Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology
|
|
|
- Katriina Lattu
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38. Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications ( ov) Syksy Luento: Adaptiiviset koraimet I prof. Timo Laakso Vastaanotto torstaisin klo - Huone G, puh Sähköposti: timo.laakso@hut.fi Adaptiivinen FIR-korain (LM ) Viimeksi tarkasteltiin ideaalisen koraimen z-siirtofunktiota. Z-siirtofunktion kompleksisuutta ei raoitettu, a se oli yleensä paitsi rekursiivista muotoa myös ääretön asteluvultaan. Seuraavassa raoitutaan äärellisen pituiseen FIR-koraimeen. Ensin ohdetaan matriisinotaation avulla ideaalinen MMSEratkaisu. Tämän pohalta kehitetään gradienttityyppinen iteratiivinen ratkaisumenetelmä matriisiyhtälölle oka yksinkertaistuu aikanaan käyttökelpoiseksi LMS (least mean square)-adaptointi-algoritmiksi. LMS-algoritmi on pohana useimmille käytännön lineaarisille a takaisinkytketyille (DFE-)koraimille Teletekniikan laboratorio Sivu Received signal Receive filter Adaptiivisen koraimen rakenne Adaptive FIR equalizer Training signal generator Error - + Decisions Adaptiivisen lineaarisen koraimen perusrakenne on Kuvassa -. e k...adaptiivisen lin. koraimen rakenne Alkupään vastaanottosuodatin on yleensä alipäästösuodatin, oka poistaa kohinaa Adaptiivinen (lineaarinen) korain toteutetaan yleensä FIRrakenteella Koraimen kertoimia ohataan virhesignaalilla. Virhesignaali muodostetaan Alustusvaiheessa (training mode) lähettämällä tunnettu testisignaali Seurantavaiheessa (tracking mode) käyttämällä hyväksi menneitä päätöksiä. Virheelliset päätökset (alle %) eivät uuri haittaa Teletekniikan laboratorio Sivu Teletekniikan laboratorio Sivu 4
2 a k Adaptiivisen DFE-koraimen rakenne P(z) n k Lähetyssuodin+kanava r k C(z) Päätöstakaisinkytkennnän sisältävän kantataauisen DFEkoraimen diskreettiaikainen mallin perusrakenne on Kuvassa Teletekniikan laboratorio Sivu 5 u k Prekursorikorain Postkursorikorain q k D(z) e k a k...adaptiivisen DFE-koraimen rakenne Adaptointi perustuu virhesignaaliin missä on alustusvaiheessa tunnettu symbolisekvenssi a seurantavaiheessa vastaanottimen päätössekvenssi. Prekursorin N-tappinen siirtofunktio on muotoa (Huom! Kanava-lähetyssuodin on nyt P(z) a korain C(z) ) m Cz ( ) = cz ( 3. ) m m= ( N ) (käytännössä kausaloitava N viiveellä). Postkursori on M m Dz () = dz ( 4.) m= Tämä toteutetaan M-tappisella FIR-rakenteella. m..998 Teletekniikan laboratorio Sivu 6 3 FIR-koraimen MSE-ratkaisu (LM..) r k+l- r k+l- r k-l r k+l T T T T Johdetaan N-tappisen FIR koraimen (.) MSE. Määritellään ensin kerroinvektori c = c -L c -L+ c -L+ c L [ c L c cl]..998 Teletekniikan laboratorio Sivu 7 T ( 5. ) missä ovat FIR-suotimen kertoimet, N = L+ a N oletetaan parittomaksi. q k FIR-koraimen MSE-ratkaisu Vastaavat suodatettavat koraimen input-näytteet hetkellä k kootaan samanmittaiseksi vektoriksi: T [ r r r ] r k = k + L k k L Virhesignaali saadaan muotoon e = a q = a cr T ( 7. ) k k k k k ( 6. ) Yleisesti kaikki suureet ovat kompleksiarvoisia. Oletetaan lisäksi että kaikki signaalit ovat nollakeskiarvoisia a (laaassa mielessä) stationäärisiä eli niiden stokastiset ominaisuudet eivät muutu aan funktiona Teletekniikan laboratorio Sivu 8 4
3 ... FIR-koraimen MSE-ratkaisu Neliövirhe voidaan työstää muotoon (Haroituksissa!) H H H E e = E a Re c E a r + c E r r c [ ] [ ] [ ] H H = E[ ak ] { } + { } [ ] k k k k k k Re ca cφc ( 8. ) missä yläindeksi H merkitsee hermitointia eli transponointia a konugointia. Lisäksi määritellään ristikorrelaatiovektori [ r ] a= E a k k ( 9. ) a autokorrelaatiomatriisi Φ Φ Φ ( N ) Φ Φ H Φ = E[ rr k k ] = Φ Φ N (. )..998 Teletekniikan laboratorio Sivu 9 Autokorrelaatiomatriisi Autokorrelaatiomatriisilla on tärkeitä ominaisuuksia: ) on Hermiten (hermiittinen) matriisi, eli Φ H = Φ T* = Φ (os Φ on reaalinen, se on symmetrinen). ) on Töplitz-matriisi eli diagonaalin suuntaisilla alidiagonaaleilla on sama elementti. Autokorrelaatiofunktion arvo riippuu siis vain korreloitavien viive-erosta: Φ = E[r k+ r k* ] 3) on positiivi-semidefiniitti eli mille tahansa vektorille x x H Φx on positiivinen a on siten tulkittavissa neliölliseksi pituusmitaksi Teletekniikan laboratorio Sivu 5 Optimaalinen MMSE-ratkaisu Tarkastellaan kaavan (.8) neliövirhelauseketta kun FIRsuotimen pituus on a signaalit ovat reaaliarvoisia. Saadaan [ k ] E[ k ] E e = a ac+ Φ c a = E a r, = r ( 4. ) [ k k] Φ E[ k] Tämä voidaan helposti täydentää muotoon E [ ek ] = E[ ak ] a / Φ + Φ( a / Φ ac / Φ + c ) = E[ ak ] a / Φ + Φ( c a/ Φ) osta nähdään että MSE:n minimoiva ratkaisu c:lle on..998 Teletekniikan laboratorio Sivu...Optimaalinen MMSE-ratkaisu Tämä yksinkertainen tulos on voidaan yleistää kompleksiseen vektoritapaukseen: LM Har. -4 Johda kertomalla auki, että E [ ek ] E[ ak ] H H = a Φ a+ ( Φ a c) Φ( Φ a c) ( 5. ) on yhtäpitävä (.8:n kanssa). Koska Φ on positiivi-semidefiniitti, kaavan (.5) viimeinen termi on aina ei-negatiivinen eli pienimmillään nolla. Optimiratkaisu saadaan siis valitsemalla x = Φ a c = copt = Φ a ( 6. ) Ratkaisu (os se on olemassa) on aina yksikäsitteinen Teletekniikan laboratorio Sivu 6
4 ...Optimaalinen MMSE-ratkaisu Edelläsaatu ratkaisu (.6) minimoi lausekkeen (.5) MSE:n, sillä muut termit eivät riipu kerroinvektorista c. Minimi-MSE:ksi saadaan H [ a ] Φ E[ a ] H ξ min = E a a = a c ( 7. ) k k opt MSE:n yleinen kaava saadaan siis muotoon E[ ] = ξ min + ( Φ a c) Φ( Φ a c) ( 8. ) H e k MSE riippuu suoraan siitä, kuinka lähellä c on optimia. MSE:n kuvaaa on (hyper)paraboloidi N-ulotteisessa avaruudessa. Optimiratkaisu (.6) voidaan ohtaa myös derivoimalla MSE:n lauseke vektorin c suhteen a asettamalla derivaatta nollaksi (ks. kiran Har. -5). Tulos on tietysti sama Teletekniikan laboratorio Sivu 3 MSE-gradienttialgoritmi (LM..3) Kaavan (.6) optimikerroinvektori löydetään matriisinkäännöllä eli ratkaisemalla lineaarinen yhtälöryhmä oka riippuu autokorrelaatiomatriisin Φ termeistä (autokorrelaatiofunktion Φ arvoista) a ristikorrelaatiovektorista a. Jos kerroinvektoria oudutaan päivittämään usein (niinkuin oletetaan), se on työläs tapa, a lisäksi siinä voi tulla numeerisia (laskentatarkkuus-)ongelmia. Lisäksi autokorrelaatio- a ristikorrelaatiotermit täytyy tuntea (tai estimoida) Teletekniikan laboratorio Sivu 4 7 Suoran ratkaisun siasta etsimme iteratiivista algoritmia, oka vähitellen lähestyy optimiratkaisua. Ratkaisu perustuu siihen perustulokseen että optimikerroinvektori on yksikäsitteinen a virhepinta (MSE:n kuvaaa kerroinvektoriavaruudessa) on unimodaalinen, eli sillä on vain yksi globaali minimi (ei paikallisia ääriarvoa!). Tällöin voidaan MSE-käyrää pitkin edetä aina negatiivisen gradientin suuntaan eli alamäkeen optimiratkaisua kohti. c Too large step size c opt c Negative of gradient for small step size c Kuva -3 havainnollistaa gradienttialgoritmin periaatteellista toimintaa (kaksiulotteinen tapaus) Teletekniikan laboratorio Sivu Teletekniikan laboratorio Sivu 6 8
5 MSE-gradienttialgoritmi (MSEG) voidaan esittää muodossa [ e ] c = c β + c E k ( 7. ) missä c + a c ovat uusi a vanha kerroinvektori, β on askelparametri (/ on mukana otta seuraavat kaavat sievenevät) a nablalauseke on MSE-virhepinnan gradientti. Derivoimalla MSE:n lauseke saadaan (ks. kiran Har. -5) [ e k ] c E = Φ c a ( 5. ) olloin algoritmi (.7) saadaan muotoon c = c + a c = + I c + β( Φ ) ( βφ) βa ( 8. )..998 Teletekniikan laboratorio Sivu 7 Esimerkki -: tutkitaan taas reaalista skalaaritapausta (Esim. -), olloin MSEG-algoritmi saadaan muotoon c + = ( βφ ) c + βa ( 8. ) Vähennetäänpä kummaltakin puolelta optimiratkaisu c opt a käytetään kaavaa a=φ c opt : c+ copt = ( βφ) c copt + βφcopt = ( βφ )( c c ) ( 3. a) Kun oletetaan kertoimen alkuarvoksi, voidaan (+):s ratkaisu lausua myös muodossa c c = + ( βφ ) ( c c ) ( 3. b) opt..998 Teletekniikan laboratorio Sivu 8 opt opt 9 Tästä kaavasta nähdään, että Ratkaisu suppenee aina kohti optimia (alkuarvosta riippumatta) os βφ < Tästä seuraa askelparametrille vaatimus < βφ < < βφ < < β < Φ Nopeimmin algoritmi suppenee os β=/φ : tällöin tarvitaan vain yksi iteraatio! MSEG-algoritmin suppeneminen Edellisen esimerkin tulos voidaan yleistää kompleksiarvoiseen vektoritapaukseen. Esitetään kaava (.8) muodossa c + copt = ( I βφ) c copt + βφcopt = ( I βφ)( c copt) Merkitsemällä q =c -c opt a käyttämällä alkuarvoa q saadaan ratkaisu muotoon q = + I ( βφ) q ( 3. ) Mutta milloin algoritmi suppenee? Nyt sen selvittäminen on hieman työläämpää kuin skalaaritapauksessa a matriisin ominaisarvoa a -vektoreita tarvitaan Teletekniikan laboratorio Sivu Teletekniikan laboratorio Sivu
6 ...MSEG-algoritmin suppeneminen Kaavan (.3) kerroinmatriisi voidaan esittää modaalihaotelmana ( I βφ) N = ( H βλ) v v ( 38. ) i= i missä λ i on matriisin Φ ominaisarvo (aina reaalinen a ei-neg.!) a v i vastaava ominaisvektori (v i H v i =). Termi (- βλ i ) on lausekkeen (.38) i:s suppenemismoodi. Jotta okainen moodi suppenisi, on vaadittava että suurinta ominaisarvoa vastaava moodi suppenee, mistä seuraa askelparametrin suppenemisehto < β <..998 Teletekniikan laboratorio Sivu i ( 39. ) λ max i...mseg-algoritmin suppeneminen Voidaan lisäksi osoittaa, että suppeneminen on hidasta kun ns. ominaisarvohae λ max / λ min (suurimman a pienimmän ominaisarvon suhde) on suuri. Käytännössä suuri ominaisarvohae ilmenee siten, että MSEpinnan (hyper)paraboloidin poikkipinta on litistynyt (hyper)ellipsi. Tällöin gradienttisuunta kääntyy voimakkaasti edettäessä kohti malan pohaa, olloin on pakko käyttää pienehköä askelparametria ettei aeta ohi. Kuva -6: c Direction of Direction of v negative gradient v negative gradient c c v v c..998 Teletekniikan laboratorio Sivu Ominaisarvot a tehospektri Vieläkin havainnollisempi on spektritulkinta. Voidaan osoittaa, että signaalin tehospektri asettaa raat ominaisarvohaeelle: ω ω [ Se ] λ [ Se ] min ( ) < < max ( ) ( 45. ) ω ω a tehospektrihän on autokorrelaatiofunktion Fourier-muunnos: ω ωk Se ( ) = Φ ke ( 46. ) k = Ominaisarvot riippuvat matriisin dimensioista. Voidaan osoittaa, että ominaisarvoen minimi a maksimi lähestyvät (.45):n raa-arvoa kun matriisin kokoa (eli adaptoitavan suotimen pituutta) kasvatetaan....ominaisarvot a tehospektri Suppenemisen kannalta on siten parasta, että koraimen inputsignaalin spektri on mahdollisimman tasainen (lähellä valkoista kohinaa). Jos spektrissä on yksikin nollakohta, suppeneminen hidastuu periaatteessa nollaan kun suotimen pituutta kasvatetaan. Käytännön pohakohinan takia tämä on lähinnä teoreettinen ongelma. Silti pitkien suotimien adaptointi on hidasta varsinkin kun signaalin spektri on vaihteleva Teletekniikan laboratorio Sivu Teletekniikan laboratorio Sivu 4
7 Yhteenveto 6. luennosta Tällä luennolla käsiteltiin FIR-koraimen adaptointia. Tutustuttiin mm. seuraaviin käsitteisiin MSE-virheen lauseke matriisimuodossa N-pituiselle FIRsuotimelle MSE-gradienttialgoritmi (MSEG) MSEG-algoritmin suppeneminen Askelparametrin määrittäminen Ominaisarvohae, tehospektri a suppeneminen..998 Teletekniikan laboratorio Sivu 5 3
Helsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.11 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications ( ov) Syksy 1997 6. Luento: Adaptiiviset
Helsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.11 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications ( ov) Syksy 1997 7. Luento: Adaptiiviset
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 2016
Helsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1997 12. Luento: Kertausta,
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 5 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 5 () Numeeriset menetelmät 3.4.2013 1 / 28 Luennon 5 sisältö Luku 4: Ominaisarvotehtävistä Potenssiinkorotusmenetelmä QR-menetelmä
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 6 To 22.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 6 To 22.9.2011 p. 1/38 p. 1/38 Ominaisarvotehtävät Monet sovellukset johtavat ominaisarvotehtäviin Yksi
Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Olkoon U R avoin joukko ja ϕ = (ϕ 1, ϕ, ϕ 3 ) : U R 3 kaksiulotteisen C 1 -alkeispinnan
Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu
Talousmatematiikan perusteet: Luento 14 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu Luennolla 6 Tarkastelimme yhden muuttujan funktion f(x) rajoittamatonta optimointia
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 8 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 8 () Numeeriset menetelmät 11.4.2013 1 / 35 Luennon 8 sisältö Interpolointi ja approksimointi Funktion approksimointi Tasainen
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 2016 Antti Rasila
Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu
Talousmatematiikan perusteet: Luento 13 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu Viime luennolla Aloimme tarkastella yleisiä, usean muuttujan funktioita
Iteratiiviset ratkaisumenetelmät
Iteratiiviset ratkaisumenetelmät Keijo Ruotsalainen Division of Mathematics Yleinen iteraatio Lineaarisen yhtälöryhmän iteratiivinen ratkaisumenetelmä voidaan esittää muodossa: Anna alkuarvaus: x 0 R n
Milloin A diagonalisoituva?
Milloin A diagonalisoituva? ) Oletus: A on diagonalisoituva eli D = TAT, jollakin D = diag(λ, λ 2,..., λ n ). A:n ja D:n ominaisarvot ovat samat λ, λ 2,..., λ n ovat myös A:n ominaisarvot... D e i = D
5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit
5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit Olkoon A = [a jk ] n n matriisi. Tarkastellaan vektoriyhtälöä Ax = λx, (1) missä λ on luku. Sellaista λ:n arvoa, jolla yhtälöllä on ratkaisu x 0, kutsutaan matriisin A
Helsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.11 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications ( ov) Syksy 1997. Luento: Pulssinmuokkaussuodatus
5.1. Normi ja suppeneminen Vektoriavaruus V on normiavaruus, jos siinä on määritelty normi : V R + = [0, ) jolla on ominaisuudet:
5.. Normi ja suppeneminen Vektoriavaruus V on normiavaruus, jos siinä on määritelty normi : V R + = [, ) jolla on ominaisuudet: x = x = x + y x + y, x, y V a x = a x, x V, a K (= R tai C) Esimerkki 5..
12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa
179 12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa Tarkastelemme tässä luvussa useamman muuttujan (eli vektorimuuttujan) n reaaliarvoisia unktioita : R R. Edellisessä luvussa todettiin, että riittävän säännöllisellä
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 7 8
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 7 8 Kevät 2011 1 Iteratiivisista menetelmistä Tähän mennessä on tarkasteltu niin sanottuja suoria menetelmiä, joissa (likimääräinen) ratkaisu saadaan
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 6 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 6 () Numeeriset menetelmät 4.4.2013 1 / 33 Luennon 6 sisältö Interpolointi ja approksimointi Polynomi-interpolaatio: Vandermonden
Lineaarikuvauksen R n R m matriisi
Lineaarikuvauksen R n R m matriisi Lauseessa 21 osoitettiin, että jokaista m n -matriisia A vastaa lineaarikuvaus L A : R n R m, jolla L A ( v) = A v kaikilla v R n. Osoitetaan seuraavaksi käänteinen tulos:
Luento 8: Epälineaarinen optimointi
Luento 8: Epälineaarinen optimointi Vektoriavaruus R n R n on kaikkien n-jonojen x := (x,..., x n ) joukko. Siis R n := Määritellään nollavektori 0 = (0,..., 0). Reaalisten m n-matriisien joukkoa merkitään
1 Rajoittamaton optimointi
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 7 materiaali 5 Rajoittamaton optimointi Yhden muuttujan tapaus f R! R Muistutetaan mieleen maksimin määritelmä. Funktiolla f on maksimi pisteessä x jos kaikille y
Malliratkaisut Demot
Malliratkaisut Demot 1 23.1.2017 1. Päätösmuuttujiksi voidaan valita x 1 : tehtyjen peruspöytin lukumäärä x 2 : tehtyjen luxuspöytien lukumäärä. Optimointitehtäväksi tulee max 200x 1 + 350x 2 s. t. 5x
MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.
MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat. Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2016 1 Perustuu
Luento 8: Epälineaarinen optimointi
Luento 8: Epälineaarinen optimointi Vektoriavaruus R n R n on kaikkien n-jonojen x := (x,..., x n ) joukko. Siis R n := Määritellään nollavektori = (,..., ). Reaalisten m n-matriisien joukkoa merkitään
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21
Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit
Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit Antti Rasila 2016 Ominaisarvot ja ominaisvektorit 1/5 Määritelmä Skalaari λ C on matriisin A C n n ominaisarvo ja vektori v C n sitä
4.0.2 Kuinka hyvä ennuste on?
Luonteva ennuste on käyttää yhtälöä (4.0.1), jolloin estimaattori on muotoa X t = c + φ 1 X t 1 + + φ p X t p ja estimointivirheen varianssi on σ 2. X t }{{} todellinen arvo Xt }{{} esimaattori = ε t Esimerkki
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä
1 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a
Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa
Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa Lagrangen kerroin Oletetaan aluksi, että f, g : R R. Merkitään (x 1, x ) := (x, y) ja johdetaan Lagrangen kerroin λ tehtävälle min f(x, y) s.t. g(x, y) = 0 Olkoon
Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus
Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus Lause 17 Oletetaan, että A on n n -matriisi. Oletetaan, että λ 1,..., λ m ovat matriisin A eri ominaisarvoja, ja oletetaan, että v 1,..., v m ovat jotkin
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti
Pienimmän neliösumman menetelmä
Pienimmän neliösumman menetelmä Keijo Ruotsalainen Division of Mathematics Funktion sovitus Datapisteet (x 1,...,x n ) Annettu data y i = f(x i )+η i, missä f(x) on tuntematon funktio ja η i mittaukseen
Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus
Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus 1 / 51 Lineaarikombinaatio Johdattelua seuraavaan asiaan (ei tarkkoja määritelmiä): Millaisen kuvan muodostaa joukko {λv λ R, v R 3 }? Millaisen
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2 Kevät 2012 1 Lineaarinen inversio-ongelma Määritelmä 1.1. Yleinen (reaaliarvoinen) lineaarinen inversio-ongelma voidaan esittää muodossa m = Ax +
Luento 9: Newtonin iteraation sovellus: optimointiongelma
Luento 9: Newtonin iteraation sovellus: optimointiongelma ilman rajoitusehtoja Optimointiongelmassa tehtävänä on löytää annetun reaaliarvoisen jatkuvan funktion f(x 1,x,,x n ) maksimi tai minimi jossain
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 3 Ti 13.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 3 Ti 13.9.2011 p. 1/37 p. 1/37 Epälineaariset yhtälöt Newtonin menetelmä: x n+1 = x n f(x n) f (x n ) Sekanttimenetelmä:
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-100 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 6.4.010 Sivuilla 1- on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit
1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit Olkoon A = [a jk ] n n matriisi. Tarkastellaan vektoriyhtälöä Ax = λx, (1) 1 missä λ on luku. Sellaista λ:n arvoa, jolla yhtälöllä on ratkaisu x 0, kutsutaan matriisin
5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT
5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT Ominaisarvo-ongelma Käsitellään neliömatriiseja: olkoon A n n-matriisi. Luku on matriisin A ominaisarvo (eigenvalue), jos on olemassa vektori x siten, että Ax = x () Yhtälön
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 4 To 15.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 4 To 15.9.2011 p. 1/38 p. 1/38 Lineaarinen yhtälöryhmä Lineaarinen yhtälöryhmä matriisimuodossa Ax = b
Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain
Matriisilaskenta LH4 24 ratkaisut 1 Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot jotka sisältävät vain a) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit joilla d a + b b) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit
Vektorilaskenta, tentti
Vektorilaskenta, tentti 27102017 Tentin kesto n 3 tuntia Vastaa NELJÄÄN tehtävään Jos vastaat kaikkiin, niin neljä PARASTA otetaan huomioon Kuvat vievät tilaa, joten muista kurkistaa paperin toiselle puolelle
. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-.39 Optimointioppi Kimmo Berg 8. harjoitus - ratkaisut. a)huomataan ensinnäkin että kummankin jonon raja-arvo r on nolla. Oletetaan lisäksi että
5 Lineaarinen ennustus
5 Lineaarinen ennustus Lineaarinen ennustus (linear prediction, LP) on yksi tärkeimmistä puheenkäsittelyn työkaluista Sitä voidaan eri tilanteessa käyttää eri tavoilla, mutta puheenkäsittelyn kannalta
Malliratkaisut Demo 1
Malliratkaisut Demo 1 1. Merkitään x = kuinka monta viikkoa odotetaan ennen kuin perunat nostetaan. Nyt maksimoitavaksi kohdefunktioksi tulee f(x) = (60 5x)(300 + 50x). Funktio f on alaspäin aukeava paraaeli,
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta
MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta
4. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 4. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto..25 Tarkastellaan neliömatriiseja. Kun matriisilla kerrotaan vektoria, vektorin
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 7 Harjoitus 6 Ratkaisuehdotukset 6.. Olkoon f : G R, G = {(x, x ) R x > }, f(x, x ) = x x. Etsi differentiaalit d k f(, ), k =,,. Ratkaisu:
Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 11 Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi Viime luennolla Käsittelimme matriisien peruskäsitteitä ja laskutoimituksia Vakiolla kertominen, yhteenlasku ja vähennyslasku
5 Differentiaaliyhtälöryhmät
5 Differentiaaliyhtälöryhmät 5.1 Taustaa ja teoriaa Differentiaaliyhtälöryhmiä tarvitaan useissa sovelluksissa. Toinen motivaatio yhtälöryhmien käytölle: Korkeamman asteen differentiaaliyhtälöt y (n) =
Duaalisuus kokonaislukuoptimoinnissa. Mat , Sovelletun matematiikan tutkijaseminaari, kevät 2008, Janne Karimäki
Duaalisuus kokonaislukuoptimoinnissa Mat-2.4191, Sovelletun matematiikan tutkijaseminaari, kevät 2008, Janne Karimäki Sisältö Duaalisuus binäärisissä optimointitehtävissä Lagrangen duaalisuus Lagrangen
Malliratkaisut Demo 4
Malliratkaisut Demo 4 1. tehtävä a) f(x) = 2x + 21. Funktio on lineaarinen, joten se on unimodaalinen sekä maksimoinnin että imoinnin suhteen. Funktio on konveksi ja konkaavi. b) f(x) = x (pienin kokonaisluku
Paikannuksen matematiikka MAT
TA M P E R E U N I V E R S I T Y O F T E C H N O L O G Y M a t h e m a t i c s Paikannuksen matematiikka MAT-45800 4..008. p.1/4 Käytännön järjestelyt Kotisivu: http://math.tut.fi/courses/mat-45800/ Luennot:
Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät
Matematiikan peruskurssi K3/P3, syksy 25 Kenrick Bingham 825 Toisen välikokeen alueen ydinasioita Alla on lueteltu joitakin koealueen ydinkäsitteitä, joiden on hyvä olla ensiksi selvillä kokeeseen valmistauduttaessa
KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.139 Optimointioppi Kimmo Berg 7. harjoitus - ratkaisut 1. Oletetaan aluksi, että epäyhtälöt eivät ole aktiivisia p i > 0. Tässä tapauksess KKTehdot
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta
Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo.
Lineaariavaruudet aiheita 1 määritelmä Nelikko (L, R, +, ) on reaalinen (eli reaalinen vektoriavaruus), jos yhteenlasku L L L, ( u, v) a + b ja reaaliluvulla kertominen R L L, (λ, u) λ u toteuttavat seuraavat
6.2.3 Spektrikertymäfunktio
ja prosessin (I + θl + + θl q )ε t spektritiheysfunktio on Lemman 6. ja Esimerkin 6.4 nojalla σ π 1 + θ 1e iω + + θ q e iqω. Koska viivepolynomien avulla määritellyt prosessit yhtyvät, niin myös niiden
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys
Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 10 Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi Lineaarikuvaus Esim. Yritys tekee elintarviketeollisuuden käyttämää puolivalmistetta, jossa käytetään
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 4. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 4 () Numeeriset menetelmät / 44
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 4 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 4 () Numeeriset menetelmät 21.3.2013 1 / 44 Luennon 4 sisältö Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisesta: Choleskyn menetelmä
Osittaisdifferentiaaliyhtälöt
Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoituskokoelmat 4 ja 5, kevät 2011 Palautus Eemeli Blåstenille to 23.6. klo 16.00 mennessä 1. Ratkaise Dirichlet ongelma u(x, y) = 0, x 2 + y 2 < 1, u(x, y) = y + x 2,
Ominaisarvo ja ominaisvektori
Määritelmä Ominaisarvo ja ominaisvektori Oletetaan, että A on n n -neliömatriisi. Reaaliluku λ on matriisin ominaisarvo, jos on olemassa sellainen vektori v R n, että v 0 ja A v = λ v. Vektoria v, joka
Helsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1997 8. Luento: Kaiunpoisto
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I 6.6.2013 HY / Avoin yliopisto Jokke Häsä, 1/22 Kertausta: Kääntyvien matriisien lause Lause 1 Oletetaan, että A on n n -neliömatriisi. Seuraavat ehdot ovat yhtäpitäviä.
[ ] [ ] [ ] { } [ ] Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology
![[ ] [ ] [ ] { } [ ] Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology](/thumbs/54/33212252.jpg "[ ] [ ] [ ] { } [ ] Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology")
Helsini University of Tehnology Laboratory of Teleommuniations Tehnology S-38. Signaalinäsittely tietoliienteessä I Signal Proessing in Communiations ( ov) Sysy 998 7. Luento: Adaptiiviset orjaimet II
[xk r k ] T Q[x k r k ] + u T k Ru k. }.
![[xk r k ] T Q[x k r k ] + u T k Ru k. }.](/thumbs/61/45563797.jpg "[xk r k ] T Q[x k r k ] + u T k Ru k. }.")
Mat-2.48 Dynaaminen optimointi Mitri Kitti/Ilkka Leppänen Mallivastaukset, kierros 3. Johdetaan lineaarisen aikainvariantin seurantatehtävän yleinen ratkaisu neliöllisellä kustannuksella. Systeemi: x k+
2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut
2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut m n-matriisi A Lineaarikuvaus A : V Z, missä V ja Z ovat sopivasti valittuja, dim V = n, dim Z = m (yleensä V = R n tai C n ja Z = R m tai C m ) Kuva-avaruus ja
MS-C1340 Lineaarialgebra ja
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt QR-hajotelma ja pienimmän neliösumman menetelmä Riikka Kangaslampi Kevät 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto PNS-ongelma PNS-ongelma
2 Osittaisderivaattojen sovelluksia
2 Osittaisderivaattojen sovelluksia 2.1 Ääriarvot Yhden muuttujan funktiolla f(x) on lokaali maksimiarvo (lokaali minimiarvo) pisteessä a, jos f(x) f(a) (f(x) f(a)) kaikilla x:n arvoilla riittävän lähellä
Lineaarinen optimointitehtävä
Lineaarinen optimointitehtävä Minimointitehtävä yhtälörajoittein: min kun n j=1 n j=1 c j x j a ij x j = b i x j 0 j = 1,..., n i = 1,..., m Merkitään: z = alkuperäisen objektifunktion arvo käsiteltävänä
Matemaattinen Analyysi / kertaus
Matemaattinen Analyysi / kertaus Ensimmäinen välikoe o { 2x + 3y 4z = 2 5x 2y + 5z = 7 ( ) x 2 3 4 y = 5 2 5 z ) ( 3 + y 2 ( 2 x 5 ( 2 7 ) ) ( 4 + z 5 ) = ( 2 7 ) yhteys determinanttiin Yhtälöryhmän ratkaiseminen
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt ja pienimmän neliösumman menetelmä Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 18 R. Kangaslampi QR ja PNS PNS-ongelma
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 12 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 12 () Numeeriset menetelmät 25.4.2013 1 / 33 Luennon 2 sisältö Tavallisten differentiaaliyhtälöiden numeriikasta Rungen
Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )
Määritelmä 519 Olkoon T i L V i, W i, 1 i m Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m h v 1 v 2 v m T 1 v 1 T 2 v 2 T m v m 514 sanotaan olevan kuvausten T 1,, T m indusoima ja sitä
3.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit
.4 Rationaalifunktion kulku ja asymptootit Rationaali- eli murtofunktiolla tarkoitetaan funktiota R, jonka lauseke on kahden polynomin osamäärä: P() R(). Q() Ainakin nimittäjässä olevan polynomin asteluvun
1. LINEAARISET LUOKITTIMET
1. LINEAARISET LUOKITTIMET Edellisillä luennoilla tarkasteltiin luokitteluongelmaa tnjakaumien avulla ja esiteltiin menetelmiä, miten tarvittavat tnjakaumat voidaan estimoida. Tavoitteena oli löytää päätössääntö,
Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.
Vapaus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,..., v k R n, missä n {1, 2,... }. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee: jos c 1 v 1 + c 2 v 2 +
Mat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-2.34 Lineaarinen ohjelmointi..27 Luento 5 Simplexin implementaatioita (kirja 3.2-3.5) Lineaarinen ohjelmointi - Syksy 27 / Luentorunko (/2) Simplexin implementaatiot Naiivi Revised Full tableau Syklisyys
= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.
HARJOITUS 1, RATKAISUEHDOTUKSET, YLE11 2017. 1. Ratkaise (a.) 2x 2 16x 40 = 0 (b.) 4x 2 2x+2 = 0 (c.) x 2 (1 x 2 )(1+x 2 ) = 0 (d.) lnx a = b. (a.) Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: x = ( 16)± (
Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?
Harjoitus 1, kevät 007 1. Olkoon [ ] cos α sin α A(α) =. sin α cos α Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?. Olkoon a x y A = 0 b z, 0 0 c missä a, b, c 0. Määrää käänteismatriisi
Kompleksianalyysi, viikko 5
Kompleksianalyysi, viikko 5 Jukka Kemppainen Mathematics Division Kompleksiset jonot Aloitetaan jonon suppenemisesta. Määr. 1 Kompleksiluvuista z 1,z 2,...,z n,... koostuva jono suppenee kohti raja-arvoa
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 5 Ti 20.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 5 Ti 20.9.2011 p. 1/40 p. 1/40 Choleskyn menetelmä Positiivisesti definiiteillä matriiseilla kolmiohajotelma
Sisätuloavaruudet. 4. lokakuuta 2006
Sisätuloavaruudet 4. lokakuuta 2006 Tässä esityksessä vektoriavaruudet V ja W ovat kompleksisia ja äärellisulotteisia. Käydään ensin lyhyesti läpi määritelmiä ja perustuloksia. Merkitään L(V, W ) :llä
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 7 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 7 () Numeeriset menetelmät 10.4.2013 1 / 43 Luennon 7 sisältö Interpolointi ja approksimointi Interpolaatiovirheestä Paloittainen
Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.
2. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.9.25 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x + x 2
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio. Riikka Korte Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto
Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Ylimääräinen harjoitus 6 Ratkaisut A:n karakteristinen funktio p A on λ p A (λ) det(a λi ) 0 λ ( λ) 0 5 λ λ 5 λ ( λ) (( λ) (
Optimaalisuusehdot. Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0
Optimaalisuusehdot Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0 i = 1,..., m j = 1,..., l missä f : R n R, g i : R n R kaikilla i = 1,..., m, ja h j : R n R kaikilla j = 1,..., l
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:
1 Kertaus Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa: min c 1 x 1 + c 2 x 2 + + c n x n kun a 11 x 1 + a 12 x 2 + + a 1n x n b 1 a 21 x 1 + a 22 x 2 + + a 2n x n b 2 (11) a m1 x 1 + a m2 x 2 + + a mn x n
Kanta ja Kannan-vaihto
ja Kannan-vaihto 1 Olkoon L vektoriavaruus. Äärellinen joukko L:n vektoreita V = { v 1, v 2,..., v n } on kanta, jos (1) Jokainen L:n vektori voidaan lausua v-vektoreiden lineaarikombinaationa. (Ts. Span(V
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 2 To 8.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 2 To 8.9.2011 p. 1/33 p. 1/33 Lukujen tallennus Kiintoluvut (integer) tarkka esitys aritmeettiset operaatiot
b 1. b m ) + ( 2b Ax) + (b b)
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-9 Optimointioppi Kimmo Berg 5 harjoitus - ratkaisut min Ax b (vertaa PNS-tehtävät) a x + + a n x n a) Ax b = a m x + + a mn x n = x a a m }{{}
17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.
99 17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa. Differentiaaliyhtälön x'(t) = f(x(t),t), x(t) n määrittelemän systeemin sanotaan olevan autonominen, jos oikea puoli ei eksplisiittisesti riipu
Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja
7 NELIÖMATRIISIN DIAGONALISOINTI. Ortogonaaliset matriisit Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja A - = A T () Muistutus: Kokoa n olevien vektorien