TILASTOKATSAUS 2:2019

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILASTOKATSAUS 2:2019"

Transkriptio

1 Tilastokatsaus :20 TILASTOKATSAUS 2: VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VANTAALLA Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön koulutusrakennetta ja sen kehitystä. Koulutuksesta on tietoja niin sukupuolen, iän, kielen kuin pääasiallisen toiminnankin mukaan. Lisäksi koulutusrakennetta tarkastellaan kaupungin sisällä suuralueittain ja kaupunginosittain. Laajemman kuvan saamiseksi koulutustarkasteluun on otettu koko Suomen lisäksi suurimmat kaupungit sekä muu Helsingin seutu. Suurin osa katsauksen tilastoista on laskettu 2 vuotta täyttäneestä väestöstä, koska tätä nuoremmilla koulutus on usein kesken. Tarkemmat käsitteet ja määritelmät löytyvät katsauksen lopusta. Naisten koulutustaso on noussut miehiä nopeammin Vantaalla Vuoden 201 lopun tietojen mukaan Vantaan 2 vuotta täyttäneestä väestöstä 2 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 3 prosenttia toisen asteen ja 3 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. Toinen aste muodostuu ammatillisesta koulutuksesta, jonka suorittaneita oli prosenttia, sekä lukiokoulutuksesta, jonka suorittaneita oli prosenttia. Korkea-aste voidaan puolestaan jakaa kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli prosenttia, alemman korkeakouluasteen 1 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen prosenttia. (Kuvio 1) Vantaalla, kuten muuallakin Suomessa, väestön koulutustaso on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa (kuvio 2). Vuonna 10 Vantaan 2 vuotta täyttäneestä väestöstä prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto, kun vuonna 2000 osuus oli kasvanut prosenttiin. Vuoden 201 lopussa jo 2 prosentilla oli tutkinto suoritettuna. Koulutustason nousu näkyy myös siten, että yhä useammalla vantaalaisella on aiempaa korkeampi koulutus. Vuodesta 10 vuoteen 201 toisen asteen suorittaneiden osuus on kasvanut prosentista 3 prosenttiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 2 prosentista 3 prosenttiin. Samana ajanjaksona enintään perusasteen käyneiden osuus on laskenut prosentista 2 prosenttiin. Koulutusrakenteessa on eroja sukupuolen mukaan, sillä naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet (kuviot 1 2). Vuoden 201 lopussa naisissa oli enemmän korkea-asteen suorittaneita (3 %) kuin toisen asteen suorittaneita ( %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen ( %) kuin korkea-asteen ( %) suorittaneita. Kuten kuviosta 1 voi nähdä, naisilla oli enemmän alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen tutkintoja, mutta ylemmän korkeakouluasteen tutkintoja oli naisilla ja miehillä lähes yhtä paljon. Kuvio 1. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja Kuvio 2. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan..201 sukupuolen mukaan (..) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % 30 % 20 % % 0 % Yhteensä Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Perusaste/tuntematon 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % 30 % 20 % % 0 % Perusaste/tuntematon Toinen aste Korkea-aste

2 2 Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin. Ensimmäinen käänne tapahtui vuonna 1, jolloin 2 vuotta täyttäneissä naisissa oli ensimmäistä kertaa enemmän korkea-asteen suorittaneita kuin miehissä. Vuonna 20 tapahtui toinen käänne: naisissa (2 %) oli enemmän tutkinnon suorittaneita kuin miehissä (1 %). Viimeisten kymmen vuoden aikana naisilla tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut prosentista 3 prosenttiin, kun miehillä se on kasvanut ainoastaan yhdellä prosenttiyksiköllä (0 prosentista 1 prosenttiin). Koulutetuimpia olivat -vuotiaat vantaalaiset Vantaan 2 vuotta täyttäneestä väestöstä koulutetuin ikäluokka oli -vuotiaat (kuvio 3). Tässä ikäluokassa korkea-asteen koulutuksen omaavien osuus oli suurin (3 %) ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus pienin (20 %). Naisissa erityisen koulutettuja olivat 3 -vuotiaat, joista peräti puolella oli korkea-asteen tutkinto ja vain 1 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. olivat miehiä koulutetumpia kaikissa alle 0-vuotiaiden ikäluokissa, sillä niin tutkinnon suorittaneita, kuin korkeasti koulutettujakin oli naisissa enemmän. vuotta täyttäneissä asetelma oli päinvastainen: miehissä oli selvästi enemmän korkeasti koulutettuja ja vähemmän ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevia. Kuvio 3. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen, iän ja sukupuolen mukaan % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Korkea-aste % Toinen aste 30 % Perusaste/tuntematon 20 % % 0 % YHTEENSÄ MIEHET NAISET Vantaalla asuvien suomen- ja ruotsinkielisten koulutusrakenteissa oli jonkin verran eroa (kuvio ). Suomenkielisistä pelkän perusasteen käyneitä oli 22 prosenttia ja ruotsinkielisistä 2 prosenttia. Toinen aste oli suoritettuna suomenkielisistä prosentilla ja ruotsinkielistä 32 prosentilla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli ruotsinkielisissä ( %) hieman enemmän kuin suomenkielisissä (3 %). Kuvio. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen, äidinkielen ja sukupuolen mukaan % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % 30 % 20 % % 0 % Yhteensä Yhteensä Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Perusaste/tuntematon SUOMENKIELISET RUOTSINKIELISET

3 3 Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä puuttuu monen ulkomaalaisen tutkintotiedot, minkä vuoksi vieraskielisten koulutusta ei käsitellä tässä katsauksessa 1. Esimerkiksi vuonna 201 Vantaan vieraskielisistä 2 prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto. Koska koulutukseltaan tuntemattomat lasketaan samaan luokkaan kuin pelkästään perusasteen käyneet, se nostaa ilman koulutusta olevien osuutta etenkin vieraskielisillä. ja miehet kouluttautuvat eri aloille Tutkinnon suorittaneita voidaan myös tarkastella koulutusalan mukaan 2. Vuoden 201 tietojen mukaan Vantaan 2 vuotta täyttäneestä väestöstä 2 prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta ja seuraavaksi yleisimmät alat olivat kauppa, hallinto ja oikeustieteet (21 %) sekä terveys- ja hyvinvointialat (1 %). Kuviosta näkee, miten eri koulutusaloille sijoittuminen on muuttunut vajaassa vuodessa. Verrattuna vuoteen 10, tekniikan alojen osuus on selvästi pienentynyt, kun taas terveys- ja hyvinvointialojen ja ICT-alan (tietojenkäsittely ja tietoliikenne) osuus on kasvanut. Kuvio. Vantaan 2 vuotta täyttänyt, tutkinnon suorittanut väestö yleisimpien koulutusalojen mukaan 10, 2000 ja % % 20 % 30 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tekniikan alat Kauppa/hallinto/oikeustieteet Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Yleissivistävä koulutus Humanistiset ja taidealat Tietojenkäsittely/tietoliikenne Muu /tuntematon Kuten kuvioista voi havaita, miehet ja naiset kouluttautuvat eri aloille. Vantaalaisista miehistä peräti prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta, kun seuraavaksi eniten oli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden parista valmistuneita. Naisilla kaksi suosituinta alaa erottuivat selvästi: kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloilta oli tutkinto 2 prosentilla ja terveys- ja hyvinvointialoilta 23 prosentilla. Kuviot. Vantaan 2 vuotta täyttänyt, tutkinnon suorittanut väestö sukupuolen ja koulutusalan mukaan..201 Tekniikan alat Kauppa/hallinto/oikeustieteet Yleissivistävä koulutus Palvelualat Tietojenkäsittely/tietoliikenne Humanistiset ja taidealat Terveys- ja hyvinvointialat Maa- ja metsätalousalat Luonnontieteet Yhteiskunnalliset alat Kasvatusalat Kauppa/hallinto/oikeustieteet Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Tekniikan alat Yleissivistävä koulutus Humanistiset ja taidealat Kasvatusalat Yhteiskunnalliset alat Tietojenkäsittely/tietoliikenne Maa- ja metsätalousalat Luonnontieteet Osuus tutkinnon suorittaneista,% Osuus tutkinnon suorittaneista,% 1 Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot. 2 Katso tarkemmin kolmiportainen koulutusalaluokitus:

4 Koulutuksen toimialla työskentelevät koulutetuimpia Työssä käyvien vantaalaisten koulutus hieman vaihteli sen mukaan, millä toimialalla he olivat töissä. Vuoden 201 lopussa eniten tutkinnon suorittaneita oli koulutuksen ( %) sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon ( %) toimialoilla. Näillä toimialoilla työskentelevillä oli myös eniten korkea-asteen tutkintoja (siniset palkit kuviossa ). Kun tarkastellaan pelkästään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita, oli heidän osuutensa selvästi suurin ( %) koulutuksen toimialalla. Rakentamisen sekä hallinnon ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla oli eniten pelkän perusasteen käyneitä: joka kolmas aloilla työskentelevistä. On kuitenkin syytä huomioida, että näillä toimialoilla työskentelee keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia, joilla on puutteita koulutustiedoissa. Vantaalaisten työllisyyttä syntyperän mukaan on käsitelty tarkemmin tilastokatsauksessa: Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla. Kuvio. Vantaan työssä käyvä väestö toimialan ja koulutuksen mukaan..201 (lajiteltu korkea-aste yhteensä mukaan) Koulutus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Ammatill./tieteell./tekninen toim. Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Julkinen hallinto/maanpuolustus Terveys- ja sosiaalipalvelut Kiinteistöalan toiminta Teollisuus YHTEENSÄ Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Muu toimiala ja tuntematon Kuljetus ja varastointi Rakentaminen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0 % % 20 % 30 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Perusaste/ tuntematon Toinen aste Alin ja alempi korkea-aste Ylempi korkeakouluaste Koulutus näyttäisi myös suojaavan työttömyydeltä. Vuoden 201 tietojen mukaan työssä käyvistä vantaalaisista 1 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta, kun työttömillä osuus oli 3 prosenttia (kuvio 13). Korkea-asteen koulutus oli puolestaan 2 prosentilla työllisistä, kun työttömistä se oli 22 prosentilla. Toisen asteen koulutuksen osalta (sekä ammatillinen että lukiokoulutus) eroa ei juurikaan ollut. Koulutustaso oli korkein Espoossa ja matalin Vantaalla Tässä katsauksessa vertailualueina ovat koko maa, kuusi suurinta kaupunkia sekä muu Helsingin seutu 3. Tutkinnon suorittaneiden, 2 vuotta täyttäneiden, osuus oli vuonna 201 suurin Oulussa (3 %) ja alhaisin Vantaalla (2 %). Kuluvalla vuosituhannella osuus on vertailualueista kasvanut eniten koko maassa, 1 prosentista prosenttiin. Vähiten kasvua on ollut jo ennestään hyvin koulutetussa Espoossa, jossa tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut prosentista 0 prosenttiin vuosien aikana. Vuonna 201 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Espoossa (3 %) ja toiseksi korkein Helsingissä ( %). Alhaisin osuus oli Vantaalla ja koko Suomessa (3 %). Eniten alueiden välillä oli eroa ammatillisen koulutuksen ja ylemmän korkeakouluasteen osalta. Ammatillisen koulutuksen suorittaneita oli koko maassa 3 prosenttia, kun Espoossa osuus oli 20 prosenttia. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita oli puolestaan Espoossa 2 prosenttia, kun Vantaalla osuus oli prosenttia (liite 1). Kuten kuvioista voi huomata, Vantaan asema koulutusvertailussa on hieman laskenut verrattuna vuoteen Muu Helsingin seutu = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

5 Kuviot. 2 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne (%) eri alueilla 2000 ja 201 (lajiteltu korkea-asteen mukaan) Koko maa 3 2 Vantaa Turku 3 33 Koko maa 2 3 Muu Hgin seutu 3 Muu Hgin seutu Vantaa 3 Turku 23 3 Tampere Tampere Oulu Oulu 1 3 Helsinki Helsinki Espoo 2 2 Espoo % 20 % % 0 % 0 % 0 % Perusaste/tuntematon Toinen aste Korkea-aste 0 % 20 % % 0 % 0 % 0 % Perusaste/tuntematon Toinen aste Korkea-aste Väestömäärän kasvu on luonnollisesti vaikuttanut myös tutkinnon suorittaneiden määrän kasvuun (liite 2). 2 vuotta täyttäneen väestön määrä on kasvanut eniten, yli 30 prosenttia, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa vuodesta 2000 vuoteen 201. Samaan aikaan tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut eniten Oulussa ( %) ja muualla Helsingin seudulla (1 %). Espoossa ja Vantaalla pelkästään perusasteen suorittaneiden määrät ovat kasvaneet (3 %), kun muilla vertailualueilla määrät ovat selvästi vähentyneet; koko maassa, Turussa ja Tampereella lähes 30 prosenttia. Toisen asteen suorittaneiden määrät ovat kasvaneet kaikilla alueilla vuosina : Helsingin 1 prosentista muun Helsingin seudun prosenttiin. Eniten määrät ovat kuitenkin kasvaneet korkea-asteen tutkinnoissa, jossa kasvu vaihteli koko maan ja Turun prosentista Oulun prosenttiin. Korkea-asteen sisällä oli kuitenkin eroja. Kaikilla alueilla alimman korkea-asteen tutkintojen määrä on laskenut ja alemman korkeakouluasteen määrä on kasvanut enemmän kuin ylemmän korkeakouluasteen. Liitetaulukkoon 2 on koottu kaikkien alueiden väestömäärät koulutusasteen mukaan sekä määrissä tapahtuneet muutokset Eri alueiden koulutuseroja voi myös tarkastella koulutustasomittaimen avulla, joka mittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta per henkilö. Vuonna 201 koulutustasoluku oli vertailualueista korkein Espoossa (3) ja matalin Vantaalla (). Kuten kuviosta voi nähdä, koulutustasoluku on noussut kaikilla alueilla vuodesta 2000 lähtien. Lukema on koko ajan ollut korkein Espoossa, mutta ero muihin alueisiin on kaventunut etenkin 20-luvulla. Kuvio. Koulutustasomittain Suomessa ja kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina Koulutustasomittain Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 2 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2, vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä, koska monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken.

6 Kaikille alueille yhteistä oli se, että naisilla oli enemmän korkea-asteen tutkintoja kuin miehillä, kun taas miehillä oli enemmän toisen asteen tutkintoja. Tarkat luvut vertailualueiden koulutusrakenteesta sukupuolen mukaan on koottu liitteeseen 1. Espoon ja Helsingin 2 vuotta täyttäneellä väestöllä yleisin tutkintoala oli kauppa, hallinto ja oikeustieteet, kun muilla alueilla oli tekniikan alat (kuvio ). Kaikilla vertailualueilla kolmen yleisimmän tutkintoalan joukossa olivat kuitenkin samat alat: tekniikka, kauppa, hallinto ja oikeustieteet sekä terveys- ja hyvinvointi. Kuvio. 2 vuotta täyttänyt, tutkinnon suorittanut väestö eri alueilla yleisimpien koulutusalojen mukaan..201 Koko maa 2 1 Espoo Helsinki Oulu 2 1 Tampere 2 1 Turku 23 1 Vantaa Muu Hgin seutu % % 20 % 30 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tekniikan alat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Yleissivistävä koulutus Humanistiset ja taidealat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Muu /tuntematon Lisäksi kaikilla vertailualueilla työssäkäyvien koulutustaso oli selvästi korkeampi kuin työttömillä (kuvio 13). Alueiden väliset erot pysyivät kuitenkin melko samanlaisina. Sekä työllisillä että työttömillä korkea-asteen suorittaneiden osuus oli suurin Espoossa ja Helsingissä, kun alhaisin se oli Vantaalla. Tutkinnon suorittaneiden osuus oli puolestaan korkein Oulussa, olipa kyse koko väestöstä, työllisistä tai työttömistä. Kuvio vuotta täyttäneiden työllisten ja työttömien koulutusrakenne (%) eri alueilla..201 (lajiteltu työllisten ylemmän korkeakouluasteen mukaan) TYÖTTÖMÄT TYÖLLISET Espoo Helsinki Tampere Oulu Turku Koko maa Muu Hgin seutu Vantaa Espoo Helsinki Tampere Oulu Turku Koko maa Muu Hgin seutu Vantaa 0 % % 20 % 30 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Perusaste/tuntematon Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste

7 Koulutuksen keskeyttää noin viisi prosenttia opiskelijoista Viimeisten kymmenen vuoden aikana noin viisi prosenttia Vantaalla opiskelevista on keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan (kuvio 1). Eniten keskeyttäneitä on ollut ammatillisessa koulutuksessa, prosenttia vuodesta riippuen. Ammattikorkeakouluissa osuudet ovat vaihdelleet neljästä seitsemään prosenttiin ja lukioissa keskeyttämisprosentit ovat vain parin prosentin luokkaa. Kuvio 1. Tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneet (%) Vantaalla lukuvuosina 200/ /201 Keskeytti koulutuksen kokonaan, % / / /20 20/20 20/20 20/ / /20 20/ /201 Koulutussektorit yhteensä Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Kuudessa suurimmassa kaupungissa ja koko maassa keskeyttäneiden osuus on pysynyt pitkälti samanlaisena viimeiset kymmenen vuotta, sillä osuus on ollut viiden prosentin tuntumassa. Kun tarkastellaan eri koulutussektoreita, alueiden välillä oli joitain eroja. Ammatillisen koulutuksen kokonaan keskeyttäneitä oli eniten Helsingissä, keskimäärin yhdeksän prosenttia oppilaista viimeisten kymmenen vuoden aikana, osuuden ollessa alhaisin Oulussa, kuusi prosenttia. Ammattikorkeakoulutuksen osalta eniten keskeyttäneitä oli Espoossa (keskimäärin % oppilaista) ja vähiten Tampereella ( %). Vantaan suuralueilla koulutustaso oli korkein Aviapoliksessa ja matalin Hakunilassa Vuoden 201 lopun tietojen mukaan Vantaan suuralueet erosivat jonkin verran koulutustason mukaan (kuvio ja liite 3). Aviapoliksen suuralueella enintään perusasteen suorittaneiden osuus oli alhaisin (20 %) ja korkea-asteen suorittaneiden osuus korkein ( %). Hakunilan suuralueella tilanne oli päinvastainen eli perusasteen suorittaneiden osuus oli korkein (32 %) ja korkeaasteen suorittaneiden osuus alhaisin (2 %). Toisen asteen osalta suuralueiden väliset erot olivat pienimmät. Kuvio. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö sukupuolen ja koulutuksen mukaan suuralueittain % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % 30 % 20 % % 0 % Korkea-aste Toinen aste Perusaste/ tuntematon Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila

8 Sukupuolen mukaan tarkasteltuna kaikille suuralueille yhteistä oli se, että enintään perusasteen suorittaneissa oli enemmän miehiä kuin naisia ja korkea-asteen suorittaneissa oli enemmän naisia kuin miehiä (kuvio ). Jokaisella koulutusasteella sukupuolten väliset erot olivat isoimmat Kivistön suuralueella. Suurin ero oli korkea-asteen koulutuksessa, jonka kivistöläisistä naisista oli suorittanut prosenttia ja miehistä 3 prosenttia, eron ollessa 13 prosenttiyksikköä. Vantaan kaupunginosista eniten tutkinnon suorittaneita oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja Ylästössä ( %), kun taas alhaisin osuus oli Veromiehessä ( %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Linnaisissa (1 %) ja Ylästössä ( %) ja nämä kaupunginosat olivat kärjessä myös silloin, kun tarkasteltiin ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuutta (22 2 %). Suuralueiden ja kaupunginosien koulutusrakennetiedot löytyvät liitteestä 3. Oppilaitosten määrä on Vantaalla selvästi vähentynyt Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 201 Vantaalla oli 2 oppilaitosta, joista peruskouluja oli, lukioita kuusi, ammatillisia oppilaitoksia viisi ja ammattikorkeakouluja yksi. Vielä vuonna 2000 oppilaitoksia oli 1, joista oli peruskouluja ja lukiota. Ammatillisten oppilaitosten määrä oli vähentynyt ainoastaan yhdellä ja ammattikorkeakoulun määrä pysynyt samana. Vantaalaisten peruskoulujen perusopetuksessa oli henkilöä vuonna 201. Lukio-opetuksessa opiskelijoita oli lähes 0, ammatillisessa koulutuksessa 000 ja ammattikorkeakoulutuksessa lähes 00. Väestönkasvun myötä kaikkien oppilaitostyyppien opiskelijamäärät ovat lisääntyneet, mutta suurinta kasvu on ollut ammatillisessa koulutuksessa, jossa opiskelijamäärä on lähes kolminkertaistunut vuoteen 2000 verrattuna. Ammattikorkeakoulutuksessa kasvua oli, lukioissa ja perusopetuksessa prosenttia. Opiskelijoita uusin tieto on vuodelta 201, vaikka oppilaitoksista on jo vuoden 201 tiedot

9 LIITE 1. 2 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne (%) sukupuolen mukaan eri alueilla (Tiedot on esitetty kahdella eri koulutusjaolla: karkeammalla kolmiportaisella jaolla sekä tarkemmalla koulutusjaolla.) KOLMIPORTAINEN KOULUTUSRAKENNE TARKEMPI KOULUTUSRAKENNE 2 vuotta Perusaste/ Perusaste/ Ammatil- Alin Alempi Ylempi täyttänyt tunte- Toinen Korkea- tunte- linen Lukio- korkea- korkea- korkeaväestö % maton aste aste % maton koulutus koulutus aste kouluaste kouluaste VÄESTÖ YHT. Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu MIEHET Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu NAISET Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu LIITE 2. 2 vuotta täyttänyt väestö (lkm) koulutuksen mukaan eri alueilla vuosina 2000 ja 201 sekä muutos (%) Korkea-aste eriteltynä 2 vuotta Alin Alempi Ylempi täyttänyt Tutkinnon Perusaste/ korkea- korkea- korkeaväestö suorittaneita tuntematon Toinen aste Korkea-aste aste kouluaste kouluaste 2000 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu Muutos (%) Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu

10 LIITE 3. Vantaan 2 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne (%) suuralueittain ja kaupunginosittain..201 (Alle 0 asukkaan kaupunginosista ei saa julkaista tietoja.) 2 vuotta Korkea-aste eriteltynä täyttänyt Perusaste tai Toinen Korkea-aste Alin korkea- Alempi korkea- Ylempi korkeaväestö Yhteensä tuntematon aste yhteensä aste kouluaste kouluaste Vantaa Myyrmäen suuralue Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso Vantaanlaakso Askisto Petikko Kivistön suuralue Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapoliksen suuralue Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurilan suuralue Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Helsingin pitäjän kk Koivukylän suuralue Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korson suuralue Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunilan suuralue Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Muut

11 Käsitteet ja määritelmät Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä julkaisussa koulutusrakenne tarkasteluun on otettu mukaan 2 vuotta täyttänyt väestö, koska sitä nuoremmilla koulutus on usein kesken. Koulutusaste jakautuu seitsemään luokkaan: perusaste, toinen aste (ent. keskiaste), erikoisammattikoulutusaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Tässä julkaisussa perusasteeseen on yhdistetty koulutukseltaan tuntemattomat. Toisen asteen suorittaneita ovat esimerkiksi lukion (ylioppilastutkinnon) ja ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta, jotka on tässä katsauksessa yhdistetty toiseen asteeseen. Korkea-aste Alin korkea-aste sisältää opistoasteen ja alimman korkea-asteen koulutuksen. Alimman korkea-asteen koulutuksiksi luetaan mm. teknikon, agrologin, hortonomin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen antaa kelpoisuuden siirtyä ylemmälle korkeakouluasteelle, mutta ei tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkinnon suorittaminen antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen tutkijakoulutusasteella. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tässä julkaisussa tutkijakoulutus on yhdistetty ylempään korkeakouluasteeseen. Koulutustaso Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 2 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2, vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Koulutusala Koulutusalatarkastelun kohdejoukkona on tässä julkaisussa 2 vuotta täyttänyt, tutkinnon suorittanut väestö. Kansallinen koulutusluokitus 201: Opintojen keskeyttäminen Tilastokeskus on laatinut keskeyttämistilaston perusasteen jälkeisestä koulutuksesta henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintoaineistojen perusteella lukuvuodesta alkaen. Tiedot keskeyttämisestä saadaan seuraamalla syyskuussa xxxx opiskelleiden henkilöiden tilannetta syyskuussa xxxx+1. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei ollut suorittanut tutkintoa ko. vuoden aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tilaston keskeisin tarkastelukohde on koulutussektori: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus. Keskeyttämisen laskennassa käytetyt opiskelijamäärät poikkeavat kokonaisopiskelijamääristä, koska aineistosta on jouduttu poistamaan osa opiskelijoista mm. puutteellisten henkilötunnusten vuoksi. Keskeyttämistietoja ei ole ilmoitettu alle opiskelijan ryhmistä satunnaisvaihtelun vaikutuksen vuoksi. Nämä tiedot ovat kuitenkin mukana kaikissa kokonaismäärissä. Oppilaitostyyppi Työlliset, työttömät ja toimialaluokitus Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 1 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työ-ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterissä tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä arkipäivänä työttömänä olleet 1 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Toimialaluokitus 200: Koulutustilastojen käsitteet ja määritelmät Tilastokeskuksen sivuilla: Katsauksen laatija: Elina Parviainen ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1-02X Sähköposti: ISSN 1-0 (verkkojulkaisu) Puh. vaihde: (0) 3 Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B2:201

TILASTOKATSAUS 8:2018

TILASTOKATSAUS 8:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2018 1 17.12.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2007 2016 Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2018

TILASTOKATSAUS 2:2018 TILASTOKATSAUS 2:2018 15.3.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2015 Vantaalla oli vuoden 2015 lopussa 109 779 työpaikkaa. Työpaikkamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 2450:lla. Helsingissä työpaikkamäärä kasvoi vuodesta

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018 Vantaan hyvinvointikatsaus 218 Vantaan hyvinvointikatsaus 218 on hyvinvointiraportointityönryhmän yhdessä eri toimialojen edustajien kanssa laatima katsaus hyvinvoinnin ja toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2018

TILASTOKATSAUS 7:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2017

Väestön koulutusrakenne 2017 Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2016

Väestön koulutusrakenne 2016 Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys Vantaan väestö 218/219 julkaisu ilmestyy osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2015

Väestön koulutusrakenne 2015 Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2018

TILASTOKATSAUS 6:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2018 1 26.10.2018 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2017 Vantaalla oli yhteensä 111 700 asuntoa vuoden 2017 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys Vantaan väestö 216/217 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys Vantaan väestö 217/218 julkaisu ilmestyy osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2009 Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2017

Yliopistokoulutus 2017 Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2016 Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2011

Väestön koulutusrakenne 2011 Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2018

Yliopistokoulutus 2018 Koulutus 9 Yliopistokoulutus Naiset suorittivat lähes 6 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna yliopistotutkintoja suoritettiin noin, joka on

Lisätiedot

Vantaan hyvinvointikatsaus Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja

Vantaan hyvinvointikatsaus Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Vantaan hyvinvointikatsaus 2017 Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Vantaan hyvinvointikatsaus 2017 Vantaan vuoden 2017 hyvinvointikatsaus kokoaa yhteen keskeisiä väestön

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2010

Väestön koulutusrakenne 2010 Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2019

TILASTOKATSAUS 1:2019 TILASTOKATSAUS 1:2019 12.02.2019 SAIRASTAVUUSINDEKSI VANTAALLA 2017 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2007 2017 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi kuin

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 36 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-790-6

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2017

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2017 Koulutus 2019 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2017 Vastavalmistuneiden työllisyys parani Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneet työllistyivät 4 prosenttiyksikköä paremmin vuonna

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 2017

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 2017 VANTAAN VÄESTÖ 216/217 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 217 ISSN-L 1799-73 ISSN 1799-7127

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2014

Väestön koulutusrakenne 2014 Koulutus 2015 Väestön koulutusrakenne 2014 Kuntien koulutustasoissa huomattavia eroja 2014 Vuoden 2014 loppuun mennessä 3 213 533 henkeä eli 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014 Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Koulut, opiskelijat ja opinnot

Koulut, opiskelijat ja opinnot Koulut, opiskelijat ja opinnot 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot