Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

2 Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa, alueelleen 1990-luvulla entistä voimakkaampana suuntautuneesta muuttoliikkeestä. Muuttajien ikä- ja tulorakenne vaikuttavat kunnan palvelujen kysyntään ja tulojen muodostukseen. Mm. näitä asioita on selvitelty aiemmin tässä sarjassa ilmestyneissä julkaisuissa (mm. Kytö: Viekö muuttoliike veromarkat vai työpaikat nro1/c15:1997, Kyttälä: Tullako vai eikö tulla? nro12/c13:1999 ja Kyttälä: Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla nro15/c9:2000). Muuttajien lähtö- ja tuloaluekoodi on parin viime vuoden ajan saatu aiempaa tarkempana vuosittain tilatuissa väestötiedostoissa. Uudet tiedot mahdollistavat kaupunginosatasoisen tarkastelun eli tiedetään esimerkiksi mistä päin Helsinkiä tai Espoota Pakkalaan muutetaan. Samoin tiedetään minne ihmiset Myyrmäestä muuttavat. Tässä selvityksessä asiaa on ensimmäisen kerran tutkittu, pääosin kuitenkin vain palvelualuetasolla (Espoo: palvelupiiri, Helsinki: suurpiiri). Tarkasteluvuotena on vuosi Julkaisua koskeviin tiedusteluihin vastaa tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä ( , Vantaalla vuoden 2001 lokakuussa Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

3 2 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Sisällys Muuttoliike Vantaalle, Vantaalta ja Vantaalla Muutot kunnan rajan yli 2 Muutot Vantaalta Espooseen ja Espoosta Vantaalle 2 Muutot Vantaalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle 4 Muutot Vantaalta kehyskuntiin ja kehyskunnista Vantaalle 6 Muutot Vantaalta muualle Suomeen ja muualta Suomesta Vantaalle 8 Muutot Vantaalta ulkomaille ja ulkomailta Vantaalle 10 Vantaan sisäiset muutot 11 Liitetaulukot 15

4 3 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna Vuoden 2000 aikana Vantaalle muutti henkilöä ja Vantaalta muutti pois henkilöä. Tämä merkitsee, että joka kolmastoista Vantaan asukas päätti karistaa kaupungin pölyt jaloistaan ja muuttaa muualle. Saman verran ja hieman enemmänkin uutta väkeä tuli tilalle. Kaupungin sisällä asuinpaikkaansa muutti vantaalaista eli lähes joka kymmenes vaihtoi asuntoa Vantaalla. Kunnan rajojen yli tapahtuvan muuttoliikkeen määrä on ollut kasvussa lähes koko luvun ajan. Vantaalle muutto tosin oli vuonna 2000 hieman pienempää kuin vuonna Kaupungista poismuutto sen sijaan jatkoi kasvuaan. Kaupungin sisällä tapahtuva muuttoliike on ollut parin vuoden ajan selvässä laskussa. Taulu 1. Muuttoliike Vantaalle, Vantaalta ja Vantaalla Vuosi Vantaalle muuttaneet Vantaalta muuttaneet Nettomuutto Nettomuuton osuus väestönkasvusta, % Kunnan sisäiset muutot Väestön lisäys Väkiluku , , , , , , , , , , Muuttoliikkeen vaikutus kaupungin väestönkasvuun on vaihdellut vajaasta viidestä prosentista runsaaseen 40 prosenttiin. Vuosina Vantaan väestönlisäyksestä kol- 1 En käsittele tässä katsauksessa lainkaan muuttoliikkeen ikä- tms. rakennetta. Näitä asioita on selvitetty mm. tekemässäni julkaisussa "Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla" (selvityksiä nro 15, C9:2000) sekä tilastokatsauksessa 2001:4.

5 4 masosa tuli muuttoliikkeen seurauksena. Voidaan siis sanoa, että kaupungin kasvu perustuu valtaosin siihen, että uusia lapsia syntyy selvästi enemmän kuin vantaalaisia kuolee. Muutot kunnan rajan yli Puolet Vantaalta poismuuttaneista muutti muualle pääkaupunkiseudulle, kaksi kolmasosaa Uudellemaalle 2 Vantaalta muutti vuoden 2000 aikana Helsinkiin henkilöä ja Espooseen henkilöä. Pääkaupunkiseudun osuus Vantaan poismuuttaneista oli 47 %. Helsingin seutu kokonaisuutena 3 imaisi Vantaalta pois muuttaneista 66 %. Ulkomaille vantaalaisia muutti 630 henkilöä. Kuva 1. Vantaalle ja Vantaalta poismuuttaneet lähtö-/tuloalueen mukaan v Vantaalle muuttaneet Ulkomaat 6 % Espoo 9 % Muu Suomi 17 % Vantaalta muuttaneet Ulkomaat 5 % Espoo 11 % Muu Suomi 11 % Muu Etelä- Suomi 13 % Muu Uusimaa 4 % Muu Helsingin seutu 11 % Helsinki 41 % Muu Etelä- Suomi 12 % Muu Uusimaa 5 % Muu Helsingin seutu 19 % Helsinki 37 % Vantaalle muutti enemmän asukkaita Helsingistä, Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta sekä ulkomailta kuin mitä kaupunki menetti näille alueille. Muiden alueiden kanssa Vantaan muuttoliike oli tappiollinen. Vaikka kaikki palvelualueet Korso-Koivukylää lukuun ottamatta menettivät asukkaitaan Espooseen enemmän kuin saivat tilalle, erotus jäi kuitenkin muutamiin kymmeniin kaikilla alueilla. Sen sijaan Helsingistä saivat kaikki palvelualueet muuttovoittoa, eniten Korso- Koivukylä. Kaiken kaikkiaan Vantaan palvelualueista vain Korso-Koivukylä jäi voitolle asukasvaihdossa niin Helsingin seudun kuntien kuin myös Uudenmaan kanssa. Muiden palvelualueiden menetykset eivät nekään olleet suuria. Kaikki palvelualueet saivat muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta, Myyrmäki ja Korso-Koivukylä suhteellisesti eniten. Muutot Vantaalta Espooseen ja Espoosta Vantaalle 2 Uusimaa ja Itä-Uusimaa 3 Helsingin seutuun kuuluvat Vantaan lisäksi Helsinki, Espoo, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti

6 5 Vantaalta muutti vuoden 2000 aikana Espooseen 156 ihmistä enemmän kuin Espoosta Vantaalle. Edelliseen vuoteen nähden muuttotappio Espooseen väheni puoleen. Espooseen muuttaneiden määrä väheni sitä enemmän, mitä idemmäs Vantaalla edettiin. Myyrmäen palvelualueelta Espooseen muutti 453 henkilöä, kun taas Espoosta Myyrmäkeen tuli 414 henkilöä. Lähes puolet Espooseen muuttaneista myyrmäkeläisistä muutti Myyrmäen kaupunginosasta ja vajaa kolmannes Hämeenkylästä. Samat kaupunginosat kärsivät myös suurimmat muuttotappiot Espoon suhteen. Myyrmäen kaupunginosista Kaivoksela ja Hämevaara sen sijaan saivat muuttovoittoa Espoosta. Kaksi viidestä myyrmäkeläisestä Espooseen muuttaneesta muutti Suur-Leppävaaran alueelle. Loput muuttaneet jakautuivat tasaisesti Espoon eri alueille. Eniten muuttovoittoa sai Hämevaara Suur-Leppävaarasta, kun taas Kaivokselan muuttovoitosta enin osa tuli Suur-Tapiolan alueelta. Myyrmäen kaupunginosasta eniten muuttotappiota tuli Vanha-Espoon ja Suur-Leppävaaran palvelupiireille. Espoon palvelupiireistä Suur-Tapiolasta ja Vanha-Espoosta muutti enemmän asukkaita Myyrmäkeen kuin Myyrmäestä näille alueille. Kaikkien muiden Espoon palvelupiirien suhteen Myyrmäki kärsi muuttotappiota. Martinlaakson palvelualueelta Espooseen muutti 246 vantaalaista. Martinlaakso sai samana aikana Espoosta 187 uutta asukasta. Muuttoliike Espoon ja Martinlaakson välillä oli siis Vantaan kannalta vuonna 2000 selvästi tappiollista. Tappiollisuus väheni kuitenkin kolmanneksella vuodesta Eniten Martinlaaksosta muutettiin Suur-Leppävaaran ja Vanha-Espoon palvelupiireihin. Espoosta Martinlaaksoon muutettiin useimmin Suur-Leppävaarasta ja Suur- Espoonlahdesta. Martinlaakson kaupunginosista suurimmat muuttotappiot Espoon suuntaan kärsivät Martinlaakso ja Piispankylä. Muuttovoittoa saivat eniten Kivistö, Ylästö ja Seutula. Näiden kaupunginosien muuttovoitosta tuli enemmän kuin kaksi kolmasosaa Suur-Leppävaarasta. Kuva 2. Nettomuutto Vantaan palvelualueiden ja Espoon palvelupiirien välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Tikkurilan palvelualueen muuttotase Espoon kanssa jäi niukasti (-3) negatiiviseksi. Tikkurilalaisia muutti Espooseen vuoden 2000 aikana hieman vähemmän kuin martinlaaksolai-

7 6 sia eli 226. Espoolaisia muutti Tikkurilaan 223 eli enemmän kuin Martinlaaksoon. Tikkurilan muuttotase Espoon kanssa oli vuonna 1999 selvästi negatiivisempi (-36). Suur-Leppävaara ja Suur-Espoonlahti vetivät tikkurilalaisia parhaiten puoleensa. Samoista palvelupiireistä muutettiin ahkerimmin myös Tikkurilaan. Muuttotase kääntyi kuitenkin useimmiten Espoon voitoksi, vain Suur-Kauklahdesta ja Pohjois-Espoon suhteen tase kääntyi Tikkurilan kannalta voitolliseksi. Pakkalan ja Viertolan muuttotaseet olivat kaupunginosista voitollisimmat. Tikkurila ja Jokiniemi jäivät eniten tappiolle. Pakkalaan muutettiin pääosin Suur-Leppävaarasta ja Viertolaan Suur-Espoonlahdesta. Korso-Koivukylän muuttotase oli ainoana palvelualueena positiivinen Espoon kanssa. Korso-Koivukylään muutti 211 espoolaista, kun Espooseen muuttaneita oli 192. Vuonna 1999 muuttotase oli vielä negatiivinen (-30). Suur-Leppävaara ja Vanha-Espoo vetivät korso-koivukyläläisiä eniten puoleensa. Samoilta alueilta samoin kuin myös Suur-Espoonlahdesta muutettiin vilkkaimmin Korso- Koivukylään. Päiväkumpu ja Vallinoja saivat eniten muuttovoittoa Espoosta. Päiväkummun muuttovoitto tuli lähes kaikki Suur-Leppävaarasta ja Vanha-Espoosta. Vallinojan voitto tuli sen sijaan lähes kaikki vain Suur-Leppävaarasta. Suurimman muuttotappion Korso- Koivukylän kaupunginosista kärsi Koivukylä. Puolet siitä meni Suur-Leppävaaraan. Hakunilan palvelualueelle muutti vuoden 2000 aikana 122 espoolaista. Koska samassa ajassa 151 hakunilalaista muutti Espooseen, muuttoliike muodostui selvästi tappiolliseksi. Muista Vantaan palvelualueista poiketen Hakunilassa muuttotappio kasvoi: vuonna 1999 tappiota oli tullut vain 2 henkilöä. Kaksi kolmasosaa muuttotappiosta tuli Suur-Leppävaaran kanssa. Suur-Matinkylästä ja Suur-Espoonlahdesta tuli jonkin verran muuttovoittoa. Kaupunginosista eniten muuttotappiota kärsi Länsimäki, Vaarala ja Kuninkaanmäki. Suur- Leppävaara oli hakunilalaistenkin suosituin muuttokohde. Hakunilaan muutettiin enimmäkseen Suur-Leppävaarasta ja Suur-Espoonlahdesta. Itä-Hakkila oli ainoa Hakunilan palvelualueen kaupunginosista, joka sai muuttovoittoa Espoosta. Muutot Vantaalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle Vuoden 2000 aikana Vantaalta muutti Helsinkiin kaikkiaan asukasta. Vastavuoroisesti Vantaalle muutti Helsingistä asukasta. Vantaa jäi vaihtokaupassa 781 henkilöä voitolle. Muuttovoitto kasvoi edelliseen vuoteen nähden 10 prosentilla. Itäiselle Vantaalle muutettiin Helsingistä useammin kuin läntiseen osaan kaupunkia. Myyrmäen palvelualueelta Helsinkiin muutti vuoden 2000 aikana 817 henkilöä. Helsingistä Myyrmäkeen tulijoita oli Muuttovoitto oli Korso-Koivukylän jälkeen korkein Vantaan palvelualueista eli 197 henkilöä. Muuttovoitto Helsingistä kasvoi nelinkertaiseksi vuoteen 1999 verrattuna. Kolme kymmenestä Helsinkiin muuttaneista suuntasi Läntisen suurpiirin alueelle, viidennes Eteläiseen suurpiiriin ja joka kuudes Keskiseen suurpiiriin. Myyrmäkeen muutettiin

8 7 useimmiten Läntisestä suurpiiristä (38 % alueelle muuttaneista) sekä Eteläisestä suurpiiristä (14 %). Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosat korjasivat lähes kaiken Myyrmäen Helsingistä saamasta muuttovoitosta. Kummallekin alueelle muutettiin eniten Läntisestä suurpiiristä. Suurimmat tappiot kärsivät Hämeenkylä ja Hämevaara. Hämeenkylän tappio tuli kutakuinkin kaikki Eteläisen suurpiirin kanssa. Hämevaaran tappio jakautui tasaisemmin Helsingin eri suurpiirien kanssa. Martinlaakson muuttovoitto Helsingistä jäi määrällisesti puoleen Myyrmäen saamasta voitosta. Martinlaaksosta muutti Helsinkiin 549 asukasta, kun päinvastaisen muuttoliikkeen määrä oli 648. Muuttovoitto oli kuitenkin lähes kolme kertaa suurempi kuin vuonna Lähes kolmannes Martinlaaksosta lähtijöistä muutti Helsingin Läntiseen suurpiiriin. Muihin Helsingin suurpiireihin muuttajat jakautuivat tasaisemmin. Yli kolmannes tulijoista saapui Läntisestä suurpiiristä ja joka kuudes Koillisesta suurpiiristä, joilta alueilta myös muuttotase jäi eniten positiiviseksi. Ylästö, Martinlaakso ja Kivistö saivat alueen kaupunginosista eniten muuttovoittoa Helsingistä. Kolme viidestä näille alueille muuttaneista tuli Läntisestä tai Koillisesta suurpiiristä. Tappiollista muuttoliike oli vain Piispankylälle, Keimolalle ja Petikolle. Kuva 3. Nettomuutto Vantaan palvelualueiden ja Helsingin peruspiirien välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Eteläinen sp Läntinen sp Keskinen sp Pohjoinen sp Koillinen sp Kaakkoinen sp Itäinen sp Tikkurilan palvelualueelle Helsingistä muuttajia oli eniten Tikkurilasta lähti Helsinkiin vuoden 2000 aikana vantaalaista. Muuttovoitto oli saman suuruinen kuin Hakunilassa, 139 henkilöä. Vuonna 1999 Tikkurilan palvelualue sai muuttovoittoa Helsingistä kolme kertaa enemmän. Tikkurilasta muutettiin eniten Koillisen suurpiirin alueelle (22 % Helsinkiin muuttajista). Muille alueille Pohjoista ja Kaakkoista suurpiiriä lukuun ottamatta muutto oli tasaisen runsasta. Yli neljännes Tikkurilaan Helsingistä muuttaneista tuli Koillisesta suurpiiristä ja runsas viidennes Itäisestä suurpiiristä. Muuttotase oli negatiivinen ainoastaan Eteläisen suurpiirin kanssa.

9 8 Pakkala, Koivuhaka, Kuninkaala ja Ruskeasanta keräsivät suurimmat muuttovoitot. Pakkalaan muutettiin tasaisesti kaikkialta Helsingistä Pohjoista suurpiiriä lukuun ottamatta. Koivuhaka keräsi eniten väkeä Koillisesta ja Keskisestä suurpiiristä, Kuninkaala suurimman osan Koillisesta ja Itäisestä suurpiiristä ja Ruskeasanta tasaisesti ympäri Helsinkiä. Jokiniemi menetti eniten asukkaitaan asukasvaihdossa Helsingin kanssa. Jokiniemestä muutettiin kaikkialle Helsinkiin, eniten Keskiseen, Koilliseen ja Itäiseen suurpiiriin. Myös Hiekkaharju, Simonkylä ja Hakkila menettivät asukkaitaan Helsinkiin enemmän kuin sieltä saivat. Korso-Koivukylän ja Helsingin välinen muuttoliike oli Vantaan kannalta varsin positiivinen: Korso-Koivukylään muutti vuoden 2000 aikana helsinkiläistä, kun taas Helsinkiin muutti alueelta 860 vantaalaista. Muuttovoitto kasvoi 60 prosentilla vuodesta Korso-Koivukylästä muutettiin eniten Koilliseen, Itäiseen ja Keskiseen suurpiiriin. Vähiten muutettiin Pohjoiseen ja Kaakkoiseen suurpiiriin. Muuttotase ei ollut negatiivinen yhdenkään Helsingin suurpiirin kanssa. Kaakkoiseen suurpiiriin ja sieltä Korso-Koivukylään muuttajia oli saman verran eli muuttotase oli nolla. Neljännes Korso-Koivukylään muuttajista tuli Koillisesta suurpiiristä ja Itäisestä suurpiiristä reilu viidennes. Vain Korson kaupunginosan muuttotase Helsingin kanssa oli negatiivinen. Kaikkiin muihin kaupunginosiin muutettiin Helsingistä useammin kuin niihin ko. kaupunginosasta. Positiivisin muuttotase oli Asolalla, Nikinmäellä ja Metsolalla. Asolaan kuin muihinkin ko. kaupunginosiin muutettiin kaikista Helsingin suurpiireistä, eniten Koillisesta. Nikinmäki sai eniten väkeä Koillisesta ja Itäisestä suurpiiristä ja Metsola Koillisesta ja Eteläisestä suurpiiristä. Korson kaupunginosa muuttotase oli negatiivisin Helsingin Itäisen suurpiirin kanssa. Hakunilan palvelualue sai Helsingistä uusia asukkaista vuonna 2000 kaikkiaan Hakunilasta muutti Helsinkiin 884 asukasta. Muuttovoitto putosi vuoden :stä +139:ään vuonna Yli kolmasosa hakunilalaisista Helsinkiin muuttaneista muutti Itäiseen suurpiiriin. Muuttotase oli negatiivinen Keskisen, Pohjoisen ja Itäisen suurpiirin kanssa. Positiivisin se oli Koillisen suurpiirin kanssa. Hakunilaan muutettiin eniten Itäisestä suurpiiristä (kolmannes Helsingistä alueelle muuttaneista). Myös koillisesta ja Läntisestä suurpiiristä muutettiin suhteellisen vilkkaasti. Länsimäen ja Kuninkaanmäen muuttotase Helsingin suhteen oli negatiivinen. Lähes puolet Länsimäestä muuttaneista muutti rajan taakse Itäisen suurpiirin alueelle. Kuninkaanmäestä muutettiin eniten Koillisen suurpiirin alueelle. Hakunilan kaupunginosan muuttovoitto Helsingistä oli suurin. Myös Vaarala sai paljon muuttovoittoa Helsingistä. Hakunilaan muutettiin eniten Itäisestä suurpiiristä (yli neljännes muuttajista), Vaaralaan Itäisestä ja Koillisesta suurpiiristä. Muutot Vantaalta kehyskuntiin ja kehyskunnista Vantaalle 4 Vantaalta muutti vuoden 2000 aikana Helsingin seudun kehyskuntiin kaikkiaan asukasta. Vantaa sai samana vuonna uutta asukasta kehyskunnista. Muuttotappio ke- 4 Helsingin seudun kehyskuntiin on tässä luettu Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Kauniainen on sisällytetty normaalisti Espoon lukuihin. Sipoo ei ole tässä laskelmassa mukana.

10 9 hyskuntiin kasvoi muutamalla kymmenellä vuodesta Vantaa on viime vuosina menettänyt muuttoliikkeen kautta eniten asukkaitaan Helsingin seudun kehyskuntiin. Selvästi vetovoimaisin kehyskunnista oli Nurmijärvi, joka veti vantaalaisia puoleensa kaikilta palvelualueelta. Tuusula, Kerava ja Järvenpää houkuttivat varsinkin itävantaalaisia puoleensa. Myyrmäen palvelualueelta kehyskuntiin muutti 393 henkilöä vuoden 2000 aikana. Kehyskunnista Myyrmäkeen tuli 234 uutta asukasta. Muuttotappio (-159) oli täsmälleen samansuuruinen kuin edellisenäkin vuonna. Selvästi eniten Myyrmäestä muutettiin Nurmijärvelle (46 % alueelta kehyskuntiin muuttaneista). Keravalle, Tuusulaan, Vihtiin ja Kirkkonummelle muuttaneita oli kuta kuinkin saman verran eli 10 % kutakin. Nurmijärveltä muutettiin myös Myyrmäkeen, heitä oli 33 % kehyskunnista alueelle muuttaneista. Kaiken kaikkiaan Myyrmäki menetti kaikkiin kehyskuntiin (Kauniaista lukuun ottamatta) enemmän asukkaitaan kuin sai niistä, eniten Nurmijärvelle (-101). Puolet Nurmijärvelle muuttaneista muutti Myyrmäen kaupunginosasta ja vajaa kolmannes Hämeenkylästä. Linnaisten ja Kaivokselan muuttotase jäi kaikkien kehyskuntien kanssa positiiviseksi. Martinlaakson palvelualueelta kehysalueelle muutti vuoden 2000 aikana 267 vantaalaista. Kehyskunnista Martinlaakso sai samana vuonna 144 uutta asukasta. Muuttotappio kehyskuntiin kasvoi vajaalla kolmanneksella vuoteen 1999 verrattuna. Martinlaaksosta kehyskuntiin muuttaneista peräti 58 % muutti Nurmijärvelle. Muihin kehyskuntiin muuttaneiden määrät jäivät pieniksi. Martinlaakson palvelualueelle muutettiin Nurmijärveltä (29 % kehyskunnista muuttaneista) ja Keravalta (22 % ). Keravan (+20) ja Kirkkonummen (+2) kanssa muuttotase jäi positiiviseksi. Muiden kehyskuntien kanssa tase oli negatiivinen, eniten Nurmijärven suhteen (-112). Nurmijärvelle muutettiin eniten Martinlaakson ja Ylästön kaupunginosista. Hyvinkäälle muuttajia oli pelkästään Martinlaakson kaupunginosasta. Martinlaaksoon muutettiin kehyskunnista eniten Nurmijärveltä, Keravalta, Hyvinkäältä ja Vihdistä. Martinlaakson muuttotase Nurmijärven kanssa oli 50 henkilöä negatiivinen ja Ylästön 21 negatiivinen. Lapinkylän ja Luhtaanmäen muuttotase jäi positiiviseksi kaikkien kehyskuntien kanssa. Tikkurilan palvelualue sai vuoden 2000 aikana kehyskunnista 365 uutta asukasta. Sen sijaan kehyskuntiin muutti Tikkurilasta samana ajanjaksona 529 asukasta. Muuttotappio kasvoi puolella vuoteen 1999 verrattuna. Tikkurilasta kehyskuntiin muuttaneista vajaa kolmannes muutti Tuusulaan, viidennes sekä Nurmijärvelle että Keravalle ja kuudesosa Järvenpäähän. Kehyskunnista eniten Tikkurilaan muutettiin Keravalta (neljännes kehyskunnista Tikkurilaan muuttaneista). Vajaa viidennes Tikkurilaan muuttaneista tuli joko Nurmijärveltä, Järvenpäästä tai Tuusulasta. Tikkurilan muuttotase oli positiivinen vain Hyvinkään ja Kauniaisten kanssa, suurimmat muuttotappiot tulivat Tuusulan (-82) ja Nurmijärven (-32) kanssa Keravalta muutettiin eniten Tikkurilan, Jokiniemen ja Simonkylän kaupunginosiin, Järvenpäästä Tikkurilaan, Jokiniemeen ja Viertolaan sekä Tuusulasta Tikkurilaan, Jokiniemeen ja Ruskeasantaan. Tikkurilan kaupunginosasta muutettiin eniten Keravalle tai Järvenpäähän, Jokiniemestä Nurmijärvelle ja Tuusulaan, Viertolasta ja Simonkylästä Tuusulaan. Suurimmat muuttotappiot Tikkurilan palvelualueen kaupunginosista kehyskuntiin kärsivät Ruskeasanta ja Kuninkaala Tuusulaan sekä Jokiniemi Nurmijärvelle.

11 10 Korso-Koivukylästä kehyskuntiin muutti vuoden 2000 aikana 550 vantaalaista. Päinvastaiseen suuntaan muutti 365 henkilöä. Muuttotappio oli parisen kymmentä vuotta 1999 suurempi. Korso-Koivukylästä muutettiin ennen kaikkea Keravalle (30 % kehyskuntiin muuttaneista), Tuusulaan (26 %) ja Järvenpäähän (18 %). Päinvastainen muuttoliikenne oli suurinta Keravalta (40%). Korso-Koivukylän muuttotase oli positiivinen vain Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Suurimmat tappiot tulivat Tuusulaan (-75) ja Järvenpäähän (-50). Tuusulaan muutettiin eniten Korson ja Metsolan kaupunginosista, Järvenpäähän Havukosken ja Korson sekä Keravalle Havukosken, Korson ja Metsolan kaupunginosista. Keravalta muutettiin Korsoon, Tuusulasta Havukoskelle ja Korsoon ja Järvenpäästä Havukoskelle ja Korsoon. Kaikkien Korso-Koivukylän kaupunginosien muuttotase oli negatiivinen kehyskuntien kanssa, suurimmat tappiot kärsivät Korso Tuusulaan ja Järvenpäähän, Havukoski Järvenpäähän sekä Metsola Tuusulaan. Kuva 4. Nettomuutto Vantaan palvelualueiden ja kehysalueen kuntien välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula Vihti Hakunilan palvelualueelta muutti kehyskuntiin 262 asukasta. Kehyskunnista Hakunilaan tulijoita oli vastaavasti 111. Muuttotappio kasvoi vuoteen 1999 nähden saman verran kuin Korso-Koivukylässä. Hakunilasta muutettiin tasaisesti kaikkiin kehyskuntiin. Hakunilaan muutettiin niin ikään kaikkialta kehysalueelta. Hakunilan muuttotase oli selvästi positiivinen Hyvinkään ja niukasti positiivinen Kauniaisten kanssa. Suurimmat menetykset olivat Järvenpäähän (-29) ja Tuusulaan (-26). Järvenpäähän muutettiin eniten Hakunilan kaupunginosasta, Tuusulaan niin ikään Hakunilasta kuin myös Itä-Hakkilasta, Nurmijärvelle Länsimäestä ja Hakunilasta ja Keravalle Hakunilasta. Kolmannes Länsimäkeen muuttaneista tuli Hyvinkäältä. Hakunilaan tultiin Keravalta ja Hyvinkäältä. Muille alueille muutettiin kehysalueilta varsin vähän. Kaupunginosista vain Sotungin muuttotase oli hieman positiivinen. Suurimmat muuttotappiot kärsivät Hakunila Järvenpäähän ja Itä-Hakkila Tuusulaan. Muutot Vantaalta muualle Suomeen sekä muualta Suomesta Vantaalle

12 11 Vantaalta muutti Helsingin seudun ulkopuoliseen Suomeen vuoden 2000 aikana asukasta. Seudun ulkopuolelta Vantaalle muuttaneita oli reilusti enemmän Lukumääräisesti poismuutto lisääntyi noin 450 henkilöllä. Vantaalle muutto taas väheni noin sadalla henkilöllä. Muuttovoitto vuonna 1999 oli viitisen sataa suurempi. Palvelualueista Korso-Koivukylän osuus poismuutosta muualle Suomeen oli runsas neljännes ja Tikkurilan vajaa neljännes. Myös tulomuutosta Korso-Koivukylä otti valtaosan (28 %). Suhde oli vuonna 1999 samanlainen. Kaikki Vantaan palvelualueet saivat muuttovoittoa kehyskuntien ulkopuolisesta Suomesta. Muuttovoitosta suurimman osan saivat Korso-Koivukylä (+240) ja Myyrmäki (+207). Vähimmälle jäi Hakunila (+44). Kaikilla alueilla muuttovoitto oli nyt pienempi kuin vuonna Kuva 5. Tulo- ja lähtömuutto palvelualueiden ja muun Suomen välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila tulo lähtö Myyrmäen palvelualueelta muualle Suomeen muutettiin eniten Myyrmäen (315) ja Hämeenkylän (165) kaupunginosista. Samat alueet olivat myös päinvastaisen muuttoliikkeen kohteina. Niin ikään Kaivoksela sai paljon (185) uusia asukkaita muualta Suomesta. Kaivokselan muuttotase olikin Myyrmäen kaupunginosista positiivisin (+123). Negatiivisen tuloksen tekivät Varisto ja Linnainen. Martinlaakson palvelualueelta muuhun osaan Suomea muutettiin eniten Martinlaaksosta (265), Ylästöstä (49) ja Askistosta (46). Muualta Suomesta eniten sai uusia asukkaita Martinlaakso (391), Ylästö (40) sekä Vantaanlaakso ja Kivistö (29). Askiston muuttotase oli kokonaisuutena tappiollisin (-27) ja Martinlaakson voitollisin (+126). Tikkurilan palvelualueelta muualle Suomeen muutettiin eniten Simonkylästä (178) ja Jokiniemestä (159). Jokiniemi (275) ja Tikkurila (175) olivat palvelualueelle muualta Suomesta suuntautuneen muuttoliikkeen suurimmat vastaanottajakaupunginosat. Noin puolessa alueen kaupunginosista muuttotase oli negatiivinen ja puolessa positiivinen. Selvästi negatiivisin tase oli Simonkylässä (-43) ja positiivisin Jokiniemessä (+116) sekä Pakkalassa (+77). Korso-Koivukylän kaupunginosista muualle Suomeen muutettiin useimmin Havukoskelta (245), Korsosta (166) ja Metsolasta (137). Samat kaupunginosat sekä Asola (122) olivat muualta Suomesta tulleiden suosituimmat kaupunginosat palvelualueella. Korso- Koivukylässäkin muuttotase alueen ja muun Suomen välillä oli noin puolessa kaupungin-

13 12 osista negatiivinen. Negatiivisin se oli Rekolassa (-31) ja Leppäkorvessa (-24) ja positiivisin Havukoskella (+124) ja Korsossa (+80). Hakunilasta muualle Suomeen muutettiin useimmin alueen suurista kaupunginosista, Hakunilasta (281) ja Länsimäestä (145). Toisensuuntainen muuttoliike suuntautui myös eniten näihin kaupunginosiin. Positiivisen muuttotase oli Hakunilalla (+37) ja negatiivisin Rajakylällä (-22).

14 13 Muutot Vantaalta ulkomaille ja ulkomailta Vantaalle Vantaalta muutti ulkomaille 630 asukasta vuoden 2000 aikana. Se oli kolmanneksen enemmän kuin vuonna Ulkomailta Vantaalle tulijoita oli vuonna 2000 hieman enemmän, 715. Muutot ulkomailta Vantaalle lisääntyivät vuodesta 1999 neljänneksellä. Kaiken kaikkiaan muuttovoitto ulkomailta hieman pieneni vuonna Ulkomaille muutettiin eniten Korso-Koivukylästä (136) ja vähiten Martinlaaksosta (67). Ulkomaille muutto oli vähentynyt vuoteen 1999 verrattuna Myyrmäessä. Kaikilla muilla alueille se oli nyt suurempaa. Eniten ulkomailta tulijoita oli vuoden 2000 aikana Korso- Koivukylään (191) ja Tikkurilaan (163) ja vähiten Martinlaaksoon. Martinlaaksoa lukuun ottamatta kaikki palvelualueet saivat muuttovoittoa ulkomailta. Kuva 6. Tulo- ja lähtömuutto palvelualueiden ja ulkomaiden välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä tulo lähtö Hakunila Myyrmäen palvelualueelta ulkomaille muutettiin eniten Myyrmäestä (54), Hämeenkylästä (19) ja Kaivokselasta (19), Martinlaakson palvelualueelta Martinlaaksosta (35), Tikkurilan palvelualueelta Simonkylästä (31) ja Jokiniemestä (19), Korso-Koivukylästä Korsosta (36) ja Havukoskelta (32) ja Hakunilan palvelualueelta Länsimäestä (34) ja Hakunilasta (25). Myyrmäen kaupunginosaan muutti 85 henkilöä ulkomailta, Martinlaakson kaupunginosaan 34, Jokiniemeen 37, Havukoskelle 56 ja Hakunilaan 69 henkilöä. Positiivisin muuttotase kaupunginosissa palvelualueittain oli Myyrmäellä (+31), Jokiniemellä (+18), Havukoskella (+24) ja Hakunilalla (+44). Martinlaakson palvelualueella muuttotase ei kohonnut selvästi korkeammaksi millään alueella. Negatiivisin tase oli Hämevaarassa, Ylästössä, Simonkylässä, Korsossa ja Rajakylässä.

15 Vantaan sisäiset muutot 5 14 Vantaan sisällä muutti vuonna 2000 kaikkiaan henkilöä. Tämä merkitsee, että keskimäärin joka kymmenes vantaalainen on muuttanut asuntoaan kaupungin alueella. Sisäisten muuttojen määrä on kuitenkin ollut muutaman viime vuoden ajan laskussa. Kun sisäisten muuttojen määrä suhteutetaan alueen asukaslukuun, innokkaimmiksi asunnonvaihtajiksi osoittautuvat Tikkurilan ja Korso-Koivukylän palvelualueiden asukkaat. Martinlaaksolaiset vaihtoivat asuntoaan suhteellisesti vähiten. Myyrmäen palvelualueen muutoista lähes kaksi kolmesta suuntautui omalle palvelualueelle. Myyrmäkeläiset muuttajat olivat vuonna 2000 alueuskollisuudessa Vantaan palvelualueista keskitasoa. Alueuskollisuus vaihteli Variston 54 prosentista Linnaisten 88 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Myyrmäen ja Hämeenkylän kaupunginosissa ja vähäisintä Linnaisissa. Kuva 7. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Myyrmäen palvelualueelle ja Myyrmäestä muille palvelualueille vuonna Martinlaakso Tikkurila Korso-Koivukylä Hakunila tulo lähtö Viidennes myyrmäkeläisistä muutti Martinlaaksoon. Vähiten Myyrmäestä muutettiin Hakunilaan. Martinlaaksosta Myyrmäkeen muuttajia oli joka kuudes ja Korso-Koivukylästä joka kahdeskymmenes. Muilta alueilta muutettiin Myyrmäkeen harvemmin, harvimmin Hakunilasta. Myyrmäen muuttotase oli positiivinen vain Korso-Koivukylän (35) kanssa. Eniten Myyrmäki menetti asukkaitaan Martinlaaksoon (-152). Martinlaakson palvelualueen asukkaiden alueuskollisuus oli palvelualueista alhaisin: vain hieman useampi kuin joka toinen alueen muuttajista muutti oman palvelualueen sisällä. Alueuskollisuus vaihteli Riipilän 33 prosentista Viinikkalan 74 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Viinikkalan ja Martinlaakson ja vähäisintä Vestran kaupunginosassa. Runsas viidennes martinlaaksolaisista muutti Myyrmäen palvelualueelle ja joka kymmenes Tikkurilan palvelualueelle. Harvimmin Martinlaaksosta muutettiin Hakunilaan. Kolme kymmenestä Martinlaaksoon muuttaneista tuli Myyrmäestä. Muilta alueilta alueelle muuttajia oli selvästi vähemmän. Martinlaakso menetti asukkaitaan sisäisten muuttojen seurauksena Tikkurilaan (-70) ja Korso-Koivukylään (-29). Myyrmäestä Martinlaakso sai muuttovoittoa vuoden 2000 aikana 152 henkilön verran. 5 Kun tästä eteenpäin puhutaan muutoista, kyseessä ovat nimenomaan kaupungin sisäiset muutot eli kaikki suhteutetaan sisäisten muuttojen määrään. Kunnan rajan yli tapahtuneita muuttoja ei tässä oteta huomioon.

16 15 Kuva 8. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Martinlaakson palvelualueelle ja Martinlaaksosta muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Tikkurila Korso-Koivukylä Hakunila tulo lähtö Tikkurilan palvelualueen asukkaiden alueuskollisuus oli kaupungin toiseksi alhaisin: kolme viidestä kunnan sisällä muuttaneesta tikkurilalaisesta muutti oman palvelualueen sisällä. Alueuskollisuus vaihteli Veromiehen 35 prosentista Lentokentän 75 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Jokiniemessä, Ilolassa ja Tikkurilassa ja vähäisintä Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Tikkurilasta muutettiin useimmin Korso-Koivukylään (17 % Vantaan sisällä muuttaneista). Vähiten muutettiin Myyrmäkeen (2 %). Joka kuudes Tikkurilaan tulijoista muutti Korso-Koivukylästä. Muilta palvelualueilta muuttajia oli selvästi vähemmän. Tikkurila sai kaikilta palvelualueilta muuttovoittoa, eniten Hakunilasta (+121). Kuva 9. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Tikkurilan palvelualueelle ja Tikkurilasta muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Martinlaakso Korso-Koivukylä Hakunila tulo lähtö Korso-Koivukylän palvelualueen asukkaiden alueuskollisuus oli korkein palvelualueista: kaksi kolmesta palvelualueen asukkaasta muutti asuntoaan oman palvelualueen sisällä. Uskollisuus vaihteli Asolan ja Jokivarren 54 prosentista Nikinmäen ja Vierumäen 78 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Havukoskella ja Mikkolassa ja vähäisintä Jokivarressa ja Rekolassa. Korso-Koivukylästä muutti Tikkurilaan lähes viidennes muuttajista. Muille palvelualueille muutettiin selvästi harvemmin, vähiten Martinlaaksoon. Palvelualueelle muutettiin useimmin Tikkurilasta (19 %) ja harvimmin Martinlaaksosta (3 %). Korso-Koivukylä sai muut-

17 16 tovoittoa Hakunilasta (+58) ja Martinlaaksosta (+29). Myyrmäkeen (-35) ja Tikkurilaan (- 41) tuli muuttotappiota. Kuva 10. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Korso-Koivukylän palvelualueelle ja Korso-Koivukylästä muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Hakunila tulo lähtö Hakunilan palvelualueen alueuskollisuus oli vain hieman pienempää kuin luoteisella naapurillaan. Luku vaihteli Kuninkaanmäen 28 prosentista Rajakylän 75 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Ojangossa, Hakunilassa ja Länsimäessä ja vähäisintä Länsisalmessa ja Sotungissa. Kuva 11. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Hakunilan palvelualueelle ja Hakunilasta muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä tulo lähtö Hakunilasta muutettiin oman alueen jälkeen useimmin Tikkurilaan (16 %) ja harvimmin Myyrmäkeen (3 %). Hakunila taas veti puoleensa Tikkurilan (13 % palvelualueen sisäisistä tulomuutoista) ja Korso-Koivukylän (11 %) asukkaita. Alueelle muutettiin harvimmin Martinlaaksosta. Hakunilan muuttotase oli lievästi positiivinen vain Myyrmäen (+5) kanssa. Negatiivisin se oli Tikkurilan (-121) suhteen.

18 17 Liitetaulukko 1. Muutot kaupungin rajan yli vuonna Espoo ja Helsinki Tikkurila Myyrmäki Martinlaakso Korso- Koivukylä Hakunila Espoo, Suur-Leppävaara Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Tapiola Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Matinkylä Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Espoonlahti Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Kauklahti Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Vanha-Espoo Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Pohjois-Espoo Tulleet Lähteneet Netto ESPOO, YHTEENSÄ Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Eteläinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Läntinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Keskinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Pohjoinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Koillinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Kaakkoinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto ei tässä taulussa ole aina tulleiden ja lähteneiden erotus, koska mukana ovat nekin muuttajat, joiden tulo- tai lähtöalueesta ei ole tietoa.

19 18 Netto Helsinki, Itäinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto HELSINKI, YHTEENSÄ Tulleet Lähteneet Netto Kehysalue, muu Suomi ja ulkomaat Hyvinkää Tulleet Lähteneet Netto Järvenpää Tulleet Lähteneet Netto Kauniainen Tulleet Lähteneet Netto Kerava Tulleet Lähteneet Netto Kirkkonummi Tulleet Lähteneet Netto Nurmijärvi Tulleet Lähteneet Netto Tuusula Tulleet Lähteneet Netto Vihti Tulleet Lähteneet Netto Muu Suomi Tulleet Lähteneet Netto Ulkomaat Tulleet Lähteneet Netto ULKOINEN MUUTTO Tulleet YHTEENSÄ Lähteneet Netto

20 19 Liitetaulukko 2. Vantaan sisäiset muutot vuonna 2000 Tikkurila Myyrmäki Martinlaakso Korso- Koivukylä Hakunila Myyrmäki Tulleet Lähteneet Netto Martinlaakso Tulleet Lähteneet Netto Tikkurila Tulleet Lähteneet Netto Korso-Koivukylä Tulleet Lähteneet Netto Hakunila Tulleet Lähteneet Netto VANTAA YHTEENSÄ 7 Tulleet Lähteneet Netto Vantaa yhteensä ei ole vain palvelualueiden summa vaan enemmän. Mukana ovat myös muutot joiden alku- tai loppupaikka ei ole tiedossa. Tällaisten (joissa entinen tai tuleva osoite ei ole tiedossa) muuttojen määrä on voimakkaasti kasvussa.

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Vantaalla 2004 Mikael Kekkonen

Kunnallisvaalit Vantaalla 2004 Mikael Kekkonen VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C19 : 2004 Kunnallisvaalit Vantaalla 2004 Mikael Kekkonen Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupungin tilasto ja tutkimus Vanda stads statistik och forskning Tiedustelut

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET 20.12.2004 Alueiden yleiskuvaukset 2 (28) ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1. Myyrmäki-Martinlaakso 3 1.1. Rakentuminen 3 1.2. Asukkaat 5 1.3.

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 012 Hämeenkylä

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Vaihtoehtoja kunnalliselle päivähoidolle. Yksityisen päivähoidon monet muodot

Vaihtoehtoja kunnalliselle päivähoidolle. Yksityisen päivähoidon monet muodot Vaihtoehtoja kunnalliselle päivähoidolle Yksityisen päivähoidon monet muodot Vantaalla on tarjolla yksityistä päivähoitoa päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoitona. Yksityinen päivähoito

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Vantaan kaupunki A 7 : 2003 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Koko kaupungin ennuste 2004-2030 Osa-alueiden ennuste 2004-2010 12.5.2003 3 Sisällysluettelo SAATTEEKSI 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentien ruokala (WLAN) koulussa ei ole iltavalvojaa, joten ruokalan käyttö edellyttää valvojan tilaamisen

Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentien ruokala (WLAN) koulussa ei ole iltavalvojaa, joten ruokalan käyttö edellyttää valvojan tilaamisen Ruokalat Askiston koulun ruokala 136 m² (WLAN) äänestystila Dickursby skolan ruokala, 96 paikkaa (WLAN) Havukosken koulun ruokala 160 m², 150 paikkaa Helsinge skolan ruokala 120 m², 120 paikkaa (WLAN)

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet Liite 1. Valmistunut asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 2. Aloitettu asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 3. Arvio vuonna 2013 alkavasta ja valmistuvasta

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Asuntoja, asuntoja, asuntoja!

Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Vantaan asuntopolitiikkaa, sen taustoja ja tulevaisuutta Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tämä sivu sisältää juonipaljastuksen ASUNTOJEN KYSYNTÄ YLITTÄÄ TARJONNAN HELSINGIN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

KOULUPSYKOLOGIPALVELUT

KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Kevät 2004 Vantaan KOULUPSYKOLOGIT KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Sinne minne tainta taivutetaan, puu kallistuu! (VERGILIUS) 1 Sisällysluettelo Koulupsykologi tukee koulua... 3 Vaikeuksien selvittely tapahtuu

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Kymppi-Moni hankkeen aloituskokous Tampere 30.11.2011 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 2010: 51 063 2020: 51 598 1. Mikä

Lisätiedot

TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III

TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 E 18 K E H Ä I I I E 18 PORVOO KEHÄ III alueittain 2010 Sisältö Esipuhe... 1 Lukijalle... 2 osana pääkaupunkiseutua... 4 n matka maaseutuyhteisöstä... 6...lentokenttäkaupungiksi...

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

VANTAA. http://www.seurakuntavaalit.fi/missa-aanestan-/-/prepollingstation/show/vantaa. Asolan seurakuntatalo. Askiston leipomo

VANTAA. http://www.seurakuntavaalit.fi/missa-aanestan-/-/prepollingstation/show/vantaa. Asolan seurakuntatalo. Askiston leipomo Page 1 of 7 VANTAA Askiston leipomo Askistontie 1, 01680 Vantaa 28.10.2014 klo 14:00 16:00 Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, 01400 Vantaa 28.10.2014 klo 09:00 12:00 30.10.2014 klo 12:00 15:00 Asolan seurakuntatalo

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 15.5.2009

Alustavia tuloksia 15.5.2009 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Muuttoliikesymposium, Turku 17.11.2010 Alustavia tuloksia 15.5.2009 Hannu Kytö Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Vantaan väestöennuste 2013 Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Julkaisija Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 12 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-120-7 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169 3185,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali

Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali Helsingin seudun yritysraportti Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali Tässä Helsingin seudun yritysraporttiin liittyvässä liiteosassa yritystoimintaa tarkastellaan Espoossa,

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla

Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Joni Heikkola (Kaupunkisuunnittelu, yleiskaavasuunnittelija) Helsingin Sanomat

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot