TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III"

Transkriptio

1 TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 E 18 K E H Ä I I I E 18 PORVOO KEHÄ III alueittain 2010

2 Sisältö Esipuhe... 1 Lukijalle... 2 osana pääkaupunkiseutua... 4 n matka maaseutuyhteisöstä lentokenttäkaupungiksi... 7 Lempeistä jokilaaksoista karuille kallioille... 8 n aluejako Myyrmäen suuralue Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso nlaakso Askisto Petikko Kivistön suuralue Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapoliksen suuralue Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurilan suuralue Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Helsingin pitäjän kirkonkylä Koivukylän suuralue Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korson suuralue Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunilan suuralue Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Lähdeluettelo

3 alueittain 2010 Esipuhe Ensimmäinen n kaupunginosittaista aikasarjatietoa sisältänyt alueittain julkaisu koottiin kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä vuoden 1980 väestölaskentatiedoista. Toinen huomattavasti laajempi, helppolukuisempi ja aluekuvaukset sisältävä ta kaupunginosittain esittelevä kirjanen julkaistiin ja 1990-lukujen taitteessa. Sen jälkeen ajatuksena on ollut julkaista vastaava teos joka viides vuosi. alueittain -raportin sisältö ja rakenne ovat pysyneet samankaltaisina 1990-luvun puolivälistä lähtien. Alueellisen tiedon tarve on kaupungin kasvun ja toimintojen alueellistamisen myötä lisääntynyt. alueittain -julkaisu on tehty helpottamaan tiedonsaantia: julkaisuun on tiiviissä muodossa koottu aikasarjoja tärkeimmistä kaupunkimme osa-alueita kuvaavista ilmiöistä, kuten väestöstä, asumisesta ja työpaikoista. Näitä tilastotietoja täydentävät kuvaukset alueiden palveluista, luonnosta, historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. alueittain on ollut hyvin suosittua lukemista ja painokset on kysytty nopeasti loppuun. Saatavuustilannetta helpottaa julkaisun löytyminen kokonaisuudessaan kaupungin verkkosivuilta. Ajantasaista alueellista tietoa on nyt myös saatavissa entistä useammin, sillä julkaisun aikasarjatiedot päivitetään vuosittain. Tiedot ovat nähtävissä n kaupungin verkkosivuilla (www.vantaa.fi): Etusivu > Tietoa sta > Tilastot ja tutkimukset > alueittain. alueittain on tarkoitettu kaikille sta ja sen alueista kiinnostuneille. Se on opas kaupungin eri alueisiin, niiden asukkaisiin ja niillä työskenteleviin ja on suunnattu paitsi kaupungin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kouluille, opiskelijoille, tutkijoille, elinkeinoelämälle, erilaisille järjestöille, tiedotusvälineille ja tietysti kaikille n asukkaille. alueittain 2010 on tehty kaupungin tietopalveluyksikössä. Kirjan sisällöstä, aluekuvauksista ja muista teksteistä sekä kuvioista on vastannut tutkija Elina Parviainen. Kehityssuunnitelmaosiot on kirjoittanut tutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo. Taulukoiden tekemisestä ja tietojen kokoamisesta julkaisuun on pääosin vastannut rekisterisihteeri Jaana Calenius, joka on myös osallistunut taittoon. Julkaisun kaupunginosien kartat on tehnyt tilastosihteeri Sisko Salo ja koko n sekä suuralueiden kartat on saatu kaupungin mittausosastolta. Taitosta ja kansikuvasta on vastannut lomakesuunnittelija Sanna Juusola. Aluekuvaukset on tehty yhteistyössä kaupungin kaupunkisuunnittelun ja ympäristökeskuksen kanssa. Yksiköiden työntekijöitä haastateltiin ja he myös lukivat ja kommentoivat kaupunginosien aluekuvaukset. Koko raportin toteutuksesta on vastannut Elina Parviainen. alueittain -kirjasen painettu versio uusitaan säännöllisesti noin viiden vuoden välein. Mikäli keksit virheen tai puutteen tämän kirjan tiedoissa, kerro se meille niin korjaamme asian (yhteydenotot puhelimitse: tai sähköpostitse: tilasto(at)vantaa.fi) Kiitän kaikkia, jotka ovat olleet mukana alueittain julkaisua suunnittelemassa ja tekemässä ja toivon kaikille lukijoille iloisia ja hyödyllisiä lukuhetkiä. lla lokakuussa 2011 Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö 1

4 Lukijalle Tässä julkaisussa ta tarkastellaan kolmella tasolla kaupungin virallisen aluejaon mukaan. Tarkastelun kohteena on koko kaupunki, 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa. Koko kaupungin tarkastelu aloitetaan vertaamalla ta seen, in ja koko maahan. Sen jälkeen kerrotaan n historiasta ja maisemasta. Tämän jälkeen esitelleen n voimassa oleva aluejako, johon kirjankin rakenne pohjautuu. Varsinainen aluetarkastelu (koko, suuralueet ja kaupunginosat) jakautuu seuraaviin osiin: aluekartta, aluekuvaus, kuviot ja taulukot. Alueilta, joilla asuu alle 100 henkeä (Viinikkala, Lentokenttä, Länsisalmi ja Ojanko), ei ole tietosuojan vuoksi laisinkaan tilasto- ja kuviosivuja. Useiden julkaisun tietojen lähteenä on käytetty kaikille avointa Aluesarjat -tietokantaa (www.aluesarjat.fi). Osa tiedoista on otettu suunnittelukäyttöön tarkoitetusta Aluesarjojen -intraversiosta, jossa tietoja ei ole suojattu havaintojen vähäisyyden tai arkaluontoisuuden suhteen. Tietoja on myös otettu Tilastokeskuksen maksullisista tilastoista ja tilastotietokannoista (kaupunki- ja seutuindikaattorit ja väestötilastopalvelu), jolloin lähteeksi on laitettu Tilastokeskus. Asunto- ja rakennuskantaa koskevia tietoja on otettu myös Facta -kuntarekisteristä. Tekstit Julkaisun tekstit perustuvat tilastojen lisäksi kirjallisiin lähteisiin. Aluekuvauksia varten on haastateltu kaupunkisuunnittelun aluearkkitehtejä ja suunnittelijoita sekä ympäristökeskuksen suunnittelijoita. Kaupunkisuunnittelun ja ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat myös lukeneet ja kommentoineet aluekuvauksia. Lisäksi tekstien kirjoittamisessa on käytetty omakohtaista havainnointia. Aluekuvauksiin on laitettu alueiden väestömäärä , vaikka taulukoissa uusin tilastovuosi on Lähdeluettelo on julkaisun lopussa. Kartat Kaikki kartat ja niiden tiedot on saatu n kaupungilta. Kaupunginosien yksityiskohtaisessa aluekartassa on esitetty muun muassa alueen sijainti sekä alueella olevia kulttuurihistoriallisia kohteita ja luontokohteita. Pohjakarttana on käytetty harmaasävy-opaskarttaa. Kuviot Kirjan kuvioiden tiedot on saatu Tilastokeskukselta. Työpaikat toimialan mukaan kuvioon on otettu mukaan 10 n suurinta toimialaa. Toimialaluokitus 2008 pääluokittain: A maa-, metsä- ja kalatalous, B kaivostoiminta ja louhinta, C teollisuus, D sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytinliiketoiminta, E vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F rakentaminen, G tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H kuljetus ja varastointi, I majoitus- ja ravitsemistoiminta, J informaatio ja viestintä, K rahoitus- ja vakuutustoiminta, L kiinteistöalan toiminta, M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sairausvakuutustoiminta, P koulutus, Q terveys- ja sosiaalipalvelut, R taiteet, viihde ja virkistys, S muu palvelutoiminta, T kotitalouksien toiminta työnantajina, kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X toimiala tuntematon. osana pääkaupunkiseutua -osion kuvioiden ja tekstien lähteenä on käytetty Aluesarjoja ja Tilastokeskusta. Taulukot Taulukot sisältävät yksityiskohtaista tietoa alueesta ja sen kehityksestä. Aikasarjat vaihtelevat pituudeltaan - pisimmät ovat yli kolmenkymmenen vuoden ikäisiä. Alla on esitetty taulukoiden tilastoihin liittyviä tietoja ja käsitemääritelmiä. Lähteet on ilmoitettu suluissa. Alkutaulukko: Pinta-ala tiedot on saatu kaupungin mittausosastolta ja muut tiedot Tilastokeskukselta. Alle 100 hengen kaupunginosista (Viinikkala, Lentokenttä, Länsisalmi ja Ojanko) on tietosuojasyistä julkaistu vain väestömäärä, pinta-ala ja asukastiheys. Muut kohdat on merkitty kahdella pisteellä. 2

5 alueittain 2010 Väestö: Taulukossa on esitetty kunkin vuoden ensimmäisen päivän väestömäärä sekä ruotsinkielisten, naisten ja ulkomaalaistaustaisten (ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset) määrä ja osuus koko väestöstä. Vuodet 2015 ja 2020 ovat ennustevuosia. (Aluesarjat ja n väestöennuste julkaisu) Väestönmuutos: Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto annettujen vuosien välillä. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueelle / alueelta muutto sisältää alueen rajojen yli tapahtuvat muutot, myös siirtolaisuuden. (Tilastokeskus) Ikärakenne: Taulukossa on esitetty kunkin vuoden ensimmäisen päivän väestö ikäryhmittäisinä prosenttiosuuksina. Vuodet 2015 ja 2020 ovat ennustevuosia. (Aluesarjat ja n väestöennuste julkaisu) Perherakenne: Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit (vuodesta 2003 lähtien) sekä yhden vanhemman perheet. Taulussa on esitetty perheisiin kuuluvien (perheväestön) osuus alueen koko väestömäärästä. Perheen keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä henkilölukua/perhe. (Tilastokeskus) Asuntokuntarakenne: Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Henkilöluku luokittelee aineiston 1, 2, 3, 4, 5 ja 6+ henkilön asuntokuntiin. (Aluesarjat) Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot): 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset tulot (euroa) vuoden viimeisenä päivänä. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Keskimääräisillä tuloilla tulonsaajaa kohti tarkoitetaan tuloja/tulonsaaja. Vuosien 1980, 1990 ja 2000 markkatulot on korjattu elinkustannusindeksillä ja muutettu euroiksi kiinteällä kertoimella 5, (Tilastokeskus, Aluesarjat) Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan: Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. (Aluesarjat) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan: Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Muusta Helsingin seudusta ei ole saatavilla vuoden 2005 tai sitä vanhempia tietoja. Muuhun Helsingin seutuun lasketaan, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. (Tilastokeskus) Asumisolojen tunnuslukuja: Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua/asuntokunta (Tilastokeskus). Asuntojen keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä neliömäärää/ asunto. Asumisväljyydellä tarkoitetaan keskimääräistä neliömäärää/asukas. (Kuntarekisteri) Asuntokanta huoneistotyypin mukaan: Taulukossa on esitetty asuntokanta huoneluvun mukaan. Keittiötä ei lasketa asuinhuoneeksi. 5h+k/kk -luokka sisältää myös isommat kuin viiden huoneen asunnot. Tuntemattomat on laskettu mukaan asuntojen yhteissummaan. (Kuntarekisteri) Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan: Asunnolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m². (Aluesarjat) Asuntotuotanto: Taulukossa on esitetty kullakin ajanjaksolla tuotettujen asuntojen määrä hallintaperusteen mukaan. (Aluesarjat) Jos taulukkosarakkeista puuttuu tieto: - tietoa ei ole saatu - tieto on liian epävarma ilmoitettavaksi Jos taulukkosarakkeissa on kaksi pistettä: - tietoa ei saa esittää tietosuojarajoitteiden vuoksi 3

6 osana pääkaupunkiseutua n väestö kasvaa syntyneisyyden ansiosta on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vuoden 2011 alussa vantaalaisia oli Samaisena vuonna ta suurempia kaupunkeja olivat ( ), ( ) ja Tampere ( ). n väestö on 2000-luvulla kasvanut noin asukkaan vuosivauhtia. lla ja ssa väestö on kasvanut joka vuosi enemmän syntyneisyyden kuin muuttoliikkeen johdosta. Helsingissä ja koko Suomessa väestö on muutamana viime vuotena kasvanut enemmän positiivisen muuttoliikkeen kuin syntyneisyyden ansiosta. Nuorten ja perheiden lla asui vuoden 2010 alussa alle 16-vuotiaita pari prosenttiyksikköä enemmän ja 75 vuotta täyttäneitä suhteellisesti lähes puolet vähemmän kuin koko maassa. n ikärakenne on hyvin samankaltainen kuin ssa, mutta Helsingin väestö on jo hieman vanhempaa. Perheväestöön kuuluvien osuus vuonna 2010 oli lla (78,1 %) ja ssa (79,4 %) pari prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Suomessa. poikkeaa sta ja sta huomattavasti, sillä Helsingissä perheväestöön kuului 65,1 prosenttia väestöstä. ssa asui lähes saman verran pariskuntia, joilla on lapsia kuin pariskuntia, joilla ei ole lapsia. Muilla alueilla lapsettomia pariskuntia oli enemmän, mutta Helsingissä ero oli suurin. Vuonna 2010 ssa asui vertailualueista suurimmat asuntokunnat, tosin ero seen oli pieni. Helsingissä yksin asuvien osuus oli selvästi suurin. Väestönmuutos 2009 Luonnollinen väestönmuutos Nettomuutto Asuntokunnat henkilöluvun mukaan hlö 2 hlöä 3 hlöä 4+ hlöä Ruotsinkielisten ja muunkielisten osuus väestöstä 2010 Vieraskielisiä enemmän kuin ruotsinkielisiä Ruotsinkielisiä vantaalaisia oli vuoden 2010 alussa eli kolmisen prosenttia väestöstä. Ruotsinkielisten osuus koko väestöstä on jo pidemmän aikaa vähentynyt, kun samaan aikaan vieraskielisten osuus on kasvanut. Vuoden 2010 alussa lla asui lähes henkeä, joiden äidinkieli ei ollut suomi tai ruotsi. ssa, Helsingissä ja koko Suomessa asuu suhteellisesti enemmän ruotsinkielisiä kuin lla. Vielä jokin vuosi sitten ssa ja Helsingissä ruotsinkielisten osuus oli suurempi kuin muunkielisten, mutta nykyisin tilanne on toisin. ssa ruotsinkielisiä asuu muunkielisiä enemmän. Koulutus-/tulotaso pääkaupunkiseudulla korkeampi Asukkaiden keskimääräinen koulutus- ja tulotaso on lla, ssa ja Helsingissä korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Tosin n koulutustaso oli melko lähellä koko Suomen tasoa. laisilla oli vertailualueista korkein tulotaso Ruotsinkieliset Muunkieliset Koulutusaste 2010 (15 v. täyttänyt väestö) Enintään perusaste Keskiaste Korkea-aste % 4

7 alueittain 2010 osana pääkaupunkiseutua Työttömyysaste pääkaupunkiseudulla alhaisempi Vuonna 2009 ssa oli alhaisin työttömyysaste, mutta myös lla ja Helsingissä työttömyysaste oli alhaisempi kuin koko maassa. Taloudellinen huoltosuhde on hyvin samalla tasolla lla, ssa ja Helsingissä, ollen yksi vuonna Koko Suomessa luku oli 1,3 eli se on selvästi korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. lla enemmän työpaikkoja kuin työllisiä Vuonna 2008 lla oli työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä teollisuuden toimialoilla. n vajaasta työpaikasta eniten töitä löytyi kaupan parista. Helsingissä eniten työpaikkoja oli terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä kaupan parissa, mutta kaupungin runsaat työpaikkaa jakaantuivat tasaisimmin eri toimialojen kesken. Koko Suomen työtarjonta erosi pääkaupunkiseudusta, koska suurin työllistäjä oli teollisuus, tosin vain niukasti ennen terveys- ja sosiaalipalveluja. Vuodesta 2004 vuoteen 2008 työpaikat ovat suhteellisesti eniten lisääntyneet ssa ja lla. Helsingissä ja koko Suomessa kasvu on ollut puolet pienempää, noin viisi prosenttia. lla on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä eli työpaikkaomavaraisuusaste on yli 100 prosenttia. ssa työpaikkoja on työllisiin verrattuna vähemmän, mutta Helsingissä selvästi enemmän kuin muilla vertailualueilla. Pientalojen rakentaminen yhä yleisempää n asuntokannasta pientalojen osuus on vajaa 40 prosenttia. ssa osuus on hieman suurempi, mutta Helsingissä huomattavasti pienempi, 13 prosenttia. Koko Suomessa yli puolet asunnoista sijaitsee pientaloissa luvulla lle, kuten in tai koko Suomeenkin, on rakennettu yhä enemmän pientaloja. Vuosina lle valmistuneista asunnoista 45 prosenttia sijaitsi pientaloissa. Omistusasuminen yleisintä Koko Suomessa on enemmän omistusasuntoja kuin pääkaupunkiseudulla, mutta ero seen ja seen on pieni. Helsingissä omistusasunnoissa asuminen on yhtä yleistä kuin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuminen. Asumisväljyyksissä oli varsin vähän eroa n, Helsingin ja n kesken, asuintila asukasta kohden vaihteli 34 neliömetristä 35,8 neliömetriin. Koko Suomessa (38,5 m²/asukas) asutaan pääkaupunkiseutuun verrattuna hieman väljemmin. Työpaikkaomavaraisuus ,1 95,4 100,0 131, Asuntokanta talotyypin mukaan 2010 Rivi- ja kytketyt pientalot Valmistuneet asunnot Rivi- ja kytketyt pientalot Asunnot hallintaperusteen mukaan 2009 Erillispientalot Asuinkerrostalot Erillispientalot Asuinkerrostalot Omistusasunnot Vuokra- ja asumisoikeusasunnot Muu hallintaperuste % 5

8 n matka maaseutuyhteisöstä... Pikku hiljaa merkittäväksi pitäjäksi Hyvät luonnonolosuhteet loivat perustan n varhaisimmalle asutukselle. Ensimmäiset kivikautiset asukkaat saapuivat seudulle noin vuotta sitten. Asumukset pystytettiin yleensä hiekkaisille lämpimille etelärinteille merenlahden rannalle. Alueilla asuttiin keväästä syksyyn. Suojaisissa poukamissa oli asukkaiden hyvä herkutella kalalla ja hylkeillä. Päälle he saattoivat maistaa pähkinöitä, joita silloinen nykyistä leudompi ilmasto kypsytti vehreissä jalopuulehdoissa. Aikanaan meren etääntyessä seudulta pyyntikulttuurin harjoittajat siirtyivät rantaa seuraten etelämmäksi. Esihistoriallisen kauden loppupuolella seudulla oli vain vähäistä ja hajanaista asutusta. Varhaisella keskiajalla alue oli Hämeen taka-maata, Turun ja Viipurin linnojen välimaastoa luvun vaihteessa aikaisemmin alueella lähinnä pyyntiretkillä käyneet hämäläiset alkoivat jäädä pysyvästi njoen varteen luvulla saapui emämaa Ruotsista lähetettyjä siirtolaisia, jotka asettuivat lähinnä Keravanjoen varteen luvulla oletetaan alemman jokilaakson olleen pysyvästi asutetun, ja samoihin aikoihin katsotaan pitäjän hallinnon saaneen alkunsa. Historiallisissa asiakirjoissa Helsinge - nykyinen - mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1351, jolloin Ruotsin kuningas Magnus Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakuntaan kuuluville Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa - nykyisessä njoessa. Väen asetuttua pysyvästi paikoilleen asumaan alkoi seudun vaurastuminen. Savikkolaaksoista raivattiin kivettömät pellot ja joet tarjosivat oivat kala-apajat. njokilaakson kulttuurimaiseman pääpiirteet viljelyksineen ja vauraine maatiloineen ovat saaneet muotonsa näin jo varhaisella keskiajalla. Maantieliikenne kehittyi vuosituhannen alkupuolella. Alueen halki raivattiin Turku-Viipuri -maantie (Kuninkaantie) ja Hämeenlinnaan johtava maantie. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jokilaaksoon, kehittyi joukko vauraita kyliä, joista merkittävin oli Helsingin pitäjän kirkonkylä. Kylän parhaimmalle paikalle rakennettiin Pyhän Laurin kirkko, joka on nykyisessä yli 500 vuoden iässään n vanhin rakennus. Helsingin perustamisen aikoihin nykyisen n alueella elettiin vilkasta aikaa. Kirkonkylä oli kasvanut koko keskisen Uudenmaan suurimmaksi keskukseksi, eikä tätä asemaa vastaperustettu kaupunkikaan heti pystynyt horjuttamaan. Jokivarren talonpojat kävivät innokkaasti kauppaa purjehtien etenkin Tallinnaan. Helsingin kasvaessa talonpoikaiskauppa vähitellen tyrehtyi. - ja Keravanjokia käytettiin ruukkien, sahojen ja myllyjen energianlähteenä. Teollisuuden tehdessä tuloaan jokien voima valjastettiin yhä enemmän koneiden käyttöön. Koskipaikoille, maantien kupeeseen, Tikkurilaan ja nkoskelle rakennettiin teollisuusyhdyskunnat luvun alkupuoliskolla nkosken partaalla toimi maan merkittävimpiin kuuluva ruukki. Tikkurilaan rakennettiin vernissatehdas, joka oli alkuna kukoistavalle maaliteollisuudelle. Kulttuurimaisema alkoi muuttua. Suurimman muutoksen n alueellisessa kehityksessä aiheutti pääradan valmistuminen vuonna Juna tarjosi nopean yhteyden in ja tämä mahdollisti pysyvän esikaupunkiasutuksen syntymisen radan varrelle. Radan tuntumaan muutettiin sekä Helsingin hellahuoneista että muualta maasta. Väkeä pitäjään houkutteli maaseudun väljät rakennusmääräykset sekä mahdollisuus tuottaa itse elintarvikkeita. Pitäjästä maalaiskunnaksi Vuonna 1865 Helsingin pitäjän nimi muuttui Helsingin maalaiskunnaksi. Radanvarren keskus, Malmi, kehittyi maalaiskunnan hallinnolliseksi keskukseksi. Vähitellen pitäjän taajamia alettiin liittää pääkaupunkiin. Vuonna 1946 maalaiskunnan raja siirtyi etelässä nykyiselle paikalleen. Malmi jäi Helsingin puolelle, ja Tikkurila nimettiin uudeksi hallinnolliseksi keskukseksi. Vuosikymmenten kuluessa Helsingin maalaiskunnan rajat asettuivat nykyisille paikoilleen myös pohjoisessa ja idässä. Vuonna 1954 maalaiskuntaan liitettiin Korso ja viimein vuonna 1966 Vuosaari erotettiin maalaiskunnasta. Sotien jälkeen kaupungin kasvu kiihtyi ja 1950-luku olikin tärkeää aikaa kaupungiksi kehittymiselle. Tuohon aikaan rakennettiin kaupungin ensimmäiset kerrostalot, Tikkurilaan valmistui kaupungintalo, avattiin lentokenttä ja rakennettiin isoja valtaväyliä. Rakentamisurakoiden jälkeen n halkaisi viisi valtakunnallista väylää ja niitä yhdistävä Kehä III, joka lisäsi painetta teollisuusalueiden luomiselle tien varrelle. n ensimmäiset työpaikka-alueet Tikkurilassa, Veromiehenkylässä, nkoskella ja Hämeenkylässä sijaitsivatkin Kehä III:n varrella. Keskelle ta oli kasvanut kansainvälisen liikenteen keskus, -n lentoasema. Autoliikenteen voimakas kehitys ja liikkumisen helppous edesauttoivat omakotialueiden rakentumista pääteiden varsille. Maaltapaon seurauksena 1960-luvulla väkeä 6

