1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys"

Transkriptio

1 Vantaan väestö 216/217 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta. (Aluejaot sekä käsitteet ja määritelmät löytyvät julkaisun lopusta.) 1 Väestörakenne 1.1 Väestön määrä ja kehitys Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan 6 asukkaan maalaiskunnasta asukkaan kaupungiksi. 18-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 1 asukkaan rajapyykin ja vuonna 194 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 3. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 194-luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 195 asukasluku oli alle 15. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden 196 asukasmäärä, 41 9, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta 197-luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli 57 asukkaalla (8 %) ja 199-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi asukkaalla (16 17 %). 2-luvulla kasvuvauhti jonkin verran hidastui väestön kasvaessa 12 prosentilla. Taulukko 1. Vantaan väestönkehitys Muutos edellisestä ajankohdasta 1 Vuosi Väestö (1.1.) lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Vuoden 217 alussa Vantaalla asui asukasta. Väestönkasvua vuoden 216 aikana oli peräti 2,2 prosenttia ja väestö lisääntyi henkilöllä. Yhtä hurjiin kasvulukemiin Vantaalla on viimeksi päästy 197-luvun jälkipuoliskolla (kuvio 1.). Kaikista Suomen kunnista määrällinen väestönkasvu vuoden 216 aikana oli Vantaalla kolmanneksi suurinta heti Helsingin ja Espoon jälkeen. Espoossa väestö kasvoi ainoastaan 45 henkeä enemmän kuin Vantaalla. Suhteellisesti väestö kasvoi Vantaalla neljänneksi eniten, mutta kaikki edellä olleet kunnat olivat väestömäärältään huomattavasti pienempiä (Finström, Sipoo ja Jomala). 1 Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla.

2 Kuvio 1. Vantaan väestönmuutos Vantaan väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 216 tehdyn ennusteen mukaan kaupungissa on yli 228 asukasta vuonna 22 ja siitä kymmenen vuoden päästä (23) jo 257 asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden 217 alussa oli Myyrmäki, jossa asui 55 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla, Tikkurilan suuralueella, asui 42 henkeä. Selvästi pienin suuralueista oli Kivistö 11 7 asukkaallaan. Kivistön väestö on kuitenkin lisääntynyt koko ajan, mistä johtuen Vantaalla on enää kaksi kaupunginosaa (Myyrmäki ja Martinlaakso), joiden väkiluku oli suurempi kuin koko Kivistön suuralueen. Vuoden 216 aikana selvästi eniten uusia asukkaita sai Kivistön suuralue, jonka väestö kasvoi peräti 16 prosentilla (+1 648). Toiseksi eniten väestö lisääntyi suhteellisesti Koivukylän (2,9 %) ja määrällisesti Myyrmäen (+1 125) suuralueella. Korson suuralueella väestönkasvu oli alhaisinta (88 henkeä /,3 %). Vuodesta 27 vuoteen 217 väestömäärä on lisääntynyt suhteellisesti eniten Kivistön suuralueella, 62 prosenttia (+4 468), ja toiseksi eniten Aviapoliksessa (43 %). Määrällisesti väestö kasvoi eniten Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla (noin 5 7). Alhaisinta väestönkasvu on ollut Hakunilan suuralueella, jossa väestö lisääntyi 1 1 henkilöllä (3,8 %). Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista selvästi suurin on Myyrmäki, jossa asui vuoden 217 alussa 16 5 henkeä. Martinlaaksossa asukkaita oli 11 75, Hakunilassa 11 3 ja Pakkalassa 1 2. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat Simonkylä, Havukoski ja Hämeenkylä, joissa asui yli 8 asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lentokenttä, Länsisalmi, Ojanko ja Viinikkala 2. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkonkylä, Myllymäki, Petikko ja Luhtaanmäki, joiden asukasmäärä oli alle 3. Vuoden 216 aikana väestö kasvoi suhteellisesti eniten Keimolassa (393 %), jonka väestömäärä lisääntyi 183 asukkaasta 93 asukkaaseen (+72). Seuraavaksi eniten väestö lisääntyi Koivukylässä (2 %) ja Kivistössä (19 %), jossa myös määrällinen kasvu oli suurinta (+934). Väestö väheni vuoden 216 aikana suhteellisesti eniten Veromiehessä (-7,3 %) ja Myllymäessä (- 3,6 %) ja määrällisesti eniten Ruskeasannassa (-66) ja Hiekkaharjussa (-63). 3 Kun väestönkehitystä tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta on väestö suhteellisesti kasvanut eniten piskuisessa Keimolassa (416 %), jonka kasvu ajoittui lähes kokonaan vuoteen 216. Seuraavaksi eniten väki on lisääntynyt Kivistön (163 %) ja Veromiehen (155 %) kaupunginosissa. Määrällisesti kasvu on ollut suurinta Kivistössä (+3 65) ja Pakkalassa (+3 2). Suhteellisesti eniten väestöään ovat kymmenessä vuodessa menettäneet Piispankylä (-14 %) ja Myllymäki (-13 %). Määrällisesti väki on vähentynyt eniten Mikkolassa (-157 henkilöä). 2 Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan alle 1 asukkaan kaupunginosista ei julkaista muita väestörakennetietoja kuin väestömäärä. 3 Väestönmuutoksia koskevassa tarkastelussa eivät ole mukana alle 1 asukkaan kaupunginosat.

3 1.2 Sukupuoli Jo 18-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Viimeisten viiden vuoden ajan ero naisten ja miesten osuuksissa on kaventunut ja se on tällä hetkellä pienempi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 217 Vantaalla asui naista (5,6 %) ja miestä (49,4 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. Kivistö oli ainoa suuralue, jossa asui hieman enemmän miehiä (5,3 %) kuin naisia (49,7 %). Suurin ero naisten (51,4 %) ja miesten (48,6 %) osuuksissa oli Tikkurilan suuralueella. Vuonna 216 vantaalaiset naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (39,6 v.) kuin miehet (37,3 v.). Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt enemmän poikia ja näin oli tilanne myös vuonna 216: poikia syntyi 34 enemmän kuin tyttöjä. Vantaan väestö pysyi miesvaltaisena syntymästä aina 75 ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikävuosissa naisia olikin enemmän). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 6 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneestä väestöstä jo 7 prosenttia oli naisia. 1.3 Ikä 197-luvun alussa 14 prosenttia vantaalaisista oli 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista, 199-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. Viimeisten 15 vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus on pysytellyt yhdeksässä prosentissa. Kouluikäisten (7 15-vuotiaat) osuus laski 197-luvulta 199-luvun alkuun 15 prosentista 12 prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 2-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus alkoi taas laskea ja lasku taittui vasta vuonna 213. Vuoden 217 alussa kouluikäisiä oli 1,5 prosenttia väestöstä vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 198- ja 199-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Sen jälkeen ikäryhmän osuus on ollut vähenemään päin, mikä pitkälti johtuu vanhimpien ikäluokkien kasvusta. Nykyisin Vantaan väestöstä vuotiaisiin kuuluu 66 prosenttia; osuus oli yhtä alhainen viimeksi 197-luvun alkupuolella. 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta 198-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ikäryhmään kuului 5,4 prosenttia väestöstä. Kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 199-luvulle ja on voimistunut entisestään 2- ja 21-luvuilla. Vuoden 217 alussa vantaalaisista 15 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Kuvio 2. 6, 7 15 ja 65 vuotta täyttäneet (%) Vantaalla % 18 15, ,5 8, Vantaan ikärakenteessa tapahtuneet muutokset näkyvät hyvin kuvioissa 2 ja 3. Lähes kymmenen vuoden ajan 65 vuotta täyttäneitä on ollut enemmän kuin päivähoito- tai kouluikäisiä (kuvio 2.). Lisäksi väestöpyramidin muoto on muuttunut. Vuonna 1987 väestöpyramidissa korostuivat 3 39-vuotiaat ja pyramidin huippu kapeni selvästi, kun vanhemmat ikäluokat olivat pieniä. 3 vuotta myöhemmin, vuonna 217, pyramidista on tullut selvästi tasapaksumpi (kuvio 3.).

4 Kuvio 3. Vantaan väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1987 ja 217 (1.1.) Naiset Miehet Naiset Miehet Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Tässä raportissa työikäiseksi väestöksi on laskettu vuotiaat, joita asui Vantaalla vuoden 217 alussa 14 henkilöä. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 1 työikäistä kohden, oli sama kuin edellisenä vuonna eli 57. Huoltosuhde ei ole aiemmin ollut näin korkea viimeisten 4 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 199-luvun alussa, ollen tuolloin 44. Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2- ja 21-lukujen ajan. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2-luvun alussa, mutta sen jälkeen ero on kasvanut. Vuoden 217 alussa Helsingin väestöllinen huoltosuhde oli selvästi alhaisempi (5) kuin Vantaalla (57). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, ollen 68 vuonna 217. Kuvio 4. Väestöllinen huoltosuhde Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko Suomessa Vantaa Espoo Helsinki Suomi Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten lasten osuus oli vuoden 217 alussa suurin Aviapoliksen suuralueella (12 %), joka on pitänyt kärkipaikkaa viimeiset 2 vuotta. Pienin osuus oli Myyrmäessä ja Tikkurilassa (8 %), joissa alle kouluikäisten lasten osuudet ovat olleet alhaisimpia yli kymmenen vuotta.

5 7 15-vuotiaita asui vuoden 217 alussa suhteellisesti eniten Aviapoliksessa (14 %) ja vähiten Myyrmäessä sekä Tikkurilassa (9 %). Aviapoliksessa kouluikäisten osuus on kasvanut voimakkaammin vasta viime vuosina ja sitä ennen ikäryhmän osuus oli pitkän aikaa suurin Kivistössä. Myyrmäessä ja Tikkurilassa kouluikäisten osuudet ovat olleet suuralueiden alhaisimpia viimeiset 2 vuotta vuotiaita oli prosenttia suuralueiden väestöstä vuoden 217 alussa. Ikäryhmän osuudet ovat laskeneet kaikilla alueilla, sillä korkeimmillaan ikäryhmään kuuluvia on ollut prosenttia suuralueesta riippuen. Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne suuralueittain Alue ja ikä (%) / vuosi Vantaa Yhteensä (%) vuotiaat 14, 11,9 1,1 9,8 9,1 8,9 8,7 8, vuotiaat 15,8 14,6 12,3 11,9 1,5 1,4 1,4 1, vuotiaat 65,7 68,6 71,6 7,3 68,9 66,3 66, 66, 65+ -vuotiaat 4,5 4,9 6, 8, 11,5 14,5 14,8 15, Myyrmäen suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 15,8 12,7 9,1 8,4 7,9 7,8 7,9 7, vuotiaat 14,6 14,9 12,2 1,6 8,8 8,9 9, 9, vuotiaat 66,2 68,7 72,8 71,7 68,2 64, 63,6 63, vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3 15,1 19,2 19,5 19,6 Kivistön suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,7 7,2 8,9 9,3 1,2 1,5 1, 9, vuotiaat 18,2 14,7 11,3 13,7 13, 13,3 12,6 11, vuotiaat 62,2 71, 72,5 65,8 64, 62,6 64,9 67, vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2 12,8 13,6 12,6 11,3 Aviapoliksen suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 11,4 8, 1,8 12,8 15, 12,8 12,4 11, vuotiaat 16,1 12,4 12,1 13,8 11,2 12,5 13,1 13, vuotiaat 68,3 72,7 7, 67,8 69,7 68,9 68,2 67, vuotiaat 4,2 6,9 7,1 5,6 4,1 5,8 6,3 6,8 Tikkurilan suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,5 8,7 9,5 1,1 7,5 7,8 7,8 7, vuotiaat 15,9 13,2 1,4 11,2 9,8 9,1 8,9 8, vuotiaat 65,9 71,4 72,6 69,5 69,9 68,3 68,4 68, vuotiaat 4,7 6,7 7,5 9,2 12,8 14,9 14,9 15, Koivukylän suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 12,1 14,8 1, 1,8 9,4 9,1 9, 8, vuotiaat 17,9 14,2 12,7 12,4 11,9 11,2 11,4 11, vuotiaat 64,4 66,5 72, 69,9 68,8 66,5 66, 66, vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9 13,3 13,7 14, Korson suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,1 13, 11,6 1,9 1,2 9,7 9,1 8, vuotiaat 16,2 15,4 13,6 13,5 11,9 12,2 12,2 12, vuotiaat 64,8 66,4 69,9 69,3 68,8 66, 65,9 65, vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 12,2 12,8 13,3 Hakunilan suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 15,7 13,5 11,9 1,7 9, 9,1 9, 9, 7 15-vuotiaat 15,7 16,2 13,8 13, 11,2 1,7 1,8 1, vuotiaat 64,9 66,5 7,2 7,5 69,8 66,4 65,8 65, vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8 1, 13,8 14,4 14,8

6 Yli 64-vuotiaiden osuus on pitkällä aikavälillä selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä asui vuoden 217 alussa Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on 4 vuoden aikana kohonnut kolmesta prosentista 2 prosenttiin. Korson, Koivukylän ja Hakunilan suuralueilla yli 64-vuotiaiden osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 199-luvun puolivälistä lähtien. Näillä suuralueilla, kuin myös Tikkurilassa, 65 vuotta täyttäneitä oli prosenttia väestöstä vuoden 217 alussa. Aviapoliksen suuralueella yli 64-vuotiaiden osuus oli korkeimmillaan 199-luvun puolivälissä (8 %), mutta seuraavan yli kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka ikäryhmän osuus on jo pitemmän aikaa kasvanut Aviapoliksessakin, asuu siellä edelleen 65 vuotta täyttäneitä selvästi vähemmän (6,8 %) kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Kahden viime vuoden ajan 65 vuotta täyttäneiden osuus on poikkeuksellisesti laskenut, ollen 11 prosenttia vuoden 217 alussa. Ikärakenne kaupunginosittain Kaupunginosittain tarkasteltuna 6-vuotiaiden osuus oli vuoden 217 alussa suurin Pakkalassa ja Tammistossa (12 13 %) ja alhaisin Piispankylässä ja Linnaisissa (4 5 %). Kouluikäisiä eli 7 15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Vestrassa, Ylästössä, Jokivarressa ja Nikinmäessä (18-19 %) ja vähiten Veromiehessä sekä Keimolassa (3 4 %). Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (85 %). Myös Keimolassa tähän ikäryhmään kuuluvia asui paljon (81 %). Suhteellisesti vähiten vuotiaita asui Lapinkylässä (59 %). 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä ja Myyrmäessä (23 25 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä ja Pakkalassa (4 5 %). 1.4 Siviilisääty Vuoden 217 alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia, runsas kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. 4 Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä 25. ikävuoden tienoilla ja vuotiaista enää hieman yli puolet oli naimattomia vuotiaista puolet oli naimisissa, runsas kolmannes naimattomia ja useampi kuin joka kymmenes oli eronnut. Naimisissa olevien osuus oli suurimmillaan 6 74-vuotiaissa (58 61 %). Eroaminen lisääntyy 35. ikävuoden tienoilla ja leskien osuuden kasvu on puolestaan nähtävissä 65-vuotiaista eteenpäin. Kaikista leskistä peräti 8 prosenttia oli naisia, mikä selittyy pitkälti naisten korkeammalla keskimääräisellä eliniällä. Kuvio 5. Vantaan väestö iän ja siviilisäädyn mukaan % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Naimaton Naimisissa Eronnut Leski 1.5 Äidinkieli Vuonna 217 vantaalaisista 8,8 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 16,6 prosenttia vieraskielisiä. Pohjoissaamenkielisiä Vantaalla asui 22 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat vuosien ajan laskeneet ja vieraskielisten osuus on noussut. Vuosina myös suomenkielisten määrä poikkeuksellisesti vähentyi. 4 Naimisissa olevat, eronneet ja lesket sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet

7 Vuonna 196 vantaalaisista useampi kuin joka kymmenes oli ruotsinkielinen ja 197-luvuilla ruotsinkielisten osuus laski selvästi, ollen vuonna 198 enää viisi prosenttia. Sen jälkeenkin ruotsinkielisten osuus on edelleen laskenut, mutta hieman hitaammalla tahdilla. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui ruotsinkielistä (2,6 %). Vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus alkoi nousta selvemmin 199- luvun loppupuolella ja vuonna 1999 vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui vieraskielistä, mikä oli 16,6 prosenttia koko väestöstä. Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa. Kuvio 6. Vieraskielisten osuus (%) eri ikäluokissa koko väestöstä % Yhteensä Vantaan suuralueet eroavat toisistaan kielirakenteen osalta. Vuonna 217 ruotsinkielisten osuus oli suurin Kivistön (3,8 %) ja pienin Korson ja Koivukylän (1,7 %) suuralueilla. Vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Hakunilan (24,6 %) ja pienin Kivistön suuralueella (7,4 %). Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryhmän ja alueen mukaan (kuviot 6 7). Vuoden 217 alussa kaikista Vantaan 6-vuotiaista lapsista 23 prosenttia ja kouluikäisistä 19 prosenttia oli vieraskielisiä. Seuraavissa ikäryhmissä vieraskielisten osuus oli myös huomattavan korkea; vuotiaissa 2 prosenttia ja 3 44-vuotiaissa 24 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä vieraskielisten osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 6 vuotta täyttäneistä ainoastaan 4 prosenttia oli vieraskielisiä. Alueelliset erot olivat varsin suuret. Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten osuus oli suurin Hakunilan ja pienin Kivistön suuralueella. Hakunilassa alle kouluikäisistä ja 3 44-vuotiaista prosenttia oli vieraskielisiä ja kouluikäisistä 3 prosenttia. Kivistössä vieraskielisten osuus oli suurimmillaan 3 44-vuotiaiden ikäryhmässä (12 %). Kuvio 7. Vieraskielisten osuus (%) koko väestöstä eri ikäluokissa Vantaan suuralueilla 217 % Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila

8 Kaupunginosittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus nuoremmissa ikäryhmissä oli selvästi suurin Länsimäessä ja Havukoskella: 6-vuotiaista peräti 6 prosenttia ja kouluikäisistä hieman yli puolet oli vieraskielisiä. Samat kaupunginosat olivat kärjessä myös vuotiaissa (vieraskielisiä noin 4 %) ja 3 44-vuotiaissa (51 52 %). Yli 44-vuotiaissa vieraskielisten osuus oli niukasti suurempi Veromiehessä kuin Länsimäessä. Yleisimmät kielet Vuoden 217 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 117 eri kieltä. Äidinkielten määrä on koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2 Vantaalla puhuttiin 7 eri kieltä, josta määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt nykyiseen 117 kieleen. Suuralueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen 96 kielestä Kivistön 53 kieleen. Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Pitkän aikaa ruotsinkielen asema oli vahvempi kuin muiden kielten, mutta vuoden 214 alussa sekä venäjää että viroa puhuvia oli enemmän. Vuoden 215 alussa virosta oli tullut jo Vantaan toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen, kun se ohitti venäjän. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui vironkielistä (3,5 %), 7267 venäjänkielistä (3,3 %) ja ruotsinkielistä (2,6 %). Vironkielisten kasvu oli huipussaan vuosina , jolloin heidän määrä lisääntyi prosenttia vuosittain. Vuosien aikana kasvuvauhti hidastui runsaaseen 1 prosenttiin ja vuoden 216 aikana kasvua oli 7,6 prosenttia (+548 henkilöä). Venäjänkielisten määrä lisääntyi vuoden 216 aikana 6,1 prosenttia (+415), mikä oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2 lähtien. Vantaan neljänneksi yleisin kieli on jo kymmenen vuoden ajan ollut somali. Vuoden 216 aikana arabiankielisten määrä kasvoi 32 prosenttia ja se nousi albanian ohi viidenneksi yleisimmäksi kieleksi. Kuvio 8. Vantaan yleisimmät äidinkielet (pois lukien suomi) Lkm Viro Venäjä Ruotsi Somali Albania Arabia Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli kaikilla suuralueilla vuonna 217 kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi. Myyrmäessä, Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Korsossa viro oli yleisin kieli, kun taas Koivukylässä ja Hakunilassa se oli venäjä. Kivistössä yleisin kieli oli ruotsi.

9 Taulukko 3. Yleisimmät äidinkielet Vantaalla ja suuralueilla 217 Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kieli lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä Suomi , , , , , , , ,8 Viro , , 29 2,5 56 2, , 91 3, , ,4 Venäjä , , 197 1, , , , , ,9 Ruotsi , , 44 3, , , ,7 49 1, ,6 Somali , ,5 13,1 16,6 1, ,6 169,6 54 1,8 Arabia 2 46, ,1 27,2 122,6 286,7 38 1,1 197, ,5 Albania 2 11, , 19,2 111,6 44 1, 31 1, , 249,8 Vietnam 1 372,6 79,1 17,1 57,3 267, ,1 189, ,4 Englanti 1 295,6 317,6 4,3 157,8 26,5 24,7 14,5 174,6 Kurdi 1 188,5 284,5 15,1 69,4 244,6 11,4 73, ,1 Turkki 888,4 214,4 1,1 96,5 179,4 77,3 52,2 213,7 Kiina 866,4 165,3 41,3 74,4 183,4 193,7 73,2 123,4 Thai 743,3 141,3 31,3 91,5 174,4 89,3 76,3 123,4 Muu kieli , , , , , , , ,9 Tuntematon 688,3 18,3 1,1 37,2 1,2 93,3 86,3 153,5 Vieraiden kielten määrä Sukupuoli- ja ikärakenne kielen mukaan 5 Vantaalla asuvista vieraskielisistä hieman yli puolet oli miehiä ja hieman alle puolet naisia, mutta yksittäisissä kielissä oli eroja sukupuolten kesken. Suurin ero oli thain kielessä, jonka puhujista 83 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog (pilipino) 63 prosentin osuudellaan. Suurimmat erot miesten hyväksi oli ranskan ja turkin kielissä, joiden puhujista prosenttia oli miehiä. Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset olivat keski-iältään selvästi nuorempia (3,6 vuotta) kuin ruotsinkieliset (43,9) tai suomenkieliset (39,8). Eri kieltä puhuvien ikärakenteessa oli eroja. Somalia äidinkielenään puhuvista 4 prosenttia ja albaniaa puhuvista 33 prosenttia oli alle 16-vuotiaita, kun uzbekkin-, bulgarian- ja puolankielisillä osuus oli prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (17 %). Ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempaa muissa kielissä, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, kuusi prosenttia. Bengalin, nepalin ja uzbekkin puhujissa ei ollut ainuttakaan 65 vuotta täyttänyttä. 1.6 Syntymäpaikka Puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Vuoden 217 alussa syntyperäisiä vantaalaisia oli 27,1 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 19,2 prosenttia ja Espoossa syntyneitä vain muutaman prosentin verran. Ulkomailla syntyneet ovat kolmanneksi suurin ryhmä Vantaalla ja Helsingissä syntyneiden jälkeen ja ryhmän osuus on kasvanut selvästi eniten. Vuonna 2 Vantaan väestöstä ulkomailla syntyneitä oli 4,2 prosenttia, vuonna 21 jo 8,5 prosenttia ja vuoden 217 alussa 14,5 prosenttia. Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat pohjoissavolaiset (3, %) ja pohjoiskarjalaiset (2,9 %), mutta kummankin ryhmän osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet. 1.7 Kansalaisuus Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. 5 Sukupuoli- ja ikärakennetarkastelussa on mukana kotimaisten kielten lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä.

10 Vantaalla asui vuoden 217 alussa ulkomaan kansalaista, mikä oli 1,7 prosenttia koko Vantaan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli luonnollisesti hieman suurempi, henkilöä (15,6 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 14,9 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 21,9 %) ja Kivistön suuralueella vähiten, 5,4 prosenttia (7,8 %). Kuvio 9. Ulkomaan kansalaiset ( %) Vantaan suuralueilla % Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaan ulkomaan kansalaisista 63 prosenttia oli tullut Euroopasta, 24 prosenttia Aasiasta, 1 prosenttia Afrikasta ja pari prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 72 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 36 prosenttia oli tullut Virosta ja 11 prosenttia Venäjältä. Suomen kansalaisuuden saaneet Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on 2-luvulla vaihdellut vuodesta toiseen, mutta viime vuosina kansalaisuuden saaneita on ollut huomattavan paljon niin koko Suomessa kuin Vantaallakin. Vantaalla ennätysvuosi oli 212, jolloin Suomen kansalaisuus myönnettiin peräti 959 vantaalaiselle, mutta tästä ei jääty kauaksi vuonna 216, jolloin kansalaisuuden saaneita oli 919. Keskimäärin kansalaisuuden saaneita vuosina on ollut vuosittain 528. Vuonna 216 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 74 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (22 %), somaleille (11 %) ja virolaisille (7 %). Vuodesta 23 lähtien venäläiset ovat olleet Vantaalla suurin Suomen kansalaisuuden saanut ryhmä ja vuodesta 25 somalit toiseksi suurin (lukuun ottamatta vuotta 211). Taulukko 5. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan Vuosi Edellinen kansalaisuus lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä 959 1, 848 1, 734 1, 75 1, 919 1, Venäjä , , , ,9 2 21,8 Somalia 19 11, ,1 72 9, ,4 1 1,9 Viro 61 6,4 47 5,5 42 5,7 55 7,3 66 7,2 Irak 54 5,6 36 4,2 17 2,3 61 8,1 49 5,3 Vietnam 27 2,8 28 3,3 18 2,5 31 4,1 48 5,2 Tuntematon 24 2,5 24 2,8 24 3,3 2 2,7 37 4, Turkki 35 3,6 44 5,2 33 4,5 15 2, 28 3, Serbia ja Montenegro 72 7,5 26 3,1 19 2,6 11 1,5 27 2,9 Afganistan 28 2,9 31 3,7 1 1,4 6,8 23 2,5 Nepal 1,1 4,5 2,3 9 1,2 18 2, Muut/valtioton/tuntematon , , ,2 3 4, ,1

11 Vuosina kansalaisuuden saaneista hieman yli puolet oli naisia (54 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli eroja sukupuolten kesken 6. Eniten naisia kansalaisuuden saaneissa oli thaimaalaisissa, kenialaisissa, filippiiniläisissä ja kiinalaisissa (72 75 %). Vaikka aikajaksoksi valittaisiin pelkästään 21-luku (21 216), olivat samat kansalaisuudet kärjessä. Vuosina miehiä oli kansalaisuuden saaneissa eniten nigerialaisissa, egyptiläisissä ja algerialaisissa (74 83 %). Uudemmalla ajanjaksolla (21 216) ainoastaan nigerialaisissa oli huomattavasti enemmän miehiä (78 %) kuin naisia. Vuosina Suomen kansalaisuuden saaneista 45 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan 7. Alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla ja somaleilla (64 66 %), kun taas yli 44-vuotiaiden osuus oli suurin ruotsalaisilla ja virolaisilla (26 3 %). 1.8 Uskonto Vuoden 217 alussa 59 prosenttia vantaalaisista oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Ortodoksiseen seurakuntaan tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 8 oli vain neljä prosenttia väestöstä, kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 37 prosenttia. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvista hieman suurempi osa oli naisia (54 %), kun uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomissa oli enemmän miehiä (55 %). Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomien osuudet vaihtelivat jonkin verran iän mukaan. Vantaalaisten kuuluminen evankelisluterilaiseen kirkkoon oli suurimmillaan vuotiaissa ja yli 64- vuotiaissa (72 % ikäluokasta), kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet olivat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (24 25 %) vuotiaissa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus oli alhaisimmillaan (51 %) ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkeimmillaan (45 %). Kuvio 1. Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan % , , , Suomen ev.lut. kirkko Usk. yhdysk. kuulumattomat Muu uskonnollinen yhdysk. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuonna 216 heidän osuutensa oli 59 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 2 prosentista 37 prosenttiin. Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus pysytteli pitkään 1,3 prosentissa, mutta vuoden 217 alussa osuus oli hivenen tippunut (1,2 %). Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 2,5 prosenttiin. 6 Sukupuolta koskevaan tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli yli 2 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 7 Ikätarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli yli 3 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 8 Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko, katolinen kirkko, adventtikirkot, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, metodistikirkko, baptistiyhdyskunnat sekä juutalais- ja islamilaisseurakunnat.

12 1.9 Koulutus Vuoden 215 lopun (31.12.) tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 32 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 38 prosenttia keskiasteen ja 3 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. 9 Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 9 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 12 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 9 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa. Vuodesta 199 vuoteen 215 enintään perusasteen käyneiden osuus on vuosi vuodelta laskenut 46 prosentista 32 prosenttiin. Samana ajanjaksona keskiasteen suorittaneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 38 prosenttiin ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus viidestä prosentista yhdeksään prosenttiin. Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuoden 215 lopussa naisissa oli lähes yhtä paljon keskiasteen kuin korkea-asteen käyneitä (34 35 %), kun miehissä oli selvästi enemmän keskiasteen (4 %) kuin korkea-asteen (27 %) käyneitä. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten. Naiset ovat kirineet miesten tasolle myös ylemmissä koulutusasteissa ja vuodesta 211 lähtien naisissa on ollut enemmän ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita kuin miehissä. Vuoden 215 lopun tietojen mukaan Vantaan suuralueista koulutustaso oli korkein Aviapoliksessa ja matalin Hakunilassa. Enintään perusasteen suorittaneita oli Aviapoliksessa 24 prosenttia (Hakunilassa 37 %) ja korkea-asteen suorittaneita 4 prosenttia (Hakunilassa 25 %). Kuvio 11. Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan (31.12.) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Miehet Naiset Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Väestörakenneosion Excel-taulukot löytyvät omana tiedostonaan internet-sivuilta. 9 Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä koulutusta koskevassa osiossa perusaste sisältää tuntemattomat ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen. Luvut on aina esitetty 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tarkemmat koulutusmääritelmät löytyvät johdannosta: käsitteet ja määritelmät ---> koulutusrakenne.

13 Vantaan aluejaot Vantaalla on 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa 1 Myyrmäen suuralue 2 Kivistön suuralue 3 Aviapoliksen suuralue 4 Tikkurilan suuralue 1 Linnainen 21 Piispankylä 4 Ylästö 6 Hiekkaharju 11 Hämevaara 22 Keimola 41 Viinikkala 61 Tikkurila 12 Hämeenkylä 23 Kivistö 5 Tammisto 62 Jokiniemi 13 Vapaala 24 Lapinkylä 51 Pakkala 63 Viertola 14 Varisto 25 Myllymäki 52 Veromies 64 Kuninkaala 15 Myyrmäki 3 Vestra 53 Lentokenttä 65 Simonkylä 16 Kaivoksela 31 Luhtaanmäki 66 Hakkila 17 Martinlaakso 32 Riipilä 67 Ruskeasanta 18 Vantaanlaakso 33 Seutula 68 Koivuhaka 2 Askisto 34 Kiila 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 26 Petikko 5 Koivukylän suuralue 6 Korson suuralue 7 Hakunilan suuralue 7 Koivukylä 8 Matari 9 Länsisalmi 71 Ilola 81 Korso 91 Länsimäki 72 Asola 82 Mikkola 92 Ojanko 73 Rekola 83 Metsola 93 Vaarala 74 Havukoski 84 Leppäkorpi 94 Hakunila 75 Päiväkumpu 85 Jokivarsi 95 Rajakylä 86 Nikinmäki 96 Itä-Hakkila 87 Vierumäki 97 Kuninkaanmäki 88 Vallinoja 98 Sotunki Käsitteet ja määritelmät Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu kuuteen luokkaan: perusaste, toinen aste (ent. keskiaste), alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Keskiasteen suorittaneita ovat esimerkiksi ylioppilaat ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Alin korkea-aste koulutus kestää 2 3 vuotta keskiasteen jälkeen, esimerkiksi merkonomin ja teknikon tutkinnot (ei kuitenkaan ammattikorkeakoulututkinnot). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet.

14 Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta. Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskontokunnan lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 1 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän. Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa: jos havaintoja on koko Vantaalla alle kymmenen kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin.

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 2017

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 2017 VANTAAN VÄESTÖ 216/217 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 217 ISSN-L 1799-73 ISSN 1799-7127

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016 Vantaan väestö 2015/2016 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan väestö / Tietopalvelu B: ISBN 8-9-443-443-0 ISSN-L 99-7003 ISSN 99-7003 (painettu) ISSN 99-77 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä

Lisätiedot

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö / Tietopalvelu B: ISBN 8-9-443-443-0 ISSN-L 99-7003 ISSN 99-7003 (painettu) ISSN 99-77 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa,

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2002 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 173 806 21 979 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 499 545 15 044 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2003 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 372 812 22 184 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 355 540 14 895 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista RAPORTTEJA 62 2013 Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2014

Väestön koulutusrakenne 2014 Koulutus 2015 Väestön koulutusrakenne 2014 Kuntien koulutustasoissa huomattavia eroja 2014 Vuoden 2014 loppuun mennessä 3 213 533 henkeä eli 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 012 Hämeenkylä

Lisätiedot

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Uutta ARTTU2-ohjelmasta ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa Heikki Miettinen ja Outi Moilala, FCG Konsultointi

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2012

Presidentinvaalit 2012 Presidentinvaalit 2012 Vantaan tulokset Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Teksti Harri Sinkko Kannen kuva Copyright Tasavallan presidentin kanslia Tietopalvelu C 10 :2012

Lisätiedot

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET 20.12.2004 Alueiden yleiskuvaukset 2 (28) ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1. Myyrmäki-Martinlaakso 3 1.1. Rakentuminen 3 1.2. Asukkaat 5 1.3.

Lisätiedot

Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä

Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä NEO-SEUTU Hamed Shafae 18.12.2009 Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä Vantaan kaupungin yhteispalvelun toimipaikat sijaitsevat Tikkurilassa, Myyrmäessä, Hakunilassa, Korsossa ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2016

TILASTOKATSAUS 9:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan

Lisätiedot

Väestörakenne. Joka viides 40 vuotias nainen on lapseton. 2010 vuosikatsaus

Väestörakenne. Joka viides 40 vuotias nainen on lapseton. 2010 vuosikatsaus Väestö 0 Väestörakenne 00 vuosikatsaus Joka viides 0vuotias nainen on lapseton Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asuvista 0-vuotiaista naisista prosenttia ei ole synnyttänyt lasta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2009 Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot