Pöytäkirja 1 (50) HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (50) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:30-12:00 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 99 Infoasiat Eron myöntäminen hallituksen jäsenyydestä ja uuden jäsenen vaali Tammi-heinäkuun toiminnan ja talouden toteutuminen Esitys vuoden 2018 tuloksen käsittelystä Talousarvion 2019 tavoiteasetanta ja taloussuunnitelman linjaukset 104 Selvitys kesän 2018 toiminnasta Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 106 Muut asiat

2 Pöytäkirja 2 (50) Osallistujat Läsnä Muut osallistujat Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja Helka Hosia Tuomas Tuure Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi, , Pertti Panula Esa J. Hämäläinen Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale Reetta Vanhanen Anna Vuorjoki Mikko Pöri Minerva Krohn, valtuuston puheenjohtaja Maija Anttila, valtuuston I vpj. Ari Oksanen, valtuuston II vpj. Aki Lindén, toimitusjohtaja esittelijä Mari Frostell, talousjohtaja virkamies Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri virkamies Risto Renkonen, linjajohtaja, ylilääkäri virkamies, , Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja virkamies Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja virkamies Petri Bono, johtava ylilääkäri virkamies Asko Saari, sairaanhoitoalueen johtaja virkamies Lauri Tanner, hallintojohtaja sihteeri

3 Pöytäkirja 3 (50) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki Kari Reijula Kirsti Handolin Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (50) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kari Reijula (varalle Pirkko Letto) ja Kirsti Handolin (varalle Sirpa Peura).

5 Pöytäkirja 5 (50) 99 Asianro HUS/3871/2017 Infoasiat Selostus Tutkimuksen rahoituksen tilanne tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta Nefrologian erikoisalan esittely ylilääkäri Eero Honkanen Toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus toimitusjohtaja Aki Lindén Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Merkittiin, että toimitusjohtajan katsausta ei käsitelty tämän asian yhteydessä ja että se kuullaan asian 101 'Tammi-heinäkuun talouden ja toiminnan toteutuminen' yhteydessä.

6 Pöytäkirja 6 (50) 100 Asianro HUS/2237/2017 Eron myöntäminen hallituksen jäsenyydestä ja uuden jäsenen vaali Selostus HUS:n hallituksen jäsen, professori Pertti Panula on pyytänyt eroa luottamustehtävästään päivätyllä sähköpostilla. Hän perustelee eronpyyntöään sillä, että hän ei hoida enää Helsingin yliopiston vararehtorin tehtävää, eikä hallitusjäsenyyden hoitamiseksi tarpeellinen suora yhteys yliopiston johtoon toimi näin aiempaa vastaavalla tavalla. Perussopimuksen 9 :n 1 momentin mukaan ä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen viisitoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee yhden hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Professori Panula on yliopiston nimeämänä jäsenenä hallituksessa. Kuntalain 70 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a :n 1. momentin mukaan kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Vaatimus koskee erikseen toimielimen jäseniä ja varajäseniä. HUS:n hallituksessa on tällä hetkellä yhdeksän naista ja kahdeksan miestä. Valittava henkilö voi näin olla kumpaa tahansa sukupuolta. Helsingin yliopiston hallintojohtaja on ilmoittanut, että yliopisto on nimennyt tehtävään vararehtori Tom Böhlingin. Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että 1. valtuusto myöntää professori Pertti Panulalle eron HUS:n hallituksen jäsenyydestä ja 2. valitsee HUS:n hallituksen jäseneksi Helsingin yliopiston nimeämänä vararehtori Tom Böhlingin. Päätös Lisätiedot Päätösesitys hyväksyttiin. Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner@hus.fi

7 Pöytäkirja 7 (50) 101 Asianro HUS/1909/2017 Tammi-heinäkuun toiminnan ja talouden toteutuminen Selostus HUSissa laaditaan kattava toiminnan ja talouden kuntayhtymätasoinen johdon seurantaraportti kuukausittain. Raportti sisältää palvelutuotannon toteutuneen määrän, hoidon saatavuuden ja hoitoonpääsyn, toiminnan tuottavuuden, talouden sekä henkilötyöpanoksen toteumaraportoinnin. Toiminnan ja talouden toteumaa verrataan sekä talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin (vuositason talousarvio on kohdistettu kuukausittain) että edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuukausiraportin sisältämät eri osa-alueiden toteumatiedot löytyvät myös HUSin sisäisestä sähköisestä HUS-Total raportointiportaalista. Iso osa HUS-Totalin sisältämistä toimintatiedoista raportoidaan ajantasaisesti päivätasolla. Lisäksi kuukausittain raportoidaan strategisten avaintavoitteiden ja mittareiden toteutuminen sekä kuntayhtymätasolla että tulosalue- ja HYKS tulosyksikkötasolla. Toiminnan ja talouden vuosiennuste päivitetään tulosaluekohtaisesti kolme kertaa vuodessa. Vuosiennuste päivitetään seuraavan kerran syyskuussa. Toiminta- ja talousraportin perusteella arvioita ja johtopäätöksiä tehtäessä on otettava huomioon mitä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia muutoksia on toteutunut vuosien 2017 ja 2018 välillä. Merkittävimmät niistä ovat seuraavat: 1) HUS:lle on siirtynyt kunnilta uusia toimintoja, 2) HUSin tukipalveluilla on uusia asiakkaita, 3) kilpailukykysopimus vaikuttaa edelleen vuonna 2018 henkilöstökuluja alentavasti. Toisaalta uudet palkkasopimukset korottavat maksettavia tehtäväkohtaisia palkkoja ja niihin sidoksissa olevia muita palkanosia. HUSin kiinteistöissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, kuten Kätilöopiston toiminnan lakkaaminen ja synnytysten aloittaminen Espoon sairaalassa sekä Uuden lastensairaalan valmistuminen ja siirtyminen HUSin vastuulle toukokuussa Päivystys- ja keskittämisasetukset ovat vaikuttaneet palvelutuotantoon ja sairaaloiden väliseen työnjakoon. Vuonna 2017 tehtiin kesäkuussa jäsenkunnille 50 miljoonan euron palautus ja vuoden 2018 kesäkuussa 32,5 miljoonan euron palautus. Yhteenveto HUS-Kuntayhtymätasolla tammi-heinäkuussa: Kuukausittain seurattavista 12 strategisesta avainmittarista tavoite toteutui heinäkuussa HUS-tasolla kuuden mittarin osalta. Tilanne on näiltä osin parantunut kevääseen verrattuna. Toimintakulujen ja poistojen kokonaiskasvu oli edelliseen vuoteen verrattuna 5,6 %. Se ylittää talousarvion 2,3 %. Toimintakulujen kasvu oli 6,4 % ja se ylittää talousarvion 2,6 %. Henkilöstökulut, joka on talousarvion merkittävästi suurin kuluerä, pysyivät talousarvion mukaisina (- 0,1 %), mutta aineiden ja tarvikkeiden kasvu oli suuri (11,6 %) kuten myös palveluostojen (9,8 %). Molemmat ylittivät jaksotetun talousarvion merkittävästi. Tarvikkeiden suurin kuluerä ovat lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Palveluostot muodostuvat monista eri kokonaisuuksista, mutta alihankintoina ostetut hoitopalvelut ovat kasvaneet merkittävästi sekä vuonna 2017 että vuonna Loppuvuoden 2018 juuri näiden kulujen tarkka hallinta on koko talouden hallinnan avainkysymys.

8 Pöytäkirja 8 (50) Talouden ja toiminnan tilannetta on käsitelty elokuun lopun ja syyskuun alun aikana huolella HUSin yksiköissä ja myös laajasti yhteisessä tapaamisessa Ennalta suunniteltua kiireetöntä hoitoa koskevien elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä kasvoi 2,7 % edellisestä vuodesta. Päivystyskäyntien määrä ( kpl) kasvoi 5,6 % edellisestä vuodesta. Heinäkuun lopussa vuodeosastohoitoon yli 6 kk odottaneiden potilaiden lukumäärä oli 575, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 334 potilasta. Kiireettömään polikliiniseen tutkimukseen ja hoitoon yli 3 kk odottaneiden potilaiden lukumäärä oli potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli potilasta. Tammi-heinäkuussa sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu kokonaisvolyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 2,2 % ja kasvoi 3,4 % edellisestä vuodesta. Avohoidon osuus hoidosta (laskutukseen perustuen) oli tammi-heinäkuussa 43,9 % (1-7/2017: 44,8 %). Tuottavuuskehitys on jäljessä asetetusta 2 % tavoitteesta o Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvataan DRG-pisteen kustannuksella. Se oli tammi-heinäkuussa 782 euroa ja edellisenä vuonna vastaavana aikana 780 euroa. Keskeinen syy tähän on se, että potilaita on hoidettu kalliimmin kuin aikaisemmin (ei siis vähemmän tai hitaammin kuin aikaisemmin): infrastruktuurikulut (kiinteistöt ja ict) ovat kasvaneet ja kuten aikaisemmin mainittu, on käytetty kalliimpia lääkkeitä ja hoitotarvikkeita ja ostopalveluja. Nämä muutokset analysoidaan huolella ja niihin haetaan tuottavuutta parantavia ratkaisuja. Tavoitteeksi on asetettu 2,0 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. o Psykiatrian toimintojen tuottavuuskehitystä mitataan sen sijaan toteutuneilla psykiatrian kokonaiskustannuksilla jaettuna hoidettujen potilaiden lukumäärä mittarilla. Psykiatrian kokonaiskustannukset/hoidettu potilas laskivat 2,4 % viime vuoteen verrattuna. Eli psykiatrian osalta tuottavuustavoite saavutettiin tammiheinäkuussa. o Tuottavuutta voidaan myös arvioida kaikkien hoitoa saaneiden erikoissairaanhoidon potilaiden lukumäärällä, joka oli tammiheinäkuussa ,8 % suurempi kuin edellisenä vuonna sekä edellistä paremmin tuotettujen hoitojen painoarvot huomioivalla luvulla eli laskutusosuudella painotetulla volyymimuutoksella, joka oli 3,4 %. o Henkilötyövuoden keskihinta tammi-heinäkuussa oli euroa ja viime vuonna vastaavana aikana euroa. Keskihinta aleni viime vuodesta 1,5 % ja alitti talousarvion tavoitteen 2,2 %. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (107,9 milj. euroa) toteutui tammi-heinäkuussa 8,6 milj. euroa (+ 8,7 %) talousarviota suurempana. Tämä oli myönteinen asia.

9 Pöytäkirja 9 (50) Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus (ml. ostopalvelut) ylitti talousarvion 22,9 milj. eurolla (2,5 %), kesäkuussa suoritetun ylijäämän palautuksen (32,5 milj. euroa) jälkeen. Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-heinäkuussa 20 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja neljän kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasvoi viime vuoden tammi-heinäkuun toteumasta 2,7 % (24,5 milj. euroa). Tammi-heinäkuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,6 % (14,5 milj. euroa) ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 1,3 % (11,7 milj. euroa). Toteutunut talousarvioylitys johtuu volyymin kasvusta aiheutuneesta toimintakuluylityksestä ja sen synnyttämästä potilashoidon määrään sidottujen muuttuvien kulujen kasvusta (mm. hoitotarvikkeet ja lääkkeet). Tammi-heinäkuun toteutunut tilikauden tulos on 10,4 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää talousarvion 8,4 milj. euroa. Toteuma sisältää kesäkuussa toteutetun 32,5 milj. euron jäsenkuntapalautuksen. Kiinteiden kustannusten osuus HUSin kustannuksista on huomattava (arviolta n. 60 %) ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin HUSille muodostuu ylijäämää. Laajempi katsaus Tammi-heinäkuun tilanne Kuukausittain seurattavista strategisista avainmittareista tavoite toteutui heinäkuussa HUS-tasolla 6/12 mittarin osalta. Tavoite ei toteutunut seuraavien mittarien osalta: Ensikäynti lähetteen käsittelystä (10 vk), potilaan odotusaika lääkärille päivystyksessä, potilaan läpimeno päivystyksessä (kotiutuvat ja muut), jäsenkuntien asukaskohtainen maksuosuus ja tuottavuus (somatiikka). Vuoden aikana HUS-tasolla kolme mittaria on saavuttanut tavoitteen joka kuukausi: vastaanottoajan kirjausprosentti, painehaavojen ilmaantuvuus sekä potilaalle haitan aiheuttaneiden kaatumisten ja putoamisten lkm. Näiden lisäksi heinäkuussa saavutettiin tavoite ensimmäistä kertaa tänä vuonna vuodeosastohoidon alkamisessa ja 4 viikossa ensikäynnille pääsyssä. Toista kertaa peräkkäin saavutettiin tavoite myös psykiatrian tuottavuudessa. Vaikka mittareiden toteumatrendi on loivasti parempaan suuntaan mittareissa, joissa ei vielä ole saavutettu tavoitetta, niin etäisyys tavoitteeseen on näissä mittareissa vielä pitkä. Elektiivisten lähetteiden määrä ( ) kasvoi tammi-heinäkuussa 2,3 % edellisvuodesta. Vuoden 2018 tammi-heinäkuussa oli yksi arkipäivä edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän ja arkipäiväoikaistuna lähetteiden määrä kasvoi 1,6 %. Elektiivisten lähetteiden vertailukelpoiseen lukumäärään vaikuttaa hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen koulutuksen siirtyminen Helsingin kaupungilta HUS Pää- ja kaulakeskukselle vuoden 2017 alusta. Kun tammi-heinäkuun läheteluvuista poistetaan hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen harjoittelun lähetteet, elektiivisten lähetteiden lukumäärä kasvoi tammi-heinäkuussa 2,7 % arkipäiväkorjauksen jälkeen. Päivystyskäyntien määrä ( ) kasvoi 5,6 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Osan päivystyskäyntien kasvusta selittänee poikkeuksellisen voimakas influenssa-aalto alkuvuoden aikana.

10 Pöytäkirja 10 (50) Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa on heikentynyt vuoden 2017 heinäkuun lopun tilanteeseen verrattuna sekä vuodeosastolle jonottaneiden, että poliklinikalle jonottaneiden osalta. Heinäkuun lopussa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (16 871) kasvoi 1,4 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä (575) kasvoi runsaasti, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 334 potilasta (+ 72,2 %). Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (262 potilasta) ja silmätaudeille (227 potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimukseen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (30 293) oli 0,5 % pienempi, kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, mutta yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä kasvoi ja oli potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli potilasta (+ 17,7 %). Kokonaisuudessaan sekä osastojono, että poliklinikkajono kasvoivat heinäkuussa kesäkuun lopun tilanteesta. Heinäkuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi alitti talousarvion sisältämän suunnitelman 0,4 %, mutta kasvoi 9,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kumulatiivisesti tammi-heinäkuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 2,2 % ja kasvoi 3,4 % edellisestä vuodesta. NordDRGtuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 3,0 % ja käyntituotteiden määrä somatiikassa kasvoi 4,9 %, ja psykiatriassa laski 1,2 %. Avohoidon osuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna, sen osuus kokonaistuotannosta oli tammi-heinäkuussa 43,9 % (1-7/2017: 44,8 %). Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus heikentyi tammiheinäkuussa 0,5 % (tavoite 2,0 % parannus). Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus mittari. Tavoitteeksi on asetettu 2,0 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammiheinäkuussa deflatoimaton pistekustannus kasvoi hieman edellisen vuoden tasosta (+ 0,2 %). Huomioiden arvioitu kustannustason muutos (Julkisten menojen hintaindeksi, Tilastokeskus ) on deflatoitu DRG-pistekustannus kasvanut 0,4 %. DRG-pisteitä kertyi tammiheinäkuussa 2,2 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Alkuvuonna tuotanto on edellisvuotta enemmän painottunut hoidollisesti kevyempiin tuotteisiin, erityisesti avohoidon DRG-tuotteisiin ja käyntituotteisiin, kun vastaavasti vuodeosastohoidon DRG-tuotemäärä on supistunut. Tämä näkyy siten, että DRG-pisteiden määrä on kasvanut vähemmän kuin laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (107,9 milj. euroa) toteutui tammi-heinäkuussa 8,6 milj. euroa (+ 8,7 %) talousarviota suurempana. Muiden en laskutus ylitti talousarvion 2,4 milj. euroa (+ 5,1 %) ja ERVA -alueen laskutus ylitti talousarvion 3,3 milj. euroa (+ 9,3 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain.

11 Pöytäkirja 11 (50) Kumulatiivisesti jäsenkuntien maksuosuuslaskutus (ml. ostopalvelut) ylitti talousarvion 22,9 milj. eurolla (2,5 %), kesäkuussa suoritetun ylijäämän palautuksen (32,5 milj. euroa) jälkeen. Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-heinäkuussa 20 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja neljän kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen ylitykseen oli +3,0 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli +2,8 % (hintaero). Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasvoi viime vuoden tammi-heinäkuun toteumasta 2,7 % (24,5 milj. euroa). Verrattuna edelliseen vuoteen jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli +3,4 %, ja hintaeron vaikutus oli -3,0 %. Sairaanhoitoalueittain/HYKS tulosyksiköittäin tarkasteltuna jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti talousarvion tammi-heinäkuussa eniten HYKS Akuutin päivystyksissä, HYKS Lasten ja nuorten sairauksissa yleispediatriassa ja HYKS Pää ja kaulakeskuksella suu- ja leukasairauksissa. Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUSista muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneitä potilaita oli potilasta ja näistä aiheutuneet kulut olivat tammi-heinäkuussa 5,4 milj. euroa. Muualta HUSiin hoitoon hakeutuneita oli potilaan vapaaseen valintaan perustuen tammi-heinäkuussa potilasta ja näiden laskutus oli 4,3 milj. euroa. Eli tammi-heinäkuussa vapaan valinnan potilaiden nettolaskutus oli noin 1,2 milj. euroa. Sairaanhoidollisten palvelujen ostot muilta sairaanhoitopiireiltä olivat tammi- heinäkuussa yhteensä 15,0 milj. euroa (6,2 milj. euroa yli talousarvion), josta muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneiden vapaan valinnan potilaiden osuus on 41,5 %. Tammi-heinäkuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,6 % (14,5 milj. euroa ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 1,3 % (11,7 milj. euroa). Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu volyymin kasvusta aiheutuneesta toimintakuluylityksestä ja sen synnyttämästä potilashoidon määrään sidottujen muuttuvien kulujen kasvusta (mm. hoitotarvikkeet ja lääkkeet). Toimintakulut ylittivät talousarvion 2,6 % eli 30,5 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 2,2 % talousarvion. Tammi-heinäkuun toteutunut tulos on 10,4 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää talousarvion 8,4 milj. euroa. Toteuma sisältää kesäkuussa toteutetun 32,5 milj. euron jäsenkuntapalautuksen. Ilman palautusta ylijäämä olisi ylittänyt talousarvion 40,9 milj. euroa. Kiinteiden kustannusten osuus HUSin kustannuksista on huomattava (arviolta n. 60 %) ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin HUSille muodostuu ylijäämää. Kun huomioidaan kilpailukykysopimuksen vaikutus, jäsenkunnilta HUSille siirtyneiden uusien toimintojen kulut ja tukipalveluyksiköiden uudet jäsenkunta-asiakkuudet oli toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu tammiheinäkuussa viime vuoteen verrattuna 3,6 %. Ilman kilpailukykysopimuksen positiivista vaikutusta vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu viime vuoteen verrattuna olisi ollut 3,8 %. Toimintakulujen kokonaiskasvu viime vuodesta sisältäen em. toiminnot ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksen on 6,4 %.

12 Pöytäkirja 12 (50) Vuosiennuste 2018 raportointiaikataulun mukaisesti vuosiennuste päivitetään tammiheinäkuun toteumaan perustuen syyskuun alussa. Tammi-heinäkuun seurantaraportissa esitetty vuosiennuste on laadittu toukokuussa. Tunnusluvut (lyhennetty tunnuslukutaulukko, kuntayhtymä yhteensä) Tammi-heinäkuu KUMULATIIVINEN VUODEN ALUSTA Lyhyt tunnuslukutaulukko (strategisten avainmittareiden toteumaraportti on erillinen raportti) Tot. 1-7/2018 TA 1-7/2018 Tot. 1-7/2017 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. KYSYNTÄ Elektiiviset lähetteet, lkm ,3 %, joista vapaan valinnan lähetteet, lkm ,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut), lkm ,6 % SAIRAANHOIDOLLINEN PALVELUTUOTANTO Laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos 2,2 % 3,4 % DRG-pistekertymä (pistettä) ,2 % Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,9 % Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,2 % DRG-ryhmät (klassiset DRG-tuotteet, VOS) ,3 % -2,6 % Psykiatriset hoitopäivät, lkm 1) ,5 % Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,8 % HOIDON SAATAVUUS JA HOITOONPÄÄSY, hoitotakuun toteutuminen Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat > 180 vrk (VOS) 2) ,2 % Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat > 90 vrk (PKL) 2) ,7 % Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,1 % TALOUS (1 000 euroa) Toimintatuotot ,9 % 6,6 %, josta jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 2,7 %, josta sairaanhoidollinen palvelutuotanto muille maksajille ,0 % 13,8 % Toimintakulut ,6 % 6,4 % Sitovat nettokulut ,6 % 1,3 % Tilikauden tulos (yli-/alijäämä) ,6 % 1890,6 % HENKILÖSTÖ Henkilötyövuodet ,9 % 4,9 % Henkilötyövuoden keskihinta (koko henkilöstö), euroa ,2 % -1,5 % Henkilöstömäärä (kuun 1.päivä) ,5 % 2,5 % TUOTTAVUUS Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 3) ,5 % DRG-pisteen kustannus, euroa/drg-piste 4) ,2 % Psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset euroa / hoidetut potilaat ,5 % Vuodeosastohoidon osuus sairaanhoidollisesta palvelutuotannosta 5) 11,9 % 11,8 % 4,6 % Jonoindeksi (yli 90 vrk osastolle odottaneet potilaat / kaikki odottajat lkm) 46,6 % 45,6 % 6,3 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 5) Vuodeosasto hoitojaksojen lkm / Vuodeosasto jaksojen ja avohoitojaksojen lkm yhteensä HUS Total

13 Pöytäkirja 13 (50) Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-heinäkuu 2018 KUMULATIIVINEN Heinakuu (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % ,7 % Muut palvelutulot ,6 % ,4 % Muut myyntitulot ,7 % ,3 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,6 % ,2 % Myyntituotot ,9 % ,8 % Maksutuotot ,7 % ,6 % Tuet ja avustukset ,3 % ,9 % Muut toimintatuotot ,4 % ,9 % Toimintatuotot yhteensä ,9 % ,6 % Palkat ja palkkiot ,1 % ,7 % Henkilöstösivukulut ,2 % ,7 % Henkilöstökulut ,1 % ,4 % Palveluiden ostot yhteensä ,4 % ,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,0 % ,6 % Avustukset ,8 % ,6 % Muut toimintakulut yhteensä ,9 % ,7 % Toimintakulut yhteensä ,6 % ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % ,9 % Toimintakulut ja poistot yht ,3 % ,6 % Toimintakate poistojen jälkeen ,7 % ,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,4 % ,8 % Satunnaiset erät 0 0 0,0 % ,0 % Tilikauden tulos ,6 % ,9 % Sitovat nettokulut ,6 % ,3 %

14 Pöytäkirja 14 (50) Sitovat nettokulut KUMULATIIVINEN Heinakuu (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut ,3 % ,6 % Muut myyntitulot ,7 % ,3 % Maksutuotot ,7 % ,6 % Tuet ja avustukset ,3 % ,9 % Muut toimintatuotot + EVO ,2 % ,2 % Korkotuotot ,3 % 73-33,6 % Muut rahoitustuotot ,9 % ,1 % Toiminnan nettokulut ,0 % ,3 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,6 % ,4 % Sitovat nettokulut ,6 % ,3 % Sitovat nettokulut kuukausittain, euroa Tot2018 Tot2017 TA2018 Enn

15 Pöytäkirja 15 (50) Päätösesitys Päätös Hallitus päättää käsitellä HUS-kuntayhtymän tammi-heinäkuun 2018 toiminnan ja talouden tilanteen ja merkitä seurantaraportin (oheismateriaali 1) tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Aki Lindén, s-posti talousjohtaja Mari Frostell, s-posti

16 Pöytäkirja 16 (50) 102 Asianro HUS/1909/2017 Esitys vuoden 2018 tuloksen käsittelystä Selostus Johdanto Valtuusto päätti yksimielisesti , että tammi-huhtikuussa 2018 toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 32,5 milj. euroa HUS-tasoisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Valtuuston esittelytekstissä todetaan, että hallitus käsittelee koko vuoden ylijäämän käsittelyn periaatteita syyskauden kokouksessa siten, että asia voidaan päättää viimeistään joulukuun valtuustossa. Käsittelyn yhteydessä arvioidaan se, palautetaanko koko vuodelta toteutunut ylijäämä kokonaan tai vain osittain. Kesäkuussa jäsenkunnille palautettu summa huomioidaan mahdollista koko vuoden kuntakohtaista palautussummaa laskettaessa. Kuntakohtaisten vuosiennusteiden ja sekä HUSin että jäsenkuntien tilinpäätöksen laadinnan kannalta on tärkeää, että valtuusto päättää ennalta koko tilikauden ylijäämän käsittelyn periaatteista. Aiemmin jäsenkunnilta saadun palautteen perusteella on tärkeää eri vuosien välisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi, että ylijäämän palautus voidaan sekä HUSin että jäsenkuntien tilinpäätöksissä kohdistaa siihen vuoteen, jolta ylijäämä on syntynyt. Taustatietoja Palveluiden kysyntä on ollut voimakasta tammi-heinäkuussa ja jäsenkunnille tuotettujen palveluiden määrä ylittää talousarvion. Ennalta suunniteltua kiireetöntä hoitoa koskevien elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä kasvoi tammi-heinäkuussa 2,7 % edellisestä vuodesta. Samanaikaisesti päivystyskäyntien määrä kasvoi 5,6 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Osan päivystyskäyntien kasvusta selittänee poikkeuksellisen voimakas influenssa-aalto alkuvuoden aikana. Tammi-heinäkuussa sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu kokonaisvolyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 2,2 % ja kasvoi 3,4 % edellisestä vuodesta. Jäsenkuntien käyttämien erikoissairaanhoidon palveluiden maksuosuuslaskutus (ml. ostopalvelut) ylitti talousarvion 22,9 milj. eurolla (2,5 %) kesäkuussa suoritetun ylijäämän palautuksen (32,5 milj. euroa) jälkeen. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen ylitykseen oli +3,0 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli +2,8 % (hintaero). Tammi-heinäkuun toteutunut tilikauden tulos on 10,4 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää talousarvion 8,4 milj. euroa. Toteuma sisältää kesäkuussa toteutetun 32,5 milj. euron jäsenkuntapalautuksen.

17 Pöytäkirja 17 (50) Hinnoitteluperiaatteet Vuoden 2018 tilikauden tulokseen vaikuttaa Töölön sairaala-alueen myynti. Kauppakirja allekirjoitettiin ja samalla kiinteistön omistusoikeus siirtyi ostajalle. Kiinteistökaupasta toteutuva vuodelle 2018 kohdistuva myyntivoitto (myyntihinta-helsingin kaupungille maksettava maankäyttömaksumuut myyntiin kohdistuvat kulut mm. välittäjän palkkio kiinteistön poistamaton hankintameno HUSin taseessa) on noin 37 milj. euroa. Myyntivoitto on laskettu oletuksella, että alueelle valmisteltu asemakaavamuutos tulee lainvoimaiseksi. Myynnistä syntyvä ylijäämä esitetään 10 milj. euron osalta käytettäväksi Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin kertaluonteisiin kustannuksiin vuonna Loppuvuonna volyymikasvun ennakoidaan sekä päivystyskäyntien että ennalta suunnitellun elektiivisen toiminnan osalta olevan alkuvuotta alhaisempaa. Omalta osaltaan tähän vaikuttaa Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönotto koulutuksineen Peijaksen sairaalassa marraskuussa ja Uuteen Lastensairaalaan muuton aiheuttamat toimintakatkokset syksyn aikana. Loppuvuoden ennustetusta toimintavolyymin kasvun hidastumisesta huolimatta loppuvuoden osalta ennakoidaan syntyvän lisää ylijäämää, jonka suuruus tarkentuu syyskuussa laadittavan vuosiennustepäivityksen yhteydessä. Sekä sairaanhoidollisten palveluiden että tukipalveluiden hinnoittelussa pyrkimyksenä on omakustannusperiaate (hinnat = kustannukset), jolloin ylijäämää ei synny. Omakustannusperusteinen hinnoittelu on haasteellista, koska HUS:n kustannusrakenteesta noin 60 % on kiinteitä kustannuksia eikä niiden määrä muutu volyymin muuttuessa. Toteutuneen volyymin ollessa suunniteltua suurempi hinnoista muodostuu ylijäämäisiä, koska kiinteiden kustannusten määrä ei muutu ja yksittäisen tuotteen yksikkökustannukset laskevat. Toteutuneen volyymin ollessa suunniteltua alhaisempi, hinnoista puolestaan muodostuu alijäämäisiä. HUS:n omistajakunnat ovat lähtökohtaisesti pitäneet ylijäämäisiä hintoja alijäämäisiä parempina, koska kertynyt ylijäämä on mahdollista palauttaa jäsenkunnille. Alijäämäisistä hinnoista sen sijaan hyötyvät muut maksajat ja kertyneet alijäämät jäävät omistajien katettavaksi. Alijäämän välttämiseksi volyymiarviot ovatkin olleet usein varovaisia hinnoittelua tehtäessä. Oman haasteensa sairaanhoidollisten palveluiden hinnoitteluun tuo se, että ne hinnoitellaan jo talousarviovuotta edeltävänä kesänä / syksynä talousarvioprosessin mukaisesti. Arviot kustannustason ja ylijäämän kehityksestä tarkentuvat usein talousarviovalmistelun edetessä, mutta niiden tarkentumista ei enää pystytä täysimääräisesti huomioimaan hinnoittelussa aikataulusyistä. Lisäksi palvelukysynnän kohdistumista eri palveluihin on vaikea ennustaa.

18 Pöytäkirja 18 (50) Vuoden 2018 tuloksen käsittelyn periaatteet Koska tammi-heinäkuussa toteutuneen palvelukäytön mukainen jäsenkuntien maksuosuuslaskutus hinnastossa vahvistetuin hinnoin ylittää kuukausikohdennetun talousarvion kokonaistasolla 2,5 % (22,9 milj. euroa) ja loppuvuoden laskutuksen ennustetaan myös ylittävän talousarvion, esitetään hallitukselle ja edelleen joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle, että vuodelta 2018 toteutuva ylijäämä vähennettynä 20 milj. eurolla palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille HUS-tasoisen koko vuoden toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Kesäkuussa jäsenkunnille palautettu summa huomioidaan kuntakohtaisessa koko vuoden palautussumman laskennassa. Esitys tarkoittaa sitä, että vuoden 2018 tuloksesta muodostuu 20 milj. euroa ylijäämäinen. Summa muodostuu toiminnallisesta ylijäämästä (10 milj. euroa) ja Töölön kiinteistön myyntivoiton osasta (10 milj. euroa). Vuoden 2018 taseeseen muodostuva ylijäämä mahdollistaa sen, että 2019 talousarvio laaditaan vastaavan summan verran alijäämäiseksi. Talousarvion tulostavoitteen muuttaminen alijäämäiseksi mahdollistaa vastaavasti saman suuruisen toimintakulujen välttämättömän kasvattamisen 2019 talousarviossa sen varmistamiseksi, että 2019 talousarvioon voidaan sisällyttää palvelujen tarpeen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät resurssit. Lisäksi varaudutaan mm. Apotti-järjestelmän käyttöönoton ja tuotantokatkosten aiheuttamiin kertaluontoisiin kulueriin vuonna Esityksen mukaisesti vuoden 2018 lopussa taseen yli-/alijäämätilille kertyneet voittovarat ovat 20 milj. euroa ja tavoitteena on, että vuoden 2019 lopussa taseessa ei ole ylijäämää eikä kattamatonta alijäämää. Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että vuoden 2018 toteutunut ylijäämä vähennettynä 20 milj. eurolla palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille HUS-tasoisen koko vuoden toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Kesäkuussa jäsenkunnille palautettu summa huomioidaan kuntakohtaisessa koko vuoden palautussumman laskennassa. Asian käsittely Merkittiin, että dekaani Risto Renkonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo ennen päätöksentekoa asiassa. Puheenjohtaja keskeytti asian käsittelyn neuvottelutauon ajaksi klo Päätös Lisätiedot Hallitus päätti, että tämä asia käsitellään yhdessä asian 103 kanssa. Toimitusjohtaja Aki Lindén, s-posti aki.linden@hus.fi, talousjohtaja Mari Frostell, s-posti mari.frostell@hus.fi

19 Pöytäkirja 19 (50) 103 Asianro HUS/1587/2018 Talousarvion 2019 tavoiteasetanta ja taloussuunnitelman linjaukset Selostus Talousarvion aikaisemmat hallituskäsittelyt HUSin hallitus käsitteli kokouksissaan ja talousarvion 2019 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman linjauksia. Hallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2019 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. Hallitus päätti merkitä tiedoksi talousarvion 2019 valmistelutilanteen - hyväksyä esitetyt jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2019 talousarviossa ovat 1 617,8 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien kanssa sovittavat mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle hyväksyä talousarvion 2019 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan - hyväksyä esitetyt vuosien investointien suunnittelua koskevat linjaukset. HUSin johtoryhmä käsitteli ja kokouksissa talousarvion valmistelua käsittelyssä päätettiin, että on perusteltua esittää hallitukselle, että vuoden 2019 talousarvion laadintaperiaatteiden ja raamituksen tietyt osat avataan ja tarkastellaan uudelleen ottaen huomioon realistisesti vuoden 2018 toimintavolyymi ja talousarvion toteutuma. Kysynnän kasvusta johtuva palvelutuotannon kasvu on vuoden 2018 aikana ollut 2,2 % suurempi kuin talousarviossa vuodelle 2018 arvioitiin. Tämä näkyy taloudessa sitovien nettokulujen ylityksenä, joka tammi-heinäkuun 2018 toteutumassa oli 1,6 %. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna sitovissa nettokuluissa oli 1,3 %, joka on vähemmän kuin palvelutuotannon määrällinen kasvu, joka oli 3,4 %. Toimintakulujen kasvun hidastamisen keinoja on käsitelty HUSin yhtymähallinnon, tulosalueiden ja tulosyksiköiden johdossa. Kulujen kasvu on ollut suurinta lääkkeissä ja hoitotarvikkeissa ja ostopalveluissa. Henkilöstömenot sen sijaan ovat pysyneet talousarvion mukaisina. Kokonaiskulujen kehityksen kääntäminen täysin vuoden 2018 talousarvion mukaiseksi ei loppuvuoden aikana ole kuitenkaan mahdollista, koska kasvaneesta palvelutuotannosta huolimatta eräillä erikoisaloilla esiintyy edelleen hoitotakuun ylittäviä odotusaikoja ja palvelutuotannon volyymia joudutaan pitämään korkealla. Vuoden 2019 talousarvio on laadittu siten, että sen pohjana on vuoden 2018 talousarvion mukaiset palvelumäärät ja sitovat nettokulut. Vuodelle 2019 asetettu alkuperäinen tuottavuustavoite 2 % on myös tämän hetken tilanteessa arviomme mukaan liian kova. Realistisempi tavoite olisi 1 %. Tiedostaen kuntien kireän taloudellisen tilanteen, jota eräiden kuntien viestit ovat jo ilmentäneet, johtoryhmän lähtökohtana on ollut, että kesäkuussa hallituksessa hyväksyttyyn jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen kokonaissummaan 2019 talousarviossa ei kuitenkaan

20 Pöytäkirja 20 (50) esitetä muutosta. Edellä todetun perusteella johtoryhmä päätti, että hallitukselle valmistellaan seuraavat asiat sen varmistamiseksi, että 2019 talousarvio olisi realistinen ja siihen voitaisiin sisällyttää palvelujen tarpeen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät resurssit: - 20 milj. euroa ylijäämäinen toiminnallinen tilinpäätös vuonna 2018 (eli osa vuoden 2018 palvelutuotannon kasvun seurauksena toteutuvasta ylijäämästä jätetään palauttamatta jäsenkunnille) ja vastaavasti alijäämäinen talousarvio vuonna 2019, joka keventää jäsenkuntien maksuosuuksiin kohdistuvaa painetta vastaavasti. Vuoden 2018 tuloksen käsittelystä on hallitukselle valmisteltu erillinen päätöspykälä. Esityksen mukaan vuoden 2018 lopussa taseen yli-/alijäämätilille kertyneet voittovarat ovat 20 milj. euroa ja tavoitteena on, että vuoden 2019 lopussa taseessa ei ole ylijäämää eikä kattamatonta alijäämää. - Asiakasmaksujen korotus alkaen lukuun ottamatta yhteispäivystysten terveyskeskuskäyntien asiakasmaksuja, jotka ehdotetaan pidettävän ennallaan. Ehdotetun asiakasmaksukorotuksen on arvioitu kasvattavan HUSin asiakasmaksukertymää 5,2 milj. eurolla vuonna Vuoden 2018 talousarvion maksutuottojen kertymäksi on arvioitu 85,8 miljoonaa euroa, joka on toteutumassa tai hieman ylittymässä. Mikäli asiakasmaksuja ei koroteta, tulee vastaava summa toiminnan kannalta välttämättömiä toimintakuluja pystyä rahoittamaan toisella tavalla. - Tuottavuustavoitteen tarkistus aikaisemmin hyväksytystä kahdesta prosentista yhteen prosenttiin. Yhden prosentin tuottavuustavoite tarkoittaa, että nykyinen palvelujen määrä on pystyttävä tuottamaan 15,8 miljoonaa euroa nykyistä pienemmillä kuluilla. Vastaavasti kahden prosentin tuottavuustavoite tarkoittaisi 31,2 miljoonan euron tehostamista. - Jäsenkuntien maksuosuusraamiin oli hallituksen päätöksessä sisällytetty palvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen vuonna miljoonan euron lisäresurssi. Tämä ehdotetaan nyt poistettavaksi, jotta jäsenkuntien euromääräinen maksuosuuslaskutuksen raami ei muuttuisi hyväksytystä. Tämä on seurausta edellä todetusta tuottavuustavoitteen keventämisestä. Tiivistettynä edellä kuvattu esitys tarkoittaa seuraavaa: Vuoden 2018 toiminnan ja talouden tilanne otetaan realistisesti huomioon laadittaessa vuoden 2019 talousarviota, mutta kuitenkin siten, että vuodelle 2019 suunniteltu jäsenkuntalaskutuksen raami ei kasva hallituksessa päätetystä. Tämä edellyttää ylijäämäistä tilinpäätöstä vuonna 2018 ja suunniteltujen 16 miljoonan euron lisäresurssien poistamista ja kaikkein välittämättömimpien lisäresurssien rahoittamista 5,2 miljoonalla eurolla korottamalla asiakasmaksuja. Jotta talousarvion laadintaperiaatteiden ja tavoiteasetannan esittelystä muodostuu looginen kokonaisuus, on esittelyyn sisällytetty seuraavassa myös ne osat, jotka olivat jo 4.6. hallituksen listalla.

21 Pöytäkirja 21 (50) Yleistä Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman pohjana on edellisellä valtuustokaudella hyväksytty strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita kehittämällä parannetaan HUSin kilpailukykyä ja toiminnan tuottavuutta sekä samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Valtioneuvoston tavoitteena on valmistella maakunta ja sote-uudistus astumaan voimaan alkaen. Tuolloin HUSin toiminta nykyisessä muodossa lakkaa ja HUS sulautuu osaksi Uudenmaan maakunnan sote-järjestelmää. Muutos katkaisee taloussuunnittelukauden Loppuvuoden 2018 aikana saadaan tarkempaa tietoa siitä, miten uudistus etenee. HUS-kuntayhtymän toimintaa ja taloutta suunnitellaan kuitenkin toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan suunniteltuun maakuntarakenteeseen. Vuoden 2019 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioidaan maakunta- ja sote-uudistukseen osallistuminen. Valmisteluun käytettävä työpanos HUSissa tulee vuosina 2019 ja 2020 oletettavasti olemaan merkittävä, mikäli maakuntien toiminta käynnistyy vuonna Uudistukseen käytettävästä työpanoksesta huolimatta HUSin nykyisten toimintojen jatkuvuus ja tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Tämä edellyttää aikaisempaa tarkempaa kehittämisen priorisointia ja valintoja ajankäytöstä. Soteuudistuksen lähtökohtana on, että pääsääntöisesti tuotannollinen sairaalatoiminta siirtyy vuoden 2021 alussa sellaisenaan ilman katkoksia uuden maakuntaorganisaation alaisuuteen. Muutoksessa merkittävin painopiste kohdistuu ensimmäisessä vaiheessa hallinnolliseen valmisteluun ja hallinnon uudelleen organisointiin. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on neljä vuotta eli vuodet Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2019 HUSkuntayhtymätasolla. Lisäksi Kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä kuntayhtymän kaikkien muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Taloussuunnittelukaudella vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Ts. suunnitellaan toiminnan sisältöä eli asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Siten suunnitteluprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja toiminnan syy-seuraussuhteet tulevat paremmin esille. Muutos edellyttää budjettivastuullisten esimiesten osallistamista ja sitouttamista toiminnan ja talouden suunnitteluun.

22 Pöytäkirja 22 (50) Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Sekä työpanoksella että euromäärällä mitattuna HUSin historian suurin yksittäinen toiminnan muutos- ja kehityshanke Apotti etenee kohti ensimmäisiä käyttöönottoja. Apotin käyttöönotto käynnistyy marraskuussa 2018 Peijaksen sairaalassa ja lokakuussa 2019 kaikissa muissa HUSin sairaaloissa. Ennen käyttöönottoa jokainen järjestelmän käyttäjä läpikäy kahden päivän mittaisen koulutuksen. Häiriöttömän tuotannon varmistamiseksi loppukäyttäjäkoulutusten toteuttaminen edellyttää sijaisjärjestelyjä. Käyttöönoton yhteyteen tullaan lisäksi resursoimaan HUSin eri yksiköihin Apotti tukihenkilöitä. Em. järjestelyillä pyritään varmistamaan mahdollisimman joustava käyttöönotto. Käyttöönotosta aiheutuu edellä mainittuja kertaluontoisia kustannuksia, jotka vuoden 2019 osalta vaikuttavat heikentävästi toiminnan tuottavuuteen. Tämä huomioidaan tavoiteasetannassa ja sillä on vaikutus jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen esittelytekstissä myöhemmin esitettävällä tavalla. Kuntalain 110 :n mukaan - talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. - kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. - myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Vuosien aikana valmistaudutaan tämän hetkisen arvion mukaan alkavaan maakunta- ja sote-mallin mukaiseen toimintaympäristöön ja muokataan erikoissairaanhoidon tuotanto-organisaatio siihen soveltuvaksi. Strategisena tahtotilana on, että HUSia kehitetään kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon tuottajaksi osana maakunnan organisaatiota. Vuosien painopistealueina on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUSin palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloudelliset realiteetit. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUSin toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tulosalueiden käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta.

23 Pöytäkirja 23 (50) HUSin voimassa oleva visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUSin palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUSin visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUSin toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUSin henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen ja mm. toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten perusteella. Vuoden 2019 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon ja avaintavoitteet vuodelle 2019 ovat; HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on kansallisesti laadukkainta ja hoitoonpääsy nopeaa 1. potilaan hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa (2 mittaria) 2. potilaat suosittelevat HUSia hoitopaikkana (1 mittari) 3. toiminta on laadukasta ja turvallista; never events (3 mittaria) HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokas tuottaja osana sote-palveluketjua 4. toiminta on tehokasta (2 mittaria) 5. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö (2 mittaria) 6. ESH PTH yhteistyö lisääntyy (1 mittari)

24 Pöytäkirja 24 (50) HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka 7. henkilöstö on sitoutunutta (1 mittari) Strategisia avaintavoitteita on määritelty vuodelle 2019 yhteensä 7 ja niiden toteumista seurataan 12 mittarilla. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä). Esikoissairaanhoidon palvelulaskutus jäsenkunnilta eli jäsenkuntien maksuosuudet TA 2019 Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2019 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa yli 70 % HUSin toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUSin strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, potilashotelli sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) sekä Päivystysavun ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUSin tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUSin muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2019 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2018 talousarvio, johon on lisätty talven 2018 palkkaratkaisun tuoma kustannustason muutos siltä osin, kun se ylittää syksyn talousarvioon sisällytetyn tason Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2019 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua