Pöytäkirja 1 (86) HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (86) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:30-11:01 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 134 Aiesopimuksen tekeminen julkisomisteisen työterveysyhtiön perustamisesta 135 Tammi-lokakuun toiminnan ja talouden toteuma Asiakashyvityksen suorittaminen Hyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiireille 137 Esitys HUS-kuntayhtymän vuoden 2018 talousarvion sitovien tavoitteiden muuttamisesta 138 Esitys vuoden 2019 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi Pohjoismaiden Investointipankin lainapuitesopimuksen hyväksyminen 140 HUS:n henkilöstöasuntojen lisääminen ja omavelkaisen takauksen myöntäminen 141 HUS-kuntayhtymän konserniohjeen täydentäminen HUS-Tilakeskus tulosalueen johtamisjärjestelyt HUSin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset 144 Infoasiat Muut asiat Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset

2 Pöytäkirja 2 (86) Osallistujat Läsnä Muut osallistujat Poissa Kutsuttuna Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja Helka Hosia Petri Kajander Harri Lehtimäki, 8.35-, Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi Pertti Panula Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula, 8.40-, Ilkka Taipale Reijo Vuorento Reetta Vanhanen Anna Vuorjoki Minerva Krohn Maija Anttila Ari Oksanen 8.40-, Aki Lindén, toimitusjohtaja esittelijä Petri Bono, johtava ylilääkäri, 136 -, Mari Frostell, talousjohtaja virkamies virkamies Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri virkamies Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri virkamies Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja virkamies Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja virkamies Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja virkamies Lauri Tanner, hallintojohtaja sihteeri Jari Oksanen Tapio Ropponen, johtajaylilääkäri, Keva, 134,

3 Pöytäkirja 3 (86) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki Anna Vuorjoki Kirsti Handolin Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (86) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kirsti Handolin (varalle Helka Hosia) ja Anna Vuorjoki (varalle Pertti Panula).

5 Pöytäkirja 5 (86) 134 Asianro HUS/655/2018 Aiesopimuksen tekeminen julkisomisteisen työterveysyhtiön perustamisesta Selostus Asia pöydälle, hallitus Asian aiemmat käsittelyvaiheet Asiaa on käsitelty aiemmin hallituksen kokouksissa ja , joissa hallitus 1. päätti, että HUS on kiinnostunut julkisomisteisen työterveysyhtiön perustamisen selvittämisestä ja on valmis asiaa koskevaan yhteistyöhön Kevan ja muiden asiaan kuuluvien tahojen kanssa ja 2. merkitsi muutoin tiedokseen tilannekatsauksen työterveyshuollon maakuntavalmistelusta sekä 3. edellytti, että hankkeen etenemisestä tuodaan hallitukselle tiedonanto vuoden loppuun mennessä. Hallitukselle on annettu tiedonanto hankkeen valmistelutilanteesta Tässä kokouksessa hallitukselle esitetään hanketta koskevan aiesopimuksen hyväksymistä. Tarkoitus olisi lisäksi pyytää valtuustolta valtuutusta hallitukselle HUSin työterveystoiminnan liikkeenluovutukseen perustettavalle yhtiölle. Tarkoituksena olisi, että hallitus päättäisi osakemerkinnästä ja liikkeenluovutuksen ehdoista tarkemmin kevään aikana. Asian taustaa Kuntakentän, en ja Kevan yhteishanke uuden, valtakunnallisen työterveysyhtiön perustamiseksi etenee. Valmistelutyö eteni kesällä 2018 yhtiörakenteeseen liittyvään valmisteluun. Kesän valmistelun lopputuloksena päädyttiin rakenteeseen, jossa perustettiin oma yhtiö kuntien ja kuntayhtymien oman henkilöstön työterveyspalvelujen tuottamiseen ja oma erillinen yhtiö kuntien järjestämisvastuun eli kunnan alueen yritysten työterveyspalvelujen tuottamiseen. Kevan hallituksessa päätettiin kesäkuussa näiden yhtiöiden perustamisesta. Oman henkilöstön työterveyspalvelujen (in house) yhtiön nimi on Taimi Oy ja alueiden yritysten palvelua toteuttavan ns. markkinayhtiön nimi on Tammi Oy. Työterveysyhtiö Taimi Oy:n emoyhtiön tehtävänä on kehittää julkisen sektorin työterveyshuoltoa, sen vaikuttavuutta ja uuden terveysteknologian käyttöönottoa. Tämän kustannusvaikuttavan ennaltaehkäisevän toiminnan käynnistäminen on yksi hankeen oleellisia osia. Kehittämistoiminnan hyötyjen siirtäminen alueyhtiöiden päivittäiseen toimintaan on alueyhtiöiden osakkaiden kannalta merkittävää ja painava syy tulla mukaan hankkeeseen. Tälle kehittämistoiminalle pitää varata jatkossakin tietty osuus yhtiön liikevaihdosta. HUSin näkökulmasta Taimi Oy:n ja sen alueyhtiön perustamisen keskeinen etu on, että sen kautta tuotettu ja julkisesti rahoitettu työterveyshuolto voi jatkossa edelleen tukeutua HUSin diagnostiikkaan ja muihin HUSin tuottamiin

6 Pöytäkirja 6 (86) palveluihin sidosyksikkösuhteen kautta. Merkitystä on myös sillä, että Taimikonsernilla tulee olemaan jatkossa vahva rooli työterveyshuollon tutkimus- ja koulutusorganisaationa ja alan kehittäjänä. Kiinnostuksensa osoittaneille tahoille lähetettiin Taimi Oy:n päätöksentekoon liittyvät dokumentit mm. emoyhtiön yhtiöjärjestys ja emoyhtiön osakassopimuksen aiesopimus, alueyhtiöiden yhtiöjärjestykset ja alueyhtiöiden osakassopimuksen aiesopimus. Lisäksi mukana oli konsernin liiketoimintasuunnitelma. Kevan hallitus käsitteli kokouksessaan esitystä julkisen työterveyshuollon uudelleen organisoimiseksi. Keva päätti neuvotella perustamansa kahden yhtiön Työterveys Tammi Oy:n ja Työterveys Taimi Oy:n toiminnan käynnistämisen rahoittamisesta. Kevan tavoitteena on alle 20 %:n omistusosuus molemmissa yhtiöissä. Kevan hallitus käsittelee esitykset yhtiöiden osakepääomaa sekä yhtiöiden lainoitusta koskevat päätökset viimeistään pidettävässä kokouksessaan. Tarkoituksena on, että kiinnostuksensa osoittaneet tahot tekevät aiesopimuksen sitoutumisesta valmisteluun. Kun mukana olevat tahot ovat sitoutuneet aiesopimuksiin, voi Työterveys Taimi Oy lähteä perustamaan alueyhtiöitä. Uudellamaalla kiinnostuksensa hankkeeseen ovat osoittaneet HUSin lisäksi Lohjan kaupunki, Hangon kaupunki ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen. Omistusjärjestelyt Emoyhtiö Taimin osakkeenomistajiksi tulevat kunnat ja t omistaisivat konsernissa emoyhtiön osakkeita huollettavien määrän ja muiden sovittavien kriteerien mukaisessa suhteessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty kiinnostuksensa osoittaneiden tahojen keskinäiset omistusosuudet. Lisäksi yhtiön omistajana olisi Keva omistusosuudella, joka on alle kirjanpitolainsäädännön määräämän osakkuusyhtiöomistuksenrajan (< 20 %). Alueyhtiöt ovat konsernin emoyhtiön määräysvallan mahdollistavassa omistuksessa (> 50 %). Kunnat ja t voivat olla myös alueyhtiön osakkaita. HUS tulee olemaan Taimi Oyn suurin omistaja noin 20 prosentilla. Yhteenveto - Taimi Laskennallinen liikevaihto Huollettavat Resurssit huomioiden EKSOTETaimi 6,4 % 6,5 % 6,7 % HUS 19,7 % 19,7 % 18,8 % Vaasa 8,1 % 7,9 % 6,3 % Aalto 11,3 % 11,9 % 8,6 % Äänekoski 1,5 % 2,1 % 0,9 % Saarikko 1,3 % 1,3 % 0,8 % Wiitaunioni 1,1 % 1,6 % 1,0 % PIRTETaimi 15,2 % 14,1 % 17,0 % Keva 3,8 % 3,5 % 4,2 % KaSomeroIn 0,5 % 0,5 % 0,6 % KaAurinkorIn 2,5 % 2,5 % 3,0 % KaUkiIn 1,4 % 1,4 % 1,6 %

7 Pöytäkirja 7 (86) KaTKOIn 0,4 % 0,4 % 0,5 % KaParainenIn 0,9 % 0,9 % 0,7 % KaLTTIn 9,2 % 9,0 % 11,5 % KaTurkuIn 9,4 % 9,3 % 10,8 % KaSaloIn 2,9 % 2,9 % 3,1 % LLKY 1,4 % 1,4 % 1,5 % JIK 2,2 % 2,2 % 1,8 % Järvi 0,9 % 0,9 % 0,6 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % Huollettavat sis. Kela 1&2 Liikkeenluovutuksessa alueyhtiölle siirtyvä omaisuus tulee siirtymään apporttina. Liikkeenluovutus koskisi HUSin HUS Työterveys tulosaluetta, joka käsittää HUSin 8 työterveysasemaa (Helsinki, Jorvi, Peijas, Lohja, Raasepori, Hyvinkää, Kellokoski, Porvoo). Tulosalueen toimintakulut ovat 8,022 M (2017) ja henkilöstömäärä 73. Koska toiminta siirtyisi liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen, ei toiminnan siirrolla ole vaikutusta henkilöstön palvelussuhteisiin (siirto ns. vanhoina työntekijöinä). Asiaa on käsitelty koko tulosalueen henkilöstön yt-kokouksessa keskiviikkona HUS Työterveyshuollon yhteistoimintakokouksen pöytäkirja on laitettu hallituksen työtilaan. Esitys Keva on esittänyt HUSille asiaa koskevan aiesopimuksen hyväksymistä hallituksen toimesta. Liitteenä 1 on ehdotus aiesopimukseksi. Aiesopimuksessa osapuolet sitoutuvat tiettyihin osakassopimuksen periaatteisiin, jotka on kuvattu aiesopimuksen luvussa II. Aiesopimuksessa ei sinänsä sitouduta vielä itse liikkeenluovutukseen ja osakkeiden merkintään. Aiesopimuksen solmimisen jälkeen käynnistetään siirrettävien työterveystoimintojen määrittäminen ja tarvittavat ns. due diligence-arvioinnit. Tämän jälkeen osapuolena olevat kunnat, kuntayhtymät ja t sitoutuvat saattamaan Yhtiön osakkeiden merkintätarjouksen ja lopullisen osakassopimuksen toimivaltaisen viranomaisen päätettäväksi. Jos osapuoli ei ole lainvoimaisesti päättänyt mainituista asioista määräaikaan mennessä, sopimus raukeaa kyseisen osapuolen osalta. Sopimusluonnoksessa mainittua määräaikaa tarkistetaan vastaamaan sitä, että valtuusto päättäisi asiasta kokouksessaan. Suhde maakuntavalmisteluun Esittelytekstiä on täydennetty edellisen kokouksen jälkeen seuraavalla selvityksellä: Uudenmaan maakuntavalmistelussa on suunniteltu sekä maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon että maakunnan vastuulle siirtyvän yritystyöterveyshuollon toteuttamista. Suunnitelmat perustuvat nyt esitettyä hanketta vastaavasti kahden yhtiön mallille. Edellä kuvattu valtakunnallista työterveyshuoltoa koskeva esitys on tiedossa maakunnan työterveyshuollon valmistelijoilla ja vaihtoehto on yhteensopiva

8 Pöytäkirja 8 (86) maakunnan omien suunnitelmien kanssa. Suunnitelmana on, että maakunnasta tulisi jatkossa molempien työterveysyhtiöiden osakas. In-house-yhtiö tuottaisi työterveyspalvelut maakunnan henkilöstölle. Maakunnan vastuulle siirtyvän yritystyöterveyshuollon tuottaisi valtakunnallinen markkinaehtoinen työterveysyhtiö. Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen esittelee asiaa lähemmin hallituksen kokouksessa. Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan aiesopimuksen ja valtuuttaa toimitusjohtajan tarvittaessa hyväksymään siihen vähäisiä, teknisluonteisia muutoksia ja 2. esittää valtuustolle, että valtuusto a. päättää luovuttaa perustettavalle osakeyhtiölle HUSin työterveyspalvelutoiminnan liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen, b. valtuuttaa hallituksen päättämään tarkemmin kohdassa 2a. tarkoitetun liikkeenluovutuksen ehdoista ja muista järjestelyyn liittyvistä sopimuksista ja c. päättää poistaa hallintosäännön 14 2 momentista maininnan HUS Työterveys -tulosalueesta. Asian käsittely Merkittiin, että johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kevasta oli läsnä kokouksessa esittelemässä asiaa hallitukselle klo Asiassa käydyn keskustelun aikana Mikko Piirtola esitti, että HUSin ei tulisi tässä vaiheessa osallistua edellä kuvattuun työterveysyhtiön perustamiseen. Katrina Harjuhahto-Madetoja kannatti Piirtolan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösesityksestä poikkeava esitys ja asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että äänestys tehdään nimenhuutoäänestyksenä, jossa esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Piirtolan esitystä kannattavat EI. Hallitus hyväksyi ehdotuksen äänestysjärjestykseksi. Toimitetussa äänestyksessä annettiin kymmenen JAA ääntä (Handolin, Hosia, Kajander, Letto, Månsson, Panula, Reijula, Vuorento, Vanhanen, Vuorjoki) ja kuusi EI-ääntä (Harjuhahto-Madetoja, Lehtimäki, Niemi, Peura, Piirtola, Urho). Puheenjohtaja totesi, että hallitus oli päättänyt hyväksyä esittelijän päätösesityksen. Päätös Hallitus päätti 1. hyväksyä liitteenä olevan aiesopimuksen ja valtuuttaa toimitusjohtajan tarvittaessa hyväksymään siihen vähäisiä, teknisluonteisia muutoksia ja

9 Pöytäkirja 9 (86) 2. esittää valtuustolle, että valtuusto a. päättää luovuttaa perustettavalle osakeyhtiölle HUSin työterveyspalvelutoiminnan liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen, b. valtuuttaa hallituksen päättämään tarkemmin kohdassa 2a. tarkoitetun liikkeenluovutuksen ehdoista ja muista järjestelyyn liittyvistä sopimuksista ja c. päättää poistaa hallintosäännön 14 2 momentista maininnan HUS Työterveys -tulosalueesta. Lisätiedot Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner@hus.fi Liitteet 1 Liite 1: Aiesopimus Työterveys Taimi Oy Jakelu

10 Pöytäkirja 10 (86) 135 Asianro HUS/1909/2017 Tammi-lokakuun toiminnan ja talouden toteuma Selostus Yleistä Toimitusjohtajan yhteenveto HUSin toimintaa ja taloutta pitää analysoida ja arvioida kokonaisuutena. Tärkeitä yksittäisiä lukuja ja tietoja on useita. Niiden keskinäissuhde tulee ymmärtää. Tammi-lokakuun 2018 taloudellinen tulos oli 47,9 milj. euroa ylijäämäinen. Tavoite lokakuun lopussa oli 20,3 milj. euroa eli ylijäämä on toteutunut 27,6 milj. euroa suurempana. Näissä luvuissa ei vielä ole huomioitu Töölön sairaalan myyntivoittoa, josta suurin osa kohdentui jaksolle tammilokakuu ja loppuosa marraskuulle. Tämä parantaa kokonaistulosta merkittävästi. Jäsenkuntapalautus tehdään vasta koko vuoden tuloksesta, mutta edellä mainitun 27,6 milj. euron vaikutus olisi laskennallisesti tilanteessa sellainen, että jäsenkuntien maksuosuuden kasvu oli 2 prosenttiyksikköä toteutunutta pienempi. HUSin talous on sekä HUSin kannalta että jäsenkuntien kannalta hyvä. Sitovien nettokulujen ylitys oli tilanteessa 1,8 %. Syyskuun lopun tilanteessa luku oli 1,4 %, elokuun lopun tilanteessa 1,2 %, heinäkuun lopun tilanteessa 1,6 % ja kesäkuun lopun tilanteessa 2,9 %. Sitovat nettokulut tarkoittaa kuluja, joista on vähennetty muut tuotot paitsi jäsenkuntien maksuosuus. Nollatuloksessa (= ei ylijäämää tai alijäämää) sitovat nettokulut on yhtä suuri kuin jäsenkuntien maksuosuus. Muut tuotot ovat kehittyneet erittäin hyvin, mikä on pitänyt jäsenkuntien maksuosuuden kasvun maltillisena, vaikka toimintakulut ovat kasvaneet. Muista tuotoista valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha on pienentynyt ( - 7,0 % ja 1,5 milj. euroa ), kuten etukäteen tiedettiin. Toimintakulujen merkittävin laji, henkilöstökulut, on pysynyt tarkasti talousarvion mukaisena 0,1 % tarkkuudella. Sen sijaan sairaanhoidon ostopalvelut, työvoiman vuokraus, lääkekulut ja tutkimus- ja hoitotarvikekulut ovat ylittyneet selvästi. Tähän on kaksi syytä. Palvelutuotannon määrä on ylittänyt talousarvion tavoiteluvut johtuen vahvasti kasvaneesta kysynnästä. Hoidon vaikuttavuuteen on panostettu merkittävästi, joka näkyy aikaisempaa kalliimman teknologian käyttönä (lääkkeet, implantit, tarvikkeet, laitteet). Ensiksi mainittu syy ylitykseen on ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Toiseksi mainitusta syystä on keskusteltu lääketieteellisen johdon kanssa. Myös keskittämisasetuksen vaikutuksesta vaativampien leikkausten määrä HUSissa on lisääntynyt. Palvelutuotannon kasvu on eri luvuilla ilmaistuna ollut 2,5 5 % verrattuna edelliseen vuoteen: - Nord-DRG-tuotteiden kasvu + 4,1 % - DRG-avohoidon ryhmän tuotteiden kasvu + 5,4 %

11 Pöytäkirja 11 (86) - DRG-tuotteiden 900-ryhmän kasvu + 8,2 % - Somaattiset käyntituotteet + 4,6 % - Siirtoviivepäivät %! - Käynnit välisuoritteet + 5,4 % - Hoitopäivät (myös välisuorite) + 3,2 % - Hoidetut eri potilaat + 3,2 % - DRG-pisteet + 2,5 % Leikkausten kokonaismäärä ei ole kasvanut kuin 0,3 % ja synnytysten määrä on vähentynyt 3,4 % (- 471 synnytystä). Kasvaneesta palvelutuotannosta huolimatta oli yli 6 kuukautta hoitoa odottaneita 612. Tämä on ns. laiton jono. Sen tulisi olla nolla. Tuotannon vaikeudet eräillä erikoisaloilla ovat jatkuneet koko vuoden. Vastaavia palveluita ei ole saatavilla ostopalveluna. Toisaalta kyseinen lukumäärä on noin yksi promille eli tuhannesosa kaikista hoitoa saaneista potilaista. On selvää, että tämä epäkohta on saatava kuntoon. Siihen on pääsääntöisesti pystytty aikaisempina vuosina vuodenvaihteeseen tai kesän alkuun mennessä. Tuottavuuden kehittäminen on ollut HUSin tärkeä tavoite vuosien ajan. Tässä on myös onnistuttu joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. HUSin palvelutuotannon johon seminaarissa käsiteltiin asiaa perusteellisesti. Tulosyksikköjohdon analyyseissa Ilmeni, että DRG-pisteiden lukumäärään perustuvat mittarit ovat huonoja tuottavuuden mittareita. Niitä tulee täydentää mm. hoitoa saaneiden potilaiden lukumäärällä, kuten psykiatriassa jo tehdäänkin ja esim. painotetulla kokonaisvolyymin muutoksella, joka myös kuukausittain raportoidaan. On myös muita tuottavuuden mittareita, esimerkiksi PEDK (painotetun episodin deflatoitu kustannus), johon THL:n analyysit perustuvat. Käytetyllä DRG-pisteeseen perustuvalla mittarilla HUSin tuottavuus ei ole siis parantunut vuoden 2018 aikana. Syyt ovat sekä todellisia että teknillisiä (viittaan edelliseen). Todelliset syyt liittyvät edellä todettuun aikaisempaa kalliimman hoitoteknologian käyttöön: jos tuottavuutta mitataan hoitotapahtuman yksikköhinnalla ja potilaat saavat samaan sairauteensa aikaisempaa kalliimpaa hoitoa, alenee tuottavuus. Marras-joulukuu tulevat heikentämään HUSin vuoden 2018 talouden toteutumaa johtuen siitä, että eräät kuluerät, mm. tammikuun 2019 palkkojen KVTESin kertaerä, kirjautuvat vuodelle Myös vanhan lastensairaalan 5 milj. euron alaskirjaus vaikuttaa. Apotin käyttöönottoon marraskuussa liittyy ylimääräisiä kuluja. Toisaalta Töölön sairaalan myyntivoiton loppuerä kirjautuu marraskuulle. Joulukuu on tuotannollisesti huono kuukausi johtuen siitä, että arkipäiviä on vain 17 ja niistäkin osa ns. välipäiviä (7.12., , ja ) jolloin elektiivinen tuotanto on vähäisempää kuin normaalisti. Tämä tulee näkymään tulojen pienentymisenä, toki osin myös kulujen pienentymisenä. Talousjohdon tiimin yhteenveto tammi-lokakuu 2018 Strategisten tavoitteiden toteutuminen kuukausittain on esitetty oheismateriaalina olevan seurantaraportin yhteenvedossa sivulla 3. Ennalta suunniteltua kiireetöntä hoitoa koskevien elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä ilman kliinisen hammaslääketieteen lähet-

12 Pöytäkirja 12 (86) teitä kasvoi arkipäiväkorjauksen jälkeen 2,8 % edellisestä vuodesta. Elektiivisten lähetteiden määrä oli yhteensä kappaletta. Päivystyskäyntien määrä ( ) kasvoi 5,4 % edellisestä vuodesta. Lokakuun lopussa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (16 504) laski 0,9 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä (612) kasvoi, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 595 potilasta (+ 2,9 %). Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (277 potilasta) ja silmätaudeille (155 potilasta). Näillä kahdella erikoisalalla on ollut ongelmia hoitoon pääsyssä koko vuoden. Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (27 583) oli 5,0 % suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli potilasta. Kokonaisuudessaan poliklinikkajono kasvoi, mutta osastojono pieneni lokakuun aikana syyskuun lopun tilanteesta. Palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 3,1 % ja kasvoi 3,9 % edellisestä vuodesta. NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 4,1 % ja käyntituotteiden määrä somatiikassa kasvoi 4,6 %, ja psykiatriassa laski 1,9%. Avohoidon osuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna, sen laskutuksen osuus kokonaistuotannosta oli tammi-lokakuussa 43,6 % (1-10/2017: 44,4 %). Henkilötyön tuottavuus heikentyi 0,3 % edelliseen vuoteen verrattuna (tavoite HUS-tasolla 2,0 % kasvu). Sairaanhoitoalueiden välillä on merkittäviä eroja henkilötyövuoden tuottavuuskehityksessä, tammilokakuussa kaikilla muilla sairaanhoitoalueilla paitsi HYKSissä henkilötyön tuottavuus heikentyi edellisestä vuodesta. Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRGpistekustannus mittari. Tavoitteeksi on asetettu 2,0 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-lokakuussa deflatoimaton pistekustannus kasvoi 0,5 % edellisestä vuodesta. Huomioiden arvioitu kustannustason muutos (Julkisten menojen hintaindeksi, Tilastokeskus ) on deflatoitu DRG-pistekustannus kasvanut 0,2 %. Tuottavuus on siis hieman heikentynyt viime vuodesta. DRG-pisteitä kertyi tammi-lokakuussa 2,5 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Alkuvuonna tuotanto on edellisvuotta enemmän painottunut hoidollisesti kevyempiin tuotteisiin, erityisesti avohoidon DRG-tuotteisiin ja käyntituotteisiin, kun vastaavasti vuodeosastohoidon DRG-tuotemäärä on supistunut. Tämä näkyy siten, että DRG-pisteiden määrä on kasvanut vähemmän kuin laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi. Psykiatrian deflatoimattomat kokonaiskustannukset per hoidettu potilas laskivat tammi-lokakuussa 0,4 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tavoite vuodelle 2018 HUS tasolla on, että kokonaiskustannukset per hoidettu potilas laskevat deflatoituna 2,0 % (HYKS -1,97, Hyvinkää 2,0 %, Lohja - 1,60 % ja Porvoo - 1,40 %). Deflatoiduin luvuin psykiatrian kokonaiskustannukset/hoidettu potilas laskivat 0,7 % viime vuoteen verrattuna. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (159,4 milj. euroa) toteutui tammi-lokakuussa 14,8 milj. euroa (+ 10,2 %) talousarviota suurempana. Positiivinen budjettiylitys kasvoi lokakuussa 1,2 milj. euroa. Muiden

13 Pöytäkirja 13 (86) en laskutus ylitti talousarvion 4,2 milj. euroa (+ 6,2 %) ja ERVA -alueen laskutus ylitti talousarvion 5,9 milj. euroa (+ 11,3 %). Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus (ml. ostopalvelut) ylitti talousarvion 50,9 milj. eurolla (+ 3,9 %), kesäkuussa suoritetun ylijäämän palautuksen (32,5 milj. euroa) jälkeen. Toteumassa on suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-lokakuussa 21 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja kolmen kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen ylitykseen oli + 2,9 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden valikoiman (kalliimmat tai halvemmat palvelut) ja hintojen vaikutus oli + 2,9 % (hintaero). Jäsenkuntapalautus muuttaa tätä laskelmaa. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasvoi viime vuoden tammi-lokakuun toteumasta 2,0 % (27,2 milj. euroa). Verrattuna edelliseen vuoteen jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli + 2,9 %, ja hintaeron vaikutus oli - 2,3 %. Töölön sairaalakiinteistön kauppa toteutui elokuun lopussa. Kaupasta syntynyt myyntivoitto vaikuttaa merkittävästi sekä sitoviin nettokuluihin että ylijäämään. Tämän johdosta loppuvuoden kuukausiraportoinnissa esitetään virallisen toteuman rinnalla proforma talousluvut ilman Töölön myyntivoittoa. Kauppahinta oli yhteensä 64 milj. euroa. Kauppahinnan 2. erä (15 milj. euroa) ja lopullinen myyntivoitto toteutui sen jälkeen, kun alueelle vahvistettu uusi asemakaava sai lainvoiman Elokuussa tuloutettu myyntivoitto oli 23,5 milj. euroa ja kun loppukauppahinta saatiin 7.11., muodostui kokonaismyyntivoitoksi 38,4 milj. euroa. Yhtä aikaa kiinteistökaupan kanssa allekirjoitettiin vuokrasopimus Töölön sairaalan kiinteistöstä, jonka vuokra-aika päättyy Sitovat nettokulut ilman Töölön myyntivoittoa ylittivät talousarvion 1,8 % (23,3 milj. euroa ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 2,4 % (30,6 milj. euroa). Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu volyymin kasvusta aiheutuneesta toimintakuluylityksestä ja sen synnyttämästä potilashoidon määrään sidottujen muuttuvien kulujen kasvusta (mm. hoitotarvikkeet ja lääkkeet). Toimintakulut ylittivät talousarvion 3,2 % eli 55,0 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 3,1 % talousarvion. Tammi-lokakuun toteutunut tilikauden tulos ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa on 47,9 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää talousarvion 27,7 milj. euroa. Töölön myyntivoiton sisältäen toteutunut ylijäämä on 71,4 milj. euroa ja se ylittää talousarvion 51,1 milj. euroa. Toteuma sisältää kesäkuussa toteutetun 32,5 milj. euron jäsenkuntapalautuksen. Ilman palautusta ja Töölön myyntivoittoa ylijäämä olisi ylittänyt talousarvion 60,2 milj. euroa. Sairaanhoitoalueiden osuus talousarvioylityksestä ennen jäsenkuntapalausta ja sisäisiä hyvityksiä on 30,1 milj. euroa ja tukipalveluiden osuus, mukaan luettuna yhtymähallinto ilman Töölön myyntivoittoa, 30,0 milj. euroa. Vuosiennuste päivitettiin tulosalueittain 2018 raportointiaikataulun mukaisesti marraskuun alussa tammi-syyskuun toteumaan perustuen. Yksiköiden johdon päivittämä vuosiennuste päätyy kuntayhtymätasolla ilman Töölön sairaalakiinteistön myyntivoittoa sitovien nettokulujen osalta 3,3 % (50,7 milj. euron) ylitykseen ja 25,1 milj. euron ylijäämään. Töölön myyntivoiton sisältäen sitovien nettokulujen ennustettu ylitys on

14 Pöytäkirja 14 (86) 0,8 % ja tilikauden tulos 63,5 milj. euroa. Potilasvakuutuksen ennuste kasvoi edellisestä ennusteesta 3 milj. euroa. Tunnusluvut (lyhennetty tunnuslukutaulukko, kuntayhtymä yhteensä) Tammi-lokakuu Lyhyt tunnuslukutaulukko (strategisten avainmittareiden toteumaraportti on erillinen raportti) Tot. 1-10/2018 KUMULATIIVINEN VUODEN ALUSTA TA 1-10/2018 Tot. 1-10/2017 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot. / Edv. KYSYNTÄ Elektiiviset lähetteet, lkm ,6 %, joista vapaan valinnan lähetteet, lkm ,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut), lkm ,4 % SAIRAANHOIDOLLINEN PALVELUTUOTANTO Laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos 3,1 % 3,9 % DRG-pistekertymä (pistettä) ,5 % Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,6 % Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,9 % DRG-ryhmät (klassiset DRG-tuotteet, VOS) ,3 % -2,7 % Psykiatriset hoitopäivät, lkm 1) ,3 % Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,2 % HOIDON SAATAVUUS JA HOITOONPÄÄSY, hoitotakuun toteutuminen Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat > 180 vrk (VOS) 2) ,9 % Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat > 90 vrk (PKL) 2) ,8 % Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,8 % TALOUS (1 000 euroa) Toimintatuotot (* ,5 % 7,1 %, josta jäsenkuntien maksuosuus ,9 % 2,0 %, josta sairaanhoidollinen palvelutuotanto muille maksajille ,5 % 14,7 % Toimintakulut ,2 % 7,3 % Sitovat nettokulut (* ,0 % 0,6 % Tilikauden tulos (yli-/alijäämä) (* ,1 % 25,5 % HENKILÖSTÖ Henkilötyövuodet ,6 % 4,2 % Henkilötyövuoden keskihinta (koko henkilöstö), euroa ,8 % -0,4 % Henkilöstömäärä (kuun 1.päivä) ,8 % 3,0 % TUOTTAVUUS Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 3) ,3 % DRG-pisteen kustannus, euroa/drg-piste 4) ,5 % Psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset euroa / hoidetut potilaat ,3 % Vuodeosastohoidon osuus sairaanhoidollisesta palvelutuotannosta 5) 11,7 % 11,6 % 4,2 % Jonoindeksi (yli 90 vrk osastolle odottaneet potilaat / kaikki odottajat lkm) 41,7 % 41,5 % 2,1 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä 2) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 3) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 4) Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 5) Vuodeosasto hoitojaksojen lkm / Vuodeosasto jaksojen ja avohoitojaksojen lkm yhteensä *) Sisältävät Töölön sairaalan myyntivoiton 23,5 milj. euroa. HUS Total

15 Pöytäkirja 15 (86) Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-lokakuu 2018 KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,9 % ,0 % Myyntituotot sh toiminta, jäsenkunnat ,6 % ,9 % Myyntituotot sh toiminta, muut maksajat ,3 % ,8 % Myyntituotot sh toiminta, sisäinen ,6 % 0 ######### Muut myyntitulot ,5 % ,5 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,5 % ,0 % Myyntituotot ,1 % ,0 % Maksutuotot ,4 % ,3 % Tuet ja avustukset ,6 % ,1 % Muut toimintatuotot ,5 % ,2 % Toimintatuotot yhteensä ,5 % ,1 % Palkat ja palkkiot ,2 % ,2 % Henkilöstösivukulut ,7 % ,0 % Henkilöstökulut ,1 % ,8 % Palveluiden ostot yhteensä ,6 % ,1 % Sairaanhoidollisten palvelujen ostot ,9 % ,4 % Työvoiman vuokraus ,0 % ,5 % ICT-palvelut ,2 % ,8 % Muut palvelujen ostot ,0 % ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä ,5 % ,8 % Lääkkeet ja apteekkitarvikkeet ,7 % ,1 % Tutkimus- ja hoitotarvikkeet ,0 % ,5 % Laboratoriotarvikkeet ,1 % ,2 % Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % ,7 % Avustukset ,1 % ,2 % Muut toimintakulut yhteensä ,9 % ,1 % Toimintakulut yhteensä ,2 % ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % ,5 % Toimintakulut ja poistot yht ,8 % ,2 % Toimintakate poistojen jälkeen ,1 % ,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,3 % ,4 % Satunnaiset erät 0 0 0,0 % ,0 % Tilikauden tulos ,1 % ,5 % Sitovat nettokulut ,0 % ,6 %

16 Pöytäkirja 16 (86) Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-lokakuu 2018 ilman Töölön myyntivoittoa (23,5 milj. euroa) KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,9 % ,0 % Myyntituotot sh toiminta, jäsenkunnat ,6 % ,9 % Myyntituotot sh toiminta, muut maksajat ,3 % ,8 % Myyntituotot sh toiminta, sisäinen ,6 % 0 ######### Muut myyntitulot ,5 % ,5 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,5 % ,0 % Myyntituotot ,1 % ,0 % Maksutuotot ,4 % ,3 % Tuet ja avustukset ,6 % ,1 % Muut toimintatuotot ,6 % ,4 % Toimintatuotot yhteensä ,2 % ,8 % Palkat ja palkkiot ,2 % ,2 % Henkilöstösivukulut ,7 % ,0 % Henkilöstökulut ,1 % ,8 % Palveluiden ostot yhteensä ,6 % ,1 % Sairaanhoidollisten palvelujen ostot ,9 % ,4 % Työvoiman vuokraus ,0 % ,5 % ICT-palvelut ,2 % ,8 % Muut palvelujen ostot ,0 % ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä ,5 % ,8 % Lääkkeet ja apteekkitarvikkeet ,7 % ,1 % Tutkimus- ja hoitotarvikkeet ,0 % ,5 % Laboratoriotarvikkeet ,1 % ,2 % Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % ,7 % Avustukset ,1 % ,2 % Muut toimintakulut yhteensä ,9 % ,1 % Toimintakulut yhteensä ,2 % ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % ,5 % Toimintakulut ja poistot yht ,8 % ,2 % Toimintakate poistojen jälkeen ,9 % ,4 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,3 % ,4 % Satunnaiset erät 0 0 0,0 % ,0 % Tilikauden tulos ,5 % ,7 % Sitovat nettokulut ,8 % ,4 %

17 Pöytäkirja 17 (86) Sitovat nettokulut KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut ,7 % ,2 % Muut myyntitulot ,5 % ,5 % Maksutuotot ,4 % ,3 % Tuet ja avustukset ,6 % ,1 % Muut toimintatuotot + EVO ,3 % ,2 % Korkotuotot ,4 % 95-10,6 % Muut rahoitustuotot ,7 % 368 0,8 % Toiminnan nettokulut ,0 % ,9 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,8 % ,2 % Sitovat nettokulut ,0 % ,6 % Sitovat nettokulut ilman Töölön myyntivoittoa KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut ,7 % ,2 % Muut myyntitulot ,5 % ,5 % Maksutuotot ,4 % ,3 % Tuet ja avustukset ,6 % ,1 % Muut toimintatuotot + EVO ,1 % ,6 % Korkotuotot ,4 % 95-10,6 % Muut rahoitustuotot ,7 % 368 0,8 % Toiminnan nettokulut ,4 % ,3 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,8 % ,2 % Sitovat nettokulut ,8 % ,4 %

18 Pöytäkirja 18 (86) Sitovat nettokulut kuukausittain Sitovat nettokulut kuukausittain, euroa Tot2018 Tot2017 TA2018 Enn Sitovat nettokulut kuukausittain ilman Töölön myyntivoittoa Sitovat nettokulut kuukausittain, euroa Tot2018 Tot2017 TA2018 Enn

19 Pöytäkirja 19 (86) Päätösesitys Päätös Hallitus päättää käsitellä HUS-kuntayhtymän tammi-lokakuun 2018 toiminnan ja talouden tilanteen ja merkitä seurantaraportin (oheismateriaali 1) tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti Jakelu

20 Pöytäkirja 20 (86) 136 Asianro HUS/1909/2017 Asiakashyvityksen suorittaminen Hyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiireille Selostus Hinnoittelun periaatteet ja yli- ja alijäämien käsittely Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on esittänyt päivätyllä kirjeellä, että HUS suorittaisi sille hyvityksenä Eksoten hankkimista palveluista tilikauden aikana kertyneen ylijäämän tai osan siitä. Kirje on esityslistan liitteenä 2. Eksote toteaa kirjeessään, että erityisvastuualueen yhteistyö yhdessä HUS:n kanssa on sujunut erittäin hyvin. Järjestämissopimuksessa sovittavaksi edellytetyn työnjaon ja keskittämisasetuksen säännösten seurauksena Eksote on kuitenkin samalla ollut velvoitettu ostamaan merkittävän ja lisääntyneen osan sairaalapalveluista HUS:lta. Näiden palvelujen tuottaminen on kerryttänyt ylijäämää. HUSin valtuusto on päättänyt palauttaa ylijäämiä jäsenkunnilleen. Eksote esittää, että HUS maksaisi Eksotelle sairaalapalvelujen ostoista hyvityksen, joka vastaisi jäsenkunnille tehtyä ylijäämän palautusta. Hyvityksellä olisi myönteinen merkitys erityisvastuualueen yhteistyön kannalta. HUSin perussopimuksen 14 :n mukaan palveluiden hinnoitteluperusteet päättää valtuusto. Valtuusto vahvistaa vuosittain hinnoitteluperusteet talousarviopäätöksensä yhteydessä. Vuoden 2018 talousarviokirjan liitteessä 2 on yleiset hinnoitteluperusteet määritelty seuraavasti (s. 101): HUS:n palveluhinnat on määritettävä markkinaperusteisesti siten, että palveluiden hinnat kattavat niistä sairaalalle aiheutuneet muuttuvat ja kiinteät kustannukset (ml. toimintakulut, rahoituskustannukset ja poistot sekä peruspääoman korot) kunakin toimintavuonna. Kustannusvastaavuuden on toteuduttava sairaanhoitoaluekohtaisesti. Lisäksi palveluiden hinnoittelun on tuettava sovittujen hoitoketjujen toteutumista ja sen tulee osaltaan tukea HUS:ssa annettavan erikoissairaanhoidon kustannusten jakautumista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntien kesken. Tiivistetysti edellä kuvattu periaate tarkoittaa, että hinnoittelussa tulee pyrkiä yleisellä tasolla kustannusvastaavuuteen, jossa otetaan huomioon kaikki toiminnasta aiheutuneet kustannukset. Lähtökohtana on keskimääräinen kustannusvastaavuus sairaanhoitoalueen tasolla, eli periaate ei sinänsä velvoita täyteen suoritekohtaiseen kustannusvastaavuuteen tai asiakaskohtaiseen kustannusvastaavuuteen. Toisaalta lähtökohtaisesti palvelut tulisi hinnoitella siten, että kuntayhtymän tilinpäätös ei osoita ylieikä alijäämää. Palveluiden hinnoittelu täysin kustannusvastaavasti ennakolta ei ole käytännössä kuitenkaan mahdollista, koska hinnoittelu perustuu olettamiin palveluiden tuotantomääristä ja kustannusrakenteesta. Jos palvelukysyntä muuttuu oletetusta tai palveluiden tuotantokustannuksissa tapahtuu muutoksia, ei täyteen kustannusvastaavuuteen päästä. Kiinteiden kustannusten osuus HUSin kustannuksista on huomattava (arviolta n. 60 %), ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset

21 Pöytäkirja 21 (86) Esityksen arviointia eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin HUSille muodostuu ylijäämää. Tämän tilanteen korjaamiseksi ja hinnoitteluperiaatteiden toteutumisen turvaamiseksi on olemassa useita vaihtoehtoja. 1. HUSin perussopimuksen 17 :ssä on määrätty tilikauden yli- ja alijäämän käsittelystä. Sen 1 momentin mukaan päättäessään toimenpiteistä ylijäämän suhteen valtuusto voi päättää, että ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Sopimuskohdan 2 momentti mahdollistaa mahdollisen alijäämän kattamisen vastaavasti jäsenkunnilta kannettavalla lisämaksulla. Päätös mahdollisesta ylijäämän palauttamisesta tai alijäämän kattamisen periaatteista tehdään valtuustossa tilikauden aikana ja oikeutetaan hallitus toteuttamaan palautus tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Ylijäämän palauttamista tai lisämaksua ei voi kohdentaa muihin kuin kuntayhtymän jäsenkuntiin. 2. Perussopimuksen 14 3 momentin mukaan sairaalakohtaiset hinnat määrää hallitus. Jos hallitus tilikauden aikana havaitsee, että hinnoitteluperiaatteet eivät toteudu jollakin sairaanhoitoalueella, voi se tarkistaa kyseisen sairaanhoitoalueen hinnoittelua. Mahdollinen hinnanalennus tai hinnankorotus kohdistuu tällöin kaikkiin kyseisen sairaanhoitoalueen palvelujen käyttäjiin: jäsenkuntiin, erityisvastuualueen sairaanhoitopiireihin ja ulkokuntiin. 3. Mahdollista on myös suorittaa palvelujen käyttäjille asiakashyvityksiä tilanteessa, jossa hinnoitteluperiaatteet eivät ole toteutuneet. Tällöin hinnoittelua muuttamatta suoritetaan palvelujen käyttäjille tukipalveluiden ja erikoissairaanhoidon asiakashyvitykset toteutuneeseen palvelukäyttöön pohjautuen. HUSissa tätä tapaa on noudatettu tukipalveluyksiköiden osalta, joiden tuottamisessa syntynyt ylijäämä on palautettu asiakashyvityksenä tilikauden aikana ja/tai tilinpäätöksen yhteydessä niiden asiakkaille. Hallitus on toimivaltainen päättämään mahdollisista asiakashyvityksistä. Asiakashyvitykset voidaan suorittaa myös kohdennettuna. Edellä on arvioitu mahdollista ylijäämän syntymistä hinnoitteluperiaatteiden näkökulmasta ja todettu, että ylijäämän syntyminen on osoitus siitä, että asiakkaiden yhteenlaskettu palvelukäyttö on ollut talousarvion ja hinnoittelun pohjana ollutta arviota suurempaa. Tämä puoltaisi kertyneen ylijäämän purkamista em. tapoja käyttäen myös erityisvastuualueen muille sairaanhoitopiireille. Toisaalta ehdotonta velvollisuutta ylijäämien palauttamiseen ei lainsäädännön tai sopimuksen mukaan ole. Osa ylijäämästä on syntynyt sellaisten palvelujen tuottamisessa, jotka on keskitetty erityisvastuualueella HUS-kuntayhtymälle lain tai asetuksen perusteella. Lähtökohtaisesti viranomaistoiminnan ja julkisoikeudellisten palvelujen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa niitä järjestävälle taholle, vaan esimerkiksi valtion tuottamat julkisoikeudelliset suoritteet hinnoitellaan omakustannusarvoon perustuen. Palvelujen luonteesta johtuen ylijäämien purkaminen olisi näiden osalta perusteltua.

22 Pöytäkirja 22 (86) Esityksen toteuttaminen Erityisvastuualueyhteistyö perustuu merkittäviltä osiltaan vapaaehtoisuuteen. Terveydenhuoltolain 43 määrittelee asiat ja asiakokonaisuudet, joista erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa tulee sopia. Laki ei kuitenkaan määrittele yhteistä tavoitetilaa. Koko erityisvastuualue hyötyy siitä mm. skaalaetujen kautta, jos yhteisesti pystytään sopimaan integraation lisäämisestä erityisvastuualueella. Yhteistyö edistää myös HUSin omien yksikkökustannusten hallintaa, jolloin hyvitykset olisi niin ikään perusteltua kohdentaa myös erityisvastuualueyhteistyön muille osapuolille. Erikseen on kuitenkin syytä huomioida sellainen ylijäämä, joka ei ole syntynyt palvelutuotannossa eli käytännössä Töölön sairaalan myyntivoitosta syntynyt ylijäämä. Tämä ylijäämä tulee kohdentaa kokonaisuudessaan jäsenkunnille. Hallitukselle esitetään, että Eksoten pyyntöön suostutaan edellä todetuin perustein ja että pyyntö toteutetaan vaihtoehdon 3. mukaisesti eli kohdennettuina asiakashyvityksinä ERVA-alueiden suoraan tilaamien palveluiden laskennallisen osuuden mukaisesti. Esityslistan liitteenä (liite 3) on alustava ennuste syntyvien asiakashyvitysten määristä erikoissairaanhoidon palvelukäyttöön perustuen, joka perustuu lokakuun lopun tilanteeseen. Kokonaispalautuksen määrä on arvioitu tammi-syyskuun toteumatietojen perusteella laadittuun vuosiennusteeseen ja siihen, että HUS-kuntayhtymän tulos toteutuu 20 milj. euroa ylijäämäisenä, jolla varaudutaan Apotin aiheuttamiin kertaluonteisiin kustannuksiin Tukipalveluiden vaikutus asiakashyvityksiin on arvioitu vain keskimääräisesti ja lopulliset summat tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä tehtävien laskelmien yhteydessä. Päätösesitys Hallitus päättää vahvistaa erityisvastuualueen asiakashyvitysten periaatteet seuraavasti: Erityisvastuualueille kohdennetaan asiakashyvitys heidän suoraan tilaamien palveluiden laskennallisen osuuden mukaisesti. Asian käsittely Päätös Lisätiedot Merkittiin, että Hyksin johtava ylilääkäri Petri Bono saapui kokoukseen asiasta käydyn keskustelun aikana ennen päätöksentekoa klo Päätösesitys hyväksyttiin. Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti Konsernitalouspäällikkö Merja Mäkitalo, s-posti Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti Liitteet 2 Liite 2: Esitys hyvityksestä Liite 3: ERVAn osuus palautuksista Jakelu

23 Pöytäkirja 23 (86) 137 Asianro HUS/1909/2017 Esitys HUS-kuntayhtymän vuoden 2018 talousarvion sitovien tavoitteiden muuttamisesta Selostus 2018 talousarvion kuntayhtymätasoinen sitovuus HUSin valtuusto hyväksyi kokouksessaan ( 34) vuoden 2018 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kuntayhtymätasoisena. Hallitus vahvisti ( 73) sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden vuoden 2018 käyttösuunnitelmat ja vuosien investointiohjelman ( 72). Vuoden 2018 aikana on täsmennetty joidenkin toimintojen sisäistä työnjakoa HUS-kuntayhtymän eri tulosalueiden välillä. Hallitus hyväksyi muutokset pitämässään kokouksessa ( 76). Näillä ei ollut vaikutusta HUS-kuntayhtymätasoisiin valtuustoon nähden sitoviin tavoitteisiin, mutta ne vaikuttivat sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmiin ja tavoitteisiin. Talousarvion 2018 investointiosan sitovia tavoitteita päivitettiin valtuustossa ( 11) rakennus- ja tietojärjestelmähankkeiden investointiohjelmiin liittyen. Kuntayhtymätasolla Kuntalain mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 2018 talousarviossa muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta; tilikauden tulos, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä ja antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntalain hengen mukaista on, että mikäli mm. toiminnan sisällössä tapahtuvista muutoksista johtuen ja johtamistoimenpiteistä huolimatta sitovaa taloudellista tavoitetta ei ennusteen mukaan tulla saavuttamaan, tulee valtuuston ennen talousarviovuoden loppua päättää sitovien tavoitteiden tasosta. Tilinpäätöksessä toteumaa verrataan sekä alkuperäiseen talousarvioon että päivitettyyn sitovuustasoon. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetettiin tasapainoinen talous. Vuoden 2018 tulostavoite ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2018 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Ylijäämän palautus jäsenkunnille ei vaikuta sitoviin nettokuluihin, koska se käsitellään tuloslaskelmassa jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen vähennyksenä. Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetettiin tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitettiin valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti.

24 Pöytäkirja 24 (86) Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetettiin pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Peruspääoman korko on vuositasolla 11,7 milj. euroa. Marraskuun alussa tulosaluekohtaisesti päivitetty 2018 vuosiennuste pohjautui tammi-syyskuun toteumatietoihin ja sen perusteella muodostettuun näkemykseen loppuvuoden kehityksestä, mm. palveluiden kysynnästä. Ennuste perustuu oletukseen, että koko vuoden palvelutuotannon kokonaisvolyymi (laskutusosuudella painotettu volyymi) ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 3,3 % (tammi-syyskuussa toteutunut ylitys 3,4 %) ja ylittää viime vuoden toteuman 3,3 % (tammi-syyskuussa toteutunut kasvu +3,8 %). Toimitusjohtaja lähetti viestin johtoryhmän jäsenille, tulosalueiden johtajille sekä Hyksin tulosyksiköiden johtajille. Hän painotti viestissään, että loppuvuoden osalta fokuksen pitää olla kulujen hallinnassa ja tuottavuuden parantamisessa. Erityisenä huolenaiheena on ollut aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sekä palveluostojen voimakas kasvu. Tulosalueiden johtajille painotettiin, että ko. erät tulee huolellisesti läpikäydä yksiköissä ja huomioida ennusteessa. Lisäksi ennusteessa tuli huomioida sekä käynnistää yksiköissä keskustelu ylityön/perustyön suhteesta, eli onko henkilöstömäärä mahdollisimman tehokas ja onko henkilöstön määrä optimoitu eri työvuoroissa ja kuormitustilanteissa sekä onko vakinaisten ja sijaisten suhde oikein. Lisäksi yksiköitä pyydettiin raportoimaan tammielokuun osavuosikatsauksessa suunnitellut toimenpiteet kustannusten hallinnan tehostamiseksi. Konsernin johto piti johdon seurantakokoukset kaikkien tulosalueiden johdon kanssa syys/lokakuussa. Kokouksessa käsiteltiin jokaisen tulosalueen tavoitteiden toteutumistilanne sekä johtamistoimenpiteet poikkeamien pienentämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuloslaskelmaosan sitovien tavoitteiden päivitys ja perusteet Tammi - syyskuu 2018 oli toiminnallisesti talousarviota ja edellisvuotta vilkkaampi. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 3,8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 3,4 %. Verrattuna edellisvuoteen NordDRGtuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 4,1 % ja käyntituotteiden määrä somatiikassa kasvoi 4,5 %, ja psykiatriassa laski 2,2 %. Avohoidon osuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna, sen osuus kokonaistuotannosta oli tammi-syyskuussa 43,6 %. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (141,6 milj. euroa) toteutui tammi-syyskuussa 13,6 milj. euroa (+10,6 %) talousarviota suurempana. Elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä oli tammi-syyskuussa 2,6 % edellisvuoden määrää suurempi. Päivystyskäyntien määrä kasvoi 5,8 % edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa sitovat nettokulut ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa (tammi-syyskuussa toteutunut osuus 23,5 milj. euroa) ylittivät talousarvion 1,4 % (16,5 milj. euroa) ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 2,0 % (22,5 milj. euroa). Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu volyymin kasvusta aiheutuneesta toimintakuluylityksestä ja sen synnyttämästä potilashoidon määrään sidottujen muuttuvien kulujen kasvusta (mm. hoitotarvikkeet ja lääkkeet). Toimintakulut ylittivät talousarvion 2,8 % eli 43,2 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 3,4 % talousarvion.

25 Pöytäkirja 25 (86) Tammi-syyskuun toteutunut tilikauden tulos ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa oli 32,5 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylitti talousarvion 28,7 milj. euroa. Töölön myyntivoiton sisältäen toteutunut ylijäämä oli 56,0 milj. euroa ja se ylitti talousarvion 52,2 milj. euroa. Toteuma sisältää kesäkuussa toteutetun 32,5 milj. euron jäsenkuntapalautuksen. Ilman palautusta ja Töölön myyntivoittoa ylijäämä olisi ylittänyt talousarvion 61,2 milj. euroa. Kiinteiden kustannusten osuus HUSin kustannuksista on huomattava (arviolta noin 60 %) ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin HUSille muodostuu ylijäämää. Päivitetyn vuosiennusteen mukaan kuntayhtymän sitovat nettokulut ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa ylittävät talousarvion 50,7 milj. eurolla (3,3 %). Loppuvuonna kuluja kasvattaa alkuvuonna solmitun kunta-alan palkkaratkaisun mukainen, joulukuulle jaksotettava tuloksellisuuden kertaerä, jonka suuruus henkilösivukuluineen on noin 8,6 milj. euroa. Lisäksi tilan käyttötarkoituksen muutoksesta johtuen joulukuulle tullaan kirjaamaan Lastenklinikan uudisosan poistamattomasta hankintamenosta ylimääräinen 4,9 milj. euron kertapoisto. Kumpikaan em. erä ei ole sisältynyt alkuperäiseen talousarvioon. Kaikilla tulosalueilla jatketaan toimenpiteitä sitovien nettokulujen budjettiylityksen pitämiseksi mahdollisimman pienenä. Toiminnan kulujen (toimintakulut + rahoituskulut + poistot) ennustetaan toteutuvan 3,7 % (81,7 milj. euroa) talousarviota suurempina, vaikka toimintatuottojen ilman Töölön myyntivoittoa ennustetaan koko vuodelta ylittävän talousarvion 4,8 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty päivitetyn vuosiennusteen perusteella laadittu uusi esitys kuntayhtymän sitoviksi nettokuluiksi 2018 talousarviossa (ilman Töölön sairaalan myyntivoittoa). TA 2018 (valtuusto 12/2017) Esitys TA 2018 (valtuusto 12/2018) Muutos-% TA 2018 (12/2018)/ TA 2018 (12/2017) Sitovat nettokulut Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) TP 2017 Toimintakulut ,0 % + korkokulut ,0 % + muut rahoituskulut ,0 % + poistot ,8 % =Toiminnan kulut ,7 % - muut myyntituotot ,2 % - maksutuotot ,5 % - tuet ja avustukset ,5 % - muut toimintatuotot ,6 % - korkotuotot ,5 % - muut rahoitustuotot ,6 % = Toiminnan nettokulut ,5 % - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ,2 % = Sitovat nettokulut ,3 % Muutos-% edellisestä vuodesta 1,9 % 0,3 % 3,5 % Muutos-% talousarviosta 3,3 % Liitteessä 4 on esitetty kuntayhtymän 2018 päivitetty tulosennuste yksiköittäin. Yhtymäjohdon antaman sisäisen ohjeen mukaisesti tulosalueet

26 Pöytäkirja 26 (86) Talousarvion 2018 rahoitusosan muutos ovat laatineet omat vuosiennusteet ennen tilinpäätöksen yhteydessä suoritettavia HUS-kuntayhtymän sisäisiä tukipalveluyksiköiden asiakashyvityksiä. Tiedot vertailutietoineen on esitetty ilman jäsenkuntapalautuksia sekä HUS-kuntayhtymän sisäisiä asiakashyvityksiä. Kuntayhtymän sisällä suoritettavilla, eri yksiköiden välisillä asiakashyvityksillä, ei ole vaikutusta kuntayhtymätasoisiin talouslukuihin. Liitteessä 4 on myös esitetty sitovien nettokulujen päivitetty vuosiennuste sairaanhoitoalueittain. Muiden kuntayhtymän yksiköiden taloudelliseksi tavoitteeksi ei ole asetettu sitovia nettokuluja. Sairaanhoitoalueiden yhteenlasketut vuosiennusteen mukaiset sitovat nettokulut ylittävät talousarvion 5,1% (77,4 milj. euroa). Vuosiennusteen mukaan muista kuntayhtymän yksiköistä tulee sitoviin nettokuluihin 26,7 milj. euron positiivinen vaikutus talousarvioon verrattuna (ts. vuosiennuste alittaa talousarvion) ja siten kuntayhtymätasolla sitovien nettokulujen ennusteen mukaiseksi talousarvoylitykseksi koko vuodelta muodostuu edellä esitetty 50,7 milj. euroa (3,3 %) ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi on asetettu pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Pitkäaikaisten lainojen muutosten nettomääräksi asetettiin talousarviossa enintään 75,1 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä tulevat toteutumaan 15,1 milj. eurona. Kuntayhtymä nostaa ennakoitua vähemmän pitkäaikaista lainaa, mutta lainojen lyhennykset toteutuvat suunnitellusti. Antolainauksen muutokset nettomääräisinä olivat alkuperäisessä talousarviossa 1,1 milj. euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan antolainauksen muutokset nettomääräisinä tulevat toteutumaan ennakoidun suuruisina, mutta koostuvat talousarviosta poikkeavista eristä. Uudenmaan Sairaalapesula Oy ei nosta sille varattua 1,5 miljoonan antolainaa. Orton Oy puolestaan tarvitsee kuntayhtymältä enintään 0,8 milj. pääomalainan, jota ei ole suunniteltu alkuperäisessä talousarviossa. Antolainojen lyhennykset tulevat toteutumaan 1,9 milj. eurona, koska Hyksin kliiniset palvelut Oy:n 0,7 milj. euron pääomalainaa ei lyhennetty vuonna euro TA 2018 (Valtuusto 12/2017) Uusi esitys TA 2018 Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähenny Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen muutokset Vuoden 2018 tilinpäätöksen toteumatiedot esitetään ja analysoidaan sekä valtuuston vahvistamaan alkuperäiseen talousarvioon (valtuusto 12/2017)

27 Pöytäkirja 27 (86) Talousarvion 2018 investointiosan tilannearvio että muutettuun talousarvioon (= tammi-syyskuun toteumatietojen perusteella laadittu vuosiennuste) (valtuusto 12/2018) verrattuna. Vuoden 2018 tuloksen käsittelystä hallitus on tehnyt päätösesityksen valtuustolle. Hallitus päätti esittää valtuustolle, että vuoden 2018 toteutunut ylijäämä vähennettynä 20 milj. eurolla palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille HUS-tasoisen koko vuoden toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Kesäkuussa jäsenkunnille palautettu summa huomioidaan kuntakohtaisessa koko vuoden palautussumman laskennassa. Esitys on valtuuston käsiteltävänä kokouksessa. Investointien toteutumista koskeva katsaus annetaan tiedoksi hallitukselle osana talousarvion 2018 sitovien tavoitteiden muutosten käsittelyä. Investointien tilannearvioon ei sisälly esitystä valtuustolle. Investointien yhteismäärä on talousarviossa valtuustoon nähden vuositasolla sitova tavoite. Lisäksi kaikki vähintään 10 milj. euron hankkeet ovat valtuuston vahvistaman enimmäiskustannuksen osalta sitovia. Alkuperäisessä kuluvan vuoden talousarviossa tulosalueiden investointeihin oli varattu yhteensä enintään 172,5 milj. euroa. Valtuuston hyväksyi ( 11) muutosesityksen investointien enimmäismäärän nostamisesta 184,0 milj. euroksi. Esitys perustui rakentamisvaiheessa olevan Siltasairaalan sekä eräiden muiden suurten rakennusprojektien vuoden 2018 kustannusosuuden lisäämistarpeeseen ja mm. useisiin Tietohallinnon uusiin investointihankkeisiin kuten varautumiseen Helsingin kaupungin päivystysintegraatioon tietojärjestelmien osalta. Vuonna valmistuneisiin suuriin rakennushankkeisiin, erityisesti Syöpätautien klinikan yhteyteen rakennettuihin maanalaisiin laitetiloihin ja Meilahden voimakeskusrakennukseen valmistumassa oleviin BNCT-sädehoitoyksikön tiloihin on liittynyt poikkeuksellisen paljon teknisiä ja kustannuksiin vaikuttavia haasteita. Näiden kahden investoinnin kustannukset ovat nousseet merkittävästi aivan projektien loppuvaiheessa ja vaikka rakentamistyöt on jo saatu päätökseen, toteutuviin kustannuksiin sisältyy edelleen lisätöistä aiheutuvia epävarmuustekijöitä. Maanalaisten laitetilojen hanke on valtuustoon nähden sitova; valtuusto hyväksyi kustannuksiksi enintään 18 milj. euroa, kun aikaisempi päätös oli 16,1 miljoonaa. Rakennuttajalta saatu päivitetty arvio hankkeen hinnasta on 20,1 milj. euroa. Toiseen laitetilaprojektiin, BNCT-tilojen investointiin on budjetoitu hankesuunnitelman mukaisesti 4,8 milj. euroa, joka tulee rakennuttajan tarkistetun arvion mukaan ylittymään lähes 2,7 milj. eurolla. Myös muutamien muiden suurten rakennushankkeiden kustannusten hallinnassa ja kustannusten vuosijaon ennakoinnissa on vuoden 2018 aikana ollut merkittäviä ongelmia. Rakentamiseen on hallituksen vahvistamassa vuoden 2018 investointiohjelmassa varattu 103,9 milj. euroa. Koska Siltasairaalan maksueriä kertyy 2018 budjetoitua vähemmän, rakentamisen kustannusten arvioidaan ylittyvän edellä todetuista budjettiylityksistä huolimatta yhteensä vain noin miljoonalla eurolla.

28 Pöytäkirja 28 (86) INVESTOINNIT Alkuper. Muutettu Ennuste euroina TA 2018 TA Osakkeet ja osuudet Rakennushankkeet Laitehankkeet HUS Tietohallinto HUS Apteekki HUS Logistiikka HUS Tukipalvelut YHTEENSÄ Valtuuston hankekohtaisesti hyväksymistä suurista rakennusinvestoinneista on vuonna 2018 saatu valmiiksi myös Lohjan sairaalan psykiatrian uudisrakennus. Sen kustannukset toteutuivat valtuuston hyväksymässä raamissa. Meilahden maanalaisten laitetilojen lopullinen hinta tarkentuu vielä kuluvan vuoden lopulla, joten sitovuustason ylittymistä koskeva selvitys valtuustolle on tarkoituksenmukaista siirtää kokoukseen, jossa valtuusto käsittelee vuoden 2018 tilinpäätöstä. Edellä olevan taulukon mukaisesti vuoden 2018 investointien yhteismäärän arvioidaan alittavan 4 milj. eurolla kesäkuussa muutetun talousarvion. Alitus selittyy pääosin HUS Tietohallinnon vastuulla olevien hankkeiden jäämisestä alle budjetin. Uuden CleverHealth Network -kehityshankkeen osaprojektit ja eräät muut tietojärjestelmäprojektit ovat käynnistyneet suunniteltua hitaammin, joten osa ICT-investointivarauksista budjetissa jää käyttämättä. Johtuen yksittäisten investointien kustannuksiin liittyvistä epävarmuustekijöistä talousarvion investointiosaan ei esitetä muutoksia. Päätösesitys Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää muuttaa päätöstään ja vahvistaa - HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut ilman Töölön kiinteistön myyntivoittoa 50,7 miljoonaa euroa talousarviota suurempina, jolloin talousarvion 2018 tuloslaskelmaosassa kuntayhtymän sitovien nettokulujen määrä on 1 607,7 miljoonaa euroa; Päätös Lisätiedot - kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen muutoksiksi nettomääräisinä enintään 15,1 milj. euroa. Päätösesitys hyväksyttiin. Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti mari.frostell@hus.fi Konsernitalouspäällikkö Merja Mäkitalo, s-posti merja.makitalo@hus.fi Liitteet 4 Liite 4: Tilikauden tulokset ja sitovat nettokulut yksiköittäin 1-9_2018 Jakelu

29 Pöytäkirja 29 (86) 138 Asianro HUS/1587/2018 Esitys vuoden 2019 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi Selostus Talousarvion aikaisemmat hallituskäsittelyt HUSin hallitus käsitteli ja kokouksissa talousarvion 2019 laadintaperiaatteita ja tavoiteasetantaa sekä tarkensi talousarvion tavoiteasetantaa kokouksessa. Lisäksi hallitus käsitteli talousarvion valmistelutilannetta ja jatkoi varsinaisen talousarvioesityksen käsittelyä kokouksessaan. Hallitus päätti hyväksyä esitetyt jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2019 talousarviossa ovat 1 617,8 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien kanssa sovittavat mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle hyväksyä talousarvion 2019 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan - hyväksyä esitetyt vuosien investointien suunnittelua koskevat linjaukset. Hallitus päätti esittää valtuustolle, että vuoden 2018 toteutunut ylijäämä vähennettynä 20 milj. eurolla palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille HUS-tasoisen koko vuoden toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Kesäkuussa jäsenkunnille palautettu summa huomioidaan kuntakohtaisessa koko vuoden palautussumman laskennassa. (Tämä päätös käsiteltiin 2019 talousarvion tavoiteasetanta ja laadintaperiaatteet pykälän yhteydessä, koska 2018 ylijäämäinen tilinpäätös ja vastaavasti 2019 alijäämäinen talousarvio liittyvät tulostavoitteen osalta kiinteästi toisiinsa. Esityksen mukaan vuoden 2018 lopussa taseen yli-/alijäämätilille kertyneet voittovarat ovat 20 milj. euroa ja tavoitteena on, että vuoden 2019 lopussa taseessa ei ole ylijäämää eikä kattamatonta alijäämää.) - merkitä tiedoksi talousarvion 2019 valmistelutilanteen. - hyväksyä esitetyt talousarvion 2019 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan esitetyt muutokset ja päivitykset siten, että tuottavuustavoitteeksi tukipalveluyksiköiden osalta asetetaan 2,0 % ja koko kuntayhtymän tasolla 1,5 %. (Tavoiteasetannan muutokset ja päivitykset toteutettiin siten, että kesäkuussa hallituksessa hyväksytty jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen kokonaissumma 2019 talousarviossa ei muuttunut.) - että HUSissa perittäviä erikoissairaanhoidon asiakasmaksuja ei koroteta nykyisestä tasostaan vuodelle 2019.

30 Pöytäkirja 30 (86) Talousarvioesitystä on lisäksi päivitetty käsittelyn perusteella seuraavasti; - investointiosassa on Jorvin sairaalan uudisrakennushanketta aikaistettu vuosille ja - lisätty vuoden 2019 taidehankintavarausta. Vuoden 2019 talousarvion laadinnan edistyessä syksyn aikana kuluvan vuoden toiminnan ja talouden tilanne on pyritty ottamaan realistisesti huomioon, kuitenkin siten, että vuodelle 2019 suunniteltu jäsenkuntalaskutuksen raami on hallituksessa päätetyn mukainen. Yleistä Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman pohjana on edellisellä valtuustokaudella hyväksytty strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita kehittämällä parannetaan HUSin kilpailukykyä ja toiminnan tuottavuutta sekä samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Valtioneuvoston tavoitteena on valmistella maakunta ja sote-uudistus astumaan voimaan alkaen. Tuolloin HUSin toiminta nykyisessä muodossa lakkaa ja HUS sulautuu osaksi Uudenmaan maakunnan sote-järjestelmää. Muutos katkaisee taloussuunnittelukauden Loppuvuoden 2018 aikana saadaan tarkempaa tietoa siitä, miten uudistus etenee. HUS-kuntayhtymän toimintaa ja taloutta suunnitellaan kuitenkin toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan suunniteltuun maakuntarakenteeseen. Vuoden 2019 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioidaan maakunta- ja sote-uudistukseen osallistuminen. Valmisteluun käytettävä työpanos HUSissa tulee vuosina 2019 ja 2020 oletettavasti olemaan merkittävä, mikäli maakuntien toiminta käynnistyy vuonna Uudistukseen käytettävästä työpanoksesta huolimatta HUSin nykyisten toimintojen jatkuvuus ja tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Tämä edellyttää aikaisempaa tarkempaa kehittämisen priorisointia ja valintoja ajankäytöstä. Soteuudistuksen lähtökohtana on, että pääsääntöisesti tuotannollinen sairaalatoiminta siirtyy vuoden 2021 alussa sellaisenaan ilman katkoksia uuden maakuntaorganisaation alaisuuteen. Muutoksessa merkittävin painopiste kohdistuu ensimmäisessä vaiheessa hallinnolliseen valmisteluun ja hallinnon uudelleen organisointiin. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on neljä vuotta eli vuodet Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2019 HUSkuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoi-

31 Pöytäkirja 31 (86) Kuntalain talousarviota koskevat säädökset toalueiden ja kuntayhtymän muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Taloussuunnittelukaudella vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Ts. suunnitellaan toiminnan sisältöä eli asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Siten suunnitteluprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja toiminnan syy-seuraussuhteet tulevat paremmin esille. Muutos edellyttää budjettivastuullisten esimiesten osallistamista ja sitouttamista toiminnan ja talouden suunnitteluun. Sekä työpanoksella että euromäärällä mitattuna HUSin historian suurin yksittäinen toiminnan muutos- ja kehityshanke Apotti etenee kohti ensimmäisiä käyttöönottoja. Apotin käyttöönotto käynnistyy marraskuussa 2018 Peijaksen sairaalassa ja lokakuussa 2019 kaikissa muissa HUSin sairaaloissa. Ennen käyttöönottoa jokainen järjestelmän käyttäjä läpikäy koulutuksen. Häiriöttömän tuotannon varmistamiseksi loppukäyttäjäkoulutusten toteuttaminen edellyttää sijaisjärjestelyjä. Käyttöönoton yhteyteen tullaan lisäksi resursoimaan HUSin eri yksiköihin Apotti tukihenkilöitä. Em. järjestelyillä pyritään varmistamaan mahdollisimman joustava käyttöönotto. Käyttöönotosta aiheutuu edellä mainittuja kertaluontoisia kustannuksia, jotka vuoden 2019 osalta vaikuttavat heikentävästi toiminnan tuottavuuteen. Tämä huomioidaan tavoiteasetannassa ja sillä on vaikutus jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen esittelytekstissä myöhemmin esitettävällä tavalla. Kuntalain 110 :n mukaan - talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. - kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. - myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Vuosien aikana valmistaudutaan tämän hetkisen arvion mukaan alkavaan maakunta- ja sote-mallin mukaiseen toimintaympäristöön ja muokataan erikoissairaanhoidon tuotanto-organisaatio siihen soveltuvaksi. Strategisena tahtotilana on, että HUSia kehitetään kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon tuottajaksi osana maakunnan organisaatiota. Vuosien painopistealueina on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUSin palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huo-

32 Pöytäkirja 32 (86) mioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloudelliset realiteetit. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUSin toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tulosalueiden käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. HUSin visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUSin palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteina ovat HUSin visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUSin toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUSin henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen ja mm. toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten perusteella. Vuoden 2019 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin sisältyvät seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon ja avaintavoitteet vuodelle 2019 ovat; - HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on kansallisesti laadukkainta ja hoitoonpääsy nopeaa 1. potilaan hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa (2 mittaria)

33 Pöytäkirja 33 (86) Talousarvion sitovuus 2. potilaat suosittelevat HUSia hoitopaikkana (1 mittari) 3. toiminta on laadukasta ja turvallista; never events (3 mittaria) - HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokas tuottaja osana sote-palveluketjua 4. toiminta on tehokasta (2 mittaria) 5. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö (2 mittaria) 6. ESH PTH yhteistyö lisääntyy (1 mittari) - HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka 7. henkilöstö on sitoutunutta (2 mittaria) Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia avaintavoitteita on määritelty vuodelle 2019 yhteensä 7 ja niiden mittareita 13. Strategisten avaintavoitteiden tavoitetasojen määrittelyssä on huomioitu mm. omistajilta ja toimintaympäristöstä tulevat vaateet HUSin toiminnalle. Lisäksi pyrkimys on, että tavoitetasot ovat realistisia ja samalla niin haasteellisia, että ne saavat ajattelemaan ja toiminaan eri tavalla kuin ennen ts. siten, että toimintatavoissa tapahtuu pysyvää muutosta ja kehittymistä toiminnan jatkuvan parantamisen mukaisesti. Toiminta on laadukasta ja turvallista avaintavoitteeseen liittyvien kahden mittarin painehaavojen ilmaantuvuus ja potilaalle haitan aiheuttavien kaatumisten lukumäärän tavoitetasoissa on käytetty NDNQI tietokannan (The National Database of Nursing Quality Indicators) tavoitteita ko. mittareiden osalta. Tietokannassa on mukana yli 2000 yhdysvaltalaista sairaalaa, joissa ovat mukana Magneettisairaala statuksen omaavat sairaalat (n. 470). Vuoden 2018 toteumamittaus em. kahden mittarin osalta ei vielä ole täysin kattavaa ja siten 2018 tulos ei ole vertailukelpoinen 2019 tavoitteen kanssa. Potilaan hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa ja potilaat suosittelevat HUSia hoitopaikkana avaintavoitteiden tavoitetasot on pyritty määrittelemään siten, että tavoitetasojen toteutuessa HUSin toiminta on kilpailukykyistä muihin vastaaviin toimijoihin verrattuna. Neljän muun strategisen avaintavoitteen (toiminta on tehokasta, HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö, ESH PTH yhteistyö lisääntyy ja henkilöstö on sitoutunutta) yhteensä 7 mittarin tavoitetason määrittelyssä on huomioitu nykyinen taso sekä vuonna 2018 tehdyt panostukset ja toimenpiteet sekä niillä tavoiteltu parannusvaikutus. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat neljästä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä ja pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä). Kuntayhtymätasolla kuntalain mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat neljästä taloudellisesta tavoitteesta. Sitovat tavoitteet euroa

34 Pöytäkirja 34 (86) Tilikauden tulos Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuoden 2018 tuloksen käsittelyn osalta hallitus päätti esittää valtuustolle, että vuodelta 2018 toteutuva ylijäämä vähennettynä 20 milj. eurolla palautetaan tammikuussa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille. Esitys tarkoittaa sitä, että vuoden 2018 tuloksesta muodostuu 20 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2018 taseeseen muodostuva ylijäämä mahdollistaa sen, että 2019 talousarvio laaditaan vastaavan summan verran alijäämäiseksi. Talousarvion tulostavoitteen muuttaminen alijäämäiseksi mahdollistaa vastaavasti saman suuruisen toimintakulujen välttämättömän kasvattamisen 2019 talousarviossa. Tällä varmistetaan se, että 2019 talousarvioon voidaan sisällyttää palvelujen tarpeen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät resurssit. Lisäksi varaudutaan mm. Apottijärjestelmän käyttöönoton ja tuotantokatkosten aiheuttamiin kertaluontoisiin kulueriin vuonna Esityksen mukaisesti vuoden 2018 lopussa taseen yli-/alijäämätilille kertyneet voittovarat ovat 20 milj. euroa ja tavoitteena on, että vuoden 2019 lopussa taseessa ei ole ylijäämää eikä kattamatonta alijäämää. Vuoden 2019 tulostavoitteeksi HUS-kuntayhtymälle esitetään 20 milj. euroa alijäämäistä tulosta. Alijäämäisen tulostavoitteen edellytys on se, että vuoden 2018 lopussa taseessa on vastaavan summan verran kertynyttä ylijäämää. Vuosina 2020 ja 2021 tilikauden tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2019 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudellisiksi tavoitteiksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuuslaskutus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Investointien osalta sitovaksi tavoitteeksi asetetaan tulosalueiden eli sairaanhoitoalueiden ja muiden kuntayhtymän tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Lisäksi kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet ovat valtuustoon nähden sitovia ja esitetään hankekohtaisesti valtuuston hyväksyttäväksi. Kuntayhtymän rahoitusosan sitovaksi tavoitteeksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa (11,7 milj. euroa vuodessa). Talousarvioesitykseen sisältyvät työnjaolliset muutokset HUSin ja jäsenkuntien välillä Suurin työnjaon muutos vuodelle 2019 on Helsingin kaupungin Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystyspoliklinikkojen, päivystys- ja valvontaosastojen sekä päivystystä tukevien osastojen toimintojen siirtyminen osaksi HYKS-sairaanhoitoalueen toimintaa alkaen. Muutos kos-

35 Pöytäkirja 35 (86) kee yli 500 henkilöä ja lisää jäsenkuntien maksuosuuslaskutusta 60,8 milj. euroa. Helsingin Diakonissalaitoksen lasten ja nuorten psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelujen toiminnot siirtyvät lle alkaen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Toiminnan mukana HUSiin siirtyy viisi henkilöä, jotka sijoittuvat Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön. Terveydenhuoltolain mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Yleisanestesiassa tapahtuva suun ja hampaiden hoito (YAHH) kuuluu edellä mainituin perustein keskittäviin toimenpiteisiin. Yleisanestesiassa tapahtuva suun- ja hampaiden hoito keskitetään HUSiin alkaen. Aikuispotilaiden osalta yleisanestesiahammashoito keskitetään Haartmanin sairaalasta vapautuviin tiloihin ja alle 16- vuotiaiden potilaiden osalta Uuteen Lasten Sairaalaan (ULS). Toiminnan mukana ei siirry henkilöstöresursseja. Toimintaa varten perustetaan 12 virkaa 33 työsopimussuhteista vakanssia. Nämä tarvittavat 45 vakanssia jakautuvat Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön, Anestesia- leikkaussali- ja kivunhoito tulosyksikköön sekä Pää- ja kaulakeskukseen. YAHH toiminnan siirron vaikutus on noin 2,3 milj. euroa. Helsingin kaupungin välinehuoltotoiminnot yhdistetään HUS Välinehuoltoon, joka kuuluu Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksikköön. Siirron seurauksena henkilöstö kasvaa 80 henkilöllä (70 htv) ja vaikutus toimintakuluihin on noin 4,3 milj. euroa. Nurmijärven kunnan Kirkonkylän terveysaseman kuvantamistoiminta siirtyy lle alkaen liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Toiminnan mukana HUSiin siirtyy kolme henkilöä. HUSissa Päivystysapu hanketta on aktiivisesti kehitetty vuoden 2017 alusta alkaen strategisena kehittämishankkeena. Toiminnan vakiinnuttamiseksi ja laajentamiseksi koko HUSin alueelle HUS Akuuttiin perustetaan alkaen Päivystysapu-vastuuyksikkö, joka johtaa ja koordinoi puhelinpalvelua. Vuoden 2019 alusta alkaen päivystysapupalvelu kattaa kaikki HUSin jäsenkunnat. HUS tuottaa puhelinpalvelut jäsenkuntien asukkaille Helsinkiä lukuun ottamatta, joka tuottaa nämä palvelut itse omalle väestölleen ainakin toistaiseksi. Toiminta rahoitetaan kunnilta kerättävällä asukaslukuperusteisella maksulla. Siirtyvien toimintojen toimintakuluvaikutus vuonna 2019 on yhteensä 82,2 milj. euroa.

36 Pöytäkirja 36 (86) HUSille siirtyvät toiminnot euroa Toimintatuotot josta jäsenkuntien maksuosuus Toimintakulut ja poistot Haartmanin ja Malmin päivystys Ulkoinen tukipalveluiden myynti Helsingin päivystystoiminnoille Helsingin välinehuolto Anestesiassa tapahtuva suun- ja hampaiden hoito Helsingin diakonissalaitoksen lasten ja nuorisopsykiatria Kuntien maksaman Luona Oy:n päivystyavun kotiutus Nurmijärven terveysaseman röntgen Apteekin uudet myynnit (Hyvinkää, järvenpää, Tuusula) Osastofarmasia Hyvinkää, Tuusula Helsingin kaupungin laitoshuollon alihankintasopimuksen kilpailutus Helsingin soteviraston tarvikelogistiikka Sairaalalogistiikan laajentuminen, Helsinki Yhteensä talousarvio HUSin sairaaloiden työnjako ja profiilit vuonna 2019 Palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutokset, tuottavuuden parantamien ja tuotantokapasiteetin optimaalinen hyödyntäminen edellyttävät jatkuvaa HUSin sairaaloiden työnjaon tarkastelua. Vuonna 2018 on järjestelty uudelleen erityisesti kirurgisia toimintoja huomioiden myös keskittämisasetuksen vaatimukset ja vs. johtajaylilääkärin johdolla on käyty läpi muiden erikoisalojen koordinointi- ja muutostarpeet. Suunnitelmien perusteella esitetään HUSin sairaaloiden väliseen työnjakoon mm. seuraavia muutoksia alkaen: - Naistentautien leikkaustoimintojen keskittäminen synnytyssairaaloihin - Vaikutus Porvoon sha euroa, HYKS euroa ja Hyvinkään sha euroa. Raaseporin sairaalan leikkaustoimenpiteiden siirto on HYKSin sisäinen siirto. - Porvoon sairaalassa lisätään silmätautien ja korvatautien toimintaa salikapasiteetin käytön tehostamiseksi ja potilasjonojen lyhentämiseksi - Korvaleikkauskapasiteetin lisäys Porvoon sairaalassa euroa. - Silmäleikkauskapasiteetin lisäys Porvoon sairaalassa euroa.

37 Pöytäkirja 37 (86) Naistentautien polikliininen toiminta säilyy edelleen paikallisena lähipalveluna kaikilla sairaanhoitoalueilla. Jäsenkuntien maksuosuus tuottajittain Sha:lle kohdistettu lähtötaso HUSin sisäiset työnjakomuutokset Leikkaustoimintlisäys Kapasiteetti- Psykiatrian muutos HYKS Hyvinkään sha Lohjan sha Porvoon sha Sha:t yhteensä Tartuntalääkkeet Potilasvakuutus Päivystysapu Muut yhteensä HUS Yhteensä TAE 2019 Kuntien kanssa sovitut ilman työnjaolliset muutokset kunnilta TAE 2019 siirtyviä Toiminnan Päivystysapu toimintoja siirrot Talousarvioesityksessä on huomioitu myös hallituksen päätös Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon psykiatrian tulosyksiköiden yhdistämisestä hallinnollisesti osaksi HUS Psykiatriaa alkaen. Päätöksellä haetaan toimialajohtamisen vahvistamista, kustannustehokkuutta sekä n ja Helsingin kaupungin psykiatrian toimintojen harmonisoimista etenkin Laakson yhteissairaala suunnittelussa. HUSin sisäisesti sairaanhoitoalueiden välillä hallinnollisesti siirtyvien toimintojen toimintakulut ovat noin 31 milj. euroa vuonna Sairaaloiden työnjaon muutokset sisältyvät tulosalueiden käyttösuunnitelmiin, jotka hallitus vahvistaa joulukuussa valtuuston hyväksyttyä kuntayhtymätasoisen talousarvion. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita n kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2017 vuoden 2018 talousarvion hyväksymisen yhteydessä tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuodelle 2018 eikä niihin esitetä merkittäviä muutoksia vuodelle Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin, sähköisiin etäasiointipalveluihin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Vuonna 2018 HYKSissä ja Porvoossa käyttöönotetun psykiatrian toimenpidekirjauksiin perustuvan tuotteistuksen ja hinnoittelun käyttö laajenee koko HUS-piirin psykiatriaan (pl. lasten psykiatria) vuoden 2019 alusta alkaen. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2019 ja tavoitteena on, että palvelut voidaan tuottaa kustannusvastaavin, kilpailukykyisin hinnoin eikä jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palveluiden määrä kasvaa. Lisäksi tavoitteena on, että kilpailukykyiset palvelut houkuttelevat uusia palveluiden käyttäjiä ja muiden maksajien laskutus kasvaa. Tehokas kustannusten hallinta ja parantuva tuottavuus mahdollistavat strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannustason nousua pienempi nykyisellä volyymitasolla.

38 Pöytäkirja 38 (86) Hoitopalveluiden hinnat on määritetty perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan sekä palveluiden tuotehinnoissa, että käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiiteiden ja polikliinisten toimenpiteiden välisuoritehinnoissa ts. välisuoritehintoihin perustuva suoriteperusteinen laskutus sisältää tuottavuustavoitteen täysmääräisesti. Tuottavuustavoite vuodelle 2019 on HYKSin ja Hyvinkään sairaanhoitoalueilla 1,4 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 1,1 % sekä Porvoon sairaanhoitoalueella 1,0 %. Tulosalueiden vastuulla on sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnoittelu ja tuotekohtaisen tuotantosuunnitelman laadinta talousarvion tuloraamin asettamat rajoitukset ja tavoitteet huomioiden (ml. tuottavuustavoitteet). Tuotehinnoittelussa ja tuotantosuunnitelmien laadinnassa käytetään Ecomed PP-ohjelmistoa. Kuntayhtymätasolla sairaanhoidollisten palvelutuotteiden keskimääräisten tuotehintojen muutos ei saa ylittää sallittua hintatasonmuutosta, mikä on - 2,58 % vuoden 2018 vertailukelpoiseen ennusteeseen verrattuna. Sallitun hintatasonmuutosprosentin muodostuksessa on huomioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2019, Apotin käyttöönoton kertaluontoinen kustannusvaikutus, vuoden 2018 ennustettu ylijäämä sekä tuottavuustavoite vuodelle Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2019 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Potilasvahinkovakuutus siirtyi jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi vuoden 2015 alusta. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella vastaavalla tavalla kuin edeltävinä vuosina. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2019 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa yli 70 % HUSin toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUSin strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, potilashotelli sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) sekä Päivystysapu puhelinpalvelun ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUSin tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoi-

39 Pöytäkirja 39 (86) topäivät ovat HUSin muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2019 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2018 talousarvio, johon on lisätty talven 2018 palkkaratkaisun tuoma kustannustason muutos siltä osin, kun se ylittää syksyn talousarvioon sisällytetyn tason. Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan. Huomioidaan vuoden 2019 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua. Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena kilpailukykysopimuksen HUS-tasoisia arviolaskelmia sekä peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta ,6 % (2018 0,6 %) kuitenkin vain siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Apotin käyttöönotto ja päällekkäiset potilastietojärjestelmät (kertaluontoinen vaikutus vuoden 2019 kustannuksiin ja tuottavuuteen). Huomioidaan uusien vuodelle 2019 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Talousarvion raamiin ei sisälly erillistä rahoitusta uusiin toiminnallisiin muutoksiin. Huomioidaan vuoden 2019 tuottavuustavoite 1,5 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2019 yhteensä noin 0,9 % vuodesta Väestön kasvu on voimakkaampaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 2,6 % vuodesta 2018 vuoteen 2019). Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2017 vuoteen 2018 on 1,30 % ja vuodesta 2018 vuoteen ,26 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvavatkin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2019 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 1,13 %. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2019 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 617,8 miljoonaa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUSin

40 Pöytäkirja 40 (86) välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2017 tilinpäätökseen on 4,5 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2018 talousarvioon verrattuna kasvu on 3,9 % ja palkkaratkaisulla oikaistuun 2018 lähtötasoon 3,6 %. Ilman Apotin käyttöönottoon liittyviä kertaluontoisia kustannuksia vuosimuutos on 2,2 %. Vuoden 2019 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, ettei vuoden 2018 talousarvio merkittävästi ylity. Vuoden 2018 lähtötasossa on huomioitu alkuvuodesta syntyneen palkkaratkaisun vaikutukset kustannusrakenteeseen. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUSin strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Talousarvioesityksessä 2019 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: - Helsingin kaupungin Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystyspoliklinikkojen, päivystys- ja valvontaosastojen sekä päivystystä tukevien osastojen toimintojen siirtyminen osaksi HYKS-sairaanhoitoalueen toimintaa alkaen + 60,8 milj. euroa - Anestesiassa tapahtuvan suun- ja hampaiden hoidon keskittäminen HUS-alueella alkaen + 2,2 milj. euroa

41 Pöytäkirja 41 (86) - Helsingin Diakonissalaitoksen lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon siirtäminen HUSin vastuulle alkaen + 0,6 milj. euroa - Kunnilta siirtyvän Luona Oy:n laskutuksen keskittäminen Päivystysapu toimintaan HYKS Akuuttiin alkaen +0,5 milj. euroa. Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa 64,2 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa milj. euroa % vaikutus Talousarvio ,0 Uuden palkkaratkaisun vaikutus, JK-osuus 4,8 0,3 % Vuoden 2018 lähtötaso 1 561,8 Tuotantovolyymin kasvu sekä palvelujen saatavuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen kohdistuvat hankkeet 25,1 1,6 % Kustannustason muutos (2019 vs. 2018) 31,9 2,0 % Tuottavuustavoite ,7-1,5 % Apotin käyttöönotto ja päällekkäiset potilastietojärjestelmät, kertaluontoinen vaikutus tuottavuuteen 21,8 1,4 % Yhteensä TAE 2019 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TP 2017) 1 617,8 3,6 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 64,2 4,1 % Yhteensä TAE 2019 maksuosuudet 1 682,0 7,7 % milj. euroa Muutos edv TP ,2 2,8 % TP ,7 5,1 % TP ,3 3,8 % TP 2015, proforma 1 515,3 2,7 % TP 2016, proforma 1 521,6 0,4 % TP ,2 1,8 % TA 2018 alkuperäinen 1 557,0 0,6 % Vuoden 2018 lähtötaso 1 561,8 0,9 % TAE 2019 (vs. TA2018 lähtötaso) 1 682,0 7,7 % Jäsenkuntien yhteenlasketut vertailukelpoiset maksuosuudet euroa/asukas vuosina (deflatoitu ja ylijäämäpalautukset huomioitu) sekä asukaskohtaisen maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen.

42 Pöytäkirja 42 (86) *TP 2015 ylijäämän palautus huomioitu. **Vuodelle 2018 ennustettu ylijäämän palautus huomioitu. ***Kuntien kanssa sovitut työnjaolliset muutokset. Deflatointi: JMHI kuntatalous, terveydenhoito; Tilastokeskus Väkiluku vuodet , väestöennusteet 2018 ja 2019; Tilastokeskus. Talousarvio vuodelle 2018 sisältää kuntien kanssa sovittuja työnjaon muutoksia 11,2 milj. euroa. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2019 talousarviossa ovat 1682,0 milj. euroa ja ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 1002,6 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus sisältäen HUSille siirtyvät uudet toiminnot nousee 7,0 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Huomioiden vuoden 2019 alussa HUSille siirtyvien uusien toimintojen vaikutus, vertailukelpoinen asukaskohtainen kustannus nousee 0,4 % vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna ja 3,0 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot (kuntakohdistus valmisteltiin toukokuussa). Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2019 arvioitu HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus kohdistetaan kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovitut työnjaolliset muutokset vuonna Talousarviossa toimintatuottojen, tuotehintojen ja tuotekohtaisten tuotantosuunnitelmien on oltava keskenään tasapainossa ja tuotantosuunnitelmaan sisältyvien tuotemäärien tulee olla tuotettavissa suunnitteluvuoden aikana käytettävissä olevilla resursseilla. Tulosalueiden vastuulla on sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnoittelu ja tuotekohtaisen tuotantosuunnitelman laadinta talousarvion tuloraamin asettamat rajoitukset ja tavoitteet huomioiden. HUS-tasolla tuotantosuunnitelmassa laskutusosuudella painotettu volyymimuutos saa laskea korkeintaan 2,3 % vertailukelpoi-

43 Pöytäkirja 43 (86) sesta ennusteesta, kun huomioidaan jäsenkuntien maksuosuuksien muutos, toiminnalle asetettu tuottavuustavoite ja arvioitu kustannustason muutos (ml. Apotin kustannusvaikutus). Vertailukelpoisessa ennusteessa on vuoden 2018 ennusteeseen (7+5) lisätty vuodelle 2019 suunniteltujen työnjaollisten ja toiminnallisten muutosten vaikutus. Tuotehinnoittelussa ja tuotantosuunnitelmien laadinnassa käytetään Ecomed PP-ohjelmistoa, missä jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella huomioiden rullaavan 12 kuukauden toteuman mukaisen (heinä-joulukuussa 2017 ja tammi-kesäkuussa 2018) toteutuneen kuntakohtaisen palveluiden käytön sekä suunnitellut toiminnalliset muutokset. Sairaanhoitoalueiden tehtävänä on muokata ohjelmiston tuottamat tuotehinta- ja tuotekohtaiset palvelusuunnitelmaehdotukset talousarviovuoden toimintasuunnitelmia vastaavaksi. Vuoden 2019 tuotekohtaisten palvelusuunnitelmien valmistelussa on huomioitu mm. Helsingin päivystystoiminnan integrointi HYKSiin, psykiatrian (pl. lasten psykiatria) keskittäminen HUS Psykiatriaan ja gynekologisten leikkauksien siirto Porvoon sairaanhoitoalueelta HYKSiin. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mutta muutos näyttäisi tasoittuneen ja avohoidon osuus vakiintuneen hieman alle 75 % kaikista hoitojaksoista (ml. avohoidonkäynnit).

44 Pöytäkirja 44 (86) Jäsenkunnille suunniteltu HUSin oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee 2,3 % vuoden 2018 vertailukelpoiseen ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee 0,8 %. Vuoden 2018 talousarvioon verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus kasvaa yhteensä 7,9 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 3,0 %. Verrattuna vuoden 2018 vertailukelpoiseen talousarvioon (sisältäen vuoden 2019 uudet toiminnot) HUSin oman palvelutuotannon laskutus kasvaa 3,6 % ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 0,9 %.

45 Pöytäkirja 45 (86) Suunniteltu sairaanhoidollinen palvelutuotanto kaikille maksajille HUSin oman palvelutuotannon suunniteltu kokonaislaskutus kaikille maksajille laskee 1,6 % vuoden 2018 vertailukelpoiseen ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 0,2 %.

46 Pöytäkirja 46 (86) Ensihoidon kuntalaskutus 2019 Vuoden 2018 talousarvioon verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus kasvaa 8,9 % ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 5,7 %. Verrattuna vuoden 2018 vertailukelpoiseen talousarvioon (sisältäen vuoden 2019 uudet toiminnot) HUSin oman palvelutuotannon laskutus kasvaa 4,1 % ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 1,8 %. HUS tuottaa terveyskeskuspäivystystuotteita, yleislääketieteen kliinistä hammashoitoa ja siirtoviivehoitopäiviä lähinnä jäsenkunnilleen, mutta niiden laskutus ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen. Helsingin kaupungin päivystystoiminnan integrointi HYKSiin kasvattaa terveyskeskuspäivystystuotteiden määrä merkittävästi. Vuoden 2019 alusta alkaen Haartmanin sairaalan yhteispäivystyksessä on myös virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys. Terveyskeskuspäivystystuotteiden yhteenlasketun laskutuksen on suunniteltu kasvavan 77,0 % vuoden 2018 ennusteeseen ja 13,2 % vertailukelpoiseen ennusteeseen verrattuna. Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä eikä niitä sen vuoksi suunnitella talousarviossa. HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja asiakkaille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutus muille maksajille on suunniteltu olevan 191,8 milj. euroa, joka ylittää 9,5 % vuoden 2018 talousarvion ja 3,7 % vuoden 2018 ennusteen. Erityisvastuualueen laskutus on suunniteltu olevan 68,1 milj. euroa. Valtaosa (96,1 %) palveluista on HYKS sairaanhoitoalueen tuottamia. Vuoden 2019 toiminta ja talous suunnitellaan nykyisen organisatorisen rakenteen mukaisesti. Aiemmin määriteltynä tavoitteena on tulevaisuudessa siirtyä ensihoitotoiminnan keskitettyyn ohjaukseen ja organisointiin, ts. toteuttaa ensihoitotoiminnan hallinnollinen siirto yhteen tulosalueeseen. Vuoden 2019 kuntalaskutuksen suunnittelussa kapitaatioperusteena käytetään (= ) väestöpohjaa. Vuoden 2018 talousarviossa ensihoidon kuntalaskutus ja kustannukset suunniteltiin järjestämisalueittain niin, ettei kapitaatioperusteinen kuntalaskutus ylitä asetettua raja-arvoa 60 euroa per asukas. Samaa periaatetta noudatetaan myös vuonna Jotta ensihoidon osalta ei synny yli- tai alijäämää millekään järjestämisalueelle myös kustannukset tasataan sisäisellä kirjanpitoviennillä järjestämisalueelta toiselle. Toteutuneet kustannukset tasataan järjestämisalueittain viimeistään tilinpäätöksessä. HUSin johtoryhmä käsitteli kokouksessaan ensihoidon järjestämistä HUSissa ja totesi ensihoidon osalta, että toiminta, organisaatio ja budjetti sekä hinnoittelu tulisi yhtenäistää koko n alueella. Vuoden 2019 alusta ei tämä ole enää aikataulullisesti mahdollista, vaan toteutuksen tulisi tapahtua 2020 alusta. Muutoksen valmistelu sisällytetään vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan. Muut asukaslukuperusteisesti jäsenkunnilta laskutettavat palvelut Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta

47 Pöytäkirja 47 (86) HUS vastaa alueensa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä ensihoidosta. HUS:n jäsenkunnat Helsinkiä lukuun ottamatta osallistuvat toiminnan rahoittamiseen asukaslukuperusteisesti. Helsingiltä sekä muiden en kuntien alueelle suuntautuneista hälytyksistä veloitetaan hälytyskohtainen maksu. HYKS Akuutti -tulosyksikkö vastaa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvän ensihoidon lääkärihenkilökunnan toimintakuluista. Myrkytystietokeskus Kuntayhtymän vastuulla olevat Myrkytystietokeskuksen ja sen yhteydessä toimivan teratologisen tietopalvelun kulut laskutetaan vuonna 2019 vuoden 2017 toteutuneiden kokonaiskustannusten ja asukasluvun perusteella. Myrkytystietokeskus ja teratologinen tietopalvelu ovat HYKS Akuutti tulosyksikön toimintaa. Arvio vuoden 2019 palvelun kokonaiskustannuksista on euroa ( euroa vuonna 2018), josta jäsenkuntien osuus on euroa ( euroa vuonna 2018). Potilasvakuutus Potilasvakuutuksella katetaan kaikki potilaan hoidosta mahdollisesti aiheutuvat potilasvahinkolain mukaan korvattavat henkilövahingot, jotka tapahtuvat ko. n toiminnassa sekä sen jäsenkuntien perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Potilasvakuutuksesta korvataan myös kuntien vammaispalvelulain nojalla tekemät takaisinsaantivaatimukset. Hammaslääketieteen opetustoiminta Hammaslääkäreiden erikoistumis- ja perusopetus on integroitu hallinnollisesti ja toiminnallisesti HYKSin suu- ja leukasairauksien klinikkaan, pää- ja kaulakeskuksen tulosyksikköön. Hammaslääkäreiden erikoistumis- ja perusopetukseen on talousarviossa varattu euroa, joka laskutetaan asukaslukuperusteisesti jäsenkunnilta. Päivystysapu Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt kansallisen Päivystysapu - hankkeen, jonka tarkoituksena on saada palvelunumero käyttöön valtakunnallisesti vuoteen 2020 mennessä. HUSissa Päivystysapu hanketta on aktiivisesti kehitetty vuoden 2017 alusta alkaen strategisena kehittämishankkeena. Vuoden 2019 alusta alkaen HUS tuottaa päivystysavun palvelut Helsinkiä lukuun ottamatta kaikille Uudenmaan alueen kunnille. Alla on esitetty yhteenveto jäsenkunnilta asukaslukuperusteisesti laskutettavista eristä:

48 Pöytäkirja 48 (86) euroa TP 2016 TP 2017 TA 2018 ENN2018 TAE 2019 Myrkytystietokeskus Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta Ensihoitotoiminta Potilasvakuutus Hammaslääketieteen opetustoiminta Päivystysapu YHTEENSÄ Tarkemmat kuntakohtaiset asukaslukuperusteiset veloitukset on esitetty talousarvioasiakirjan liitteissä 3, 4, 5, 6, 7 ja 8. Kalliin hoidon tasaus Talousarviovuoden aikaisia erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia tasataan jäsenkuntien kesken. Vuonna 2019 kalliin hoidon piiriin kuuluvat kaikki ne jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden hoidon kustannukset koko HU- Sissa ylittävät euroa kalenterivuodessa. Vuoden 2017 toteutunut tasauslaskutuksen maksu oli 49,49 euroa/asukas (2016: 49,17 euroa/asukas). Jäsenkunnilta kannetaan kalliin hoidon tasausta varten ennakkomaksua 28 euroa/asukas, (28 euroa/asukas vuosina ). Tasaus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Kalliin hoidon tasausmaksu on HUSille taseen kautta kulkeva läpikulkuerä. Talousarvion 2019 avainlukuja Kalliin hoidon tasausmaksu TP 2016 TP 2017 TA 2018 TAE 2019 Potilaiden lukumäärä Toteutunut tasauslaskutus /asukas 49,17 49,49 Ennakkolaskutus /asukas 28,00 28,00 TP 2017 / TP 2016 TA 2018 / TP 2017 TAE 2019 / TA 2018 TA 2019 / ENN 2018 Laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi 4,1 % -0,2 % 5,7 % 2,8 % Laskutusosuudella painotettu toimintavolyymi vertailukelpoinen 0,2 % Sitovat nettokulut 1,9 % 0,3 % 9,3 % 8,0 % Vertailukelpoiset sitovat nettokulut ilman v uusia toimintoja 5,2 % 3,9 % Jäsenkuntien maksuosuus ylijäämän palautuksella huomioituna 1,8 % 0,6 % 8,0 % 5,4 % Jäsenkuntien maksuosuus ilman v.2019 uusia toimintoja 3,9 % -0,8 % Toimintatuotot yhteensä "proforma" 5,2 % 2,7 % 8,2 % 3,4 % Toimintakulut 5,3 % 3,1 % 9,7 % 5,5 % Vertailukelpoiset toimintakulut 3,4 % -0,5 % 3,2 % -0,8 %

49 Pöytäkirja 49 (86) Talousarvioesityksen 2019 tuloslaskelma Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2017 TAE Taulukossa esitetty, 2019 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2018 ennuste ( 7+5 ) on laadittu yksikkökohtaisesti syyskuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun ja osittain elokuun toteumaan. Ennusteessa on huomioitu kesäkuussa 2018 tehty jäsenkuntapalautus 32,5 milj. euroa ja hallituksen esityksen mukainen tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettava vuoden 2018 ylijäämän palautus jäsenkunnille (arvio 7+5 ennusteessa 34,0 milj. euroa). Koska HUSille siirtyy merkittävä määrä uusia toimintoja vuonna 2019, eivät vuosien 2018 ja 2019 luvut ole vertailukelpoisia keskenään. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2017 TA 2018 ENN 2018 TAE 2019 Muutos % TAE19/ ENN18 Muutos % TAE19/ TA18 Toimintatuotot ,4 % 8,2 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,4 % 8,0 % Toimintakulut ,5 % 9,7 % Toimintakate ,5 % -17,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,9 % 3,8 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % -1,9 % Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,0 % 0,0 % Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2017 TA 2018 ENN 2018 Alla on esitetty vertailukelpoinen tuloslaskelma, jossa vuoden 2019 talousarvio on esitetty ilman jäsenkunnilta HUSille siirtyviä uusia toimintoja. Vertailukelpoinen TAE 2019 ilman uusia toimintoja Muutos % TAE19/ ENN18 Muutos % TAE19/ TA18 Toimintatuotot ,2 % 4,5 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,3 % 3,9 % Toimintakulut ,7 % 5,8 % Toimintakate ,7 % -18,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,9 % 3,8 % Vuosikate ,2 % -20,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % -2,2 % Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,0 % 0,0 %

50 Pöytäkirja 50 (86) Tuloslaskelma (1 000 euroa) ENN 2018 Vertailukelpoinen TAE 2019 ilman uusia toimintoja Muutos % Vertailukelponen TAE19/ ENN18 Uudet toiminnot 2019 TAE 2019 Muutos % TAE19/ ENN18 Toimintatuotot ,2 % ,4 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,3 % ,4 % Toimintakulut ,7 % ,5 % Toimintakate ,7 % ,5 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,9 % ,9 % Vuosikate ,2 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % ,1 % Satunnaiset erät 0 0,0 % 0 0 Tilikauden tulos ,0 % ,0 % Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2017 TAE 2019 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP 2017 TAE Vuoden 2018 ennusteessa on huomioitu kesäkuussa tehty jäsenkuntapalautus (32,5 milj. euroa) sekä hallituksen esityksen mukainen tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jäsenkunnille suoritettava vuoden 2018 ylijäämän palautus 20 milj. eurolla. (arvio 7+5 ennusteessa 34,0 milj. euroa). Ennusteen 2018 Muut toimintatuotot sisältävät myös Töölön sairaalakiinteistön myyntivoiton (38,5 milj. euroa). Ennusteen 2018 muut toimintatuotot ilman em. Töölön kiinteistön myyntivoittoa ovat 12,8 milj. euroa. Vuodet 2019 ja 2018 eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska 2019 talousarvioesitys sisältää merkittävän määrän uusia HUSille siirtyviä toimintoja.

51 Pöytäkirja 51 (86) Toimintatuotot Alla olevassa taulukossa on esitetty 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimintatuottojen muutokset 2018 talousarvioon sekä 2018 ennusteeseen verrattuna. Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Muutokset jäsenkuntien maksuosuuteen Valikoima/hinta- ja määräeron muutos (sis. tuottavuustavoitteen) ,7 % ,8 % Ylijäämän palautus jäsenkunnille 0 0,0 % ,5 % Helsingin kaupungin päivystys, JK-osuus ,8 % ,6 % Yleisanestesiahoidon siirto kunnilta ,1 % ,1 % Helsingin diakonissalaitoksen lasten ja nuorisopsykiatria ,0 % 600 0,0 % Päivystysapu, kapitaatioveloitus 2019 alkaen ,1 % ,1 % Päivystysavun kotiutus, kuntien ostopalvelu 550 0,0 % 550 0,0 % Muut uudet toiminnot Helsingin päivystys, muu kuntamyynti ,7 % ,7 % Helsingin päivystys, Kuvantaminen+HUSLAB ,6 % ,6 % Helsingin välinehuolto ,2 % ,2 % Nurmijärven röntgen ,0 % 381 0,0 % Helsingin sote-tarvikelogistiikan liikkeenluovutus ,1 % 0 0,0 % Apteekin uudet kunta-asiakkaat 880 0,0 % 880 0,0 % Muut muutokset toimintatuotoissa Terveyskeskuspäivystys, pl. Helsinki ,1 % ,1 % Muut sairaanhoidolliset palvelut ja myyntitulot ,3 % ,7 % Ulkoiset vuokratilat, Tilakeskus ,1 % ,0 % Töölön sairaalakiineistön myynti 0 0,0 % ,7 % Ensihoito ,1 % ,1 % Maksutuotot ,4 % ,4 % Tuet ja avustukset ,1 % ,3 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % ,0 % Muut ,2 % ,0 % Talousarvio ,2 % ,9 % Myyntituotot Talousarvio 2018 Ennuste 2018 (7+5) Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUSin toiminnan kokonaisrahoituksesta 70,8 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut

52 Pöytäkirja 52 (86) sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUSin kokonaisrahoituksesta on 18,3 %. Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien tukipalvelutulosalueiden tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUSin tuotoista on 5,1 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,0 % HUSin tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUSin hallitus jätti korottamatta vuoden 2016 alussa potilailta perittävien asiakasmaksujen hintoja erilliskorotuksen verran. Vuoden 2018 asiakasmaksuja korotettiin siten, että korotuksen kustannusvaikutus pelkkiin indeksitarkistuksiin verrattuna oli 10 milj. euroa. Vuoden 2019 alusta asiakasmaksuihin ei tehdä korotuksia. HUSin vuoden 2019 asiakasmaksujen ja asiakasmaksuasetuksessa säädettyjen palvelujen enimmäismaksujen tuottoja kerryttävä ero on arviolta n. 5 milj. euroa vuodessa. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUSin kokonaistuotoista on 3,9 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUSin kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUSin kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Toimintakulut Henkilöstökulut Henkilöstökulujen (palkat ja palkkiot + henkilösivukulut) osalta kustannustason nousun vuodesta 2018 vuoteen 2019 arvioidaan olevan 2,9 %. Koko

53 Pöytäkirja 53 (86) vuoden kustannustason muutosarvio palkoissa ja palkkioissa on 3,4 %, josta palkankorotusvaikutus on 1,73 %, keskimääräinen palkkaliukuma 0,2 %, harkinnan varainen järjestelyerä 0,5 % ja lomarahan tilinpäätösjaksotus joulukuulle 0,93 %. Lomarahan maksu palautuu normaalille tasolle kesällä 2020 ja siitä jaksotetaan tilinpäätökseen 2019 ansaittu kertymä 9 kk. Henkilösivukuluprosentiksi arvioidaan 21,98 % (TA ,57 % sis. Varhemaksun). Henkilösivukulujen kustannustason puolestaan arvioidaan laskevan -2,5 %. Henkilöstökulut kasvavat vuonna 2019 vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna yhteensä 7,3 % ja talousarvioon 2018 verrattuna 8,8 %. Henkilöstökulujen yhteismäärän kasvu aiheutuu suurimmalta osin HUSille vuoden 2018 aikana ja uusista vuoden 2019 jäsenkunnilta siirtyvistä toiminnoista sekä kilpailukykysopimuksen lomarahapalautuksen ja palkkaratkaisun tuomista kustannustason korotuspaineista. Palveluiden ostot Vuodelle 2019 on budjetoitu palveluiden ostoihin 407,3 milj. euroa. Summa on 4,6 % suurempi kuin ennuste 7+5 vuodelle 2018 ja 15,2 % suurempi kun talousarvio Palveluiden ostoissa on nähtävissä varautumista Apotin käyttöönottoon esim. sijaiskustannusten muodossa ja vuoden 2018 talousarvioon nähden kuluvan vuoden toteumassa on voimakasta kasvua sairaanhoidollisissa palveluostoissa muilta sairaanhoitopiireiltä (tammisyyskuu +8,6 milj. euroa). Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 449,2 milj. euroa, mikä on 1,5 % vähemmän kuin vuoden ennuste ja 5,0 % suurempi kuin talousarvio Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2018 ennusteesta on yhteensä 21,1 milj. euroa (25,3 %) ja se muodostuu enimmäkseen ulkoisten vuokratilojen kuluista esim. Uusi lastensairaala, Haartmanin ja Malmin päivystystilat, Töölön sairaalan myynti ja toiminnan siirtyminen vuokrakohteeksi, uusia vuokratiloja Pasilasta sekä psykiatrian tiloja Välskärinkadulta. Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna.

54 Pöytäkirja 54 (86) milj. euroa TAE 2019 ENN 2018 Muutos TAE Muutos % Vertailukelpoiset toimintakulut TAE 2019 vs ennuste (ilman uusia tai siirtyviä toimintoja ja kilpailukykysopimuksen vaikutusta) 2 141, ,2-17,3-0,8 % Uudet toiminnot/toiminnalliset muutokset 2019 yhteensä (Apotin käyttöönotosta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset) 31,2 Kilpailukykysopimuksen ja vuoden 2018 palkkaratkaisun vaikutus vuodelle 2019 (palkkakehitys +24, lomaraha +9,5, sivukulut -10 milj. ) 23,5 Vertailukelpoiset toimintakulut TAE 2019 vs ennuste (ilman siirtyviä, työnjaollisia toimintoja) 2 195, ,2 37,4 1,7 % Jäsenkunnilta siirtyneet toiminnot kesken vuotta 2018 Helsingin soteviraston tarvikelogistiikka ,8 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot vuonna 2019 Haartmanin ja Malmin sairaaloiden päivystysintegraatio ,7 Helsingin kaupungin välinehuolto ,4 Anestesiassa tapahtuvan suun- ja hampaiden hoidon keskittäminen (siirtyy Helsingiltä) 2,2 Helsingin diakonissalaitoksen lasten ja nuorisopsykiatrisen hoidon keskittäminen 0,6 Nurmijärven röntgentoiminnan siirto Kuvantamiselle 0,4 Päivystysapuhankkeen kunnilta siirtyvän Luona Oy:n laskutus 0,6 Apteekin toiminnan laajentuminen (Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula) 0,7 Osastofarmasia (Hyvinkää, Tuusula) 0,2 Helsingin kaupungin laitoshuollon alihankintasopimuksen kilpailutus II 0,6 Sairaalalogistiikan laajeneminen, Helsinki 1,0 Jäsenkunnilta/-kunnille siirtyvät toiminnot yhteensä 82,2 Toimintakulut yhteensä tuloslaskelmassa 2 277, ,2 119,6 5,5 % Toimintakulumuutokset yhteensä 136,9 Uudet toiminnot yhteensä ilman kilpailukykysopimuksen vaikutusta 113,4 Rahoituserät ja poistot Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut laskevat 17,3 milj. euroa (-0,8 %) vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna. Taulukossa on eritelty HUSille siirtyvien uusien toimintojen vaikutus. Näiden lisäksi on eritelty kilpailukykysopimuksen ja vuoden 2018 palkkaratkaisun vaikutukset sekä Apotin käyttöönotosta aiheutuvat kertaluontoiset kulut vuonna Korkotuotot ja kulut on budjetoitu syyskuun 2018 alun korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,0 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Kuntakohtaiset arviot maksettavasta korosta esitetään liitteessä 12. Vuoden 2019 arvioitu poistotaso 106,0 milj. euroa laskee 1,9 % vuoden 2018 talousarvioon ja 2,1 % vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna. Muutos perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen määrässä tapahtui selkeä tasonlasku vuonna 2018, kun muutaman vanhan rakennusinvestoinnin poisto-ohjelma päättyy vuosien aikana. Lisäksi vanha potilastietojärjestelmä tulee täysin poistetuksi ennen Apotti-järjestelmän käyttöönottoa. Poistojen laskennassa on

55 Pöytäkirja 55 (86) Henkilöstösuunnitelma noudatettu talousarvioasiakirjassa liitteenä 11 esitettävää poistosuunnitelmaa, joka pohjautuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistukseen. Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on tukea HUS:n strategiasta johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös ennakoida ja ohjata organisaation toimintaa niin, että henkilöstöresurssit on kohdennettu potilas- ja toimintalähtöisesti. Henkilöstösuunnittelun pääpaino on HUSin tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisen toimenpiteissä, joilla pyritään siihen, että HUS on arvostettu ja ammattimaisesti johdettu työpaikka, jossa työtä tekevät alansa parhaat osaajat. Lisäksi tulevan vuoden suunnitelmissa näkyvät liikkeenluovitukset, joista suurimmat ovat vuoden alussa tapahtuva Haartmanin ja Malmin päivystysintegraatio siirtyminen osaksi HUSia sekä Helsingin kaupungin välinehuollon siirtyminen HUSin toiminnaksi. Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on edellytys HUSin tavoitteiden saavuttamiselle sekä laadukkaalle, vaativaa erikoissairaanhoidon osaamista vaativalle potilashoidolle. Vuoden 2019 avaintavoitteena on, että HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka. Tavoitteena on, että HUS on olla toimialansa arvostetuin työnantaja, jonka henkilöstö on sitoutunutta ja joka onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Osaavan henkilöstön rekrytoitumista ja palveluksessa pysymistä edistää HUSin tunnettu ja vetovoimainen työnantajakuva, jonka kehittämiseen panostetaan. Esimiesten rekrytointiosaamista kehitetään varmistamaan ammattitaitoisen ja tarpeenmukaisen henkilöstön saatavuus. Vuodelle 2018 budjetoitu henkilöstövastuun mukainen henkilöstömäärä (31.12.) on henkilöä. Henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2019 olevan henkilöä. Henkilötyövuosia on vuodelle 2019 budjetoitu ,3 (TA 2018: ,0, Ennuste 2017: ,0). Talousarvioesitykseen sisältyvät henkilötyövuodet kasvavat 3,8 % vuoden ennusteesta ja kasvavat 5,7 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2019 työpanos on mitoitettu talousarvioon sisältyvän palvelutuotannon mukaisesti huomioiden 1,5 %:n tuottavuustavoite ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien henkilötyövuosien vertailukelpoinen muutos vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset henkilötyövuodet nousevat 61,6