POHJOIS-KARJALAN SAIRAAN- HENKILÖSTÖKERTOMUS 2002 HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1

Transkriptio

1 1 Johdanto Suomen Kuntaliitto antoi yleiskirjeellään suosituksen Henkilöstötalous hallintaan, jossa korostetaan henkilöstövoimavarojen suunnittelun ja arvioinnin merkitystä kunnallisten palvelujen tuottamisessa ja suositeltiin, että kunnat ja kuntayhtymät ryhtyisivät kehittämään henkilöstötalouden hallintaa vuosittain laadittavan henkilöstötilinpäätöksen tai vastaavan avulla. Tämä on lajissaan neljäs Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstökertomus. Kertomus laaditaan vuosittain ja yhdessä kuntayhtymän toimintakertomuksen kanssa ne muodostavat kiinteän kokonaisuuden menneen vuoden toiminnan ja talouden tarkastelulle ja antavat pohjaa tulevalle suunnittelulle. Henkilöstökertomus antaa tiivistettyä tietoa henkilöstöön liittyvistä asioista henkilöstövoimavarojen ja työolojen seurannan saamiseksi osaksi kuntayhtymän toiminnan ja talouden kokonaisarviointia, - seurantaa ja kehittämistä. Toiminnan johtamisen alueella kertomuksen tietoja voidaan hyödyntää henkilöstöpoliittisissa linjauksissa ja ohjelmissa, henkilöstön kehittämisessä ja työkyvyn ylläpidossa, käytännön tason päätöksenteossa, päätösten vaikutusten ennakoimisessa ja seurannassa. Kuntayhtymässä hyväksytyssä strategiassa onnistumista arvioidaan tasapainoisen mittariston mallilla neljästä näkökulmasta, joista yhtenä näkökulmana on henkilöstö. Henkilöstönäkökulmasta on kriittisiksi menestystekijöiksi määritelty henkilöstöresurssien saatavuus, henkilöstön osaaminen ja henkilöstön työkykyisyys sekä asetettu niitä koskevat mittarit ja mittareille tavoitetasot. Kertomuksessa esitetään henkilöstöresursseja ja kustannuksia kuvaavia aikasarja- ja poikkileikkaustietoja. Kertomuksen sisältö noudattelee soveltuvin osin Suomen Kuntaliiton suositusta. Sisältö kuitenkin muuttuu tarvittaessa vuosittain kulloistenkin painopistealudein ja tapahtumien mukaan sekä kertomuksesta saatavien palautteiden ja kehittämisehdotusten seurauksena. Aikataulullisesti vuoden 2002 kertomusta ei allekirjoittaneen alkuvuoden tehtäväjärjestelyjen vuoksi ollut mahdollista valmistella samaan aikaan kuntayhtymän varsinaisen tilinpäätöksen kanssa, mikä olisi optimaalisin tilanne. Samasta syystä johtuen kertomuksen sisältöä on edellisvuosiin verrattuna jouduttu hieman karsimaan. Jouko Kantola Henkilöstöpäällikkö

2 2 1. Henkilöstömäärä ja rakenne Kuntayhtymän palveluksessa on viranhaltijaa ja työntekijää vuoden ajankohdasta riippuen. Kuntayhtymän palkkalistoilla oli yhteensä viranhaltijaa/työntekijää vastaavan luvun ollessa vuotta aikaisemmin Vuoden 2002 keväällä tehty vakinaistamisratkaisu näkyy siten, että vakinaisessa palvelussuhteissa olleita oli 99 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Taulukko 1. Henkilöstötilanne Kokoaikatyössä Osa-aikatyössä Yht. Työs- Palkall Palkat. Yht. Työs- Palkall Palkat. Yht. sä pois pois sä pois pois Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kuntayhtymässä 1990-luvun puolivälissä suoritettujen sairaalajärjestelyjen seurauksena henkilöstörakenteessa vakinaisten osuus ja määrä alenivat vuoteen 1999 saakka, jonka jälkeen linjausta muutettiin vuonna 2000 siten, että henkilöstö pysyväisluonteiseen työtarpeeseen otetaan vakinaiseen palvelussuhteeseen ja siten pyritään vähentämään määräaikaishenkilöstön käyttöä Määräaikainen, osa-aikatyö Määräaikainen, kokoaikatyö Vakinainen, osa-aikatyö Vakinainen, kokoaikatyö Kuva 1. Henkilöstön määrä 31. joulukuuta vuosina Osa-aikatyön suosio vakinaisen henkilöstön keskuudessa on edellisvuosista selkeästi lisääntynyt ollen yhteensä 221. Heistä 39 oli osa-aikaeläkkeellä ja 43 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja loput osa-aikalisällä ja osittaisella hoitovapaalla.

3 3 Taulukosta 2 ilmenevät kuntayhtymän virkojen ja toimien lukumäärät vuosina vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Alimmillaan virkojen ja toimien lukumäärä oli vuoden 1999 lopussa ja on siitä tasosta lisääntynyt noin 150:lla eli runsaalla 8 %:lla. Lisäykset ovat johtuneet käytännössä kolmesta seikasta: vakinaistamisratkaisut; joiden seurauksena henkilöstö pysyviin työvoimatarpeisiin myös säännönmukaiset ympärivuotiset sijaisuudet palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin; uusien toimintojen aloittaminen; alueellisen yhteistyön lisääntyminen ja toimintojen siirtyminen perusterveydenhuollosta sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (laboratoriotoiminta, lääkehuolto). Virkoja ja toimia ei kuntayhtymässä käytetä työpanoksen mittarina, vaan työpanosta kuvataan tehtyjen työtuntien ja palkatun henkilöstön määrillä. Taulukko 2. Kuntayhtymän virat ja toimet Lääkärit 159,0 159,0 163,0 166,0 175, ,5 Erityistyöntekijät 63,5 61,5 59,5 58,5 59,5 60,5 65,5 Eriasteiset sairaanhoitajat 720,5 721,5 714,5 733,0 778,0 801,0 869,5 Muu hoitohenkilökunta 324,5 281,0 276,5 256,5 247,5 238,5 232,5 Hoitoa ja tutkimusta avustavat 181,0 173,0 176,5 176,5 186,5 188,5 200,5 Huoltohenkilökunta 373,0 352,0 341,0 342,0 315,0 315,5 327,5 Hallinto- ja taloushenkilökunta 101,0 95,0 89,0 86,0 83,0 84,5 87,5 Yhteensä 1.922, , , , , ,5 Virkojen ja toimien lukumäärä kuvaa kuitenkin sitä pysyvän henkilöstöresurssin tavoitteellista tasoa, jolla kuntayhtymä pyrkii saamaan palvelutuotantonsa toteutumaan. Lääkärin virkojen määrää on 1990-luvun puolivälistä lisätty vuosittain. Lisäystä viimeisen viiden aikana 18,7 %. Hoitohenkilöstön viroissa suuntaus yksiportaiseen henkilöstörakenteeseen on merkinnyt muun hoitohenkilöstön (kouluaste) virkojen ja toimien vähentymistä ja samanaikaisesti eriasteisten sairaanhoitajien vakanssimäärän kasvua. Merkittävää vähentymistä on tapahtui huoltohenkilökunnan viroissa ja toimissa vuoteen 2001, esim. ruokahuollon virkojen ja toimien lukumäärä on alentui vuoden 1995 tasosta 110 alle 60:een vuonna Vuonna 2002 huoltohenkilöstönkin ryhmässä virkojen ja toimien määrä kääntyi nousuun johtuen perustetuista sairaala-apulaisten toimista. Taulukko 3. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä; vakinaiset ja määräaikaiset alle yli 59 Keski- Ikä Määräaikaiset ,3 Vakinaiset ,9 Kaikki yht , Määräaikaiset ,6

4 4 Vakinaiset ,6 Kaikki yht , Määräaikaiset ,7 Vakinaiset ,2 Kaikki yht , Määräaikaiset ,9 Vakinaiset ,8 Kaikki yht , Määräaikaiset ,5 Vakinaiset ,0 Kaikki yht , Määräaikaiset ,8 Vakinaiset ,3 Kaikki yht , Määräaikaiset ,9 Vakinaiset ,2 Kaikki yht ,1 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,2 vuotta eli hieman alhaisempi kuin vuoden 2001 lopussa johtuen vuoden 2002 aikana suoritetuista vakinaistamisratkaisuista. Vakinaisen ryhmässä alle kolmikymppisten määrä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 1996 ikäjakaumassa on merkittävin muutos yli 50-vuotiaiden määrän ja myös suhteellisen osuuden kasvu, kuten taulukosta 3 ja kuvasta 2 ilmenee kuntayhtymän vakinaisessa palveluksessa oli 422 yli 50-vuotiasta heidän suhteellisen osuuden ollessa 24 % vakinaisesta henkilökunnasta, vastaavien lukujen ollessa vakinaista ja 34 %.

5 alle yli Kuva 2. Vakinaisen henkilökunnan ikäjakaumat Ikärakenteessa on painopiste toisaalta vuosina syntyneissä ja toisaalta vuosina syntyneissä, kuten kuvasta 3 ilmenee. Edelliseen ryhmään kuuluvat siirtyvät vanhuuseläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. vakinaiset m ääräaikaiset Kuva 3. Henkilökunta syntymävuoden mukaan

6 6 Suurin ryhmä on vuonna 1957 syntyneet, jos huomioidaan sekä vakinaiset että määräaikaiset, yhteensä 100 henkilöä. Vakinaiset huomioiden suurimmat syntymävuodet ovat vuodet 1947 ja 1955; vakinaisista syntynyt kumpanakin vuonna 86 henkilöä. Vuosina ei uutta henkilöstöä juurikaan palkattu johtuen Kotilahden ja Kontioniemen sairaaloiden sulkemisesta 1990-luvun puolivälissä. Henkilöstön ikärakenteessa tämä näkyy vuoden 1970-luvun alussa syntyneiden vähäisenä määränä Kuva 4. Vanhuuseläkkeet Vuodet toteutuneen mukaan, vuodet vanhuuseläkeiän mukaan. Henkilöstön poistuma vanhuuseläkkeelle vuonna 2005 kaksin-kolminkertaistuu edellisvuosien tasosta, sen jälkeen parin vuoden ajaksi hieman alenee saavuttaen vuoden 2010 jälkeen käytännössä pysyvästi yli 60 eläkkeelle jäävän tason. Huippuvuonna eli vuonna 2019 arvioidaan vanhuuseläkkeelle jäävän yli 90 viranhaltijaa/työntekijää. Vuoden 2005 alusta eläkejärjestelmään tulevat kannusteet ja mahdollisuus jäädä joustavasti vanhuuseläkkeelle vuoden iässä todennäköisesti tulevat hieman myöhentämään eläkkeelle jäämistä edellä esitetystä.

7 7 Taulukko 4. Poistumaennuste Vuoden 2003 henki- Vanhuuseläkkeelle Muille sektoreille siirtyvät Poistuma yhtennsä löstöstä jäljellä siirtyvät Kumulatii % 2003 Kumulatii % 2003 Kumulatii % 2003 Vuosi lkm % lkm henkilöstöstä lkm henkilöstöstä lkm henkilöstöstä ,0 22 1,2 33 1,8 55 3, ,0 63 3,4 66 3, , , ,2 99 5, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Vakinaisesta henkilöstöstä näyttäisi vuoteen 2012 mennessä noin 25 % ja vuoteen 2015 mennessä yli 40 % nykyisen eläkejärjestelmän mukaan siirtyvän vanhuuseläkkeelle. Käytännössä työkykyperusteiset eläkkeet varhentavat ja kasvattavat poistumaa. Sen lisäksi henkilöstöä poistuu muille työmarkkinoille. Mikäli poistuma muille työmarkkinoille olisi viimeisen neljän viiden vuoden tasoa, vuoden 2002 lopun ja siis vuoden 2003 alun vakinaisesta henkilöstöstä seuraavan kymmenen vuoden tämä poistuma veisi noin 20 % vuoden 2002 lopun vakinaisesta henkilöstöstä. Mikäli edellä esitetty ennuste toteutuisi, merkitsi tämä sitä, että noin kymmenen vuoden aikana puolet vakinaisesta henkilökunnasta poistuisi kuntayhtymän palveluksesta. Kertomustekstin taulukoissa ja kuvioissa on käytetty seuraavaa ammattiryhmittelyä: Lääkärit (kaikki lääkärit) Erityistyöntekijät (sosiaalityöntekijät, psykologit, ravitsemus- ja puheterapeutit, kemistit, fyysikko, mikrobioogi, kuntoutussihteeri, kuntoutusohjaajat) Eriasteiset sairaanhoitajat (hoitotyön johto ja työnjohto, ns.opistoasteinen hitohenkilökunta) Muu hoitohenkilökunta (ns. kouluasteinen hoitohenkilökunta) Hoitoa ja tutkimusta avustava henkilökunta (osastonsihteerit, välinehuoltajat, tutkimus- ja apteekkiapulaiset, kehittäjät, ohjaajat) Huoltohenkilökunta (siivous- ja vaatepalvelut, ravintopalvelut, tekniset ja logistiset palvelut, lähetit) Hallinto-, talous ja atk-henkilökunta Harjoittelijat (sisältää myös amanuenssit).

8 8 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna keski-ikä on korkein huolto- ja hallintohenkilökunnalla ja alhaisin eriasteisilla sairaanhoitajilla. Vuodesta 1996 keski-ikä on noussut eniten muulla hoitohenkilökunnalla (kouluaste) johtuen siitä, ettei ko. ryhmään ole juurikaan palkattu uusia vakinaisia työntekijöitä. Edellisvuosiin verrattuna selkeä muutos on se, että kahdessa ryhmässä erityistyöntekijät ja eriasteiset sairaanhoitajat keski-ikä aleni edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (taulukko 4). Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin 31. joulukuuta Lääkärit 45,0 45,5 46,5 46,8 46,6 46,8 47,1 Erityistyöntekijät 45,7 45,9 46,8 47,1 46,2 46,8 45,8 Eriasteiset sairaanhoit. 42,3 42,9 43,5 44,0 44,0 44,2 43,8 Muu hoitohenkilökunta 44,1 45,0 45,9 46,9 47,7 48,4 49,1 Hoitoa ja tutkimusta a 43,3 43,7 44,8 45,6 45,5 45,7 45,9 Huoltohenkilökunta 46,0 46,8 47,1 47,8 48,5 49,4 49,6 Hallinto ja toimistoh. 46,3 47,2 47,0 47,9 48,8 48,7 49,3 Koko henkilökunta 43,9 44,5 45,2 45,8 46,0 46,3 46,2 Vakinaisen henkilökunnan yhtäjaksoinen palvelussuhde kuntayhtymään on kestänyt keskimäärin 15,5 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna pisimmät yhtäjaksoiset palvelussuhteet ovat hallintohenkilökunnan, kouluasteisen hoitohenkilökunnan (muu hoitohenkilökunta) sekä huoltohenkilökunnan ryhmissä. Taulukko 6. Vakinaisen henkilöstön yhtäjaksoisen palvelussuhteen kesto kuntayhtymään alle 2 v 2 5 v 6 10 v v yli 20 v Keskimäärin palvelua Lääkärit ,8 1 Erityistyöntekijät ,3 13,3 Eriasteiset sairaanh ,5 14,2 Muu hoitohenkilök ,4 19,8 Hoitoa ja tutk. avustavat ,4 16,8 Huoltohenkilökunta ,5 19,0 Hallintohenkilökunta ,1 20,8 Kaikki yhteensä ,5 Kaikki yhteensä ,0 Vakinaistamisratkaisut näkyvät myös siinä, että alle 5 vuotta kuntayhtymän palveluksessa olleiden määrä ja osuus henkilöstöstä (vuonna ,2 % ja vuonna ,8 %) lisääntyivät selkeästi. Henkilökunnasta 17,3 % on miehiä ja 82,7 % naisia (kuva 5). Sukupuolirakenteessa ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana.

9 9 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % naiset miehet Kuva 5. Henkilöstön sukupuolirakenne Työpanos ja henkilöstökustannukset 2.1. Työpanos Kuvissa 6 ja 7 esitetään, kuinka monelle henkilölle on eri vuosina maksettu palkkaa keskimäärin päivittäin joko työssäolon tai palkallisen poissaolon johdosta (osa-aikaiset suhteutettu kokoaikaisiksi) Kuva 6. Palkatun henkilöstön määrä Kuva 6. Palkatun henkilöstön määrä vuosina

10 10 Kuten kuvasta 6 ilmenee aleni työpanos 1990-luvun puolivälissä suoritettujen sairaalajärjestelyjen johdosta yli 200 henkilötyövuodella saavuttaen alimman tasonsa vuosien aikoihin. Henkilöstömäärä kääntyi vuoden 2001 aikana kasvuun ja kasvu jatkui vastaavan suuruisena myös kertomusvuonna Lääkärit Erityistyönte kijät Eriasteiset Muut sairaanhoita hoitohenkilöt jat Tutkim usta ja hoitoa avustavat Huoltohenkil ökunta Toim isto, atk ja hallinto Harjoittelijat ,7 60,2 788,2 263,9 200,9 335,0 92,0 11, ,0 61,2 808,0 256,7 203,8 328,9 89,5 10, ,4 61,5 855,8 248,0 213,0 334,6 91,9 7, ,0 65,1 906,0 232,1 216,3 337,4 90,4 10,3 Kuva 7. Palkatun henkilöstön määrä ammattiryhmittäin. Vaikkakin vuonna 2002 perustettiin uusia lääkärien virkoja, työpanos pysyi käytännössä edellisvuosien tasolla johtuen siitä, ettei kaikkiin virkoihin ole saatu hoitajia. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna määrällisesti suurin lisäys on ollut eriasteisten sairaanhoitajien ryhmässä ja vähentymä muun hoitohenkilöstön ryhmässä, mikä johtuu henkilöstörakenteen muutostrendistä yksiportaiseen suuntaan. Kokonaisuudessaan hoitohenkilöstön työpanos kasvoi noin 40 henkilötyövuodella (3,1 %:lla). Erityisesti huoltohenkilöstön työpanos aleni vuoden 1995 jälkeen toteutuneiden sairaalajärjestelyjen seurauksena (ruokahuolto, siivous- ja vaatehuolto, tekniset ja logistiset palvelut). Vuonna 2001 ko. ryhmän työpanos kääntyi nyt pitkästä aikaa nousuun johtuen mm. uusien tilojen aiheuttamasta sairaala-apulaispalvelujen tarpeen kasvusta.

11 Työtunnit ja poissaolot Kokonaistyöaika kertoo sen maksimaalisen työajan, joka henkilöstön palvelussuhteista olisi ollut käytettävissä. Sitä lyhentävät erilaiset poissaolot ja osa-aikatyö. Vähentämällä poissaolot vuosityöajasta saadaan tehty työaika, joka kuvaa sitä henkilöstön työpanosta, jolla toiminnallinen tulos on saatu aikaan. Taulukko 7. Työtuntien jakaumat vuosina Kokonaistyöaika Sairaus Vuosiloma Aktiivivapaat muut poissaolot osa-aikatyö Tehty työaika Muutos edelliseen vuoteen Toimintaa kuvaava indeksi Tehty työaika/toimintaa kuvaava indeksi 30,59 30,27 31,89 32,38 Tehty työaika lisääntyi edellisestä vuodesta 2,3 %:lla. Sairauspoissaoloissa tapahtunut lisäys näkyy myös tässä tarkastelussa; sairauden johdosta menetettiin työaikaa yli tuntia, missä lisäystä edelliseen vuoteen tuntia eli yli 11 %. Laskennallisesti sairauspoissaolot vastaavat noin 130 työntekijän vuosityöaikaa missä on lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna noin 13 työntekijän vuosityöaikaa vastaava tuntimäärä. Sen sijaan osa-aikaiset virkavapaudet/työlomat ovat vähentyneet selvästi parin vuoden takaisesta tasosta. Kuntayhtymässä on viime vuosina pyritty toiminnan laajuutta kuvaamaan indeksillä, joka saadaan laskemalla yhteen hoitojaksot + 0,3 x avohoitokäynnit. Suhteutettuna tehdyt työtunnit ko. indeksiin näyttäisi työn tuottavuus edelleen heikentyneen edellisvuosiin verrattuna. Tässä on kuitenkin huomioitava, ettei indeksi huomioi toiminnan vaativuustasossa tapahtuneita muutoksia, joten sitä voi pitää vain suuntaa-antavana. Taulukko 8. Säännöllisen työajan työtunnit ammattiryhmittäin Työtunnit 1998 Työtunnit 1999 Työtunnit 2000 Työtunnit 2001 Työtunnit 2002 Muutos % 01 > 02 Lääkärit ,8 Erityistyöntekijät ,8 Eriasteiset sairaanhoit ,4 Muu hoitohenkilökunta ,3 Hoitoa ja tutkimusta a ,6 Huoltohenkilökunta ,0 Hallinto- ja toimistohenk ,5 Harjoittelijat ,9 Koko henkilökunta ,3

12 12 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna lääkärien säännöllisen työajan työtunnit vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Kuten muissakin ammattiryhmien välisissä vertailuissa, niin myös tässä tarkastelussa nousee esille hoitohenkilöstön ryhmissä jatkunut kehitys yksiportaisen ammattirakenteen suuntaan. Vuonna 2002 koko tehdystä työpanoksesta vakinaisten osuus oli 74,8 % ja määräaikaisten osuus 25,2 %. Ammattiryhmittäin vakinaisten ja määräaikaisten osuudet vuosina ilmenevät oheisesta kuvasta. vakinainen määräaikainen 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % V. 96 V. 9 8 V. 00 V. 0 2 V. 9 6 V. 98 V. 0 0 V. 02 V. 9 6 V. 9 8 V. 00 V. 0 2 V. 96 V. 98 V. 0 0 V. 02 V. 9 6 V. 9 8 V. 00 V. 0 2 V. 96 V. 9 8 V. 0 0 V. 02 V. 9 6 V. 98 V. 0 0 V. 0 2 Lääkärit Erityistyön- Eriasteiset Muut hoito- Hoitoa ja tutk. Huoltohenki- Hallinto, talous tekijät sairaanhoit. henkilöt avustavat lökunta ja atk Kuva 8. Vakinaisten ja määräaikaisten osuudet työpanoksesta Kuvasta 9 ilmenee vakinaisten ja määräaikaisten tekemät työtunnit vuosina Vaikkakin vakinaisten työpanos on tehtyjen vakinaistamisratkaisujen seurauksena selkeästi lisääntynyt erityisesti eriasteisten sairaanhoitajien ryhmässä, se ei ole vaikuttanut vastaavassa suhteessa määräaikaishenkilöstön käyttöä vähentävästi vaan oikeastaan päinvastoin. Muun hoitohenkilöstön ryhmässä vakinaisten osuus työpanoksesta on vähentynyt ammattirakennemuutoksen seurauksena ja määräaikaishenkilöstön työpanos vuoteen 2001 saakka pysynyt eri vuosina suurin piirtein samalla tasolla. Huoltohenkilöstön osalla vakinaisten osuus työpanoksesta on jatkuvasti vuodesta 1997 lukien vähentynyt ja sitä on korvattu lisäämällä määräaikaistyövoiman käyttöä. Kehitys perustunee kahteen seikkaan. Ensinnäkin sairaalajärjestelyjen seurauksena erityisesti siivous- ja ruokahuollossa osa lakkautetuista sairaaloista/yksiköistä siirtyneestä henkilökunnasta jäi tavallaan yksiköiden vakinaiseksi sijaishenkilöstöksi, jolloin poissaoloja korvaamaan tarvittiin vähemmän määräaikaistyövoimaa. Työntekijöitä siirryttyä eläkkeille on tämä ryhmä sijoittunut perustehtäviin, jonka seurauksena poissaoloihin on vuosittain tarvittu enemmän ulkopuolisia sijaisia. Toinen seikka on kohtuullisen runsas vuorotteluvapaiden käyttö tässä ryhmässä.

13 13 tunteja vakinainen määräaikainen V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 V. 96 V. 98 V. 00 V. 02 Lääkärit Erityistyön- Eriasteiset Muut hoito- Hoitoa ja tutk. Huoltohenki- Hallinto, talous tekijät sairaanhoit. henkilöt avustavat lökunta ja atk Kuva 9. Vakinaisten ja määräaikaisten työtunnit Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannukset koskevat koko kalenterivuonna työnantajalle aiheutuneita henkilöstön työvoimakustannuksia. Kertomuksen tiedot poikkeavat jonkin verran varsinaisen tilinpäätöksen tiedoista johtuen mm. siitä, ettei kertomuksessa esitetä luottamushenkilöille ja erilaisille palkkionsaajille maksettuja korvauksia. Tehdyn työajan palkat lasketaan vähentämällä kokonaispalkkasummasta välilliset palkat. Välilliset palkat koostuvat lomarahoista ja korvauksista, vuosilomien ajoilta maksetuista palkoista, sairauslomien sekä äitiysloma-ajan ja muiden lastenhoitoon liittyvien poissaolojen ajoilta maksetuista palkoista, koulutusajan sekä muiden palkallisten virkavapauksien ja työlomien aikaisista palkoista. Tässä kertomuksessa tiedot esitetään kunkin vuoden rahassa. Taulukko 9. Henkilöstökustannukset vuosina M % M % M % M % M % Kokonaispalkkasumma 47, , , , , sairaus ja työkyvyttömyys 1,430 3,03 1,601 3,25 1,483 2,91 1,598 2, ,09 Vuosiloma sekä lomaraha 7,479 15,77 7,788 15,83 8,310 16,28 8,833 16, ,01 ja korvaus Äitiys ja lastenhoito 0,260 0,55 0,268 0,54 0,199 0,39 0,261 0,48 0,250 0,43 Koulutus 0,332 0,70 0,337 0,68 0,402 0,79 0,388 0,72 0,444 0,77 muut palkalliset Tehdyn työajan palkat 37,913 79,94 39,201 79,67 40,615 79,59 43,001 79,49 46,196 79,63 Työnantajanmaksut 14,831 15,271 16,304 16,358 16,936 Palautukset 0,693 0,734 0,668 0,670 0,745 Henkilöstökulut yhteensä 61,567 63,768 66,664 69,756 74,201

14 14 Tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen osuus kokonaispalkkasummasta kasvoi edellisvuosiin verrattuna johtuen siitä, että vuosilomien ajalta maksettujen palkkojen osuus palkkasummasta aleni. Vuonna 2000 sairausajan palkat alenivat edellisvuoteen verrattuna, mutta kääntyivät vuoden 2001 aikana hienoiseen nousuun ja kasvu on jatkunut vuoden 2002 aikana. Kokonaispalkkasumma kasvoi edellisestä vuodesta 7,2 %, mutta sairausajan palkat peräti 12,3 %. Sairastavuuden vaikutus näkyy myös SV-palautusten kasvuna. Välillisten palkkojen osuudet kokonaispalkoista vaihtelevat ammattiryhmittäin. Lääkäreillä sairausajan palkkojen osuus kokonaispalkoista on ammattiryhmistä alhaisin. Sairastavuus näyttäisi erityisesti lisääntyneen muun hoitohenkilöstön keskuudessa sekä jonkin verran myös hallinto- ja toimitsohenkilökunnan, huoltohenkilökunnan ja eriasteisten sairaanhoitajien ryhmissä. Vuosiloma-ajan palkkojen ja lomarahojen osuus palkkasummasta heijastelee ammattiryhmän ikärakennetta ja on näin ollen korkein hallinto- ja toimistohenkilökunnalla sekä muulla hoitohenkilökunnalla. Taulukko 10. Välillisten palkkojen ja tehdyn työajan palkkojen osuudet koko palkkasummastaammattiryhmittäon vuosina Sairaus Vuosiloma Lääkärit 1,69 0,67 1,18 1,09 12,16 12,60 12,69 12,42 Erityistyöntekijät 4,50 2,20 1,80 1,65 16,91 17,72 17,31 17,10 Eriasteiset sairaanhoit. 2,94 2,95 3,10 3,35 16,42 16,69 16,58 16,31 Muu hoitohenkilökunta 4,60 4,17 3,94 4,72 17,30 17,83 18,74 18,34 Hoitoa ja tutkimusta avust. 3,84 3,76 3,44 3,15 16,83 17,16 17,23 17,55 Huoltohenkilökunta 4,72 4,64 4,59 4,91 16,55 17,67 17,68 17,49 Hallinto- ja toimistohenkilök. 2,60 2,87 2,22 2,66 17,49 18,43 18,29 18,34 Harjoittelijat 0,90 0,69 1,50 0,35 11,73 9,89 11,59 11,28 Koko henkilökunta 3,25 2,91 2,95 3,09 15,83 16,28 16,33 16,01 Lasten hoito Koulutus Lääkärit 0,46 0,20 0,12 0,33 1,60 1,84 1,65 1,65 Erityistyöntekijät 0,90 0,68 0,12 0,67 1,41 1,51 1,31 1,30 Eriasteiset sairaanhoit. 0,84 0,58 0,85 0,64 0,49 0,56 0,55 0,62 Muu hoitohenkilökunta 0,12 0,12 0,22 0,24 0,30 0,29 0,26 0,23 Hoitoa ja tutkimusta avust. 0,44 0,41 0,27 0,24 0,26 0,27 0,21 0,24 Huoltohenkilökunta 0,15 0,22 0,27 0,17 0,31 0,32 0,25 0,28 Hallinto- ja toimistohenkilök. 0,55 0,53 0,71 0,27 0,97 1,48 1,15 0,98 Harjoittelijat ,87 1,33 0,26 0,81 Koko henkilökunta 0,54 0,39 0,48 0,43 0,68 0,79 0,72 0,77

15 15 Muu palkallinen Työajan palkat palkkasummasta Lääkärit ,22 84,07 84,62 84,32 84,28 Erityistyöntekijät ,24 77,86 79,43 79,28 Eriasteiset sairaanhoit ,30 79,19 78,90 79,06 Muu hoitohenkilökunta ,66 77,56 76,82 76,46 Hoitoa ja tutkimusta avust ,63 78,39 78,82 78,80 Huoltohenkilökunta ,26 77,14 77,20 77,15 Hallinto- ja toimistohenkilök. 8 0,14 0,15 0,11 78,32 76,55 77,48 77,62 Harjoittelijat ,45 88,07 86,65 87,50 Koko henkilökunta ,67 79,59 79,49 79,63 Tehdyn työajan osuus palkkasummasta on korkein lääkäreillä ja alhaisin huoltohenkilökunnalla. Jälkimmäisen ryhmän tilanne johtuu muita ryhmiä korkeammista sairausloma- ja vuosilomakustannuksista. Taulukko 11. Kokonaispalkat ammattiryhmittäin vuosina M 1999 M 2000 M 2001 M 2002 M Muutos 01>02 % Lääkärit 8,424 9,218 9,859 10,700 12, ,3 Erityistyöntekijät 1,598 1,668 1,647 1,708 1, Eriasteiset sairaanhoit. 18,934 19,607 20,602 22,057 23, ,8 Muu hoitohenkilökunta 6,079 6,139 6,082 6,057 5,845-3,5 Hoitoa ja tutkimusta avust. 3,607 3,894 4,096 3,366 4, ,3 Huoltohenkilökunta 6,536 6,544 5,576 6,951 7, ,3 Hallinto- ja toimistohenkilök. 2,144 2,008 2,030 2,168 2, ,2 Harjoittelijat 0,107 0,125 0, , ,0 Koko henkilökunta 47,428 49,202 51,028 54,072 58, ,3 Ammattiryhmittäin eniten edellisvuoteen verrattuna nousivat lääkärien kokonaispalkat. Hoitohenkilöstön ryhmissä näkyy edelleen ammattirakennemuutoksen vaikutus siten, että muun hoitohenkilökunnan (kouluaste) kokonaispalkat alenivat edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 12. Ammattiryhmän palkkasumman osuus koko kuntayhtymän palkkasummasta vuosina Lääkärit 17,8 18,7 19,3 19,8 21,4 Erityistyöntekijät 3,4 3,4 3,2 3,2 3,2 Eriasteiset sairaanhoit. 39,9 39,8 40,4 40,8 40,9 Muu hoitohenkilökunta 12,8 12,5 11,9 11,2 10,1 Hoitoa ja tutkimusta avust. 7,6 7,9 8,0 8,1 7,8 Huoltohenkilökunta 13,8 13,3 12,9 12,8 12,4 Hallinto- ja toimistohenkilök. 4,5 4,1 4,0 4,0 3,8

16 16 Taulukko 12 kuvaa sitä osuutta, mikä kullekin ammattiryhmälle maksetut palkat ovat olleet koko kuntayhtymän palkkasummasta. Siitä ilmenee, että lääkärien osuus koko palkkasummasta on noussut vuodesta 1998 vuosittain ja eniten juuri vuodesta 2001 vuoteen 2002, missä johtunee erityisesti vuoden 2001 lääkärilakon tuomista sopimuskorotuksista ja osin paikallisesta liukumasta. Hoitohenkilöstön keskinäisissä palkkasummaosuuksissa näkyy ammattirakennemuutos. Huolto- sekä hallinto- ja toimistohenkilökunnan osuudet palkkasummasta ovat alentuneet. Kehitys johtuu toisaalta siitä, että näiden ryhmien koko on pysynyt suurin piirtein samana tai hieman alentunut muun henkilöstömäärän kasvaessa. 3. Henkilöstön vaihtuvuus 3.1. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisena viran- tai toimenhaltijana aloitti vuonna 2002 yhteensä 177 henkilöä, mikä on selkeästi enemmän kuin yhtenäkään aikaisempana vuotena. Heistä käytännössä 157 siirtyi suoraan lyhempi- tai pidempiaikaisesta määräaikaisesta palvelussuhteesta vakinaiseksi. Vain 20 vakinaisena aloittanutta henkilöä tuli ulkoa ja heistäkin puolet oli ollut joskus aikaisemmin kuntayhtymän palveluksessa. Taulukko 13. Vakinaiseen palvelussuhteeseen tulleet vuosina Vakinaiseen palvelussuhteeseen, joista Siirtynyt suoraan määräaikaisesta palvelussuhteesta ollut joskus aikaisemmin kuntayhtymän palveluksessa ei aikaisempaa palvelua kuntayhtymässä Virkoja/toimia oli julkisessa haussa yhteensä 54. Hakemuksia virkoihin/toimiin tuli yhteensä 338 kappaletta. Merkittävä osa viroista ja toimista käytännössä täytettiin ilman hakumenettelyä. Taulukko 15. Haettavina olleet virat ja toimet vuosina 2001 ja Virkojen/toimien hakukerrat Hakijoiden lukumäärä Ylilääkäri Osastonylilääkäri 1 1 Apulaisylilääkäri Erikoislääkäri Erikoistuvat lääkäri Vastaava työterveysl. 1 1 Työterveyslääkäri

17 17 Sosiaalityöntekijä Psykologi 2 6 Proviisori 1 1 Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Kätilö Toimintaterapeutti 1 1 Röntgenhoitaja 2 5 Lääkintävahtimestari 2 17 Osastonsihteeri Taulukko 16. Vakinaisesta palvelussuhteesta lähteneet Vakinaisen palvelussuhde päättynyt, joista Irtisanoutunut Irtisanottu tai purettu Irtisanottu ilman omaa syytä 1 1 Kuollut Siirto toisen työnantajan palvelukseen 5 5 Eläkkeelle Poistuma vakinaisista palvelussuhteista lisääntyi edelleen jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna. Eläkkeille siirtyi enemmän henkilökuntaa kuin vuosina yhdenkään vuoden aikana johtuen työkyvyttömyyseläkkeiden kohtuullisen korkeasta määrästä. Osaaikaeläkemahdollisuutta käytti hyväkseen 15 viranhaltijaa/työntekijää, mikä on selkeästi enemmän kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 17. Eläkkeet eläkelajeittain vuosina Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Yhteensä Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke 2 1 Taloudellinen tuki omaisille Määräaikainen kuntoutustuki (päivien lkm)

18 18 Työkyvyttömyyseläkkeistä kuntayhtymä joutui maksamaan omavastuita yhteensä noin xx M. Taulukko 18. Omavastuut yksilöllisestä varhaiseläkkeistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työttömyyseläkkeistä Yksilöllinen varhaiseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Määräaikaiset palvelussuhteet Vaikkakin kuntayhtymässä on tietoisesti pyritty lisäämään vakinaisessa palvelussuhteessa olevan ydinhenkilöstön määrää ja siten vähentämään tarvetta ottaa henkilökuntaa määräaikaisiin palvelussuhteisiin, on määräaikaistyövoimalla edelleen merkittävä osuutensa kuntayhtymän palvelutuotannossa., kuten oheisesta taulukostakin ilmenee. Määräaikaisissa palvelussuhteissa on ollut 938 eri henkilöä, joista 277 tullut vuoden 2001 aikana ensimmäistä kertaa kuntayhtymän palvelukseen. Määräaikaisista 157 henkilöä siirtyi kertomusvuoden aikana vakinaiseen palvelussuhteeseen. Taulukko 19. Määräaikaiset palvelussuhdejaksot. Alkaneet Kesto Henkilö Uudet Päättyneet keskim. lkm henkilöt vrk vrk vrk vrk vrk vrk vrk Sairauspoissaolot ja työtapaturmat Vuoden 2002 henkilöstökertomuksesta nousee varmasti kaikkein merkittävimpänä tietona esille sairauspoissaolojen merkittävä lisääntyminen. Kuntayhtymän strategiassa henkilöstönäkökulmasta on yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi valittu henkilöstön työkykyisyys, jota mitataan mm. sairauspäivillä henkilöä kohti. Tavoitteeksi asetettiin sairastavuuden selkeä vähentyminen vuoden 1999 tasosta. Tavoitetta ei kuitenkaan ole kahden viime vuoden aikana saavutettu, kuten oheisesta kuvastakin ilmenee.

19 19 Sairauspäivät/henkilö 2 18,0 16,0 14,0 12,0 1 8,0 6,0 4,0 2,0 18,9 16,4 16,3 17,0 16,3 17,0 15, Kuva 10. Sairauspäivien lukumäärä viranhaltijaa/työntekijää kohti vuosina Sairausryhmittäin tarkasteltuna työkyvyttömyyttä aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelin sairaudet, joiden osalta myös kehitys vuodesta 1996 on ollut nouseva tules hengityselin psykiatria vammat yms hermoston sair Kuva 10. Sairauspäivien lukumäärä tautiryhmittäin vuosina

20 20 Kaksi muuta suurta tautiryhmää ovat hengityselinsairaudet sekä psykiatriset sairaudet. Myös näissä trendi on ollut nouseva. Taulukko 20. Sairauspoissaolot (työtunteina) ammattiryhmittäin vuosina Muutos-% > > 02 Lääkärit ,1-3,8 Erityistyöntekijät ,6-25,5 Eriasteiset sairaanhoit ,7 24,3 Muu hoitohenkilökunta ,0 19,4 Hoitoa ja tutkimusta avust ,2-4,8 Huoltohenkilökunta ,1 Hallinto- ja toimistohenkilök ,9-10,8 Harjoittelijat ,6-53,3 Koko henkilökunta ,0 11,2 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sairastavuus on kahden viime vuoden aikana merkittävimmin lisääntynyt eriasteisten sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilöstön keskuudessa. Vuodesta 2002 eriasteisten sairaanhoitajien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet yli 30 %:lla. Muun hoitohenkilöstön sairauspoissaolot vähenivät vuonna 2001 edellisvuoteen verrattuna, mutta kääntyivät vuoden 2002 aikana nousuun. 5. Investoinnit henkilöstöön 5.1. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tehtävänä on työterveyshuoltolain 1383/2001 mukaisesti työnantajan ja työntekijän yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2. työn ja työympäristön terveyttä ja turvallisuutta 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 4. työyhteisön toimintaa. Uuden työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee kaikkia julkisia ja yksityisiä palvelusuhteita riippumatta työnantajan yhtiömuodosta tai palvelusuhdemuodosta ja sen kestosta. Laissa on selkiinnytetty työnantajan velvoitteita sekä työterveyshuollon ammattihenkiöiden ja asiantuntijoiden tehtäviä. Työnantajan on lain mukaan järjestettävä kustannuksellaan työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Kuntayhtymän työterveyshuoltoon on osoitettu seuraavat henkilöstöresurssit: 2 lääkäriä 4 työterveyshoitajaa 1 työfysioterapeutti 2 osastonsihteeriä.

21 21 Työpsykologin työpanosta on hankittu ostopalveluna. Taulukko 20. Työterveyshuollon kustannukset Lakisääteinen toiminta Vapaaehtoinen toiminta Yhteensä Kelan korvaukset Taulukko 21. Työterveyshuollon toimintaluvut. Lakisääteinen toiminta Sairaanhoito; käyn- Tertarkast. (kpl) Työpaikkasel (t) Muu lakis.toim. (t) nit vast.otoilla Oheisessa taulukossa edellisten lisäksi joitakin työterveyshuollon toimintaa kuvaavia lukuja vuosilta 2001 ja Taulukko 22. Työterveyshuollon toimintalukuja vuosilta 2001 ja Influenssarokotukset Työhönsijoitustarkastukset TTL:n 20 :n mukaiset alkutarkastukset Tyky-käynnit Terveydentilan seurantatarkastukset Vajaakuntoisten terveydentilan seuranta (tarkastukset, käynnit) Työkokeilujen järjestäminen ja seuranta (uudet) Työpsykologilla käynnit

22 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen välittömät menot vuonna 2002 olivat euroa, nousua edellisvuodesta noin 14 % %. Koulutusajan palkat nousivat runsaat 14 % edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 23. Investoinnit henkilöstökoulutukseen Koulutusmenot % palkkasummasta 0,92 0,92 0,98 0,98 1,04 Koulutusajan palkat % palkkasummasta 0,70 0,69 0,79 0,72 0,77 Koulutuspäiviä Työnohjaus ja traumaattisten tilanteiden jälkipuinti Työnohjaus on eräs henkilöstön kehittämisen työmuoto, jonka avulla pyritään vaikuttamaan organisaation, yksikön ja yksittäisen työntekijän perustehtävässä onnistumiseen. Lisäksi tavoitteena on ammattitaidon syventäminen, työmotivaation ja -tyytyväisyyden ja työssä jaksamisen edistäminen. Työnohjaus on sidoksissa organisaation tavoitteisiin, ja työnohjaaja noudattaa työssään eettisiä ohjeita. Asiakastyön/hoitosuhteen työnohjauksessa oman alan kokeneempi työntekijä tai ihmissuhdealan asiantuntija antaa säännöllistä, prosessinluonteista ohjausta ja tukea työnongelmien selvittelyssä, oman toiminnan arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Keskeistä on potilassuhteeseen liittyvän vuorovaikutussuhteen käsittely ja työn laadun edistäminen. Hallinnollinen työnohjaus on esimiestason henkilöstön työnohjausta, jonka sisällöt liittyvät johtamiseen, töiden organisointiin, muutosten hallintaan ja esimiesroolissa kohdattaviin haasteisiin, kuten ihmissuhdekysymyksiin. Työyhteisön työnohjaus on henkilöstön työnohjausta, jossa myös yksikön esimies on usein mukana. Sen tavoitteita ovat mm. yksikön toiminta-ajatuksen selkiyttäminen, työmenetelmien kehittäminen ja toimivien yhteistyökäytäntöjen luominen. Keskeistä on työyhteisöilmiöiden tarkastelu. Työnohjaus on vapaaehtoista, etukäteen sovittua, työajalla toteutuvaa ja säännöllistä, ja siihen tulee olla esimiehen suostumus. Vastuu omasta työstä säilyy työnohjattavalla. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri pitää yllä työnohjaajaluetteloa henkilöstöä varten., ja tilastoi toteutuneet yksilö- ja ryhmätyönohjaukset vuosittain. TRAUMAATTISTEN TILANTEIDEN JÄLKIPUINTI Henkilökunta voi kohdata työssään äkillisen, traumaattisen tapahtuman. Se voi olla väkivaltatilanne, "läheltä piti" -tapahtuma, potilaan tai työntekijän äkillinen kuolemantapaus, työtapaturma tai hoitovirhe. Työssä tapahtuneiden traumaattisten tilanteiden jälkipuintia varten on koulutettu henkilöstöä ns henkilökunnan kriisiryhmään, johon saa yhteyden työterveyshuollon kautta. Kriisitilanteissa tarjottava psykososiaalinen tuki edistää psyykkistä toipumista ja työkyvyn palautumista.

23 Henkilökunnan virkistys ja tyky-toiminta 5.5. Työsuojelu Kuntayhtymä tulee henkilöstön virkistys-/vapaa-ajan toimintaa eri tavoin.virkistystoiminnan menot vuonna 2002 olivat euroa. mk. Vuoden 2002 aikana käynnistettiin henkilökunnan liikuntakampanja Joukolla kuntoon. Kampanjan tavoitteeksi asetettiin yli 40-vuotiaiden liikunnallisesti passiivisten aktivointi säännönmukaisen kuntoliikunnan pariin sekä yksipuolisesti liikuntaa harrastavien liikuntatottumusten monipuolistaminen. Liikuntakampanjaan hetiittin rahoitusta KKI-hankkeelta (Kunnossa Kaiken Ikää). Rahoitusta saatiin euroa ja se oli tarkoitettu käytettäväksi liikuntalajien ohjaukseen. Liikuntakampanjan käytännön toteuttajaksi valittiin Itä-Suomen Liikuntaopisto ISLO. ISLOn asiantuntemus oli merkittävää sisällön määrittelyssä, liikuntatietouden levittämisessä sekä eri tapahtumien ideoinnissa ja käytännön toteuttamisessa. Joukolla kuntoon teemalla järjestettiin vuonna 2002 mm. seuraavia tapahtumia: Liikuntakampanjan alussa järjestettiin koko henkilökunnalle kolme infotilaisuutta, jossa kampanjaa ja sen sisältöä ja tavoitteita esiteltiin. Eri työpisteille tarjottiin yhteensä 14 luentoa erilaisista liikuntaan liittyvistä teemoista. Toukokuussa ja syyskuussa järjestettiin liikuntailtapäivät, joiden osallistujamäärä oli yhteensä 525 henkilöä. Henkilökuntaa aktivoitiin erilaisten liikuntaryhmien perustamiseen mahdollistamalla tutustuminen kustantamalla tutustumiskäynnit ja tarvittaessa ohjaajan palvelut. Ryhmiä muodostui yhteensä kahdeksan ja henkilöitä oli mukana yhteensä 80. Työsuojelu on liitetty osaksi muuta yhteistoimintaa vuodesta 1993 alkaen. Yhteistoimikunnalla on siten työsuojelutoimikunnan tehtävä. Yhteistyötoimikunnan nimeämä työsuojelujaosto tekee yhteistoimintasopimuksessa sille määrättyjä lähinnä valmistelevia tehtäviä. Työsuojeluun käytetty aika on neuvoteltu työnantajan ja ammattijärjestöjen kesken. Työntekijöiden edustajat: Työsuojeluvaltuutettu I työsuojeluvaravaltuutettu Työsuojeluasiamies, Paihola Työsuojeluasiamies, Tikkamäki 37 h/vko 4 h/vko 7,5 h/vko 4 h/vko Toimihenkilöiden edustaja: Työsuojeluvaltuutettu 4 h/vko Työsuojelupäällikkö käytti työajastaan noin 60 % työsuojelutehtävien hoitamiseen.

24 24 6. TYÖHYVINVOINTIKYSELY Vuoden 2002 lopulla henkilöstön keskuudessa tehty työhyvinvointikysely toteutettiin edellisvuosista poiketen yhteispohjoismaisella QPSNordic-kyselymenetelmällä (lyhyt versio QPSNordic 34+) lisättynä muutamalla omalla kysymyksellä. Yleinen pohjoismainen kyselylomake (QPSNordic) on menetelmä, jolla mitataan psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä työssä mukaan lukien työn ja organisaation piirteet sekä yksilön työasenteet. Se muodostuu monivalintakysymyksistä, jotka kuuluvat seuraaviin työn psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin: työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet, rooliodotukset, ennustettavuus, sosiaalinen vuorovaikutus, johtaminen, ryhmätyö, organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri, organisaatioon sitoutuminen, työn hallinta, työn haasteellisuus, työmotiivit ja työkeskeisyys sekä työn ja yksityiselämän välinen vuorovaikutus. Kyselyn sisältöalueet voidaan ryhmitellä oheisesta asetelmasta ilmenevällä tavalla. Työtehtävätaso Sosiaalinen ja organisaatiotaso Yksilötaso Työn vaatimukset Vaikutusmahdollisuudet työssä Rooliodotukset Ennustettavuus työssä Sosiaalinen vuorovaikutus Johtaminen Organisaatiokulttuuri ja työilmapiiri Työryhmän työskentely Organisaatioon sitoutuminen Haasteiden etsiminen Työmotiivit Työkeskeisyys Työn ja yksityiselämän vuorovaikutus Kyselylomakkeessa oli yhteensä 34 em. osa-alueita koskevaa kysymystä. Vastausasteikko kussakin kysymyksessä oli 1 5. Tulokset ilmenevät kertomuksen liitteenä olevista kuvista sekä koko henkilöstön osalta että ammattiryhmittäin. Käytännössä tulostuksessa on samaa osa-aluetta koskevia vastauksia yhdistetty laskemalla kunkin vastaajan keskiarvot yhdistettyjen kysymysten osalta. Samalla alun perin viisiportainen vastausskaala on muutettu kolmiportaiseksi ja kuvattu sanallisesti (alle 2,25 = alin luokka, 2,25 3,75 keskitaso ja yli 3,75 ylin luokka).

25 25 I TYÖTEHTÄVÄTASO Työn vaatimukset; töiden ruuhkautuminen, liika töitä, liian vaikeita töitä, lisäkoulutustarve koko henkilökunta 7 0,1 2 7,0 2,8 pienet kohtalaiset suuret lääkärit erityistyöntekijät , , ,7 0,0 pienet kohtalaiset suuret ,9 5, 1 pienet koht alaiset suuret eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta , , , ,2 2 3, 9 2 2, 9 pienet koht alaiset suuret pienet koht alaiset suuret hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta ,0 15,9 1,1 pienet kohtalaiset suuret , 1 4 0, 2 0,8 pienet koht alaiset suuret hallintohenkilökunta ja atk , , pienet koht alaiset suuret

26 26 I TYÖTEHTÄVÄTASO Työn haasteellisuus; mahdollisuus käyttää tietoja ja taitoja työssä, työn haasteellisuus koko henkilökunta 8 4,1 1 4,2 1,5 pienet kohtalaiset suuret lääkärit erityistyöntekijät , , ,0 0,0 pienet kohtalaiset suuret 2 7,7 0,0 pienet kohtalaiset suuret eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta , , , 5 1,2 pienet kohtalaiset suuret 2 7,0 8, 7 pienet kohtalaiset suuret hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta ,6 35,2 1,1 pienet kohtalaiset suuret ,4 3 0,3 2,3 pienet koht alaiset suuret hallintohenkilökunta ja atk , , 6 2 2,2 pienet kohtalaiset suuret

27 27 I TYÖTEHTÄVÄTASO Vaikutusmahdollisuudet työssä; mahdollisuus vaikuttaa työmäärään, työtahtiin, taukojen pitämiseen ja työtä koskeviin päätöksiin koko henkilökunta 6 0,0 2 6,3 1 3,6 pienet kohtalaiset suuret lääkärit erityistyöntekijät , , ,7 2 4,6 pienet kohtalaiset suuret ,6 0,0 pienet kohtalaiset suuret eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta , 2 5 6, 3 1 3, ,8 6 8,1 1 3,0 pienet koht alaiset suuret pienet kohtalaiset suuret hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta ,8 31,8 3,4 pienet kohtalaiset suuret , 8 25,0 18, 2 pienet kohtalaiset suuret hallintohenkilökunta ja atk , , 7 5,6 pienet kohtalaiset suuret

28 28 I TYÖTEHTÄVÄTASO Työroolien selkeys; työn tavoitteiden ja työn tekemiseen liittyvien odotusten selkeys, ohjeiden ja määräysten ristiriidattomuus koko henkilökunta 7 5,4 2 3,3 1,0 lääkärit erityistyöntekijät , , ,0 4, ,8 0,0 eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta , , , 5 0, ,3 0,7 hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta ,6 27,3 1, , 1 39, 4 1, 5 hallintohenkilökunta ja atk , , 6 2 2, 2 huono koht alainen hyvä

29 29 I TYÖTEHTÄVÄTASO Ennustettavuus työssä; työtehtävien ennakoitavuus, työyhteisössä ei muutoshuhuja koko henkilökunta 6 3,9 2 7,4 8,4 lääkärit erityistyöntekijät ,7 1 6,4 4, ,1 3 5,9 0,0 eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta , , , 8 2 8, ,6 1 3,0 hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta ,8 35,2 8, , 8 3 2,6 1 0,6 huono koht alainen hyvä hallintohenkilökunta ja atk , ,2 2 0,0 huono koht alainen hyvä

30 30 II SOSIAALINEN JA ORGANI- SAATIOTASO Esimiestyö; esimiehen antama arvostus, rohkaisu osallistua päätöksentekoon ja tuki työtaitojen kehittämiseen koko henkilökunta 4 8,3 3 4,1 1 7,5 heikko kohtalainen hyvä lääkärit erityistyöntekijät ,6 3 6,1 5 7, ,8 3 8,5 4 8,7 heikko kohtalainen hyvä heikko kohtalainen hyvä eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta , 5 3 7, 7 59, ,8 5 2,6 3 0,7 heikko koht alainen hyvä heikko kohtalainen hyvä hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohenkilökunta ,1 20,5 28,4 heikko kohtalainen hyvä ,9 34,1 22,0 heikko kohtalainen hyvä hallintohenkilökunta ja atk ,8 58, 3 13,9 heikko kohtalainen hyvä

31 31 II SOSIAALINEN JA ORGANI- SAATIOTASO Työyksikön ilmapiiri; työyksikön ilmapiirin kannustavuus, leppoisuus ja rentous koko henkilökunta 9 0,5 3,1 6,4 lääkärit erityistyöntekijät , , ,3 4,9 2 7,7 0,0 eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta , , ,7 4,8 huono koht alainen hyvä 2 4,3 8,7 hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohe nk ilök unta ,6 2,3 1, ,1 2,3 14,6 hallintohenkilökunta ja atk , , 3 8,3

32 32 II SOSIAALINEN JA ORGANI- SAATIOTASO Ryhmätyö; oman ryhmän jäsenyyden arvostaminen ja ryhmän onnistuminen ongelmien ratkaisemisessa koko henkilökunta 6 4,8 3 2,2 3,0 heikko kohtalainen hyvä lääkärit erityistyöntekijät , , ,4 1,6 heikko kohtalainen hyvä ,6 2,6 heikko kohtalainen hyvä eriasteiset sairaanhoitajat muu hoitohenkilökunta , , , ,9 2 2,2 heikko koht alainen hyvä 2 2,2 heikko kohtalainen hyvä hoitoa ja tutkimusta avustava huoltohe nkilökunta ,4 54,5 heikko ko htalainen hyvä ,3 32,1 7,6 heikko kohtalainen hyvä hallintohenkilökunta ja atk , 3 4 1,7 2 0, 0 heikko kohtalainen hyvä