Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

2 Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa, alueelleen 1990-luvulla entistä voimakkaampana suuntautuneesta muuttoliikkeestä. Muuttajien ikä- ja tulorakenne vaikuttavat kunnan palvelujen kysyntään ja tulojen muodostukseen. Mm. näitä asioita on selvitelty aiemmin tässä sarjassa ilmestyneissä julkaisuissa (mm. Kytö: Viekö muuttoliike veromarkat vai työpaikat nro1/c15:1997, Kyttälä: Tullako vai eikö tulla? nro12/c13:1999 ja Kyttälä: Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla nro15/c9:2000). Muuttajien lähtö- ja tuloaluekoodi on parin viime vuoden ajan saatu aiempaa tarkempana vuosittain tilatuissa väestötiedostoissa. Uudet tiedot mahdollistavat kaupunginosatasoisen tarkastelun eli tiedetään esimerkiksi mistä päin Helsinkiä tai Espoota Pakkalaan muutetaan. Samoin tiedetään minne ihmiset Myyrmäestä muuttavat. Tässä selvityksessä asiaa on ensimmäisen kerran tutkittu, pääosin kuitenkin vain palvelualuetasolla (Espoo: palvelupiiri, Helsinki: suurpiiri). Tarkasteluvuotena on vuosi Julkaisua koskeviin tiedusteluihin vastaa tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä ( , Vantaalla vuoden 2001 lokakuussa Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

3 2 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Sisällys Muuttoliike Vantaalle, Vantaalta ja Vantaalla Muutot kunnan rajan yli 2 Muutot Vantaalta Espooseen ja Espoosta Vantaalle 2 Muutot Vantaalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle 4 Muutot Vantaalta kehyskuntiin ja kehyskunnista Vantaalle 6 Muutot Vantaalta muualle Suomeen ja muualta Suomesta Vantaalle 8 Muutot Vantaalta ulkomaille ja ulkomailta Vantaalle 10 Vantaan sisäiset muutot 11 Liitetaulukot 15

4 3 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna Vuoden 2000 aikana Vantaalle muutti henkilöä ja Vantaalta muutti pois henkilöä. Tämä merkitsee, että joka kolmastoista Vantaan asukas päätti karistaa kaupungin pölyt jaloistaan ja muuttaa muualle. Saman verran ja hieman enemmänkin uutta väkeä tuli tilalle. Kaupungin sisällä asuinpaikkaansa muutti vantaalaista eli lähes joka kymmenes vaihtoi asuntoa Vantaalla. Kunnan rajojen yli tapahtuvan muuttoliikkeen määrä on ollut kasvussa lähes koko luvun ajan. Vantaalle muutto tosin oli vuonna 2000 hieman pienempää kuin vuonna Kaupungista poismuutto sen sijaan jatkoi kasvuaan. Kaupungin sisällä tapahtuva muuttoliike on ollut parin vuoden ajan selvässä laskussa. Taulu 1. Muuttoliike Vantaalle, Vantaalta ja Vantaalla Vuosi Vantaalle muuttaneet Vantaalta muuttaneet Nettomuutto Nettomuuton osuus väestönkasvusta, % Kunnan sisäiset muutot Väestön lisäys Väkiluku , , , , , , , , , , Muuttoliikkeen vaikutus kaupungin väestönkasvuun on vaihdellut vajaasta viidestä prosentista runsaaseen 40 prosenttiin. Vuosina Vantaan väestönlisäyksestä kol- 1 En käsittele tässä katsauksessa lainkaan muuttoliikkeen ikä- tms. rakennetta. Näitä asioita on selvitetty mm. tekemässäni julkaisussa "Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla" (selvityksiä nro 15, C9:2000) sekä tilastokatsauksessa 2001:4.

5 4 masosa tuli muuttoliikkeen seurauksena. Voidaan siis sanoa, että kaupungin kasvu perustuu valtaosin siihen, että uusia lapsia syntyy selvästi enemmän kuin vantaalaisia kuolee. Muutot kunnan rajan yli Puolet Vantaalta poismuuttaneista muutti muualle pääkaupunkiseudulle, kaksi kolmasosaa Uudellemaalle 2 Vantaalta muutti vuoden 2000 aikana Helsinkiin henkilöä ja Espooseen henkilöä. Pääkaupunkiseudun osuus Vantaan poismuuttaneista oli 47 %. Helsingin seutu kokonaisuutena 3 imaisi Vantaalta pois muuttaneista 66 %. Ulkomaille vantaalaisia muutti 630 henkilöä. Kuva 1. Vantaalle ja Vantaalta poismuuttaneet lähtö-/tuloalueen mukaan v Vantaalle muuttaneet Ulkomaat 6 % Espoo 9 % Muu Suomi 17 % Vantaalta muuttaneet Ulkomaat 5 % Espoo 11 % Muu Suomi 11 % Muu Etelä- Suomi 13 % Muu Uusimaa 4 % Muu Helsingin seutu 11 % Helsinki 41 % Muu Etelä- Suomi 12 % Muu Uusimaa 5 % Muu Helsingin seutu 19 % Helsinki 37 % Vantaalle muutti enemmän asukkaita Helsingistä, Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta sekä ulkomailta kuin mitä kaupunki menetti näille alueille. Muiden alueiden kanssa Vantaan muuttoliike oli tappiollinen. Vaikka kaikki palvelualueet Korso-Koivukylää lukuun ottamatta menettivät asukkaitaan Espooseen enemmän kuin saivat tilalle, erotus jäi kuitenkin muutamiin kymmeniin kaikilla alueilla. Sen sijaan Helsingistä saivat kaikki palvelualueet muuttovoittoa, eniten Korso- Koivukylä. Kaiken kaikkiaan Vantaan palvelualueista vain Korso-Koivukylä jäi voitolle asukasvaihdossa niin Helsingin seudun kuntien kuin myös Uudenmaan kanssa. Muiden palvelualueiden menetykset eivät nekään olleet suuria. Kaikki palvelualueet saivat muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta, Myyrmäki ja Korso-Koivukylä suhteellisesti eniten. Muutot Vantaalta Espooseen ja Espoosta Vantaalle 2 Uusimaa ja Itä-Uusimaa 3 Helsingin seutuun kuuluvat Vantaan lisäksi Helsinki, Espoo, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti

6 5 Vantaalta muutti vuoden 2000 aikana Espooseen 156 ihmistä enemmän kuin Espoosta Vantaalle. Edelliseen vuoteen nähden muuttotappio Espooseen väheni puoleen. Espooseen muuttaneiden määrä väheni sitä enemmän, mitä idemmäs Vantaalla edettiin. Myyrmäen palvelualueelta Espooseen muutti 453 henkilöä, kun taas Espoosta Myyrmäkeen tuli 414 henkilöä. Lähes puolet Espooseen muuttaneista myyrmäkeläisistä muutti Myyrmäen kaupunginosasta ja vajaa kolmannes Hämeenkylästä. Samat kaupunginosat kärsivät myös suurimmat muuttotappiot Espoon suhteen. Myyrmäen kaupunginosista Kaivoksela ja Hämevaara sen sijaan saivat muuttovoittoa Espoosta. Kaksi viidestä myyrmäkeläisestä Espooseen muuttaneesta muutti Suur-Leppävaaran alueelle. Loput muuttaneet jakautuivat tasaisesti Espoon eri alueille. Eniten muuttovoittoa sai Hämevaara Suur-Leppävaarasta, kun taas Kaivokselan muuttovoitosta enin osa tuli Suur-Tapiolan alueelta. Myyrmäen kaupunginosasta eniten muuttotappiota tuli Vanha-Espoon ja Suur-Leppävaaran palvelupiireille. Espoon palvelupiireistä Suur-Tapiolasta ja Vanha-Espoosta muutti enemmän asukkaita Myyrmäkeen kuin Myyrmäestä näille alueille. Kaikkien muiden Espoon palvelupiirien suhteen Myyrmäki kärsi muuttotappiota. Martinlaakson palvelualueelta Espooseen muutti 246 vantaalaista. Martinlaakso sai samana aikana Espoosta 187 uutta asukasta. Muuttoliike Espoon ja Martinlaakson välillä oli siis Vantaan kannalta vuonna 2000 selvästi tappiollista. Tappiollisuus väheni kuitenkin kolmanneksella vuodesta Eniten Martinlaaksosta muutettiin Suur-Leppävaaran ja Vanha-Espoon palvelupiireihin. Espoosta Martinlaaksoon muutettiin useimmin Suur-Leppävaarasta ja Suur- Espoonlahdesta. Martinlaakson kaupunginosista suurimmat muuttotappiot Espoon suuntaan kärsivät Martinlaakso ja Piispankylä. Muuttovoittoa saivat eniten Kivistö, Ylästö ja Seutula. Näiden kaupunginosien muuttovoitosta tuli enemmän kuin kaksi kolmasosaa Suur-Leppävaarasta. Kuva 2. Nettomuutto Vantaan palvelualueiden ja Espoon palvelupiirien välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Tikkurilan palvelualueen muuttotase Espoon kanssa jäi niukasti (-3) negatiiviseksi. Tikkurilalaisia muutti Espooseen vuoden 2000 aikana hieman vähemmän kuin martinlaaksolai-

7 6 sia eli 226. Espoolaisia muutti Tikkurilaan 223 eli enemmän kuin Martinlaaksoon. Tikkurilan muuttotase Espoon kanssa oli vuonna 1999 selvästi negatiivisempi (-36). Suur-Leppävaara ja Suur-Espoonlahti vetivät tikkurilalaisia parhaiten puoleensa. Samoista palvelupiireistä muutettiin ahkerimmin myös Tikkurilaan. Muuttotase kääntyi kuitenkin useimmiten Espoon voitoksi, vain Suur-Kauklahdesta ja Pohjois-Espoon suhteen tase kääntyi Tikkurilan kannalta voitolliseksi. Pakkalan ja Viertolan muuttotaseet olivat kaupunginosista voitollisimmat. Tikkurila ja Jokiniemi jäivät eniten tappiolle. Pakkalaan muutettiin pääosin Suur-Leppävaarasta ja Viertolaan Suur-Espoonlahdesta. Korso-Koivukylän muuttotase oli ainoana palvelualueena positiivinen Espoon kanssa. Korso-Koivukylään muutti 211 espoolaista, kun Espooseen muuttaneita oli 192. Vuonna 1999 muuttotase oli vielä negatiivinen (-30). Suur-Leppävaara ja Vanha-Espoo vetivät korso-koivukyläläisiä eniten puoleensa. Samoilta alueilta samoin kuin myös Suur-Espoonlahdesta muutettiin vilkkaimmin Korso- Koivukylään. Päiväkumpu ja Vallinoja saivat eniten muuttovoittoa Espoosta. Päiväkummun muuttovoitto tuli lähes kaikki Suur-Leppävaarasta ja Vanha-Espoosta. Vallinojan voitto tuli sen sijaan lähes kaikki vain Suur-Leppävaarasta. Suurimman muuttotappion Korso- Koivukylän kaupunginosista kärsi Koivukylä. Puolet siitä meni Suur-Leppävaaraan. Hakunilan palvelualueelle muutti vuoden 2000 aikana 122 espoolaista. Koska samassa ajassa 151 hakunilalaista muutti Espooseen, muuttoliike muodostui selvästi tappiolliseksi. Muista Vantaan palvelualueista poiketen Hakunilassa muuttotappio kasvoi: vuonna 1999 tappiota oli tullut vain 2 henkilöä. Kaksi kolmasosaa muuttotappiosta tuli Suur-Leppävaaran kanssa. Suur-Matinkylästä ja Suur-Espoonlahdesta tuli jonkin verran muuttovoittoa. Kaupunginosista eniten muuttotappiota kärsi Länsimäki, Vaarala ja Kuninkaanmäki. Suur- Leppävaara oli hakunilalaistenkin suosituin muuttokohde. Hakunilaan muutettiin enimmäkseen Suur-Leppävaarasta ja Suur-Espoonlahdesta. Itä-Hakkila oli ainoa Hakunilan palvelualueen kaupunginosista, joka sai muuttovoittoa Espoosta. Muutot Vantaalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle Vuoden 2000 aikana Vantaalta muutti Helsinkiin kaikkiaan asukasta. Vastavuoroisesti Vantaalle muutti Helsingistä asukasta. Vantaa jäi vaihtokaupassa 781 henkilöä voitolle. Muuttovoitto kasvoi edelliseen vuoteen nähden 10 prosentilla. Itäiselle Vantaalle muutettiin Helsingistä useammin kuin läntiseen osaan kaupunkia. Myyrmäen palvelualueelta Helsinkiin muutti vuoden 2000 aikana 817 henkilöä. Helsingistä Myyrmäkeen tulijoita oli Muuttovoitto oli Korso-Koivukylän jälkeen korkein Vantaan palvelualueista eli 197 henkilöä. Muuttovoitto Helsingistä kasvoi nelinkertaiseksi vuoteen 1999 verrattuna. Kolme kymmenestä Helsinkiin muuttaneista suuntasi Läntisen suurpiirin alueelle, viidennes Eteläiseen suurpiiriin ja joka kuudes Keskiseen suurpiiriin. Myyrmäkeen muutettiin

8 7 useimmiten Läntisestä suurpiiristä (38 % alueelle muuttaneista) sekä Eteläisestä suurpiiristä (14 %). Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosat korjasivat lähes kaiken Myyrmäen Helsingistä saamasta muuttovoitosta. Kummallekin alueelle muutettiin eniten Läntisestä suurpiiristä. Suurimmat tappiot kärsivät Hämeenkylä ja Hämevaara. Hämeenkylän tappio tuli kutakuinkin kaikki Eteläisen suurpiirin kanssa. Hämevaaran tappio jakautui tasaisemmin Helsingin eri suurpiirien kanssa. Martinlaakson muuttovoitto Helsingistä jäi määrällisesti puoleen Myyrmäen saamasta voitosta. Martinlaaksosta muutti Helsinkiin 549 asukasta, kun päinvastaisen muuttoliikkeen määrä oli 648. Muuttovoitto oli kuitenkin lähes kolme kertaa suurempi kuin vuonna Lähes kolmannes Martinlaaksosta lähtijöistä muutti Helsingin Läntiseen suurpiiriin. Muihin Helsingin suurpiireihin muuttajat jakautuivat tasaisemmin. Yli kolmannes tulijoista saapui Läntisestä suurpiiristä ja joka kuudes Koillisesta suurpiiristä, joilta alueilta myös muuttotase jäi eniten positiiviseksi. Ylästö, Martinlaakso ja Kivistö saivat alueen kaupunginosista eniten muuttovoittoa Helsingistä. Kolme viidestä näille alueille muuttaneista tuli Läntisestä tai Koillisesta suurpiiristä. Tappiollista muuttoliike oli vain Piispankylälle, Keimolalle ja Petikolle. Kuva 3. Nettomuutto Vantaan palvelualueiden ja Helsingin peruspiirien välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Eteläinen sp Läntinen sp Keskinen sp Pohjoinen sp Koillinen sp Kaakkoinen sp Itäinen sp Tikkurilan palvelualueelle Helsingistä muuttajia oli eniten Tikkurilasta lähti Helsinkiin vuoden 2000 aikana vantaalaista. Muuttovoitto oli saman suuruinen kuin Hakunilassa, 139 henkilöä. Vuonna 1999 Tikkurilan palvelualue sai muuttovoittoa Helsingistä kolme kertaa enemmän. Tikkurilasta muutettiin eniten Koillisen suurpiirin alueelle (22 % Helsinkiin muuttajista). Muille alueille Pohjoista ja Kaakkoista suurpiiriä lukuun ottamatta muutto oli tasaisen runsasta. Yli neljännes Tikkurilaan Helsingistä muuttaneista tuli Koillisesta suurpiiristä ja runsas viidennes Itäisestä suurpiiristä. Muuttotase oli negatiivinen ainoastaan Eteläisen suurpiirin kanssa.

9 8 Pakkala, Koivuhaka, Kuninkaala ja Ruskeasanta keräsivät suurimmat muuttovoitot. Pakkalaan muutettiin tasaisesti kaikkialta Helsingistä Pohjoista suurpiiriä lukuun ottamatta. Koivuhaka keräsi eniten väkeä Koillisesta ja Keskisestä suurpiiristä, Kuninkaala suurimman osan Koillisesta ja Itäisestä suurpiiristä ja Ruskeasanta tasaisesti ympäri Helsinkiä. Jokiniemi menetti eniten asukkaitaan asukasvaihdossa Helsingin kanssa. Jokiniemestä muutettiin kaikkialle Helsinkiin, eniten Keskiseen, Koilliseen ja Itäiseen suurpiiriin. Myös Hiekkaharju, Simonkylä ja Hakkila menettivät asukkaitaan Helsinkiin enemmän kuin sieltä saivat. Korso-Koivukylän ja Helsingin välinen muuttoliike oli Vantaan kannalta varsin positiivinen: Korso-Koivukylään muutti vuoden 2000 aikana helsinkiläistä, kun taas Helsinkiin muutti alueelta 860 vantaalaista. Muuttovoitto kasvoi 60 prosentilla vuodesta Korso-Koivukylästä muutettiin eniten Koilliseen, Itäiseen ja Keskiseen suurpiiriin. Vähiten muutettiin Pohjoiseen ja Kaakkoiseen suurpiiriin. Muuttotase ei ollut negatiivinen yhdenkään Helsingin suurpiirin kanssa. Kaakkoiseen suurpiiriin ja sieltä Korso-Koivukylään muuttajia oli saman verran eli muuttotase oli nolla. Neljännes Korso-Koivukylään muuttajista tuli Koillisesta suurpiiristä ja Itäisestä suurpiiristä reilu viidennes. Vain Korson kaupunginosan muuttotase Helsingin kanssa oli negatiivinen. Kaikkiin muihin kaupunginosiin muutettiin Helsingistä useammin kuin niihin ko. kaupunginosasta. Positiivisin muuttotase oli Asolalla, Nikinmäellä ja Metsolalla. Asolaan kuin muihinkin ko. kaupunginosiin muutettiin kaikista Helsingin suurpiireistä, eniten Koillisesta. Nikinmäki sai eniten väkeä Koillisesta ja Itäisestä suurpiiristä ja Metsola Koillisesta ja Eteläisestä suurpiiristä. Korson kaupunginosa muuttotase oli negatiivisin Helsingin Itäisen suurpiirin kanssa. Hakunilan palvelualue sai Helsingistä uusia asukkaista vuonna 2000 kaikkiaan Hakunilasta muutti Helsinkiin 884 asukasta. Muuttovoitto putosi vuoden :stä +139:ään vuonna Yli kolmasosa hakunilalaisista Helsinkiin muuttaneista muutti Itäiseen suurpiiriin. Muuttotase oli negatiivinen Keskisen, Pohjoisen ja Itäisen suurpiirin kanssa. Positiivisin se oli Koillisen suurpiirin kanssa. Hakunilaan muutettiin eniten Itäisestä suurpiiristä (kolmannes Helsingistä alueelle muuttaneista). Myös koillisesta ja Läntisestä suurpiiristä muutettiin suhteellisen vilkkaasti. Länsimäen ja Kuninkaanmäen muuttotase Helsingin suhteen oli negatiivinen. Lähes puolet Länsimäestä muuttaneista muutti rajan taakse Itäisen suurpiirin alueelle. Kuninkaanmäestä muutettiin eniten Koillisen suurpiirin alueelle. Hakunilan kaupunginosan muuttovoitto Helsingistä oli suurin. Myös Vaarala sai paljon muuttovoittoa Helsingistä. Hakunilaan muutettiin eniten Itäisestä suurpiiristä (yli neljännes muuttajista), Vaaralaan Itäisestä ja Koillisesta suurpiiristä. Muutot Vantaalta kehyskuntiin ja kehyskunnista Vantaalle 4 Vantaalta muutti vuoden 2000 aikana Helsingin seudun kehyskuntiin kaikkiaan asukasta. Vantaa sai samana vuonna uutta asukasta kehyskunnista. Muuttotappio ke- 4 Helsingin seudun kehyskuntiin on tässä luettu Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Kauniainen on sisällytetty normaalisti Espoon lukuihin. Sipoo ei ole tässä laskelmassa mukana.

10 9 hyskuntiin kasvoi muutamalla kymmenellä vuodesta Vantaa on viime vuosina menettänyt muuttoliikkeen kautta eniten asukkaitaan Helsingin seudun kehyskuntiin. Selvästi vetovoimaisin kehyskunnista oli Nurmijärvi, joka veti vantaalaisia puoleensa kaikilta palvelualueelta. Tuusula, Kerava ja Järvenpää houkuttivat varsinkin itävantaalaisia puoleensa. Myyrmäen palvelualueelta kehyskuntiin muutti 393 henkilöä vuoden 2000 aikana. Kehyskunnista Myyrmäkeen tuli 234 uutta asukasta. Muuttotappio (-159) oli täsmälleen samansuuruinen kuin edellisenäkin vuonna. Selvästi eniten Myyrmäestä muutettiin Nurmijärvelle (46 % alueelta kehyskuntiin muuttaneista). Keravalle, Tuusulaan, Vihtiin ja Kirkkonummelle muuttaneita oli kuta kuinkin saman verran eli 10 % kutakin. Nurmijärveltä muutettiin myös Myyrmäkeen, heitä oli 33 % kehyskunnista alueelle muuttaneista. Kaiken kaikkiaan Myyrmäki menetti kaikkiin kehyskuntiin (Kauniaista lukuun ottamatta) enemmän asukkaitaan kuin sai niistä, eniten Nurmijärvelle (-101). Puolet Nurmijärvelle muuttaneista muutti Myyrmäen kaupunginosasta ja vajaa kolmannes Hämeenkylästä. Linnaisten ja Kaivokselan muuttotase jäi kaikkien kehyskuntien kanssa positiiviseksi. Martinlaakson palvelualueelta kehysalueelle muutti vuoden 2000 aikana 267 vantaalaista. Kehyskunnista Martinlaakso sai samana vuonna 144 uutta asukasta. Muuttotappio kehyskuntiin kasvoi vajaalla kolmanneksella vuoteen 1999 verrattuna. Martinlaaksosta kehyskuntiin muuttaneista peräti 58 % muutti Nurmijärvelle. Muihin kehyskuntiin muuttaneiden määrät jäivät pieniksi. Martinlaakson palvelualueelle muutettiin Nurmijärveltä (29 % kehyskunnista muuttaneista) ja Keravalta (22 % ). Keravan (+20) ja Kirkkonummen (+2) kanssa muuttotase jäi positiiviseksi. Muiden kehyskuntien kanssa tase oli negatiivinen, eniten Nurmijärven suhteen (-112). Nurmijärvelle muutettiin eniten Martinlaakson ja Ylästön kaupunginosista. Hyvinkäälle muuttajia oli pelkästään Martinlaakson kaupunginosasta. Martinlaaksoon muutettiin kehyskunnista eniten Nurmijärveltä, Keravalta, Hyvinkäältä ja Vihdistä. Martinlaakson muuttotase Nurmijärven kanssa oli 50 henkilöä negatiivinen ja Ylästön 21 negatiivinen. Lapinkylän ja Luhtaanmäen muuttotase jäi positiiviseksi kaikkien kehyskuntien kanssa. Tikkurilan palvelualue sai vuoden 2000 aikana kehyskunnista 365 uutta asukasta. Sen sijaan kehyskuntiin muutti Tikkurilasta samana ajanjaksona 529 asukasta. Muuttotappio kasvoi puolella vuoteen 1999 verrattuna. Tikkurilasta kehyskuntiin muuttaneista vajaa kolmannes muutti Tuusulaan, viidennes sekä Nurmijärvelle että Keravalle ja kuudesosa Järvenpäähän. Kehyskunnista eniten Tikkurilaan muutettiin Keravalta (neljännes kehyskunnista Tikkurilaan muuttaneista). Vajaa viidennes Tikkurilaan muuttaneista tuli joko Nurmijärveltä, Järvenpäästä tai Tuusulasta. Tikkurilan muuttotase oli positiivinen vain Hyvinkään ja Kauniaisten kanssa, suurimmat muuttotappiot tulivat Tuusulan (-82) ja Nurmijärven (-32) kanssa Keravalta muutettiin eniten Tikkurilan, Jokiniemen ja Simonkylän kaupunginosiin, Järvenpäästä Tikkurilaan, Jokiniemeen ja Viertolaan sekä Tuusulasta Tikkurilaan, Jokiniemeen ja Ruskeasantaan. Tikkurilan kaupunginosasta muutettiin eniten Keravalle tai Järvenpäähän, Jokiniemestä Nurmijärvelle ja Tuusulaan, Viertolasta ja Simonkylästä Tuusulaan. Suurimmat muuttotappiot Tikkurilan palvelualueen kaupunginosista kehyskuntiin kärsivät Ruskeasanta ja Kuninkaala Tuusulaan sekä Jokiniemi Nurmijärvelle.

11 10 Korso-Koivukylästä kehyskuntiin muutti vuoden 2000 aikana 550 vantaalaista. Päinvastaiseen suuntaan muutti 365 henkilöä. Muuttotappio oli parisen kymmentä vuotta 1999 suurempi. Korso-Koivukylästä muutettiin ennen kaikkea Keravalle (30 % kehyskuntiin muuttaneista), Tuusulaan (26 %) ja Järvenpäähän (18 %). Päinvastainen muuttoliikenne oli suurinta Keravalta (40%). Korso-Koivukylän muuttotase oli positiivinen vain Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Suurimmat tappiot tulivat Tuusulaan (-75) ja Järvenpäähän (-50). Tuusulaan muutettiin eniten Korson ja Metsolan kaupunginosista, Järvenpäähän Havukosken ja Korson sekä Keravalle Havukosken, Korson ja Metsolan kaupunginosista. Keravalta muutettiin Korsoon, Tuusulasta Havukoskelle ja Korsoon ja Järvenpäästä Havukoskelle ja Korsoon. Kaikkien Korso-Koivukylän kaupunginosien muuttotase oli negatiivinen kehyskuntien kanssa, suurimmat tappiot kärsivät Korso Tuusulaan ja Järvenpäähän, Havukoski Järvenpäähän sekä Metsola Tuusulaan. Kuva 4. Nettomuutto Vantaan palvelualueiden ja kehysalueen kuntien välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula Vihti Hakunilan palvelualueelta muutti kehyskuntiin 262 asukasta. Kehyskunnista Hakunilaan tulijoita oli vastaavasti 111. Muuttotappio kasvoi vuoteen 1999 nähden saman verran kuin Korso-Koivukylässä. Hakunilasta muutettiin tasaisesti kaikkiin kehyskuntiin. Hakunilaan muutettiin niin ikään kaikkialta kehysalueelta. Hakunilan muuttotase oli selvästi positiivinen Hyvinkään ja niukasti positiivinen Kauniaisten kanssa. Suurimmat menetykset olivat Järvenpäähän (-29) ja Tuusulaan (-26). Järvenpäähän muutettiin eniten Hakunilan kaupunginosasta, Tuusulaan niin ikään Hakunilasta kuin myös Itä-Hakkilasta, Nurmijärvelle Länsimäestä ja Hakunilasta ja Keravalle Hakunilasta. Kolmannes Länsimäkeen muuttaneista tuli Hyvinkäältä. Hakunilaan tultiin Keravalta ja Hyvinkäältä. Muille alueille muutettiin kehysalueilta varsin vähän. Kaupunginosista vain Sotungin muuttotase oli hieman positiivinen. Suurimmat muuttotappiot kärsivät Hakunila Järvenpäähän ja Itä-Hakkila Tuusulaan. Muutot Vantaalta muualle Suomeen sekä muualta Suomesta Vantaalle

12 11 Vantaalta muutti Helsingin seudun ulkopuoliseen Suomeen vuoden 2000 aikana asukasta. Seudun ulkopuolelta Vantaalle muuttaneita oli reilusti enemmän Lukumääräisesti poismuutto lisääntyi noin 450 henkilöllä. Vantaalle muutto taas väheni noin sadalla henkilöllä. Muuttovoitto vuonna 1999 oli viitisen sataa suurempi. Palvelualueista Korso-Koivukylän osuus poismuutosta muualle Suomeen oli runsas neljännes ja Tikkurilan vajaa neljännes. Myös tulomuutosta Korso-Koivukylä otti valtaosan (28 %). Suhde oli vuonna 1999 samanlainen. Kaikki Vantaan palvelualueet saivat muuttovoittoa kehyskuntien ulkopuolisesta Suomesta. Muuttovoitosta suurimman osan saivat Korso-Koivukylä (+240) ja Myyrmäki (+207). Vähimmälle jäi Hakunila (+44). Kaikilla alueilla muuttovoitto oli nyt pienempi kuin vuonna Kuva 5. Tulo- ja lähtömuutto palvelualueiden ja muun Suomen välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila tulo lähtö Myyrmäen palvelualueelta muualle Suomeen muutettiin eniten Myyrmäen (315) ja Hämeenkylän (165) kaupunginosista. Samat alueet olivat myös päinvastaisen muuttoliikkeen kohteina. Niin ikään Kaivoksela sai paljon (185) uusia asukkaita muualta Suomesta. Kaivokselan muuttotase olikin Myyrmäen kaupunginosista positiivisin (+123). Negatiivisen tuloksen tekivät Varisto ja Linnainen. Martinlaakson palvelualueelta muuhun osaan Suomea muutettiin eniten Martinlaaksosta (265), Ylästöstä (49) ja Askistosta (46). Muualta Suomesta eniten sai uusia asukkaita Martinlaakso (391), Ylästö (40) sekä Vantaanlaakso ja Kivistö (29). Askiston muuttotase oli kokonaisuutena tappiollisin (-27) ja Martinlaakson voitollisin (+126). Tikkurilan palvelualueelta muualle Suomeen muutettiin eniten Simonkylästä (178) ja Jokiniemestä (159). Jokiniemi (275) ja Tikkurila (175) olivat palvelualueelle muualta Suomesta suuntautuneen muuttoliikkeen suurimmat vastaanottajakaupunginosat. Noin puolessa alueen kaupunginosista muuttotase oli negatiivinen ja puolessa positiivinen. Selvästi negatiivisin tase oli Simonkylässä (-43) ja positiivisin Jokiniemessä (+116) sekä Pakkalassa (+77). Korso-Koivukylän kaupunginosista muualle Suomeen muutettiin useimmin Havukoskelta (245), Korsosta (166) ja Metsolasta (137). Samat kaupunginosat sekä Asola (122) olivat muualta Suomesta tulleiden suosituimmat kaupunginosat palvelualueella. Korso- Koivukylässäkin muuttotase alueen ja muun Suomen välillä oli noin puolessa kaupungin-

13 12 osista negatiivinen. Negatiivisin se oli Rekolassa (-31) ja Leppäkorvessa (-24) ja positiivisin Havukoskella (+124) ja Korsossa (+80). Hakunilasta muualle Suomeen muutettiin useimmin alueen suurista kaupunginosista, Hakunilasta (281) ja Länsimäestä (145). Toisensuuntainen muuttoliike suuntautui myös eniten näihin kaupunginosiin. Positiivisen muuttotase oli Hakunilalla (+37) ja negatiivisin Rajakylällä (-22).

14 13 Muutot Vantaalta ulkomaille ja ulkomailta Vantaalle Vantaalta muutti ulkomaille 630 asukasta vuoden 2000 aikana. Se oli kolmanneksen enemmän kuin vuonna Ulkomailta Vantaalle tulijoita oli vuonna 2000 hieman enemmän, 715. Muutot ulkomailta Vantaalle lisääntyivät vuodesta 1999 neljänneksellä. Kaiken kaikkiaan muuttovoitto ulkomailta hieman pieneni vuonna Ulkomaille muutettiin eniten Korso-Koivukylästä (136) ja vähiten Martinlaaksosta (67). Ulkomaille muutto oli vähentynyt vuoteen 1999 verrattuna Myyrmäessä. Kaikilla muilla alueille se oli nyt suurempaa. Eniten ulkomailta tulijoita oli vuoden 2000 aikana Korso- Koivukylään (191) ja Tikkurilaan (163) ja vähiten Martinlaaksoon. Martinlaaksoa lukuun ottamatta kaikki palvelualueet saivat muuttovoittoa ulkomailta. Kuva 6. Tulo- ja lähtömuutto palvelualueiden ja ulkomaiden välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä tulo lähtö Hakunila Myyrmäen palvelualueelta ulkomaille muutettiin eniten Myyrmäestä (54), Hämeenkylästä (19) ja Kaivokselasta (19), Martinlaakson palvelualueelta Martinlaaksosta (35), Tikkurilan palvelualueelta Simonkylästä (31) ja Jokiniemestä (19), Korso-Koivukylästä Korsosta (36) ja Havukoskelta (32) ja Hakunilan palvelualueelta Länsimäestä (34) ja Hakunilasta (25). Myyrmäen kaupunginosaan muutti 85 henkilöä ulkomailta, Martinlaakson kaupunginosaan 34, Jokiniemeen 37, Havukoskelle 56 ja Hakunilaan 69 henkilöä. Positiivisin muuttotase kaupunginosissa palvelualueittain oli Myyrmäellä (+31), Jokiniemellä (+18), Havukoskella (+24) ja Hakunilalla (+44). Martinlaakson palvelualueella muuttotase ei kohonnut selvästi korkeammaksi millään alueella. Negatiivisin tase oli Hämevaarassa, Ylästössä, Simonkylässä, Korsossa ja Rajakylässä.

15 Vantaan sisäiset muutot 5 14 Vantaan sisällä muutti vuonna 2000 kaikkiaan henkilöä. Tämä merkitsee, että keskimäärin joka kymmenes vantaalainen on muuttanut asuntoaan kaupungin alueella. Sisäisten muuttojen määrä on kuitenkin ollut muutaman viime vuoden ajan laskussa. Kun sisäisten muuttojen määrä suhteutetaan alueen asukaslukuun, innokkaimmiksi asunnonvaihtajiksi osoittautuvat Tikkurilan ja Korso-Koivukylän palvelualueiden asukkaat. Martinlaaksolaiset vaihtoivat asuntoaan suhteellisesti vähiten. Myyrmäen palvelualueen muutoista lähes kaksi kolmesta suuntautui omalle palvelualueelle. Myyrmäkeläiset muuttajat olivat vuonna 2000 alueuskollisuudessa Vantaan palvelualueista keskitasoa. Alueuskollisuus vaihteli Variston 54 prosentista Linnaisten 88 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Myyrmäen ja Hämeenkylän kaupunginosissa ja vähäisintä Linnaisissa. Kuva 7. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Myyrmäen palvelualueelle ja Myyrmäestä muille palvelualueille vuonna Martinlaakso Tikkurila Korso-Koivukylä Hakunila tulo lähtö Viidennes myyrmäkeläisistä muutti Martinlaaksoon. Vähiten Myyrmäestä muutettiin Hakunilaan. Martinlaaksosta Myyrmäkeen muuttajia oli joka kuudes ja Korso-Koivukylästä joka kahdeskymmenes. Muilta alueilta muutettiin Myyrmäkeen harvemmin, harvimmin Hakunilasta. Myyrmäen muuttotase oli positiivinen vain Korso-Koivukylän (35) kanssa. Eniten Myyrmäki menetti asukkaitaan Martinlaaksoon (-152). Martinlaakson palvelualueen asukkaiden alueuskollisuus oli palvelualueista alhaisin: vain hieman useampi kuin joka toinen alueen muuttajista muutti oman palvelualueen sisällä. Alueuskollisuus vaihteli Riipilän 33 prosentista Viinikkalan 74 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Viinikkalan ja Martinlaakson ja vähäisintä Vestran kaupunginosassa. Runsas viidennes martinlaaksolaisista muutti Myyrmäen palvelualueelle ja joka kymmenes Tikkurilan palvelualueelle. Harvimmin Martinlaaksosta muutettiin Hakunilaan. Kolme kymmenestä Martinlaaksoon muuttaneista tuli Myyrmäestä. Muilta alueilta alueelle muuttajia oli selvästi vähemmän. Martinlaakso menetti asukkaitaan sisäisten muuttojen seurauksena Tikkurilaan (-70) ja Korso-Koivukylään (-29). Myyrmäestä Martinlaakso sai muuttovoittoa vuoden 2000 aikana 152 henkilön verran. 5 Kun tästä eteenpäin puhutaan muutoista, kyseessä ovat nimenomaan kaupungin sisäiset muutot eli kaikki suhteutetaan sisäisten muuttojen määrään. Kunnan rajan yli tapahtuneita muuttoja ei tässä oteta huomioon.

16 15 Kuva 8. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Martinlaakson palvelualueelle ja Martinlaaksosta muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Tikkurila Korso-Koivukylä Hakunila tulo lähtö Tikkurilan palvelualueen asukkaiden alueuskollisuus oli kaupungin toiseksi alhaisin: kolme viidestä kunnan sisällä muuttaneesta tikkurilalaisesta muutti oman palvelualueen sisällä. Alueuskollisuus vaihteli Veromiehen 35 prosentista Lentokentän 75 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Jokiniemessä, Ilolassa ja Tikkurilassa ja vähäisintä Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Tikkurilasta muutettiin useimmin Korso-Koivukylään (17 % Vantaan sisällä muuttaneista). Vähiten muutettiin Myyrmäkeen (2 %). Joka kuudes Tikkurilaan tulijoista muutti Korso-Koivukylästä. Muilta palvelualueilta muuttajia oli selvästi vähemmän. Tikkurila sai kaikilta palvelualueilta muuttovoittoa, eniten Hakunilasta (+121). Kuva 9. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Tikkurilan palvelualueelle ja Tikkurilasta muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Martinlaakso Korso-Koivukylä Hakunila tulo lähtö Korso-Koivukylän palvelualueen asukkaiden alueuskollisuus oli korkein palvelualueista: kaksi kolmesta palvelualueen asukkaasta muutti asuntoaan oman palvelualueen sisällä. Uskollisuus vaihteli Asolan ja Jokivarren 54 prosentista Nikinmäen ja Vierumäen 78 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Havukoskella ja Mikkolassa ja vähäisintä Jokivarressa ja Rekolassa. Korso-Koivukylästä muutti Tikkurilaan lähes viidennes muuttajista. Muille palvelualueille muutettiin selvästi harvemmin, vähiten Martinlaaksoon. Palvelualueelle muutettiin useimmin Tikkurilasta (19 %) ja harvimmin Martinlaaksosta (3 %). Korso-Koivukylä sai muut-

17 16 tovoittoa Hakunilasta (+58) ja Martinlaaksosta (+29). Myyrmäkeen (-35) ja Tikkurilaan (- 41) tuli muuttotappiota. Kuva 10. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Korso-Koivukylän palvelualueelle ja Korso-Koivukylästä muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Hakunila tulo lähtö Hakunilan palvelualueen alueuskollisuus oli vain hieman pienempää kuin luoteisella naapurillaan. Luku vaihteli Kuninkaanmäen 28 prosentista Rajakylän 75 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Ojangossa, Hakunilassa ja Länsimäessä ja vähäisintä Länsisalmessa ja Sotungissa. Kuva 11. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Hakunilan palvelualueelle ja Hakunilasta muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä tulo lähtö Hakunilasta muutettiin oman alueen jälkeen useimmin Tikkurilaan (16 %) ja harvimmin Myyrmäkeen (3 %). Hakunila taas veti puoleensa Tikkurilan (13 % palvelualueen sisäisistä tulomuutoista) ja Korso-Koivukylän (11 %) asukkaita. Alueelle muutettiin harvimmin Martinlaaksosta. Hakunilan muuttotase oli lievästi positiivinen vain Myyrmäen (+5) kanssa. Negatiivisin se oli Tikkurilan (-121) suhteen.

18 17 Liitetaulukko 1. Muutot kaupungin rajan yli vuonna Espoo ja Helsinki Tikkurila Myyrmäki Martinlaakso Korso- Koivukylä Hakunila Espoo, Suur-Leppävaara Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Tapiola Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Matinkylä Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Espoonlahti Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Kauklahti Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Vanha-Espoo Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Pohjois-Espoo Tulleet Lähteneet Netto ESPOO, YHTEENSÄ Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Eteläinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Läntinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Keskinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Pohjoinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Koillinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Kaakkoinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto ei tässä taulussa ole aina tulleiden ja lähteneiden erotus, koska mukana ovat nekin muuttajat, joiden tulo- tai lähtöalueesta ei ole tietoa.

19 18 Netto Helsinki, Itäinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto HELSINKI, YHTEENSÄ Tulleet Lähteneet Netto Kehysalue, muu Suomi ja ulkomaat Hyvinkää Tulleet Lähteneet Netto Järvenpää Tulleet Lähteneet Netto Kauniainen Tulleet Lähteneet Netto Kerava Tulleet Lähteneet Netto Kirkkonummi Tulleet Lähteneet Netto Nurmijärvi Tulleet Lähteneet Netto Tuusula Tulleet Lähteneet Netto Vihti Tulleet Lähteneet Netto Muu Suomi Tulleet Lähteneet Netto Ulkomaat Tulleet Lähteneet Netto ULKOINEN MUUTTO Tulleet YHTEENSÄ Lähteneet Netto

20 19 Liitetaulukko 2. Vantaan sisäiset muutot vuonna 2000 Tikkurila Myyrmäki Martinlaakso Korso- Koivukylä Hakunila Myyrmäki Tulleet Lähteneet Netto Martinlaakso Tulleet Lähteneet Netto Tikkurila Tulleet Lähteneet Netto Korso-Koivukylä Tulleet Lähteneet Netto Hakunila Tulleet Lähteneet Netto VANTAA YHTEENSÄ 7 Tulleet Lähteneet Netto Vantaa yhteensä ei ole vain palvelualueiden summa vaan enemmän. Mukana ovat myös muutot joiden alku- tai loppupaikka ei ole tiedossa. Tällaisten (joissa entinen tai tuleva osoite ei ole tiedossa) muuttojen määrä on voimakkaasti kasvussa.

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 012 Hämeenkylä

Lisätiedot

Jokaisesta lohkosta 3 Parasta välieriin

Jokaisesta lohkosta 3 Parasta välieriin Topi Hämäläinen 28.8.2012 Kilpailun järjesti: Myyrmäen Eläkkeensaajat ry Tulokset kilpailupöytäkirjoista kokosi Topi Hämäläinen Alkulohkot: Jokaisesta lohkosta 3 Parasta välieriin Lohko 1 Porvoonseudun

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2012

Presidentinvaalit 2012 Presidentinvaalit 2012 Vantaan tulokset Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Teksti Harri Sinkko Kannen kuva Copyright Tasavallan presidentin kanslia Tietopalvelu C 10 :2012

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Vantaan väestöennuste 2013 Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Julkaisija Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 686 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 788 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016 Vantaan väestö 2015/2016 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot