Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää."

Transkriptio

1 SIPOO Väestökehitys on runsaan asukkaan kunta (väkiluku ) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän kuin Porvoon sairaanhoitoalueella, ssä tai koko maassa keskimäärin. Eläkeikäisten, 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on keskimääräistä alhaisempi, noin 12 %. Väestörakenne on palvelujen järjestämisen kannalta neutraali. Vuoteen 2020 mennessä, vanhusten, yli 75 vuotiaiden, määrä kasvaa ssa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan runsaat 70 %, eli hieman enemmän kuin n kunnissa keskimäärin ja merkittävästi enemmän kuin Porvoon sairaanhoitoalueen tai koko maan kunnissa keskimäärin. Vanhusten määrän kasvu ja siitä nousevat paineet palvelujärjestelmän kehittämiselle ajoittuvat vuosituhannen toiselle vuosikymmenelle, mutta palvelujen kehittämispaineet ovat myös ensimmäisen vuosikymmenen aikana suuria. Palvelujen tarve n väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. Ikä- ja sukupuolivakioitu kokonaiskuolleisuus on ssa selvästi alhaisempi kuin Porvoon sairaanhoitoalueen, n tai koko maan kunnissa keskimäärin. Sama koskee alle 65 vuotiaiden kuolleisuutta. Työkyvyttömyyseläkkeellä on ssa yhtä suuri osa väestöstä kuin Porvoon sairaanhoitoalueella ja koko maassa keskimäärin, mutta olennaisesti suurempi osa väestöstä kuin n kunnissa keskimäärin. Sairauspäivärahan saajia on merkittävästi vähemmän kuin sairaanhoitoalueella sekä n ja koko maan kunnissa yleensä. Erityiskorvattavien lääkkeiden saajia on ssa vähemmän kuin Porvoon sairaanhoitoalueen ja n kunnissa keskimä ä- rin. Korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on ssa sairaanhoitoalueen kunnista korkein ja lähes n kuntien keskitasoa. Kaikki terveyspalvelujen tarvetta kuvaavat indikaattorit ovat n kannalta edullisia. Siten n väestön terveyspalvelujen tarve on keskimääräistä vähäisempää, olipa vertailukohtana Porvoon sairaanhoitoalueen, n tai maan kaikki kunnat. Eri tarvetekijöillä arvioitu terveyspalvelujen tarve on noin 0-23 % n keskitasoa vähäisempää. Vanhustenhuollossa palvelujen tarve on n keskitasoa. Palvelujen käyttö Avohoitopalvelujen käyttö on ssa kokonaisuutena tarkasteltuna keskimääräistä runsaampaa. Lääkärikäyntejä on perusterveydenhuollossa asukasta kohti hieman enemmän kuin yleensä Porvoon sairaanhoitoalueen, n ja koko ma an muissa kunnissa. Erikoissairaanhoidossa lääkärikäyntien määrä on kuntien keskitasoa, samoin yksityislääkäripalvelujen käyttö. STAKES Kuntapalvelut / MP /

2 Laitospalvelujen käyttö on ssa kokonaisuudessaan Porvoon sairaanhoitoalueen kuntien keskitasoa ja vähäisempää kuin n tai koko maan kunnissa keskimäärin. Tämä johtuu pääasiassa terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelujen piirissä on ssa merkittävästi enemmän yli 65 vuotiaista kuin Porvoon sairaanhoitoalueen, n ja koko maan kunnissa keskimäärin. Palvelujen piirissä olevien henkilöiden keski- ikä on ssa hieman korkeampi kuin sairaanhoitoalueen, HUSpiirin tai koko maan kunnissa keskimäärin. Kotikäyntejä tehdään ssa asiakasta kohti merkittävästi enemmän kuin kunnissa yleensä. Menot Koko terveydenhuollon ja perusterveydenhuollon tarvevakioidut kokonaismenot asukasta kohti ovat ssa Porvoon sairaanhoitoalueen kuntien keskitasoa, mutta merkittävästi alle n kunt i- en keskiarvon. Erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat lähes n keskitasoa ja selvästi korkeammat kuin sairaanhoitoalueen kunnissa keskimäärin. Perusterveydenhuollon tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat noin 27 % ja terveydenhuollon kokonaismenot noin 12 % n keskitason alapuolella. Erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat noin 3 % alle n kuntien keskitason. Vanhustenhuollon tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat noin 36 % korkeammat kuin n kunnissa yleensä. Kun tarkastellaan perusterveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa yhtenä kokonaisuutena, n tarvevakioidut menot asukasta kohti ovat n keskitasoa ja noin 14 % koko maan kuntien keskitason yläpuolella. n terveydenhuollon menorakenne painottuu selkeästi erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon menoista on noin 32 %, mikä on merkittävästi vähemmän kuin Porvoon sairaanhoitoalueen (36 %), n (37 %) ja koko maan keskiarvon (40 %). Kuva muuttuu olennaisesti jos terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa tarkastellaan yhtenä kokonaisuut e- na. Erikoissairaanhoidon osuus menoista on tällöin Porvoon sairaanhoitoalueen, n ja koko maan kuntien tasolla. Terveydenhuollon kustannukset, palvelujen käyttö ja tuottavuus Somaattisen erikoissairaanhoidon koko maan tasoon nähden hieman keskimääräistä korkeammat kustannukset selittyvät pääosin n asukkaiden käyttämien sairaaloiden heikohkolla tuottavuudella, jota kompensoi erikoissairaanhoidon palvelujen vähäinen käyttö. Palvelujen käytön vaikutus erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin on noin 4,4 mmk ja sairaaloiden tuottavuuden vaikutus on noin +6,1 mmk. n perusterveydenhuollon edullisuus johtuu lähes kokonaan perusterveydenhuollon palvelujen (lähinnä vuodeosastohoidon) vähäisestä käytöstä. Palvelujen käytön vaikutus perusterveydenhuo l- lon kokonaiskustannuksiin on noin 7,7 mmk ja terveyskeskuksen tuottavuuden vaikutus noin +0,5 mmk. n koko maahan nähden hieman keskitason alittavat terveydenhuollon kokonaismenot (pl. psykiatria) johtuvat pääosin terveyspalvelujen vähäisestä käytöstä. laisten käyttämien sairaalo i- den heikohko tuottavuus vie osan vähäisen käytön tuomasta taloudellisesta edusta. Palvelujen käy- STAKES Kuntapalvelut / MP /

3 tön vaikutus n terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin on kaikkiaan noin 12,1 mmk. n asukkaiden käyttämien sairaaloiden tuottavuuden vaikutus kunnan terveydenhuollon kokonaismenoihin on noin +6,6 mmk. Johtopäätökset n väestörakenne on terveyspalvelujen järjestämisen kannalta neutraali. Väestön terveyspalvelujen tarve on selvästi vähäisempää kuin Porvoon sairaanhoitoalueen, n tai koko maan kunnissa keskimäärin. n asukkaiden avohoitopalvelujen käyttö on keskimääräistä runsaampaa, mutta laitospalvelujen käyttö on keskimääräistä vähäisempää, mikä johtuu pääosin terveyskeskuksen vuodeosastohoidon vähäisyydestä. n terveydenhuollon tarvevakioidut kokonaismenot ovat kohtuulliset. n terveydenhuollon palvelurakenteessa on kehittämisen varaa. Erityisesti perusterveydenhuollon kehittämiseen tulisi suunnata voimavaroja ja lisätä perusterveydenhuollon palvelutarjontaa. Palvelurakennetta tulisi muuttaa selkeästi perusterveydenhuollon suuntaan. laisten käyttämien sairaaloiden toiminnassa ja tuottavuudessa on edelleen kehittämiseen varaa. STAKES Kuntapalvelut / MP /

4 VÄESTÖRAKENNE 1999 OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ VUOSI vuotiaat 22,7 20,3 18,6 18,2 65 vuotta täyttäneet 12,1 13,9 11,5 14, vuotiaat 7,1 7,7 6,5 8, vuotiaat 3,8 4,7 3,8 4,9-85 vuotta täyttäneet 1,2 1,5 1,2 1,5 Alle 12 vuotiaat 18,8 16,5 15,3 14, vuotiaat 10,9 11,1 10,4 11, vuotiaat naiset 19,2 18,9 22,1 19,8 Alle 15 vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä Osuus (%) väestöstä vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Osuus (%) väestöstä vuotiaat vuotiaat - 85 vuotta täyttäneet Alle 20 vuotiaiden osuus (%) väestöstä vuotiaiden naisten osuus (%) väestöstä Osuus (%) väestöstä Alle 12 vuotiaat vuotiaat Osuus (%) väestöstä vuotiaat naiset STAKES Kuntapalvelut / MP /

5 VÄESTÖENNUSTEET OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ VUOSI vuotiaat 19,0 17,5 16,9 16,3 65 vuotta täyttäneet 15,6 16,7 14,3 17, vuotiaat 9,3 9,6 8,5 9, vuotiaat 4,8 5,3 4,4 5,7-85 vuotta täyttäneet 1,5 1,8 1,4 1,8 Alle 12 vuotiaat 14,6 13,7 13,4 12, vuotiaat 12,8 11,8 10,9 11, vuotiaat naiset 17,6 17,5 26,3 18,3 VUOSI vuotiaat 18,0 17,0 16,2 15,9 65 vuotta täyttäneet 21,2 22,8 19,3 22, vuotiaat 12,8 13,7 11,6 13, vuotiaat 6,6 7,0 6,1 7,0-85 vuotta täyttäneet 1,8 2,1 1,7 2,2 Alle 12 vuotiaat 14,2 13,5 13,0 12, vuotiaat 10,8 10,2 9,7 9, vuotiaat naiset 16,5 16,6 24,5 17,6 VÄESTÖN SUHTEELLINEN MUUTOS, (%) 75 vuotta täyttäneet ,1 17,4 22,8 20, ,7 29,4 37,9 21, ,8 51,8 69,3 46, vuotiaat naiset ,6-5,4 25,5-5, ,8-3,7-3,8-3, ,2-8,8 20,7-9,1 STAKES Kuntapalvelut / MP /

6 75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 1999, 2010, Osuus (%) väestöstä vuotta täyttäneiden määrän muutos (%) vuotiaiden naisten osuus (%) väestöstä 1999, 2010, Muutos (%) Osuus (%) väestöstä vuotiaiden naisten määrän muutos (%) STAKES Kuntapalvelut / MP / Muutos (%)

7 SAIRASTAVUUSINDIKAATTOREITA 1999 SAIRASTAVUUS 1999 Ikä- ja sukupuolivakioituja indeksejä* - Kuolleisuus, koko väestö** Kuolleisuus, 0-64-vuotiaat** Sairauspäivärahan saajia Työkyvyttömyyseläkkeiden saajia Erityiskorvattavien lääkkeiden saajia * = 100 ** Lukumäärä tilastovuoden ja 4 edellisen vuoden aikana Kuolleisuus 1999 Ikä- ja sukupuolivakioitu = 100 Kokonaiskuolleisuus 0-64 vuotiaiden kuolleisuus Sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen saaajat 1999 Ikä- ja sukupuolivakioitu Erityiskorvattavien lääkkeiden saajat 1999 Ikä- ja supuolivakioitu = = 100 Työkyvyttömyyseläkkeiden saajat Sairauspäivärahan saajat STAKES Kuntapalvelut / MP /

8 TERVEYDENHUOLLON TARVEKERTOIMET 1999 TARVEKERTOIMET 1999 (Suomi = 1,00) PERUSTERVEYDENHUOLTO 0,849 0,980 0,847 1,000 - Terveyskeskuksen avosairaanhoito 0,817 0,930 0,832 1,000 - Muu terveyskeskuksen avotoiminta 0,996 0,996 0,996 1,000 ERIKOISSAIRAANHOITO 0,825 0,935 0,871 1,000 - Somaattinen esh & lyhytaikainen vos 0,850 0,943 0,858 1,000 - Psykiatrinen hoito 0,720 0,900 0,938 1,000 TERVEYDENHUOLTO 0,834 0,951 0,862 1,000 Vanhustenhuolto & tk pitkäaikaishoito 0,825 1,018 0,813 1,000 TARVEKERTOIMET 1999 ( = 1,00) PERUSTERVEYDENHUOLTO 1,002 1,157 1,000 - Terveyskeskuksen avosairaanhoito 0,981 1,118 1,000 - Muu terveyskeskuksen avotoiminta 1,000 1,000 1,000 ERIKOISSAIRAANHOITO 0,947 1,073 1,000 - Somaattinen esh & lyhytaikainen vos 0,990 1,099 1,000 - Psykiatrinen hoito 0,767 0,960 1,000 TERVEYDENHUOLTO 0,967 1,103 1,000 Vanhustenhuolto & tk pitkäaikaishoito 1,015 1,252 1,000 Tarvekertoimet 1999 Vanhustenhuolto & tk pitkäaikaishoito TERVEYDENHUOLTO Psykiatrinen hoito Somaattinen esh & lyhytaikainen vos ERIKOISSAIRAANHOITO Muu terveyskeskuksen avotoiminta Terveyskeskuksen avosairaanhoito PERUSTERVEYDENHUOLTO 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 0,90 1,00 1,10 =1,00 = 1,00 STAKES Kuntapalvelut / MP /

9 TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖÄ 1999 PALVELUJEN KÄYTTÖ Tarvevakioitu Avohoito - Julkinen sektori Avohoitokäynnit / asukas, yhteensä 6,7 5,6 6,0 6,0 - Näistä perusterveydenhuolto* 5,3 4,3 4,7 4,8 Lääkärikäynnit / asukas 3,5 3,1 3,5 3,2 - Perusterveydenhuolto 2,2 2,0 2,1 2,0 - Erikoissairaanhoito 1,3 1,2 1,4 1,2 - Kotisairaanhoito / 100 asukasta 0,0 0,6 0,5 0,9 Avohoito - Yksityinen sektori Yksityislääkärikäynnit** / asukas 0,8 0,7 1,0 0,6 Yksityislääkärin palveluista korvausta saaneita** / 100 asukasta 33,5 28,3 35,1 26,3 Laitoshoito - julkinen sektori Hoidetut potilaat (pth, esh) / 100 asukasta 13,0 12,0 13,4 13,6 - Näistä perusterveydenhuollossa, % 11,1 13,2 14,6 20,1 Hoitojaksot (pth, esh) / 100 asukasta 21,2 20,1 22,6 24,2 Hoitopäivien määrä / asukas 3,9 4,0 4,3 4,4 - Perusterveydenhuolto 1,1 1,0 1,4 1,5 - Erikoissairaanhoito 1,1 1,0 1,1 1,1 - Vanhainkodit, vammaisten laitoshoito 1,8 2,0 1,7 1,7 * 1998 ** Kelan korvaamat Lääkärikäynnit asukasta kohti 1999 Tarvevakioitu 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Käyntiä / asukas Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityinen sektori Sairaaloissa (pth, esh) hoidetut potilaat ja hoitojaksot 100 asukasta kohti 1999 Tarvevakioitu Hoitopäivät asukasta kohti 1999 Tarvevakioitu asukasta kohti 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Hoitopäivät / asukas Hoidetut potilaat (pth, esh) Hoitojaksot (pth, esh) Perusterveydenhuolto Vanhainkodit ym. Erikoissairaanhoito STAKES Kuntapalvelut / MP /

10 KOTIPALVELUT JA KOTISAIRAANHOITO KOTIPALVELU JA KOTISAIRAANHOITO ASIAKKAAT Asiakkaita yhteensä vuotta täyttänyttä kohti Asiakkaista saanut - Kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa - Vain kotipalvelua - Vain kotisairaanhoitoa KÄYNNIT Käyntien mediaani / kk* 19,0 8,0 11,7 10,0 HOIDON TARVE (%) Täysin tai lähes omatoiminen 10,6 7,7 9,2 - Ajoittainen, toistuva tai lähes jatkuva hoidon tarve 78,9 86,9 84,3 - Jatkuva, ympärivuorokautinen hoidon tarve 10,5 5,4 6,5 ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA** vuotiaat, % 17,4 14,3 16,3 17, vuotiaat, % 40,1 39,4 39,6 41,8 - Yli 85 vuotiaat, % 33,3 31,7 29,8 26,9 Keski-ikä*** 78,2 76,9 76,7 76,3 * : Käyntien keskiaarvo ** : Käyntien ikäjakauma *** : Laskettu käyntien ikäjakauman perusteella Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat vuotta täyttänyttä kohti vuotta täyttänyttä kohti STAKES Kuntapalvelut / MP /

11 Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat iän mukaan Osuus (%) asiakkaista vuotiaat vuotiaat Yli 85 vuotiaat Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaiden keski-ikä Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaiden hoidon tarve Ikä Osuus (%) asiakkaista Ajoittainen, toistuva, lähes jatkuva Jatkuva, ympärivuorokautinen Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon käyntien mediaani STAKES Kuntapalvelut / MP / Käyntiä / kuukaudessa

12 SOSIAALI- JA TERVEYS TOIMEN TARVEVAKIOIDUT MENOT 1999 MENOT ASUKASTA KOHTI 1999 (Tarvevakioitu, koko maa = 100) Terveydenhuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Perusterveydenhuolto & vanhustenhuolto MENOT ASUKASTA KOHTI 1999 (Tarvevakioitu, = 100) Terveydenhuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Perusterveydenhuolto & vanhustenhuolto Tarvevakioidut menot 1999 Perusterveydenhuolto & vanhustenhuolto Vanhustenhuolto Terveydenhuolto - yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto =100 = 100 STAKES Kuntapalvelut / MP /

13 SOSIAALI- JA TERVEYS TOIMEN MENORAKENNE 1999 MENORAKENNE (%) 1999 TERVEYDENHUOLTO - Perusterveydenhuolto 31,5 36,0 36,5 39,6 - Erikoissairaanhoito 68,5 64,0 63,5 60,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - Perusterveydenhuolto 14,4 17,4 17,4 20,5 - Vanhustenhuolto 20,8 19,4 13,4 15,3 - Erikoissairaanhoito 31,3 31,0 30,4 31,2 - Muu sosiaalitoimi 33,5 32,2 38,9 33,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Terveystoimen menorakenne Osuus (%) kokonaismenoista Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menorakenne % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osuus (%) kokonaismenoista Perusterveydenhuolto Vanhustenhuolto Erikoissairaanhoito STAKES Kuntapalvelut / MP /

14 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET, PALVELUJEN KÄYTTÖ JA TUOTTAVUUS 1999 Terveydenhuollon kustannusten ero maan keskiarvoon Markkaa / asukas 1999 / Koko TH / ESH / PTH / Koko TH / ESH / PTH Markkaa / asukas, ikä- ja sukupuolivakioitu Käytöstä johtuva Tuottavuudesta johtuva STAKES Kuntapalvelut / MP /

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Markku Pekurinen, Unto Häkkinen, Eija Teitto Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Aiheita 24/2004 ISBN 951-33-1600-9 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo,

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014 Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi,

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011

Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 Satu Kapiainen Janne Eskelinen Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 RAPORTTI 17/2014 Raportti 17/2014 Satu Kapiainen & Janne Eskelinen Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 Kirjoittajat

Lisätiedot

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2013 Health expenditure and financing 2013

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2013 Health expenditure and financing 2013 Terveys 2015 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2013 Health expenditure and financing

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Nettokustannukset asukasta kohti /asukas pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, esim. ammatillinen koulutus on joskus

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2.

Lisätiedot

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006

TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 TIETOISKU 5/2006 7.6.2006 SAIRASTAVUUSINDEKSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA ESPOON OSA-ALUEILLA Espoolaiset Suomen toiseksi terveimpiä Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki ovat tuottaneet sairastavuusindeksin Espoon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Kuntatalo, Helsinki Benjamin Strandberg, Asiantuntija Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollosta Euroopassa Pohjoismaiden ja

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

KUNTAKORTTI Järjestämissuunnitelman 2009 2012 liite

KUNTAKORTTI Järjestämissuunnitelman 2009 2012 liite 29 KUNTAKORTTI Järjestämissuunnitelman 29 212 liite Kuntakortit Sisältö 1. Väestö ja väestörakenne...2 2. Osallisuus ja syrjäytyminen...5 3. Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot...8 4. Palvelujen laatu,

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelujen odotekustannukset vuonna 2012. Outokummun kaupunki 28.6..2013 Heikki Miettinen

Palvelujen odotekustannukset vuonna 2012. Outokummun kaupunki 28.6..2013 Heikki Miettinen Palvelujen odotekustannukset vuonna 212 Outokummun kaupunki 28.6..213 Heikki Miettinen Odotekustannukset Mitkä olisivat nettokustannukset, jos ne olisivat vertailuryhmän tehokkaimpien tasolla? Tarkoitus

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Ulvilan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistäminen Väestölähtöinen toimintamalli

Ulvilan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistäminen Väestölähtöinen toimintamalli Alue- ja kuntapalvelut Kehittämisselvityksiä 23/2006 Ritva Teräväinen Maijaliisa Junnila Markku Pekurinen Ulvilan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistäminen Väestölähtöinen

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

ESSHP:n toimintaympäristö

ESSHP:n toimintaympäristö ESSHP:n toimintaympäristö Väestö: 103664 (2% Manner-Suomesta) yli 65 vuotiaita 20,4% (2004 Suomi 15,8%) kasvaa yli 30%:iin vuonna 2030 alle 6 vuotiaita 6,3% (Suomi 7,7%) 12 kuntaa (2007 10 kuntaa) 7 terveyskeskusta/kuntayhtymää

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Unto Häkkinen ja Maria Vaalavuo 19.12.2013 19.12.2013 Unto Häkkinen 1 Tutkimuksen tavoite Tutkimukseen perustuvat kriteerit

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2006

Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2006 S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 3 7 / 2 0 0 8 TIMO HUJANEN, MIKKO PELTOLA, UNTO HÄKKINEN, MARKKU PEKURINEN Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2006 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alueellinen tarve ja menot 1993 2004

Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alueellinen tarve ja menot 1993 2004 S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 1 1 / 2 0 0 6 timo hujanen, markku pekurinen, unto häkkinen Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alueellinen tarve ja menot 1993 2004 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHDISTÄMINEN - SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VÄESTÖLÄHTÖINEN TOIMINTAMALLI 1 TOIMEKSIANNON TAUSTA

ULVILAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHDISTÄMINEN - SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VÄESTÖLÄHTÖINEN TOIMINTAMALLI 1 TOIMEKSIANNON TAUSTA ULVILAN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHDISTÄMINEN - SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VÄESTÖLÄHTÖINEN TOIMINTAMALLI 1 TOIMEKSIANNON TAUSTA Ulvilan kaupunki ja Kullaan kunta yhdistyivät vuoden 2005

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Kari Österberg Erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Naistentautien ja synnytysten el Forssan seudun terveydenhuollon ky LHKTT ky LHAS Tavoitteena Koordinoida

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2010 Health Expenditure and Financing 2010

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2010 Health Expenditure and Financing 2010 Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2010 Health Expenditure and Financing

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2011 Health expenditure and financing 2011

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2011 Health expenditure and financing 2011 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011 Hälso- och sjukvårdsutgifter samt deras finansiering 2011 Health expenditure and financing

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot