Matematiikan tukikurssi

Transkriptio

1 Matematiikan tukikurssi Kertausta 2. välikokeeseen Toisessa välikokeessa on syytä osata ainakin seuraavat asiat: 1. Potenssisarjojen suppenemissäe, suppenemisväli ja suppenemisjoukko. 2. Derivaatan laskeminen määritelmän avulla. 3. Tangenttisuoran ja normaalisuoran yhtälöt. 4. Differentiaalikehitelmien muoostaminen. 5. Derivoimissäännöt: potenssifunktion erivaatta, tulon erivoimissääntö, osamäärän erivoimissääntö sekä ketjusääntö ja käänteisfunktion erivoimissääntö. Logaritminen erivointi. 6. Sarjakehitelmät. 7. Väliarvolause. 8. Derivoinnin sovelluksia: funktion nollakohtien määrän löytäminen, suurimman ja pienimmän arvon löytäminen. 9. Newtonin menetelmä. 10. L Hospitalin sääntö. 11. Logaritmit ja eksponentiaalifunktiot. 12. Trigonometriset funktiot. Alla tehtäviä näistä osaan liittyen. 1

2 1 Potenssisarjojen suppenemissäe Harjoitus 1.1. Etsi geometrisen sarjan S(x) = x n suppenemissäe. Suppeneeko kyseinen sarja suppenemissäteen päätepisteissä? Ratkaisu sivulla 5. Harjoitus 1.2. Etsi sarjan S(x) = x n n n=1 suppenemissäe. Suppeneeko kyseinen sarja suppenemissäteen päätepisteissä? Ratkaisu sivulla 6. Harjoitus 1.3. Etsi geometrisen sarjan S(x) = suppenemissäe. Ratkaisu sivulla 6. (x 10) n Harjoitus 1.4. Etsi potenssisarjan S(x) = suppenemissäe. Ratkaisu sivulla 6. n 3 (x 1) n Harjoitus 1.5. Etsi potenssisarjan S(x) = suppenemissäe. Ratkaisu sivulla 7. (3x + 7) n n n=1 2 2

3 Harjoitus 1.6. Etsi potenssisarjan S(x) = suppenemissäe. Ratkaisu sivulla 7. n! n n=1 n xn 2 Derivointia ja sen sovelluksia Kokeessa on syytä osata erivoimissäännöt hyvin, sillä niitä tarvitaan useissa tehtävissä. Erityisesti osamääräsääntö ja yhistetyn funktion erivoimissääntö on hyvä opetella huolella. Harjoitus 2.1. Derivoi funktio f (x) = 3x erotusosamäärän avulla. Ratkaisu sivulla 7. Harjoitus 2.2. Derivoi funktio f (x) = x erotusosamäärän avulla. Laske pisteeseen x = 1 piirretyn tangentin yhtälö. Laske x 0+ f (x). Ratkaisu sivulla 8. Harjoitus 2.3. Derivoi x 2 e x. Ratkaisu sivulla 8. Harjoitus 2.4. Derivoi x 10 ln x 10 Ratkaisu sivulla 8. Harjoitus 2.5. Derivoi Ratkaisu sivulla 8. e x3 x 2 Harjoitus 2.6. Derivoi Ratkaisu sivulla 9. e x3 f (x) 3

4 Harjoitus 2.7. Derivoi Ratkaisu sivulla 9. cos x 4 4x Harjoitus 2.8. Derivoi x x3 Ratkaisu sivulla 9. Harjoitus 2.9. Derivoi x Ratkaisu sivulla 9. Harjoitus Derivoi cos(sin x) Ratkaisu sivulla 9. Harjoitus Derivoi ln(x 2 + 1). Ratkaisu sivulla 9. Harjoitus Etsi kaava f (n) :lle kun f (x) = e ax. Tee sama funktiolle g(x) = x. Ratkaisu sivulla??. Harjoitus Arvioi lukua 50 ifferentiaaliapproksimaatiolla. Ratkaisu sivulla 10. Harjoitus Etsi f (x), kun x ( f (3x)) = 1. Ratkaisu sivulla 10. Harjoitus Etsi funktion f (x) = sin x maksimi ja minimi välillä [0, 2π]. Ratkaisu sivulla 10. Harjoitus Oletetaan, että f (0) = 0 ja 0 f (x) 1. Millä välillä f (1) on? Entä f (10)? Ratkaisu sivulla 10. Harjoitus Toista väliarvolauseen avulla, että cos b cos a b a. Ratkaisu sivulla 11. Harjoitus Olkoon f (x) = x 5 + x Laske ( f 1 ) (10). Ratkaisu sivulla 11. 4

5 Harjoitus Laske Ratkaisu sivulla 12. e ψ 1 ψ 0 sin ψ. Harjoitus Määritä funktion f (x) = x 3 + 2x 2 kuperuussuunnat ja käännepisteet. Ratkaisu sivulla 12. Harjoitus Laske f 9 (0) ja f 10 (0), kun f (x) = 1/(1 x 3 ). Ratkaisu sivulla 12. A Ratkaisut harjoituksiin Ratkaisu harjoitukseen 1.1. Tässä a n = 1, joten a n = 1. n a n+1 Täten suppenemissäe on 1, eli kyseinen sarja suppenee ainakin kun x ( 1, 1). On vielä tarkistettava erikseen välin päätepisteet. Kun x = 1, saaaan sarja 1 n = , joka selvästi hajaantuu. Samoin, kun x = 1, sarja ( 1) n = ei lähesty mitään tiettyä lukua, joten se hajaantuu. Täten suppenemisväli on avoin väli ( 1, 1). Tämä varmistaa aikaisemmin kurssilla mainitun seikan geometrisista sarjoista: ne suppenevat 1, jos suheluku q < 1. 1 Ne voivat supeta myös arvoilla q = ±1. Nämä arvot pitää tarkistaa erikseen. 5

6 Ratkaisu harjoitukseen 1.2. Koska a n = 1/n, on a n n a = 1/n n+1 n 1/(n + 1) = n + 1 n n = 1, joten sarja suppenee, kun x ( 1, 1). Jälleen on tarkistettava välin päätepisteet erikseen. Kun x = 1, syntyy harmoninen sarja 1 n, joka hajaantuu. Kun x = 1, syntyy suppeneva sarja ( 1) n. n Täten suppenemisväli on [ 1, 1) eli puoliavoin väli miinus yhestä yhteen. Esimerkin tarkoitus oli osoittaa, että suppenemissäteen päätepisteissä sarja voi joko supeta tai hajaantua vieläpä siten, että se hajaantuu toisessa päätepisteessä ja suppenee toisessa. Ratkaisu harjoitukseen 1.3. Tämä on 10-keskeinen potenssisarja. Tehään sijoitus y = x 10, jolloin saaaan origokeskeinen sarja S(x) = y n Tämä on täsmälleen sama kuin harjoituksen?? sarja. Se siis suppenee, kun 1 <y < 1 1 <x 10 < 1 9 <x < 11 Täten sarjan suppenemisväli on [9, 11). Ratkaisu harjoitukseen 1.4. Suppenemissäe on a n n a = n 3 n+1 n (n + 1) 3 = n 3 n n 3 + 3n 2 + 3n + 1 = 1. 6

7 Täten sarjan suppenemissäe, kun 1 < x 1 < 1 0 < x < 2. Ratkaisu harjoitukseen 1.5. Suppenemissäe on n a n a n+1 = 1/n 2 n 1/(n + 1) 2 = (n + 1) 2 = 1. n Täten sarjan suppenemissäe, kun 1 < 3x + 7 < 1 8/3 < x < 2. Ratkaisu harjoitukseen 1.6. Suppenemissäe on a n n a = n!/n n n+1 n (n + 1)!/(n + 1) n+1 = (n + 1) n+1 n n n (n + 1) = (n + 1) n n n n ( ) n + 1 n = n n = e. Täten sarjan suppenemissäe, kun e < x < e. Ratkaisu harjoitukseen 2.1. Derivaatta on erotusosamäärän raja-arvo eli n 2 f (x 0 ) = x x0 f (x) f (x 0 ) x x 0 3x 3x = 0 x x0 x x 0 3(x x = 0 ) x x0 x x 0 = 3 x x0 = 3. 7

8 Ratkaisu harjoitukseen 2.2. Tangenttisuoran yhtälö on f (x 0 ) = x x0 f (x) f (x 0 ) x x 0 = x x0 x x0 x x 0 = x x0 ( x x 0 )( x + x 0 ) (x x 0 )( x + x 0 ) x x = 0 x x0 (x x 0 )( x + x 0 ) 1 = x x0 ( x + x 0 ) = 1 2 x 0 y y 0 = f (x 0 )(x x 0 ) Tangenttisuoraan pitää nyt sijoittaa arvot x 0 = 1, y 0 = 1 ja f (1) = 1/2. Täten pisteeseen x = 1 piirretyn tangentin yhtälö on y 1 = 1/2(x 1) y = x/2 + 1/2 Kun x 0+, f (x) = 1/(2 x) (huomaa että x 0 f (x) ei ole olemassa, koska neliöjuuri ei ole määritelty negatiivisille luvuille). Ratkaisu harjoitukseen 2.3. Ratkaisu harjoitukseen 2.4. x x2 e x = 2xe x + x 2 e x x (x10 ln x 10 ) = 10x 9 ln x x x10 = 10x 9 ln x x 9 Ratkaisu harjoitukseen 2.5. e x3 x x 2 = 3x2 e x3 x 2 2xe x3 x 4 8

9 Ratkaisu harjoitukseen 2.6. x Ratkaisu harjoitukseen 2.7. cos x 4 x 4x e x3 f (x) = 3x2 e x3 f (x) f (x)e x3 ( f (x)) 2 = 4x3 ( sin x 4 )4x 4 cos x 4 16x 2 = 4x2 sin x 4 cos x 4 4 Ratkaisu harjoitukseen 2.8. Derivoiaan logaritmisesti: ln x x3 = x 3 ln x. Tämän erivaatta saaaan tulosäännön avulla: x x3 ln x = 3x 2 ln x + x 2. Täten logaritmisella erivoinnilla saaaan Ratkaisu harjoitukseen 2.9. x (ln xx3 ) = x x3 (3x 2 ln x + x 2 ). x x = 3x 2 2 x Ratkaisu harjoitukseen x cos(sin x) = sin(sin x) cos x ketjusäännön nojalla. Ratkaisu harjoitukseen x ln(x2 + 1) = 2x x Ratkaisu harjoitukseen Selvästi f (x) = ae ax ja f (x) = a 2 e ax. Tästä on helppo muoostaa väite: f (n) = a n e ax. Toistus on helppo muoostaa inuktiolla: väite pätee arvolla n = 1 ja väitteen pätemisestä arvolla n voi päätellä väitteen pätevän arvolla n + 1: f (n) = a n e ax f (n+1) = a n+1 e ax. 9

10 Ratkaisu harjoitukseen Differentiaaliapproksimaation kaava on f (x 0 + h) f (x 0 ) + h f (x 0 ). Tässä ieana on valita jokin piste x 0, ja eetä tästä pisteestä h:n pituinen matka oikealle tai vasemmalle. Nyt funktion arvo pisteessä x 0 + h on kutakuinkin sama kuin funktion arvo pisteessä x 0 plus funktion muutosnopeus pisteessä x 0 (eli funktion erivaatta tässä pisteessä) kertaa kuljettu matka, h. Kun meillä on luku 50, on luonnollista valita funktioksi f (x) = x. Haluttu arvo, jota approksimoiaan, on 50 eli x 0 + h = 50. Nyt saamme vapaasti valita x 0 :n siten, että approksimaatio olisi mahollisimman helppo tehä. Luonnollista on valita x 0 = 49, jolloin f (x 0 ) = 7 ja f (x 0 ) = 1/2 49 = 1/14, joten f (x 0 + h) f (x 0 ) + h f (x 0 ). f (50) /14. Ratkaisu harjoitukseen Ketjusäännön mukaan x f (3x) = 3 f (3x) = 1. Tästä saaaan f (3x) = 1/3. Toisin sanottuna funktion erivaatta on vakio: 1/3. Täten f (x) = 1/3. Ratkaisu harjoitukseen Kyseinen maksimi on pisteessä π/2 ja minimi pisteessä 3π/2. Derivoi funktio ja laita erivaatta nollaksi. Varmista erivaatan nollakohtien laatu (minimi/maksimi) joko erivoimalla funktio toiseen kertaan ja tarkistamalla funktion etumerkki tai merkkikaavion avulla. Koska kyseessä on suljettu väli, funktion maksimi ja/tai minimi tällä välillä voi olla myös välin päätepisteissä, joten tarkista myös funktion arvo näissä pisteissä. Ratkaisu harjoitukseen Väliarvolauseen mukaan välillä (0, 1) on olemassa ξ siten että f (1) f (0) = f (ξ)(1 0). Koska funktion erivaatta on välillä yhestä nollaan, eellisen lausekkeen oikea puoli on myös tällä välillä. Täten myös eellisen lausekkeen vasen puoli on välillä yhestä nollaan. Eli 0 f (1) f (0) 1 f (0) f (1) 1 + f (0). 10

11 Koska f (0) = 0, f (1) on välillä yhestä nollaan. f (10) ratkaistaan vastaavasti. Ratkaisu harjoitukseen Väliarvolause kertoo, että kaikilla erivoituvilla funktioilla f (b) f (a) = f (ξ)(b a) jollakin luvulla ξ (a, b). Kyseessä oleva funktio on f (x) = cos x. Täten f (b) = cos b ja f (a) = cos a. Funktion erivaatta f (x) = sin x. Täten f (ξ) = sin ξ. Täten funktion f (x) = cos x kohalla väliarvolause kertoo, että cos b cos a = ( sin ξ)(b a) jollakin ξ (a, b). Koska 1 sin x 1, 1 sin x 1. Täten funktion cos x erivaatta on välillä yhestä miinus yhteen. Eli 1 sin ξ 1 cos b cos a 1 1 b a (b a) cos b cos a (b a) cos b cos a b a. Ratkaisu harjoitukseen Käänteisfunktion erivoimissäännön mukaan ( f 1 1 )(x) = f ( f 1 (x)). Lasketaan ensin funktion erivaatta: f (x) = 5x Katsotaan vielä kerran mitä meiän pitää laskea. Käänteisfunktio erivaatta on laskettava pisteessä x = 10 eli meiän on laskettava ( f 1 )(10) = 1 f ( f 1 (10)). Tieossa on funktion f erivaatta. Nyt tämä erivaatta pitäisi laskea pisteessä f 1 (10). Mutta mikä tämä piste on? Tämän voi ratkaista seuraavasti: f 1 (10) = y 10 = f (y). Funktion lausekkeesta nähään, että kyseinen funktio saa arvon 10 kun x = 0. Täten f (0) = 10 f 1 (10) = 0. Täten laskemme funktion erivaatan pisteessä nolla: ( f 1 1 )(10) = f ( f 1 (10)) = 1 f (0) = 1 1 = 1 11

12 Ratkaisu harjoitukseen Kyseinen raja-arvo on muotoa 0 0, joten voimme käyttää L Hospitalin sääntöä: e ψ 1 ψ 0 sin ψ = e ψ ψ 0 cos ψ = 1 Ratkaisu harjoitukseen Funktion kuperuussuunnat (eli sen konkaavius/konveksisuus) määrittyvät sen toisen erivaatan etumerkin perusteella. Koska f (x) = 3x 2 + 4x, f (x) = 6x + 4. Funktio on konkaavi kun f > 0 ja konveksi kun f < 0. Käännepiste on piste jossa f = 0. Täten funktio on konkaavi, kun ja konveksi kun 6x + 4 > 0 x > 4/6 = 2/3 6x + 1 < 0 x < 2/3. Käännepiste ratkaisee yhtälön 6x + 4 = 0. Täten käännepiste on x = 2/3. Ratkaisu harjoitukseen Kirjoitetaan tämä funktio sarjakehitelmänä. Tämä on sallittua silloin, kun x 1: f (x) = 1/(1 x 3 ) = 1 + x 3 + x 6 + x 9 + x Kun tämän erivoi yheksän kertaa, niin kaikki potenssit, jotka ovat alle 9 häviävät. Toisaalta koska tämä erivaatta arvioiaan pisteessä x = 0, niin kaikki termit, joien potenssi on yli yheksän häviävät myös. Sen sijaan termin x 9 yheksäs erivaatta jää. Se on 9!, joten f 9 (0) = 9!. Sen sijaan f 10 (0) = 0, koska funktiossa ei esiinny termiä x