKINTO 010 MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 4 kesäkuuta 010 KOKEEN KESTO: 3 tuntia (180 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa olla

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7 Luvuilla laskeminen TI-84 Plus käyttää laskujen suorittamiseen ns. yhtälönkäsittelyjärjestelmää (EOS TM, Equation Operating System), jonka avulla lausekkeiden syöttö tapahtuu matemaattisessa kirjoitusjärjestyksessä.

Lisätiedot

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε.

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε. Outoja funktioita Differentiaalilaskentaa harjoitettiin miltei 200 vuotta ennen kuin sen perustana olevat reaaliluvut sekä funktio ja sen raja-arvo määriteltiin täsmällisesti turvautumatta geometriseen

Lisätiedot

Pythagoraan polku 16.4.2011

Pythagoraan polku 16.4.2011 Pythagoraan polku 6.4.20. Todista väittämä: Jos tasakylkisen kolmion toista kylkeä jatketaan omalla pituudellaan huipun toiselle puolelle ja jatkeen päätepiste yhdistetään kannan toisen päätepisteen kanssa,

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2014 Merkintäohjeita alustavaan arvosteluun

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2014 Merkintäohjeita alustavaan arvosteluun MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 4.9.04 Merkintäohjeita alustavaan arvosteluun YTL Hyvän vastauksen piirteitä: Hyvästä suorituksesta näkyy, miten vastaukseen on päädytty. Ratkaisussa on oltava tarvittavat

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA EB-TUTKINTO 2010 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 4. kesäkuuta 2010 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 4.9.04 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta Seminaariaine Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2004 Matemaattista ja historiallista taustaa Tämän kappaleen

Lisätiedot

2 arvo muuttujan arvolla

2 arvo muuttujan arvolla Mb Mallikoe Määritä funktion f ( ) arvo muuttujan arvolla a) b) c) k 6 a) Määritä suorien y 0 ja y leikkauspiste b) Määritä suoran yhtälö, kun se kulkee pisteen (, ) kautta ja on yhdensuuntainen suoran

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

cos x 13 12 cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?

cos x 13 12 cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo? Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos Matlab-tehtäviä, käyrän sovitus -e Differentiaali- ja integraalilaskenta 1. Laske integraali 2π cos x 13 12 cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti.

Lisätiedot

2.3. Lausekkeen arvo tasoalueessa

2.3. Lausekkeen arvo tasoalueessa Monissa käytännön tilanteissa, joiden kaltaisista kappaleessa Epäyhtälöryhmistä puhuttiin, tärkeämpää kuin yleinen mahdollisten ratkaisujen etsiminen, on löytää tavalla tai toisella jotkin tavoitteet täyttävät

Lisätiedot

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste Suora 1/5 Sisältö KATSO MYÖS:, vektorialgebra, geometriset probleemat, taso Suora geometrisena peruskäsitteenä Pisteen ohella suora on geometrinen peruskäsite, jota varsinaisesti ei määritellä. Alkeisgeometriassa

Lisätiedot

(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.

(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2. Derivaatta kuvaa funktion hetkellistä kasvunopeutta. Geometrisesti tulkittuna funktion derivaatta kohdassa x 0 on funktion kuvaajalle kohtaan x 0 piirretyn tangentin kulmakerroin. Funktio f on derivoituva

Lisätiedot

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: geometrinen (käyrän tangentti sekanttien raja-asentona) fysikaalinen (ajasta riippuvan funktion hetkellinen muutosnopeus) 1 / 13 Derivaatan määritelmä Määritelmä

Lisätiedot

30 + x. 15 + 0,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = 25. 27,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) = 45 55.

30 + x. 15 + 0,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = 25. 27,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) = 45 55. RATKAISUT, Insinöörimatematiikan koe 1.5.201 1. Kahdessa astiassa on bensiinin ja etanolin seosta. Ensimmäisessä astiassa on 10 litraa seosta, jonka tilavuudesta 5 % on etanolia. Toisessa astiassa on 20

Lisätiedot

MAA4 - HARJOITUKSIA. 1. Esitä lauseke 3 x + 2x 4 ilman itseisarvomerkkejä. 3. Ratkaise yhtälö 2 x 7 3 + 4x = 2 (yksi ratkaisu, eräs neg. kokon.

MAA4 - HARJOITUKSIA. 1. Esitä lauseke 3 x + 2x 4 ilman itseisarvomerkkejä. 3. Ratkaise yhtälö 2 x 7 3 + 4x = 2 (yksi ratkaisu, eräs neg. kokon. MAA4 - HARJOITUKSIA 1. Esitä lauseke 3 + 4 ilman itseisarvomerkkejä.. Ratkaise yhtälö a ) 5 9 = 6 b) 6 9 = 0 c) 7 9 + 6 = 0 3. Ratkaise yhtälö 7 3 + 4 = (yksi ratkaisu, eräs neg. kokon. luku) 4. Ratkaise

Lisätiedot

Derivaatan sovelluksia

Derivaatan sovelluksia Derivaatan sovelluksia Derivaatta muutosnopeuden mittarina Tehdään monisteen esimerkistä 5 hiukan mutkikkaampi versio Olete- taan, että meillä on mpräpohjaisen kartion muotoinen astia, johon virtaa vettä

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Kertauskirja. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava TEHTÄVIÄ KURSSIEN MAA1 10 YDINAIHEISTA RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Kertauskirja. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava TEHTÄVIÄ KURSSIEN MAA1 10 YDINAIHEISTA RATKAISUINEEN Calculus Lukion MAA Kertauskirja Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava TEHTÄVIÄ KURSSIEN MAA 0 YDINAIHEISTA RATKAISUINEEN Pitkä matematiikka Kertauskirja Tehtäväsarjat ja niiden ratkaisut Tehtäväsarjoja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot