Vertailukuntien valinta

Transkriptio

1

2

3 Vertailukuntien valinta Vertailukunniksi kannattaa yleensä valita kuntia, jotka mm. ovat suunnilleen samankokoisia kuin oma kunta edustavat suunnilleen samankaltaista rakennetta kuin oma kunta (ikäjakauma, perherakenne, kielirakenne ) Vertailukuntia kannattaa näytön rajallisuuden vuoksi valita maksimissaan 8-10 kpl. Yhdestä kolmeen vertailukuntaa voidaan pitää sopivana määränä. Vertailuun kannattaa valita myös koko maa tai esim. jokin kuntaa suurempi alue (esim. yhteistoiminta-alue, maakunta tai sairaanhoitopiiri)

4 Grafiikoiden tyypit Grafiikoilla tarkoitetaan indikaattorin nimestä avautuvia kuvioita, jotka näyttävät indikaattorin kehityksen ajassa (trendit) Oletusvalintana on arvot vuosittain Kaksi muuta valintaa ovat liukuvia keskiarvoja (3 vuotta ja 5 vuotta), jotka eivät esitä vuosittaisia arvoja, vaan niiden kolmen tai viiden vuoden keskiarvot

5 Vuodet Tässä kohdassa valitaan ne vuodet, joilta indikaattoritiedot esitetään Yleinen suositus on, että tietoja seurataan noin kymmenen vuoden ajalta.

6 Järjestele indikaattoreita Käyttäjät voivat muuttaa indikaattoreiden järjestystä Tähän on tulossa tekninen ohje

7 Lisää seurattavia indikaattoreita Käyttäjät voivat lisätä paketteihin helposti Sotkanetin indikaattoreita. Kirjoita haluamasi paketin alla olevaan Lisää seurattavia indikaattoreita -kohdan alla olevaan tekstikenttään hakusana, jonka jälkeen kentän alle tulee kyseiseen sanaan sopivia indikaattoreita. Rastita haluamasi indikaattori. Napsauta uudestaan tekstikenttää, jolloin indikaattori ilmestyy pakettiin kohtaan kunnan lisäämät indikaattorit. Tämän jälkeen kunta voi halutessaan arvottaa uuden indikaattorin (ks. arvottamiseen liittyvät diat).

8

9 Ennen tulkintaa oivallettava kaksi perusasiaa Valintojen kunta suhteessa vertailukuntaan ja vertailukunnat suhteessa kuntaan ero Arvottaminen

10 Kunta suhteessa vertailukuntaan vai vertailukunta suhteessa kuntaan? Indikaattoreiden asetukset -kohdassa oletusvalintana kunta suhteessa vertailukuntaan Valinta vaikuttaa indikaattorinäkymän punaisiin ja vihreisiin väreihin vertailukuntia koskevissa sarakkeissa: punaiset ja vihreät värit vaihtavat paikkaa valinnasta riippuen (ks. seuraava dia) Keltaiset värit pysyvät ennallaan valinnasta riippumatta

11 Valintojen erot Kunta suhteessa vertailukuntaan = Miltä hyvinvointikertomuksen tekijöiden oman kunnan tilanne näyttää vertailukuntaan verrattuna Punainen väri vertailukunnan kohdalla on hälytysvalo omalle kunnalle (= kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa huonompi kuin vertailukunnassa) Vihreä väri = kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa parempi kuin vertailukunnassa Vertailukunta suhteessa kuntaan = Miltä vertailukunnan tilanne näyttää hyvinvointikertomuksen tekijöiden omaan kuntaan verrattuna Punainen väri vertailukunnan kohdalla on hälytysvalo vertailukunnalle (= kyseisen indikaattorin tilanne on vertailukunnassa huonompi kuin omassa kunnassa) Vihreä väri = kyseisen indikaattorin tilanne on vertailukunnassa parempi kuin omassa kunnassa Keltainen väri = kunnan ja vertailukunnan välillä ei ole merkittävää eroa. Keltaiset kohdat eivät muutu, vaikka valintaa vaihtaakin.

12 Suositukset valinnasta Kunnille suositellaan yhdenmukaisuuden vuoksi oletusvalinnan säilyttämistä ( kunta suhteessa vertailukuntaan ) Punainen väri tulee tulkita joka kohdassa varoitusmerkiksi omalle kunnalle Vihreä väri tulee tulkita joka kohdassa niin, että nämä indikaattorit ovat meidän kunnassamme paremmin kuin vertailukunnissa Alueellisille käyttäjille (esim. yhteistoiminta-alue, sairaanhoitopiiri) suositellaan valintaa vertailukunnat suhteessa kuntaan, jolloin Oma alue = esim. yhteistoiminta-alue kokonaisuudessaan Vertailukunnat = yhteistoiminta-alueen kunnat Värit kertovat alueen jokaisen vertailukunnan tilanteen suhteessa alueen kokonaistilanteeseen (punainen on huonompi ja vihreä parempi tilanne)

13 Kuntia koskevan suosituksen perustelut 1) LOOGISUUS: Indikaattorin muutos-sarakkeessa punainen nuolen väri tarkoittaa huolestuttavaa kehitystä ja vihreä myönteistä kehitystä. Värien käyttö on loogista, koska punainen väri toimii ikään kuin omalle kunnalle stop-merkkinä (= pysähdy tämän indikaattorin kohdalla) ja vihreä meillä menee hyvin tai ainakin paremmin kuin aiemmin - merkkinä. (A) Kun käytetään oletuksena olevaa valintaa, vertailukuntia koskevissa sarakkeissa sama värilogiikka säilyy eli MEIDÄN kuntamme kannalta punainen väri on huolestuttava asia ja vihreä väri myönteinen asia suhteessa vertailukunnan tilanteeseen (B). Punainen siis tarkoittaa tässäkin kohdassa huolta ja vihreä myönteisempää asiaa. Jos valintana olisi vertailukunta suhteessa kuntaan, värien logiikka olisi tässä kohdassa päinvastainen kuin muutossarakkeessa: vihreä tarkoittaisi omalle kunnalle huolta ja punainen myönteistä asiaa. A) Vihreät nuolet tarkoittavat oman kunnan sisällä myönteistä kehityssuuntaa, punaiset kielteistä. Vihreät kohdat tarkoittavat omalle kunnalle myönteistä / myönteisempää tilannetta, punaiset kielteistä tai kielteisempää. 2) YHDENMUKAISUUS: Kuntien hyvinvointikertomusten luettavuuden vuoksi on tärkeää, että kaikki kunnat käyttävät samaa asetusta. Näin lukijan ei tarvitse miettiä, kumpaa asetusta on käytetty.

14

15 Indikaattoreiden arvottaminen Arvottaminen = määrittely siitä, onko indikaattorin arvon nousu myönteinen vai kielteinen asia (esim. onko työllisyyden kasvu myönteinen vai kielteinen asia). Liikennevalovärit näkyvät vain, jos indikaattori on arvotettu. Arvottaminen vaikuttaa liikennevalovärien määräytymiseen. Osa indikaattoreista on arvotettu valmiiksi. Osaa ei arvoteta valmiiksi, koska ei haluta tai osata ottaa kantaa siihen, onko arvon nousu myönteinen tai kielteinen asia (esim. yhden hengen asuntokuntien määrä). Käyttäjät voivat halutessaan arvottaa indikaattorit itse tai muuttaa valmiita arvotuksia (ks. seuraava dia).

16 Miten arvottaminen tehdään? Mene Indikaattoreiden asetukset -kohtaan tai Laajaan indikaattoripakettiin Indikaattoreiden edessä vasemmalla näkyy ylöspäin osoittavia nuolia, joita klikkaamalla voit arvottaa indikaattorin: Punainen nuoli: Arvon nousu on kielteinen asia Vihreä nuoli: Arvon nousu on myönteinen asia Harmaa nuoli: Arvon nousua ei haluta arvottaa myönteiseksi eikä kielteiseksi asiaksi

17 Esimerkkejä tulkinnasta

18 Yleinen kuvaus värien ja nuolien tulkinnasta

19 Esimerkki Kuntana Vantaa Vertailukuntana Tampere ja Turku Indikaattoreiden asetukset -kohdassa oletusvalintana kunta suhteessa vertailukuntaan

20 ARVO-SARAKE: INDIKAATTORIN VIIMEISIN ARVO Kertoo indikaattorin saaman (viimeisimmän saatavissa olleen) arvon kunnassa. Esimerkiksi 8,8 prosentilla vantaalaisista 8. ja 9. luokan oppilaista ei ole yhtään läheistä ystävää.

21 MUUTOS-SARAKE: NUOLEN SUUNTA KERTOO MUUTOKSEN SUUNNAN VIIDEN VUODEN TAKAISEEN ARVOON VERRATTUNA Alaspäin = Indikaattorin saama arvo on vähentynyt (muutos alaspäin) Ylöspäin = Indikaattorin saama arvo on kasvanut (muutos ylöspäin) Vaakataso = Muutosta ei ole tapahtunut suuntaan eikä toiseen Esimerkki = Niitä 8. ja 9. luokkalaisia, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on Vantaalla vähemmän verrattuna viisi vuotta sitten olleeseen tilanteeseen.

22 NUOLTEN MÄÄRÄ: MITÄ ENEMMÄN NUOLIA, SITÄ SUUREMPI MUUTOS VERRATTUNA VIIDEN VUODEN TAKAISEEN ARVOON Yksi nuoli: Muutoksen suuruus on 5-9,9 prosenttia Kaksi nuolta: Muutoksen suuruus on 10 14,9 prosenttia Kolme nuolta: Muutoksen suuruus on vähintään 15 prosenttia Esimerkki: 8. ja 9. luokan oppilaita, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on ainakin 15 % vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin.

23 NUOLEN VÄRI: ONKO MUUTOS MYÖNTEINEN VAI KIELTEINEN? Vihreä väri: Muutos on arvioitu/arvotettu myönteiseksi asiaksi Punainen väri: Muutos on arvioitu/arvotettu kielteiseksi asiaksi Harmaa väri: Muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi tai myönteiseksi Esimerkki: Heitä, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on aiempaa vähemmän. Muutos on myönteinen, minkä vuoksi se näkyy vihreällä. Lasten pienituloisuus-asteen nousu on arvotettu kielteiseksi muutokseksi, minkä vuoksi se näkyy punaisella. Huomioitava: Kunta voi itse arvottaa indikaattorin haluamallaan tavalla indikaattoreiden asetukset -kohdassa.

24 VERTAILUKUNTA-SARAKKEIDEN LUVUT: MIKÄ TILANNE ON VERTAILUKUNNISSA? Luvut kertovat, millaisia arvoja kyseinen indikaattori on saanut vertailukunniksi valituissa Tampereella ja Turussa.

25 VERTAILUKUNTA-SARAKKEEN VÄRIT: MITEN OMASSA KUNNASSA MENEE VERTAILUKUNTIIN VERRATTUNA? Vihreä: Oman kunnan tilanne on vähintään 10 % parempi kuin vertailukunnassa Punainen: Oman kunnan tilanne on vähintään 10 % huonompi kuin vertailukunnassa Keltainen: Oman kunnan tilanne ei ole huonompi eikä parempi kuin vertailukunnassa (ero on alle 10 %) Ei väriä: Indikaattoria ei ole arvotettu (= ei ole määritelty, onko indikaattorin saama pienempi arvo myönteinen vai kielteinen asia)

26 KOKONAISTILANTEEN ARVIOIMINEN: Kunnan sisällä = Mitä enemmän vihreitä nuolia, sitä enemmän myönteisenä pidettäviä muutoksia viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden = Mitä enemmän punaisia nuolia, sitä enemmän kielteisenä pidettäviä muutoksia Vertailu: = Mitä enemmän vihreää, sitä enemmän myönteisiä tuloksia verrattuna vertailukuntiin (= kunnan vahvuuksia) = Mitä enemmän punaista, sitä enemmän kielteisiä tuloksia verrattuna vertailukuntiin (= kehittämiskohteita)

27 KOKONAISTILANTEEN ARVIOIMINEN: ESIMERKKI Nuolet: Vantaalla on tapahtunut viiden vuoden sisällä monen indikaattorin osalta myönteistä kehitystä. Lasten pienituloisuusaste on kuitenkin noussut. Nousu ei ole lisännyt ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuutta, joka on pysynyt ennallaan. Vertailukunta-sarakkeiden värit: Vertailu osoittaa, että vanhemmuuden puutetta esiintyy Vantaalla enemmän kuin Turussa. Vaikka lasten pienituloisuus on noussut, sitä esiintyy silti Vantaalla vähemmän kuin Turussa ja Tampereella. Muiden indikaattoreiden osalta tilanne on samankaltainen kuin Turussa ja Tampereella.