9 alueittain lentokenttäkaupungiksi kuitenkin tulvi pääkaupunkiseudulle ja tulijoille tarvittiin nopeasti lisää asuntoja. Alkoi aluerakentamisen aikakausi. Betonielementtirakentamisen edistyminen mahdollisti suurten kerrostaloalueiden toteuttamisen. sai ensimmäiset laajemmat kerrostaloalueensa 1960-luvun alussa ja kerrostalotuotannon myötä asuntojen lukumäärä moninkertaistui. Kiivainta rakennusaikaa oli 1970-luku ja etenkin sen alkupuoli. Länsi-lle rakennettiin nopeassa tahdissa Kaivoksela, Myyrmäki, Martinlaakso ja joukko pienempiä kerrostaloalueita. Idässä Tikkurila alkoi kasvaa ja myös Havukoski, Korso ja Hakunila saivat kerrostaloalueensa. Aluerakentaminen loppui 1980-luvun alussa. Maalaiskunnasta kaupungiksi Vuonna 1972 maalaiskunnasta tuli kauppala ja vuonna 1974 sta tuli kaupunki. Tämän jälkeen rakentaminen alueella on jatkunut vilkkaana. Pientaloalueet ovat tiivistyneet ja keskustojen kerrostaloalueet laajentuneet. Kaupungin laitimmaisilla maaseutumaisilla alueilla rakentaminen on ollut vähäistä. Ne ovat kaukana pääteistä. Itäiseen Sotunkiin ja läntiseen Seutulaan ei vahingossa aja - niihin on osattava. Aikaisemmin Kehätietä pidettiin maaseudun ja kaupungin rajana. Selväpiirteistä rajaa ei enää ole. Etenkin Itä-lla radanvarsitaajamat ovat kasvaneet yhteen, jatkuen pitkälle pohjoiseen. sta on tullut kiinteä osa pääkaupunkiseutua. Yli puolet n väestöstä asuu kaupungin kerrostaloalueilla. Vielä pari vuosikymmentä sitten puhuttiin näiden lähiöasukkaiden sosiaalisista ongelmista ja juurettomuudesta. Kerrostaloalueet ovat kuitenkin osoittautuneet mainettaan paremmiksi. Niissä on kasvanut uusi vantaalainen sukupolvi, jolle kaupunki on kotiseutua. Itäisellä ja läntisellä lla on omat keskuksensa. Idässä sijaitsee n hallinnollinen keskus, Tikkurila, jonka alueella on lukuisia kaupungin ja valtion virastoja. Kaupalliset palvelut kehittyivät nopeasti keskustan kävelykadun varrelle ja aseman lähettyville. Kehäradan valmistuttua vaihto kaukojunista lentokentän lähijuniin tapahtuu Tikkurilassa ja Tikkurilasta tulee maan toiseksi vilkkain rautatieasema. palvelut. Alue on n kaupunkimaisinta ja tiiveintä. Lentokenttäkaupungiksi Hieman yli puolet vantaalaisista käy työssä kotikuntansa ulkopuolella. Heistä suurin osa suuntaa päivittäin matkansa in. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on pikku hiljaa kasvanut ja nykyisin lla on jo enemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Vuodesta 1994 lähtien n työpaikkamäärä on kasvanut joka vuosi lukuun ottamatta vuotta Vuosina työpaikat ovat lisääntyneet 18,5 prosentilla. Kehätien varrelle, etenkin muiden pääväylien risteyksiin ovat kasvaneet kaupungin laajat teollisuusalueet. Kehätietä onkin syystä kutsuttu n liike-elämän valtaväyläksi. Lentoaseman seudusta Aviapolis-alueesta on tehty liike-elämän ja kansainvälisten yritysten keskus. Alueen ytimenä toimii -n lentoasema, joka on portti yhdentyvään Eurooppaan. Suomen neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi Muutamassa vuosikymmenessä tästä maaseutumaisesta kunnasta on kasvanut Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vuoden 2011 alussa lla asui jo yli asukasta. Väestöennusteen mukaan kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa ja vuonna 2020 lla arvioidaan asuvan noin asukasta. Suurin rakenteilla oleva hanke on Marja-, joka sijaitsee Kehäradan, Hämeenlinnanväylän ja Kehä III:n solmukohdassa. Suurin osa alueesta rakentuu Kivistön kaupunginosaan Riipiläntien pohjoispuolelle. Marja- lle arvioidaan rakentuvan koti jopa asukkaalle ja myös työpaikkoja uskotaan syntyvän saman verran. Rakenteilla oleva Kehärata yhdistää Martinlaakson radan lentoaseman kautta päärataan. Radan on arvioitu valmistuvan vuonna Läntisen n keskukseksi on kasvanut Myyrmäki. Vilkkaalta alueelta kulkee rata Helsingin keskustaan ja tulevaisuudessa Kehäradan ansiosta myös lentoasemalle ja Tikkurilaan. Aseman seudun ympärille on noussut suuria ostokeskuksia ja asemaa lähellä ovat myös julkiset 7

10 Lempeistä jokilaaksoista karuille kallioille Vanhan kallioperän murroslinjat kuuluu etelärannikon maisemamaakuntaan. Maiseman perustan muodostaa loivasti kumpuileva, ikivanha kallioperä. Pinnanmuodoista merkittävimpiä ovat suuret kallioperän ruhjelaaksot. n länsiosan leikkaa koillis-lounassuuntainen murroslinja, joka kulkee Pitkäjärven kautta Kiilan eteläosaan, jatkuen aina Mäntsälään saakka. n itäosaa leikkaa mereltä, Mustavuoren kupeesta, alkunsa saava voimakas pohjois-eteläsuuntainen ruhje. Kaupungin länsi- ja itälaidoilla maasto on ylävintä. Korkeimmat mäet nousevat yli 80 metriä merenpinnan tasosta, paikoin erityisen vaikuttavin muodoin ja jyrkin rintein. Kaikki muut pinnanmuodot ovat nuoria. Kallioperää verhoava maapeite on noin vuotta sitten loppuneen jääkauden jälkeensä jättämää. Mäkien harjanteet ovat usein moreenia tai avokalliota. Rinteissä esiintyy lajittuneita maalajeja, kuten hiekkaa ja soraa. Eniten hiekkaa on kertynyt koko keskistä ta halkovaan suureen luode-kaakkosuuntaiseen harjujaksoon, joka alkaa merestä Kallvikin edustalta ja jatkuu pohjoisessa syvälle Uudenmaan keskiosiin. Harjualue on n parhaimpia pohjaveden kertymisalueita. Meri muovasi maisemaa Jääkauden jälkeen meri viipyi kauan nykyisen n seudulla. Vain korkeimmat mäet nousivat merenpinnan yläpuolelle. Vähitellen jään paineen alta vapautunut maa kohosi kohoamistaan. - ja Keravanjoet, muutamat järvet ja pienemmät vesistöt muotoutuivat vetäytyvän meren jäljiltä. njoen lasku-uomana oli Mätäoja. Maan noustessa edelleen joutui njoki hakemaan uuden uoman idempää, Pitkäkosken kautta Keravanjokeen. Tästä on aikaa vuotta. Merenlahdet muovasivat lopulta n luonnonmaiseman pääpiirteet sellaiseksi, kuin me ne nyt näemme. Laineet huuhtoivat hiekkaisia rinteitä jättäen jälkeensä mäkien kyljissä näkyviä rantamuodostumia. Lahtien pohjalle kerrostuivat tasaiset savikot. Nykyisin savikkolaaksot reunustavat jokia syvimpien murroslaaksojen kohdalla. Laajimpia ne ovat ta halkovien suurten jokien, - ja Keravanjoen varsilla. Hemiboreaalinen ilmasto Kasvimaantieteellisesti n seutu kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen, joka on pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja keskieurooppalaisen lauhkean lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisaluetta. sijaitsee hemiboreaalisen vyöhykkeen pohjoisrajalla, joten maaperällä ja pienilmastolla on suuri merkitys paikalliseen kasvillisuuteen. Hemiboreaalinen vyöhyke on kasvimaantieteellisesti maamme edullisinta ja kasvukausi on etelässä pitempi kuin muualla Suomessa. Hemiboreaalinen vyöhyke näkyy lla esimerkiksi lehtojen runsautena tai siinä, että lla kasvaa jaloja lehtipuita, kuten tammea. Tammi on luontaisen lisääntymisalueensa pohjoisrajoilla. Kasvillisuus ilmentää maaperän ainesten vaihtumista. Hedelmälliset savikkolaaksot on raivattu pelloiksi. Savikkojen reunoilta nousevilla rinteillä kasvavat rehevät sekametsät vaihtuvat välillä varjoisiksi kuusimetsiksi. Lehdot kukoistavat edullisilla rinnepaikoilla ja monin paikoin jokien rannoilla. Vaikka lehteviä mäkiä on paljon, yleensä horisonttia rajaa tuttu kuusimetsän sahalaita. Hongat komeilevat hiekkaisilla kankailla ja kuivilla kallioilla. Korkeimpien kalliohuippujen männyt on tuuli saanut kasvamaan käppyräisiksi ja kumpareiden välissä on kosteikkoja. Suoalueet ovat lla ja koko pääkaupunkiseudulla varsin pieniä. Monimuotoinen luonto Vaikka on nykyisin paikoin varsin tiiviisti rakennettu alue, saattaa kulkija kaupungin metsissä aistia aavistuksen seudun luonnon monimuotoisuudesta. Kaupungin länsiosassa sijaitsee tärkeä Petikon luontovirkistysalue sekä Natura suojelualueverkostoon kuuluva Vestran lehdot, suot ja vanhat metsät - niminen monimuotoinen metsäalue. Nämä Länsi-n viheralueet sekä lähellä sijaitseva Nuuksion kansallispuisto muodostavat toisiaan tukevan luonnonsuojelukokonaisuuden. Idässä on Sipoonkorven kansallispuisto, joka on myös Natura verkostoon kuuluva metsien, soiden ja kallioiden muodostama luontokokonaisuus. Tammistonmäki keskellä vilkasta ta on kenties ainoa luontaisesti syntynyt tammimetsikkö pääkaupunkiseudulla. lla on myös monia pieniä luonnonsuojelualueita sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Pienvedet ja kosteikot ovat tärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden keitaita, joiden arvo nousee ja merkitys kasvaa kaupunkirakenteen tiivistyessä. 8

11 alueittain 2010 n aluejako 1 Myyrmäen suuralue 10 Linnainen 11 Hämevaara 12 Hämeenkylä 13 Vapaala 14 Varisto 15 Myyrmäki 16 Kaivoksela 17 Martinlaakso 18 nlaakso 20 Askisto 26 Petikko 2 Kivistön suuralue 21 Piispankylä 22 Keimola 23 Kivistö 24 Lapinkylä 25 Myllymäki 30 Vestra 31 Luhtaanmäki 32 Riipilä 33 Seutula 34 Kiila 3 Aviapoliksen suuralue 40 Ylästö 41 Viinikkala 50 Tammisto 51 Pakkala 52 Veromies 53 Lentokenttä 4 Tikkurilan suuralue 60 Hiekkaharju 61 Tikkurila 62 Jokiniemi 63 Viertola 64 Kuninkaala 65 Simonkylä 66 Hakkila 67 Ruskeasanta 68 Koivuhaka 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 5 Koivukylän suuralue 70 Koivukylä 71 Ilola 72 Asola 73 Rekola 74 Havukoski 75 Päiväkumpu 6 Korson suuralue 80 Matari 81 Korso 82 Mikkola 83 Metsola 84 Leppäkorpi 85 Jokivarsi 86 Nikinmäki 87 Vierumäki 88 Vallinoja 7 Hakunilan suuralue 90 Länsisalmi 91 Länsimäki 92 Ojanko 93 Vaarala 94 Hakunila 95 Rajakylä 96 Itä-Hakkila 97 Kuninkaanmäki 98 Sotunki 9

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö VANTAA ALUEITTAIN 215 Esipuhe Ensimmäinen n kaupunginosittaista aikasarjatietoa sisältänyt alueittain -julkaisu koottiin kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä yli kolme vuosikymmentä sitten vuoden 198

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

VANTAA ALUEITTAIN 2003

VANTAA ALUEITTAIN 2003 VANTAA ALUEITTAIN 23 VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus Asematie 1 A, III kerros 13 hannu.kyttala@vantaa.fi HINTA: 15 euroa Toimittanut: Tekstit, kuviot, taulukot: Kartat: Elina Parviainen Elina Parviainen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa,

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

Asuntoja, asuntoja, asuntoja!

Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Vantaan asuntopolitiikkaa, sen taustoja ja tulevaisuutta Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tämä sivu sisältää juonipaljastuksen ASUNTOJEN KYSYNTÄ YLITTÄÄ TARJONNAN HELSINGIN

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET

VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET 20.12.2004 Alueiden yleiskuvaukset 2 (28) ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1. Myyrmäki-Martinlaakso 3 1.1. Rakentuminen 3 1.2. Asukkaat 5 1.3.

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

2 Kivistön suuralue 62

2 Kivistön suuralue 62 2 62 alueittain 21 2 Kivistön suuralue Pinta-ala (km²) 71,5 24,4 Väestö 1.1.21 776 197 636 Asukkaita / km² 19 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,5 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot