TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III"

Transkriptio

1 TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 E 18 K E H Ä I I I E 18 PORVOO KEHÄ III alueittain 2010

2 Sisältö Esipuhe... 1 Lukijalle... 2 osana pääkaupunkiseutua... 4 n matka maaseutuyhteisöstä lentokenttäkaupungiksi... 7 Lempeistä jokilaaksoista karuille kallioille... 8 n aluejako Myyrmäen suuralue Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso nlaakso Askisto Petikko Kivistön suuralue Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapoliksen suuralue Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurilan suuralue Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Helsingin pitäjän kirkonkylä Koivukylän suuralue Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korson suuralue Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunilan suuralue Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Lähdeluettelo

3 alueittain 2010 Esipuhe Ensimmäinen n kaupunginosittaista aikasarjatietoa sisältänyt alueittain julkaisu koottiin kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä vuoden 1980 väestölaskentatiedoista. Toinen huomattavasti laajempi, helppolukuisempi ja aluekuvaukset sisältävä ta kaupunginosittain esittelevä kirjanen julkaistiin ja 1990-lukujen taitteessa. Sen jälkeen ajatuksena on ollut julkaista vastaava teos joka viides vuosi. alueittain -raportin sisältö ja rakenne ovat pysyneet samankaltaisina 1990-luvun puolivälistä lähtien. Alueellisen tiedon tarve on kaupungin kasvun ja toimintojen alueellistamisen myötä lisääntynyt. alueittain -julkaisu on tehty helpottamaan tiedonsaantia: julkaisuun on tiiviissä muodossa koottu aikasarjoja tärkeimmistä kaupunkimme osa-alueita kuvaavista ilmiöistä, kuten väestöstä, asumisesta ja työpaikoista. Näitä tilastotietoja täydentävät kuvaukset alueiden palveluista, luonnosta, historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. alueittain on ollut hyvin suosittua lukemista ja painokset on kysytty nopeasti loppuun. Saatavuustilannetta helpottaa julkaisun löytyminen kokonaisuudessaan kaupungin verkkosivuilta. Ajantasaista alueellista tietoa on nyt myös saatavissa entistä useammin, sillä julkaisun aikasarjatiedot päivitetään vuosittain. Tiedot ovat nähtävissä n kaupungin verkkosivuilla (www.vantaa.fi): Etusivu > Tietoa sta > Tilastot ja tutkimukset > alueittain. alueittain on tarkoitettu kaikille sta ja sen alueista kiinnostuneille. Se on opas kaupungin eri alueisiin, niiden asukkaisiin ja niillä työskenteleviin ja on suunnattu paitsi kaupungin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kouluille, opiskelijoille, tutkijoille, elinkeinoelämälle, erilaisille järjestöille, tiedotusvälineille ja tietysti kaikille n asukkaille. alueittain 2010 on tehty kaupungin tietopalveluyksikössä. Kirjan sisällöstä, aluekuvauksista ja muista teksteistä sekä kuvioista on vastannut tutkija Elina Parviainen. Kehityssuunnitelmaosiot on kirjoittanut tutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo. Taulukoiden tekemisestä ja tietojen kokoamisesta julkaisuun on pääosin vastannut rekisterisihteeri Jaana Calenius, joka on myös osallistunut taittoon. Julkaisun kaupunginosien kartat on tehnyt tilastosihteeri Sisko Salo ja koko n sekä suuralueiden kartat on saatu kaupungin mittausosastolta. Taitosta ja kansikuvasta on vastannut lomakesuunnittelija Sanna Juusola. Aluekuvaukset on tehty yhteistyössä kaupungin kaupunkisuunnittelun ja ympäristökeskuksen kanssa. Yksiköiden työntekijöitä haastateltiin ja he myös lukivat ja kommentoivat kaupunginosien aluekuvaukset. Koko raportin toteutuksesta on vastannut Elina Parviainen. alueittain -kirjasen painettu versio uusitaan säännöllisesti noin viiden vuoden välein. Mikäli keksit virheen tai puutteen tämän kirjan tiedoissa, kerro se meille niin korjaamme asian (yhteydenotot puhelimitse: tai sähköpostitse: tilasto(at)vantaa.fi) Kiitän kaikkia, jotka ovat olleet mukana alueittain julkaisua suunnittelemassa ja tekemässä ja toivon kaikille lukijoille iloisia ja hyödyllisiä lukuhetkiä. lla lokakuussa 2011 Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö 1

4 Lukijalle Tässä julkaisussa ta tarkastellaan kolmella tasolla kaupungin virallisen aluejaon mukaan. Tarkastelun kohteena on koko kaupunki, 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa. Koko kaupungin tarkastelu aloitetaan vertaamalla ta seen, in ja koko maahan. Sen jälkeen kerrotaan n historiasta ja maisemasta. Tämän jälkeen esitelleen n voimassa oleva aluejako, johon kirjankin rakenne pohjautuu. Varsinainen aluetarkastelu (koko, suuralueet ja kaupunginosat) jakautuu seuraaviin osiin: aluekartta, aluekuvaus, kuviot ja taulukot. Alueilta, joilla asuu alle 100 henkeä (Viinikkala, Lentokenttä, Länsisalmi ja Ojanko), ei ole tietosuojan vuoksi laisinkaan tilasto- ja kuviosivuja. Useiden julkaisun tietojen lähteenä on käytetty kaikille avointa Aluesarjat -tietokantaa (www.aluesarjat.fi). Osa tiedoista on otettu suunnittelukäyttöön tarkoitetusta Aluesarjojen -intraversiosta, jossa tietoja ei ole suojattu havaintojen vähäisyyden tai arkaluontoisuuden suhteen. Tietoja on myös otettu Tilastokeskuksen maksullisista tilastoista ja tilastotietokannoista (kaupunki- ja seutuindikaattorit ja väestötilastopalvelu), jolloin lähteeksi on laitettu Tilastokeskus. Asunto- ja rakennuskantaa koskevia tietoja on otettu myös Facta -kuntarekisteristä. Tekstit Julkaisun tekstit perustuvat tilastojen lisäksi kirjallisiin lähteisiin. Aluekuvauksia varten on haastateltu kaupunkisuunnittelun aluearkkitehtejä ja suunnittelijoita sekä ympäristökeskuksen suunnittelijoita. Kaupunkisuunnittelun ja ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat myös lukeneet ja kommentoineet aluekuvauksia. Lisäksi tekstien kirjoittamisessa on käytetty omakohtaista havainnointia. Aluekuvauksiin on laitettu alueiden väestömäärä , vaikka taulukoissa uusin tilastovuosi on Lähdeluettelo on julkaisun lopussa. Kartat Kaikki kartat ja niiden tiedot on saatu n kaupungilta. Kaupunginosien yksityiskohtaisessa aluekartassa on esitetty muun muassa alueen sijainti sekä alueella olevia kulttuurihistoriallisia kohteita ja luontokohteita. Pohjakarttana on käytetty harmaasävy-opaskarttaa. Kuviot Kirjan kuvioiden tiedot on saatu Tilastokeskukselta. Työpaikat toimialan mukaan kuvioon on otettu mukaan 10 n suurinta toimialaa. Toimialaluokitus 2008 pääluokittain: A maa-, metsä- ja kalatalous, B kaivostoiminta ja louhinta, C teollisuus, D sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytinliiketoiminta, E vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F rakentaminen, G tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H kuljetus ja varastointi, I majoitus- ja ravitsemistoiminta, J informaatio ja viestintä, K rahoitus- ja vakuutustoiminta, L kiinteistöalan toiminta, M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sairausvakuutustoiminta, P koulutus, Q terveys- ja sosiaalipalvelut, R taiteet, viihde ja virkistys, S muu palvelutoiminta, T kotitalouksien toiminta työnantajina, kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X toimiala tuntematon. osana pääkaupunkiseutua -osion kuvioiden ja tekstien lähteenä on käytetty Aluesarjoja ja Tilastokeskusta. Taulukot Taulukot sisältävät yksityiskohtaista tietoa alueesta ja sen kehityksestä. Aikasarjat vaihtelevat pituudeltaan - pisimmät ovat yli kolmenkymmenen vuoden ikäisiä. Alla on esitetty taulukoiden tilastoihin liittyviä tietoja ja käsitemääritelmiä. Lähteet on ilmoitettu suluissa. Alkutaulukko: Pinta-ala tiedot on saatu kaupungin mittausosastolta ja muut tiedot Tilastokeskukselta. Alle 100 hengen kaupunginosista (Viinikkala, Lentokenttä, Länsisalmi ja Ojanko) on tietosuojasyistä julkaistu vain väestömäärä, pinta-ala ja asukastiheys. Muut kohdat on merkitty kahdella pisteellä. 2

5 alueittain 2010 Väestö: Taulukossa on esitetty kunkin vuoden ensimmäisen päivän väestömäärä sekä ruotsinkielisten, naisten ja ulkomaalaistaustaisten (ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset) määrä ja osuus koko väestöstä. Vuodet 2015 ja 2020 ovat ennustevuosia. (Aluesarjat ja n väestöennuste julkaisu) Väestönmuutos: Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto annettujen vuosien välillä. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueelle / alueelta muutto sisältää alueen rajojen yli tapahtuvat muutot, myös siirtolaisuuden. (Tilastokeskus) Ikärakenne: Taulukossa on esitetty kunkin vuoden ensimmäisen päivän väestö ikäryhmittäisinä prosenttiosuuksina. Vuodet 2015 ja 2020 ovat ennustevuosia. (Aluesarjat ja n väestöennuste julkaisu) Perherakenne: Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit (vuodesta 2003 lähtien) sekä yhden vanhemman perheet. Taulussa on esitetty perheisiin kuuluvien (perheväestön) osuus alueen koko väestömäärästä. Perheen keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä henkilölukua/perhe. (Tilastokeskus) Asuntokuntarakenne: Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Henkilöluku luokittelee aineiston 1, 2, 3, 4, 5 ja 6+ henkilön asuntokuntiin. (Aluesarjat) Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot): 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset tulot (euroa) vuoden viimeisenä päivänä. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Keskimääräisillä tuloilla tulonsaajaa kohti tarkoitetaan tuloja/tulonsaaja. Vuosien 1980, 1990 ja 2000 markkatulot on korjattu elinkustannusindeksillä ja muutettu euroiksi kiinteällä kertoimella 5, (Tilastokeskus, Aluesarjat) Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan: Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. (Aluesarjat) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan: Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Muusta Helsingin seudusta ei ole saatavilla vuoden 2005 tai sitä vanhempia tietoja. Muuhun Helsingin seutuun lasketaan, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. (Tilastokeskus) Asumisolojen tunnuslukuja: Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua/asuntokunta (Tilastokeskus). Asuntojen keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä neliömäärää/ asunto. Asumisväljyydellä tarkoitetaan keskimääräistä neliömäärää/asukas. (Kuntarekisteri) Asuntokanta huoneistotyypin mukaan: Taulukossa on esitetty asuntokanta huoneluvun mukaan. Keittiötä ei lasketa asuinhuoneeksi. 5h+k/kk -luokka sisältää myös isommat kuin viiden huoneen asunnot. Tuntemattomat on laskettu mukaan asuntojen yhteissummaan. (Kuntarekisteri) Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan: Asunnolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m². (Aluesarjat) Asuntotuotanto: Taulukossa on esitetty kullakin ajanjaksolla tuotettujen asuntojen määrä hallintaperusteen mukaan. (Aluesarjat) Jos taulukkosarakkeista puuttuu tieto: - tietoa ei ole saatu - tieto on liian epävarma ilmoitettavaksi Jos taulukkosarakkeissa on kaksi pistettä: - tietoa ei saa esittää tietosuojarajoitteiden vuoksi 3

6 osana pääkaupunkiseutua n väestö kasvaa syntyneisyyden ansiosta on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vuoden 2011 alussa vantaalaisia oli Samaisena vuonna ta suurempia kaupunkeja olivat ( ), ( ) ja Tampere ( ). n väestö on 2000-luvulla kasvanut noin asukkaan vuosivauhtia. lla ja ssa väestö on kasvanut joka vuosi enemmän syntyneisyyden kuin muuttoliikkeen johdosta. Helsingissä ja koko Suomessa väestö on muutamana viime vuotena kasvanut enemmän positiivisen muuttoliikkeen kuin syntyneisyyden ansiosta. Nuorten ja perheiden lla asui vuoden 2010 alussa alle 16-vuotiaita pari prosenttiyksikköä enemmän ja 75 vuotta täyttäneitä suhteellisesti lähes puolet vähemmän kuin koko maassa. n ikärakenne on hyvin samankaltainen kuin ssa, mutta Helsingin väestö on jo hieman vanhempaa. Perheväestöön kuuluvien osuus vuonna 2010 oli lla (78,1 %) ja ssa (79,4 %) pari prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Suomessa. poikkeaa sta ja sta huomattavasti, sillä Helsingissä perheväestöön kuului 65,1 prosenttia väestöstä. ssa asui lähes saman verran pariskuntia, joilla on lapsia kuin pariskuntia, joilla ei ole lapsia. Muilla alueilla lapsettomia pariskuntia oli enemmän, mutta Helsingissä ero oli suurin. Vuonna 2010 ssa asui vertailualueista suurimmat asuntokunnat, tosin ero seen oli pieni. Helsingissä yksin asuvien osuus oli selvästi suurin. Väestönmuutos 2009 Luonnollinen väestönmuutos Nettomuutto Asuntokunnat henkilöluvun mukaan hlö 2 hlöä 3 hlöä 4+ hlöä Ruotsinkielisten ja muunkielisten osuus väestöstä 2010 Vieraskielisiä enemmän kuin ruotsinkielisiä Ruotsinkielisiä vantaalaisia oli vuoden 2010 alussa eli kolmisen prosenttia väestöstä. Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä on jo pidemmän aikaa vähentynyt, kun samaan aikaan vieraskielisten osuus on kasvanut. Vuoden 2010 alussa lla asui lähes henkeä, joiden äidinkieli ei ollut suomi tai ruotsi. ssa, Helsingissä ja koko Suomessa asuu suhteellisesti enemmän ruotsinkielisiä kuin lla. Vielä jokin vuosi sitten ssa ja Helsingissä ruotsinkielisten osuus oli suurempi kuin muunkielisten, mutta nykyisin tilanne on toisin. ssa ruotsinkielisiä asuu muunkielisiä enemmän. Koulutus-/tulotaso pääkaupunkiseudulla korkeampi Asukkaiden keskimääräinen koulutus- ja tulotaso on lla, ssa ja Helsingissä korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Tosin n koulutustaso oli melko lähellä koko Suomen tasoa. laisilla oli vertailualueista korkein tulotaso Ruotsinkieliset Muunkieliset Koulutusaste 2010 (15 v. täyttänyt väestö) Enintään perusaste Keskiaste Korkea-aste % 4

7 alueittain 2010 osana pääkaupunkiseutua Työttömyysaste pääkaupunkiseudulla alhaisempi Vuonna 2009 ssa oli alhaisin työttömyysaste, mutta myös lla ja Helsingissä työttömyysaste oli alhaisempi kuin koko maassa. Taloudellinen huoltosuhde on hyvin samalla tasolla lla, ssa ja Helsingissä, ollen yksi vuonna Koko Suomessa luku oli 1,3 eli se on selvästi korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. lla enemmän työpaikkoja kuin työllisiä Vuonna 2008 lla oli työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä teollisuuden toimialoilla. n vajaasta työpaikasta eniten töitä löytyi kaupan parista. Helsingissä eniten työpaikkoja oli terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä kaupan parissa, mutta kaupungin runsaat työpaikkaa jakaantuivat tasaisimmin eri toimialojen kesken. Koko Suomen työtarjonta erosi pääkaupunkiseudusta, koska suurin työllistäjä oli teollisuus, tosin vain niukasti ennen terveys- ja sosiaalipalveluja. Vuodesta 2004 vuoteen 2008 työpaikat ovat suhteellisesti eniten lisääntyneet ssa ja lla. Helsingissä ja koko Suomessa kasvu on ollut puolet pienempää, noin viisi prosenttia. lla on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä eli työpaikkaomavaraisuusaste on yli 100 prosenttia. ssa työpaikkoja on työllisiin verrattuna vähemmän, mutta Helsingissä selvästi enemmän kuin muilla vertailualueilla. Pientalojen rakentaminen yhä yleisempää n asuntokannasta pientalojen osuus on vajaa 40 prosenttia. ssa osuus on hieman suurempi, mutta Helsingissä huomattavasti pienempi, 13 prosenttia. Koko Suomessa yli puolet asunnoista sijaitsee pientaloissa luvulla lle, kuten in tai koko Suomeenkin, on rakennettu yhä enemmän pientaloja. Vuosina lle valmistuneista asunnoista 45 prosenttia sijaitsi pientaloissa. Omistusasuminen yleisintä Koko Suomessa on enemmän omistusasuntoja kuin pääkaupunkiseudulla, mutta ero seen ja seen on pieni. Helsingissä omistusasunnoissa asuminen on yhtä yleistä kuin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuminen. Asumisväljyyksissä oli varsin vähän eroa n, Helsingin ja n kesken, asuintila asukasta kohden vaihteli 34 neliömetristä 35,8 neliömetriin. Koko Suomessa (38,5 m²/asukas) asutaan pääkaupunkiseutuun verrattuna hieman väljemmin. Työpaikkaomavaraisuus ,1 95,4 100,0 131, Asuntokanta talotyypin mukaan 2010 Rivi- ja kytketyt pientalot Valmistuneet asunnot Rivi- ja kytketyt pientalot Asunnot hallintaperusteen mukaan 2009 Erillispientalot Asuinkerrostalot Erillispientalot Asuinkerrostalot Omistusasunnot Vuokra- ja asumisoikeusasunnot Muu hallintaperuste % 5

8 n matka maaseutuyhteisöstä... Pikku hiljaa merkittäväksi pitäjäksi Hyvät luonnonolosuhteet loivat perustan n varhaisimmalle asutukselle. Ensimmäiset kivikautiset asukkaat saapuivat seudulle noin vuotta sitten. Asumukset pystytettiin yleensä hiekkaisille lämpimille etelärinteille merenlahden rannalle. Alueilla asuttiin keväästä syksyyn. Suojaisissa poukamissa oli asukkaiden hyvä herkutella kalalla ja hylkeillä. Päälle he saattoivat maistaa pähkinöitä, joita silloinen nykyistä leudompi ilmasto kypsytti vehreissä jalopuulehdoissa. Aikanaan meren etääntyessä seudulta pyyntikulttuurin harjoittajat siirtyivät rantaa seuraten etelämmäksi. Esihistoriallisen kauden loppupuolella seudulla oli vain vähäistä ja hajanaista asutusta. Varhaisella keskiajalla alue oli Hämeen taka-maata, Turun ja Viipurin linnojen välimaastoa luvun vaihteessa aikaisemmin alueella lähinnä pyyntiretkillä käyneet hämäläiset alkoivat jäädä pysyvästi njoen varteen luvulla saapui emämaa Ruotsista lähetettyjä siirtolaisia, jotka asettuivat lähinnä Keravanjoen varteen luvulla oletetaan alemman jokilaakson olleen pysyvästi asutetun, ja samoihin aikoihin katsotaan pitäjän hallinnon saaneen alkunsa. Historiallisissa asiakirjoissa Helsinge - nykyinen - mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1351, jolloin Ruotsin kuningas Magnus Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakuntaan kuuluville Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa - nykyisessä njoessa. Väen asetuttua pysyvästi paikoilleen asumaan alkoi seudun vaurastuminen. Savikkolaaksoista raivattiin kivettömät pellot ja joet tarjosivat oivat kala-apajat. njokilaakson kulttuurimaiseman pääpiirteet viljelyksineen ja vauraine maatiloineen ovat saaneet muotonsa näin jo varhaisella keskiajalla. Maantieliikenne kehittyi vuosituhannen alkupuolella. Alueen halki raivattiin Turku-Viipuri -maantie (Kuninkaantie) ja Hämeenlinnaan johtava maantie. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jokilaaksoon, kehittyi joukko vauraita kyliä, joista merkittävin oli Helsingin pitäjän kirkonkylä. Kylän parhaimmalle paikalle rakennettiin Pyhän Laurin kirkko, joka on nykyisessä yli 500 vuoden iässään n vanhin rakennus. Helsingin perustamisen aikoihin nykyisen n alueella elettiin vilkasta aikaa. Kirkonkylä oli kasvanut koko keskisen Uudenmaan suurimmaksi keskukseksi, eikä tätä asemaa vastaperustettu kaupunkikaan heti pystynyt horjuttamaan. Jokivarren talonpojat kävivät innokkaasti kauppaa purjehtien etenkin Tallinnaan. Helsingin kasvaessa talonpoikaiskauppa vähitellen tyrehtyi. - ja Keravanjokia käytettiin ruukkien, sahojen ja myllyjen energianlähteenä. Teollisuuden tehdessä tuloaan jokien voima valjastettiin yhä enemmän koneiden käyttöön. Koskipaikoille, maantien kupeeseen, Tikkurilaan ja nkoskelle rakennettiin teollisuusyhdyskunnat luvun alkupuoliskolla nkosken partaalla toimi maan merkittävimpiin kuuluva ruukki. Tikkurilaan rakennettiin vernissatehdas, joka oli alkuna kukoistavalle maaliteollisuudelle. Kulttuurimaisema alkoi muuttua. Suurimman muutoksen n alueellisessa kehityksessä aiheutti pääradan valmistuminen vuonna Juna tarjosi nopean yhteyden in ja tämä mahdollisti pysyvän esikaupunkiasutuksen syntymisen radan varrelle. Radan tuntumaan muutettiin sekä Helsingin hellahuoneista että muualta maasta. Väkeä pitäjään houkutteli maaseudun väljät rakennusmääräykset sekä mahdollisuus tuottaa itse elintarvikkeita. Pitäjästä maalaiskunnaksi Vuonna 1865 Helsingin pitäjän nimi muuttui Helsingin maalaiskunnaksi. Radanvarren keskus, Malmi, kehittyi maalaiskunnan hallinnolliseksi keskukseksi. Vähitellen pitäjän taajamia alettiin liittää pääkaupunkiin. Vuonna 1946 maalaiskunnan raja siirtyi etelässä nykyiselle paikalleen. Malmi jäi Helsingin puolelle, ja Tikkurila nimettiin uudeksi hallinnolliseksi keskukseksi. Vuosikymmenten kuluessa Helsingin maalaiskunnan rajat asettuivat nykyisille paikoilleen myös pohjoisessa ja idässä. Vuonna 1954 maalaiskuntaan liitettiin Korso ja viimein vuonna 1966 Vuosaari erotettiin maalaiskunnasta. Sotien jälkeen kaupungin kasvu kiihtyi ja 1950-luku olikin tärkeää aikaa kaupungiksi kehittymiselle. Tuohon aikaan rakennettiin kaupungin ensimmäiset kerrostalot, Tikkurilaan valmistui kaupungintalo, avattiin lentokenttä ja rakennettiin isoja valtaväyliä. Rakentamisurakoiden jälkeen n halkaisi viisi valtakunnallista väylää ja niitä yhdistävä Kehä III, joka lisäsi painetta teollisuusalueiden luomiselle tien varrelle. n ensimmäiset työpaikka-alueet Tikkurilassa, Veromiehenkylässä, nkoskella ja Hämeenkylässä sijaitsivatkin Kehä III:n varrella. Keskelle ta oli kasvanut kansainvälisen liikenteen keskus, -n lentoasema. Autoliikenteen voimakas kehitys ja liikkumisen helppous edesauttoivat omakotialueiden rakentumista pääteiden varsille. Maaltapaon seurauksena 1960-luvulla väkeä 6

9 alueittain lentokenttäkaupungiksi kuitenkin tulvi pääkaupunkiseudulle ja tulijoille tarvittiin nopeasti lisää asuntoja. Alkoi aluerakentamisen aikakausi. Betonielementtirakentamisen edistyminen mahdollisti suurten kerrostaloalueiden toteuttamisen. sai ensimmäiset laajemmat kerrostaloalueensa 1960-luvun alussa ja kerrostalotuotannon myötä asuntojen lukumäärä moninkertaistui. Kiivainta rakennusaikaa oli 1970-luku ja etenkin sen alkupuoli. Länsi-lle rakennettiin nopeassa tahdissa Kaivoksela, Myyrmäki, Martinlaakso ja joukko pienempiä kerrostaloalueita. Idässä Tikkurila alkoi kasvaa ja myös Havukoski, Korso ja Hakunila saivat kerrostaloalueensa. Aluerakentaminen loppui 1980-luvun alussa. Maalaiskunnasta kaupungiksi Vuonna 1972 maalaiskunnasta tuli kauppala ja vuonna 1974 sta tuli kaupunki. Tämän jälkeen rakentaminen alueella on jatkunut vilkkaana. Pientaloalueet ovat tiivistyneet ja keskustojen kerrostaloalueet laajentuneet. Kaupungin laitimmaisilla maaseutumaisilla alueilla rakentaminen on ollut vähäistä. Ne ovat kaukana pääteistä. Itäiseen Sotunkiin ja läntiseen Seutulaan ei vahingossa aja - niihin on osattava. Aikaisemmin Kehätietä pidettiin maaseudun ja kaupungin rajana. Selväpiirteistä rajaa ei enää ole. Etenkin Itä-lla radanvarsitaajamat ovat kasvaneet yhteen, jatkuen pitkälle pohjoiseen. sta on tullut kiinteä osa pääkaupunkiseutua. Yli puolet n väestöstä asuu kaupungin kerrostaloalueilla. Vielä pari vuosikymmentä sitten puhuttiin näiden lähiöasukkaiden sosiaalisista ongelmista ja juurettomuudesta. Kerrostaloalueet ovat kuitenkin osoittautuneet mainettaan paremmiksi. Niissä on kasvanut uusi vantaalainen sukupolvi, jolle kaupunki on kotiseutua. Itäisellä ja läntisellä lla on omat keskuksensa. Idässä sijaitsee n hallinnollinen keskus, Tikkurila, jonka alueella on lukuisia kaupungin ja valtion virastoja. Kaupalliset palvelut kehittyivät nopeasti keskustan kävelykadun varrelle ja aseman lähettyville. Kehäradan valmistuttua vaihto kaukojunista lentokentän lähijuniin tapahtuu Tikkurilassa ja Tikkurilasta tulee maan toiseksi vilkkain rautatieasema. palvelut. Alue on n kaupunkimaisinta ja tiiveintä. Lentokenttäkaupungiksi Hieman yli puolet vantaalaisista käy työssä kotikuntansa ulkopuolella. Heistä suurin osa suuntaa päivittäin matkansa in. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on pikku hiljaa kasvanut ja nykyisin lla on jo enemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Vuodesta 1994 lähtien n työpaikkamäärä on kasvanut joka vuosi lukuun ottamatta vuotta Vuosina työpaikat ovat lisääntyneet 18,5 prosentilla. Kehätien varrelle, etenkin muiden pääväylien risteyksiin ovat kasvaneet kaupungin laajat teollisuusalueet. Kehätietä onkin syystä kutsuttu n liike-elämän valtaväyläksi. Lentoaseman seudusta Aviapolis-alueesta on tehty liike-elämän ja kansainvälisten yritysten keskus. Alueen ytimenä toimii -n lentoasema, joka on portti yhdentyvään Eurooppaan. Suomen neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi Muutamassa vuosikymmenessä tästä maaseutumaisesta kunnasta on kasvanut Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vuoden 2011 alussa lla asui jo yli asukasta. Väestöennusteen mukaan kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa ja vuonna 2020 lla arvioidaan asuvan noin asukasta. Suurin rakenteilla oleva hanke on Marja-, joka sijaitsee Kehäradan, Hämeenlinnanväylän ja Kehä III:n solmukohdassa. Suurin osa alueesta rakentuu Kivistön kaupunginosaan Riipiläntien pohjoispuolelle. Marja- lle arvioidaan rakentuvan koti jopa asukkaalle ja myös työpaikkoja uskotaan syntyvän saman verran. Rakenteilla oleva Kehärata yhdistää Martinlaakson radan lentoaseman kautta päärataan. Radan on arvioitu valmistuvan vuonna Läntisen n keskukseksi on kasvanut Myyrmäki. Vilkkaalta alueelta kulkee rata Helsingin keskustaan ja tulevaisuudessa Kehäradan ansiosta myös lentoasemalle ja Tikkurilaan. Aseman seudun ympärille on noussut suuria ostokeskuksia ja asemaa lähellä ovat myös julkiset 7

10 Lempeistä jokilaaksoista karuille kallioille Vanhan kallioperän murroslinjat kuuluu etelärannikon maisemamaakuntaan. Maiseman perustan muodostaa loivasti kumpuileva, ikivanha kallioperä. Pinnanmuodoista merkittävimpiä ovat suuret kallioperän ruhjelaaksot. n länsiosan leikkaa koillis-lounassuuntainen murroslinja, joka kulkee Pitkäjärven kautta Kiilan eteläosaan, jatkuen aina Mäntsälään saakka. n itäosaa leikkaa mereltä, Mustavuoren kupeesta, alkunsa saava voimakas pohjois-eteläsuuntainen ruhje. Kaupungin länsi- ja itälaidoilla maasto on ylävintä. Korkeimmat mäet nousevat yli 80 metriä merenpinnan tasosta, paikoin erityisen vaikuttavin muodoin ja jyrkin rintein. Kaikki muut pinnanmuodot ovat nuoria. Kallioperää verhoava maapeite on noin vuotta sitten loppuneen jääkauden jälkeensä jättämää. Mäkien harjanteet ovat usein moreenia tai avokalliota. Rinteissä esiintyy lajittuneita maalajeja, kuten hiekkaa ja soraa. Eniten hiekkaa on kertynyt koko keskistä ta halkovaan suureen luode-kaakkosuuntaiseen harjujaksoon, joka alkaa merestä Kallvikin edustalta ja jatkuu pohjoisessa syvälle Uudenmaan keskiosiin. Harjualue on n parhaimpia pohjaveden kertymisalueita. Meri muovasi maisemaa Jääkauden jälkeen meri viipyi kauan nykyisen n seudulla. Vain korkeimmat mäet nousivat merenpinnan yläpuolelle. Vähitellen jään paineen alta vapautunut maa kohosi kohoamistaan. - ja Keravanjoet, muutamat järvet ja pienemmät vesistöt muotoutuivat vetäytyvän meren jäljiltä. njoen lasku-uomana oli Mätäoja. Maan noustessa edelleen joutui njoki hakemaan uuden uoman idempää, Pitkäkosken kautta Keravanjokeen. Tästä on aikaa vuotta. Merenlahdet muovasivat lopulta n luonnonmaiseman pääpiirteet sellaiseksi, kuin me ne nyt näemme. Laineet huuhtoivat hiekkaisia rinteitä jättäen jälkeensä mäkien kyljissä näkyviä rantamuodostumia. Lahtien pohjalle kerrostuivat tasaiset savikot. Nykyisin savikkolaaksot reunustavat jokia syvimpien murroslaaksojen kohdalla. Laajimpia ne ovat ta halkovien suurten jokien, - ja Keravanjoen varsilla. Hemiboreaalinen ilmasto Kasvimaantieteellisesti n seutu kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen, joka on pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja keskieurooppalaisen lauhkean lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisaluetta. sijaitsee hemiboreaalisen vyöhykkeen pohjoisrajalla, joten maaperällä ja pienilmastolla on suuri merkitys paikalliseen kasvillisuuteen. Hemiboreaalinen vyöhyke on kasvimaantieteellisesti maamme edullisinta ja kasvukausi on etelässä pitempi kuin muualla Suomessa. Hemiboreaalinen vyöhyke näkyy lla esimerkiksi lehtojen runsautena tai siinä, että lla kasvaa jaloja lehtipuita, kuten tammea. Tammi on luontaisen lisääntymisalueensa pohjoisrajoilla. Kasvillisuus ilmentää maaperän ainesten vaihtumista. Hedelmälliset savikkolaaksot on raivattu pelloiksi. Savikkojen reunoilta nousevilla rinteillä kasvavat rehevät sekametsät vaihtuvat välillä varjoisiksi kuusimetsiksi. Lehdot kukoistavat edullisilla rinnepaikoilla ja monin paikoin jokien rannoilla. Vaikka lehteviä mäkiä on paljon, yleensä horisonttia rajaa tuttu kuusimetsän sahalaita. Hongat komeilevat hiekkaisilla kankailla ja kuivilla kallioilla. Korkeimpien kalliohuippujen männyt on tuuli saanut kasvamaan käppyräisiksi ja kumpareiden välissä on kosteikkoja. Suoalueet ovat lla ja koko pääkaupunkiseudulla varsin pieniä. Monimuotoinen luonto Vaikka on nykyisin paikoin varsin tiiviisti rakennettu alue, saattaa kulkija kaupungin metsissä aistia aavistuksen seudun luonnon monimuotoisuudesta. Kaupungin länsiosassa sijaitsee tärkeä Petikon luontovirkistysalue sekä Natura suojelualueverkostoon kuuluva Vestran lehdot, suot ja vanhat metsät - niminen monimuotoinen metsäalue. Nämä Länsi-n viheralueet sekä lähellä sijaitseva Nuuksion kansallispuisto muodostavat toisiaan tukevan luonnonsuojelukokonaisuuden. Idässä on Sipoonkorven kansallispuisto, joka on myös Natura verkostoon kuuluva metsien, soiden ja kallioiden muodostama luontokokonaisuus. Tammistonmäki keskellä vilkasta ta on kenties ainoa luontaisesti syntynyt tammimetsikkö pääkaupunkiseudulla. lla on myös monia pieniä luonnonsuojelualueita sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Pienvedet ja kosteikot ovat tärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden keitaita, joiden arvo nousee ja merkitys kasvaa kaupunkirakenteen tiivistyessä. 8

11 alueittain 2010 n aluejako 1 Myyrmäen suuralue 10 Linnainen 11 Hämevaara 12 Hämeenkylä 13 Vapaala 14 Varisto 15 Myyrmäki 16 Kaivoksela 17 Martinlaakso 18 nlaakso 20 Askisto 26 Petikko 2 Kivistön suuralue 21 Piispankylä 22 Keimola 23 Kivistö 24 Lapinkylä 25 Myllymäki 30 Vestra 31 Luhtaanmäki 32 Riipilä 33 Seutula 34 Kiila 3 Aviapoliksen suuralue 40 Ylästö 41 Viinikkala 50 Tammisto 51 Pakkala 52 Veromies 53 Lentokenttä 4 Tikkurilan suuralue 60 Hiekkaharju 61 Tikkurila 62 Jokiniemi 63 Viertola 64 Kuninkaala 65 Simonkylä 66 Hakkila 67 Ruskeasanta 68 Koivuhaka 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 5 Koivukylän suuralue 70 Koivukylä 71 Ilola 72 Asola 73 Rekola 74 Havukoski 75 Päiväkumpu 6 Korson suuralue 80 Matari 81 Korso 82 Mikkola 83 Metsola 84 Leppäkorpi 85 Jokivarsi 86 Nikinmäki 87 Vierumäki 88 Vallinoja 7 Hakunilan suuralue 90 Länsisalmi 91 Länsimäki 92 Ojanko 93 Vaarala 94 Hakunila 95 Rajakylä 96 Itä-Hakkila 97 Kuninkaanmäki 98 Sotunki 9

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö VANTAA ALUEITTAIN 215 Esipuhe Ensimmäinen n kaupunginosittaista aikasarjatietoa sisältänyt alueittain -julkaisu koottiin kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä yli kolme vuosikymmentä sitten vuoden 198

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 10 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 Helsingin työllisyystilanne oli vuonna 2007 varsin myönteinen. Työllisen työvoiman

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot