VALMISTELUMUISTIO ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET"

Transkriptio

1 VALMISTELUMUISTIO ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET

2 Alueiden yleiskuvaukset 2 (28) ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1. Myyrmäki-Martinlaakso Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu 7 2. Pakkala Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu Tikkurila Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu Korso-Koivukylä Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu Hakunila Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu Seutula Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Asutuksen ja työpaikkojen tulevaisuuden näkymiä Virkistys ja luonnonsuojelu 28

3 Alueiden yleiskuvaukset 3 (28) ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET Aluekuvauksessa käytetty aluejako perustuu kaupunginosarajoihin. Tämä selkiyttää tilastotietojen esittämistä. Toiminnallisissa kuvauksissa aluerajaus ei aina ole yhteneväinen aluekuvausten rajauksen kanssa, vaan alueita tarkastellaan eri toimintojen rakenteiden mukaisesti. Tämän vuoksi mm. Kuninkaalan kaupunginosa kuuluu aluekuvauksissa Hakunilan osa-alueeseen, mutta Heidehofin asuinalue ja Tikkurilan väritehtaan ympäristö kuuluvat toiminnallisessa tarkastelussa Tikkurilan osa-alueeseen. Samoin mm. Hanabölen pellot kuuluvat kaupunginosa-rajojen mukaan Hakunilan osa-alueeseen, mutta toiminnallisesti ne ovat osa Koivukylää. Aluekuvausten lähdeaineistona on käytetty kaupungin tilasto ja tutkimuksen julkaisua. (Parviainen, E. (2004). Vantaa alueittain Vantaan kaupunki, tilasto ja tutkimus B3:2004.) 1. MYYRMÄKI-MARTINLAAKSO Myyrmäen ja Martinlaakson osa-alue käsittää kokonaisuudessaan Martinlaakson, Myyrmäen, Hämeenkylän, Vapaalan ja Kaivokselan kerrostalovaltaisten kaupunginosien lisäksi Vantaanlaakson, Petikon, Linnaisten, Hämevaaran, Askiston ja Variston pientalovaltaiset kaupunginosat. Osa-alue rajautuu etelässä Helsinkiin, lännessä Espooseen, pohjoisessa Kehä III:een ja idässä Vantaanjokeen. Askiston ja Petikon kaupunginosat ovat Kehä III:n pohjoispuolella Rakentuminen Martinlaakso on rakennettu pääosin 1970-luvun alkupuolella, aluerakentamisen ollessa vilkkaimmillaan. Keskustan kerrostalovaltaista asutusta ympäröi 1960-luvulla rakennetut, vähittäin tiivistyneet pientaloalueet. -luvulla alueen asuntotuotanto on ollut niukkaa. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Hämeenkylä on nykyisin vilkasta aluetta. Alueen rakentaminen alkoi 1970-luvulla, jatkuen lähes yhtä vilkkaana 1980-luvulle. Rakentamisen alkuhetkinä tuotettiin hyvin paljon kerrostaloja, mutta 1980-luvulla suhde oli lähes tasan pien- ja kerrostalojen kesken luvun alussa Vihdintien tuntumaan, vanhan Hämeenkylän eteläpuolelle, rakennettiin Pähkinärinteen kerrostaloalue. Kymmenen vuotta myöhemmin rakennettiin rivitaloja pohjoiseen, lähemmäs Kehä III:a. Viime vuosina alueen asuntorakentaminen on ollut varsin vähäistä. Vapaalan pientaloaluetta on rakennettu 1930-luvun lopulta lähtien. Aluerakentamisen vilkkaimpina vuosina, 1970-luvun alussa, Vapaalan eteläreunaan nousi väljä ja rauhallinen, suhteellisen matalien kerrostalojen lähiö Rajatorppa. Nykyisin runsaat puolet kaupunginosan

4 Alueiden yleiskuvaukset 4 (28) asunnoista on näissä kerrostaloissa luvusta eteenpäin alueelle on valmistunut yksinomaan pientaloja. Myyrmäki säilyi lähes rakentamattomana metsäalueena 1950-luvulle saakka. Kaupunginosaan alkoi nousta kerrostaloja jo 1960-luvulla, mutta vilkkainta rakentaminen oli 1970-luvulla, jolloin alueelle valmistui useita tuhansia asuntoja. Senkin jälkeen tuotantotahti on ollut yli asuntoa vuosikymmenessä. Nopeasta kasvuvauhdista huolimatta asuntorakentaminen jatkuu edelleen. Nykyisin Myyrmäki on tiiviisti rakennettu Vantaan kaupunkimaisin lähiö, Myyrmäen palvelualueen ja koko läntisen Vantaan keskus. Kaivoksela on vanhan teollisuuden kannalta kulttuurihistoriallisesti merkittävää seutua. Nykyisen kerrostaloalueen länsipuolelta, metsäiseltä mäeltä löydettiin rautamalmiesiintymä vuonna Kaivoksela on Vantaan vanhin lähiö. Alueen syntyminen liittyy ajanjaksoon, jolloin aluerakentaminen oli alullaan ja betonielementtirakentamista kehiteltiin. Kaivoksela rakennettiin vuosina Kerrostaloaluetta pidetään edustavana esimerkkinä 1960-luvun lähiörakentamisesta. Uudisrakentaminen oli myötätuulessa jälleen luvulla ja tahti näyttäisi jatkuvan edelleen. Tämän rakentamisen aikakautena on tuotettu lähes yksinomaan kerrostaloja. Vantaanlaakso on verrattain uusi asuinalue, yli puolet asuinnosta on valmistunut 1980-luvulla. Vantaanjoen kulttuurimaisemaan rakentamisella ei ole kuitenkaan kajottu. Asuntokannasta 4/5 on pientaloja. Rakentamisen painopiste on tähän mennessä ollut Hämeenlinnanväylän tuntumassa, mutta tämän päivän rakentaminen alkaa lähestyä vähitellen joen rantapeltoja. Askiston 1900 asukasta asuu pääasiassa kaupunginosan keskellä, lännessä ja idässä on asumatonta viheraluetta. Askisto on pääosin melko uutta, luvuilla rakennettua asuinaluetta. Alueelle ovat tyypillisiä isot omakoti- ja rivitaloasunnot. Petikko on Vantaan laajimpia yhtenäisiä, lähes rakentamattomia alueita, jota rajaa etelässä Kehä III ja lounaassa Vihdintie. Linnaisissa asutus keskittyy kahdelle pienelle ja rauhalliselle omakotialueelle.. Kerrostaloja Linnaisissa ei ole. Alueelle rakennettiin paljon ja 1960-luvuilla, mutta asuntorakentaminen kiihtyi uudelleen 1990-luvun alussa.. Miljööltään yhtenäinen ja omaperäinen Hämevaaran pientaloalue kuuluu Vantaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Yli puolet nykyisestä asuntokannasta valmistui ja 1960-luvuilla. Kyseisenä aikana rakennettua aluetta luonnehtivat kaartuvat katulinjat ja niiden varsille sijoittuvat rapatut tai bungalow-tyyppiset pientalot. Alueen ilmettä vahvistaa hyvin säilynyt metsäluonto, jota on jäänyt melko väljien tonttinauhojen väliin. Variston omakotialueen talot ovat hyvin eri-ikäisiä. Alueella on paljon jo ennen sotia rakennettuja taloja. Pientaloalue tiivistyi ja laajeni etenkin 1970-luvulla, jolloin seudulla suosittiin rivitalojen rakentamista. Vuonna 1977 rakennettiin Varistoon asuntomessualue.

5 Alueiden yleiskuvaukset 5 (28) 1.2. Asukkaat Martinlaakson ja Myyrmäen osa-alue väkirikkain kaikista osaalueista. Vuonna 2003 osa-alueella asui lähes asukasta. Ennusteen mukaan väkiluku tulee laskemaan vajaaseen asukkaaseen vuoteen 2010 mennessä. MYYRMÄKI JA MARTINLAAKSO Väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Linnainen Vantaanlaakso Martinlaakso Askisto Petikko Vapaala Varisto Kaivoksela kaupunginosa Martinlaakson väkiluku on vähitellen laskenut 1980-luvun asukkaasta vuoden 2003 hieman vajaaseen asukkaaseen. Väestöennusteen mukaan väkiluku tulee edelleen laskemaan, ollen vuonna asukasta. Hämeenkylän kaupunginosa on menettänyt jonkin verran asukkaita vuoden huippulukemista. Väestön väheneminen johtuu rakentamisen vähenemisestä ja muuttoliikkeestä, sillä alueen syntyneisyys on Vantaan kärkipäästä. Vapaalan väestömäärä on pikkuhiljaa vähentynyt ja suunta on ennusteiden mukaan aleneva tulevaisuudessakin. Asukasluku oli vuoden 2003 alussa reilut Myyrmäki on väestöltään selvästi suurin ja tiheimmin asuttu Vantaan kaupunginosista. Vuoden 2003 alussa asukasluku oli Alue on kasvattanut väkilukuaan henkilöllä vuodesta Kaivokselan väkiluku on vaihdellut vuosien saatossa. Vuonna 1971 väkiluku lähenteli asukasta, kun vuonna 1990 se oli tippunut alle asukkaan. Nyt näyttäisi taas olevan nousukausi menossa, sillä vuoden 2003 alussa väestön määrä ylitti jälleen yli rajan.

6 Alueiden yleiskuvaukset 6 (28) 1.3. Työpaikat Myyrmäen ja Martinlaakson osa-alueelle on sijoittunut runsaasti työpaikkoja. Vuonna 2001 työpaikkoja oli kaikkiaan Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Myyrmäen (noin 6000 työpaikkaa), Martinlaakson (noin 4600 työpaikkaa), Hämeenkylän (noin 3000 työpaikkaa), Variston (noin 2400 työpaikkaa), Kaivokselan (noin 2300 työpaikkaa) ja Petikon (noin 1800 työpaikkaa) kaupunginosissa. työpaikkaa MYYRMÄKI JA MARTINLAAKSO Työpaikkojen kehitys Petikko Vantaanlaakso Martinlaakso Linnainen Askisto Vapaala Varisto Kaivoksela kaupunginosa Martinlaakson pohjoisosassa sijaitsee voimalaitoksen lisäksi Sanomala sekä muita suuria toimitaloja ja painoja. Vantaankosken junaaseman tuntumaan on keskittynyt ympäristöalan ja informaatiotuotannon yrityksiä. Työpaikkoja Martinlaaksossa on siis runsaasti, verrattuna muihin palvelualueen kaupunginosiin. Työpaikkojen määrä on ollut kasvussa 1990-luvun alusta lähtien. Palvelut ovat suurin työllistävä sektori. Kehätien varressa on tiivis Petikon teollisuusalue. Petikon teollisuusalue liittyy läheisesti heti Kehätien toisella puolella olevaan Variston alueeseen. Monipuoliset kauppapalvelut ovat tehneet Petikko- Variston teollisuusalueesta Suomen suurimman erikoistavarakaupan keskittymän. Petikon alue pystyi tarjoamaan vuonna 2001 töitä työntekijälle. Variston teollisuusalueelle on keskittynyt kaupan ja muiden palvelualojen yrityksiä. Vuonna 2001 Variston alueella oli vajaat työpaikkaa, joista 84 prosenttia kuului palvelualojen piiriin. Vuodesta 1995 työpaikat ovat lisääntyneet yli neljällä sadalla. Hämeenkylän teollisuusalueet ovat sijaitsevat liikenteellisesti edullisilla paikoilla pääteiden varsilla. Lisäksi kauppa- ja muita palvelutoimintoja on keskittynyt Vihdintien teollisuusalueille. Vuoden 2001 tietojen mukaan kaupunginosan reilusta työpaikasta yli 90 prosenttia löytyi palvelualoilta.

7 Alueiden yleiskuvaukset 7 (28) Myyrmäkeä on tietoisesti kehitetty koko läntisen Vantaan keskukseksi. Seudulle on sijoitettu julkisia palveluja ja se on Länsi-Vantaan joukkoliikenteen keskus. Alueen halki kulkeva Martinlaakson rata avattiin jo vuonna Myyrmäki on Lentokentän alueen ja Tikkurilan jälkeen suurin työpaikkakeskittymä. Vuonna 2001 työpaikkoja oli alueella noin 6 000, joista yli 75 prosenttia palvelujen parissa. Viiden vuoden sisällä työpaikat ovat lisääntyneet yli tuhannella ja työpaikkoja on tullut lähes yhtä paljon sekä jalostus- että palvelualoille. Kaivokselan kerrostaloalueen kyljessä, Hämeenlinnanväylän molemmin puolin, sijaitsee laajahko teollisuusalue. Alue on mm. Vantaan suurimpiin kuuluva autokaupan keskittymä. Reilun 10 vuoden aikana jalostusalan työpaikkojen määrä on lähes puolittunut Kaivokselassa. Vuonna 2001 työpaikkoja oli kaikkiaan yli Virkistys ja luonnonsuojelu Merkittäviä asukkaiden suosimia ulkoilualueita ovat Martinlaakson Raappavuori, Vantaanjoen jokilaakso sekä Petikon metsäalueet. Tiiviistä ja kaupunkimaisesta rakenteesta huolimatta Myyrmäen palvelualueella on monipuolisia luonnonalueita. Merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat Linnaistenmetsä, Pitkäjärven lasku-uoman kosteikkoalue, Raappavuoren ympäristön viheralue sekä Vaskivuoren ja Mätäojan ympäristö. Lisäksi Myyrmäessä sijaitsee urheilupuisto monipuolisine liikuntapalveluineen. Natura 0-verkostoon kuuluvat Petikon Herukkapuron ja Pyymosan korpi- ja lehtoalueet. Vuonna 2003 suojellun alueen määrä Petikossa kasvoi edelleen, kun Frimetsän pähkinäpensaslehto rauhoitettiin luontotyyppinä. Luonnonsuojelulain nojalla on suojeltu Gubbmossenin suoalue Hämevaarassa sekä Pähkinäpuiston pähkinäpensaslehto Pähkinärinteessä. Sääskenvalkun esiintymisalue Mätäojansuolla on myös rauhoitettu.

8 Alueiden yleiskuvaukset 8 (28) 2. PAKKALA 2.1. Rakentuminen Pakkalan osa-alue rajautuu lännessä Vantaanjokeen ja Kiilan kaupunginosaan, pohjoisessa Tuusulaan sekä etelässä Helsinkiin. Idässä rajana on Tuusulanväylä ja Tikkurilan osa-alue. Osa-alue muodostuu Pakkalassa sijaitsevasta keskuksesta ja siihen toiminnallisesti kytkeytyvistä Ylästön, Lentokentän, Viinikkalan, Tammiston ja Veromiehen kaupunginosista. Aluetta kutsutaan myös Aviapolikseksi. Ylästössä 1960-luvulla alueen asuntokanta koostui väljästi sijaitsevista pientaloista luvulla rakentamistahti kiihtyi, ja on siitä vilkastunut entisestään. Uudempi Ylästö on pääasiassa tiivistä pientalovaltaista aluetta. Yli kolmannes alueen taloista on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana ja samalla asuntokanta on monipuolistunut. Viljelysaukean keskellä sijaitseva Viinikkalan kylä on edustava esimerkki 1900-luvun alun maatalousyhteisöstä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylän rakennukset muodostavat kiinteän ryhmän viljelysaukean keskellä luvulla rakennettuja omakotitaloja on sijoittunut etenkin Kehä III:n tuntumaan luvun jälkeen Viinikkalan kaupunginosaan ei ole rakennettu yhtään asuntoa. Lentomelu on osa Viinikkalan arkipäivää, joten alue tulee kehittymään työpaikka-alueena. Tammistossa on luvuilla rakennetun puistomaisen Tammimäentien pientaloalueen lisäksi rakennettu -luvulla uusia asuntoja ja toimitiloja ennätysvauhtia. Backaksen kartanoalue Tammistossa on maisemaltaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä, jatkuen aina Ylästöön saakka. Pakkalan asuntorakentaminen luvuilla on ollut vilkasta. Koko Vantaan tasolla Pakkala oli ykkösrakentamiskohde vuosina ja vilkas rakentamistahti jatkuu vielä monen vuoden ajan. Uudistuotanto on ollut pitkälti kerrostalorakentamista ja sitä myötä alueen asuntokantakin on muuttunut kerrostalovaltaiseksi. Ylästöntien ja Tammiston välissä sijaitseva Kartanonkosken alue, jonka rakentaminen aloitettiin keväällä. Alue valmistuu vaiheittain ja sen on tarkoitus olla kokonaan valmis vuoteen 2010 mennessä. Veromies on työpaikka-alue, joka ei ole sijaintinsa vuoksi soveltunut asumiseen.

9 Alueiden yleiskuvaukset 9 (28) 2.2. Asukkaat Vuonna 2003 Pakkalan osa-alueella asui 6946 asukasta. Ylästö on yksi Vantaan nopeimmin kasvaneista alueista. Väkiluku on vuodesta 1980 lähes kolminkertaistunut, ja kasvu tulee vilkkaan rakentamisen ansiosta jatkumaan tulevaisuudessakin. Muuttajien joukossa on ollut paljon lapsiperheitä, joten alueella asuu paljon sekä päiväkoti- että kouluikäisiä lapsia. PAKKALA Väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Tammisto Pakkala Veromies Viinikkala kaupunginosa Huomattavaa kasvua tulee tapahtumaan myös Pakkalan kaupunginosassa, missä väkiluvun ennustetaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Tammiston asukasluku on vuosien ajan vaihdellut 300 molemmin puolin, välillä hieman laskien ja välillä lisääntyen. Tammistossa 1990-luvun alussa asukkaita oli alle 400, mutta vuoden 2003 alussa asukkaita oli jo Uuden asuinalueen rakentaminen on paraikaa käynnissä, jonka vuoksi väestömäärän uskotaan peräti kolminkertaistuvan muutamassa vuodessa. Väestömäärän ennustetaan kasvavan vielä tuhansilla Työpaikat Pakkalan osa-alueella oli vuonna 2001 yhteensä noin työpaikkaa. Kaupunginosittain työpaikkoja on eniten Lentokentällä (noin työpaikkaa), Veromiehessä (noin 4000 työpaikkaa), Pakkalassa (3800 noin työpaikkaa), Viinikkalassa (noin 3300 työpaikkaa) ja Ylästössä (noin työpaikkaa).

10 Alueiden yleiskuvaukset 10 (28) 1 PAKKALA Työpaikkojen kehitys työpaikkaa Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Viinikkala Ylästö kaupunginosa Ylästön työpaikat ovat keskittyneet Kehä III:n varrelle. Suurin osa Viinikkalan työpaikoista on sijoittunut Tuupakan teollisuusalueelle, Tikkurilantien ja Kehä III:n varrelle. Alueelle on hakeutunut korkeampaa teknologiaa edustavia yrityksiä, useita logistiikka-alan yrityksiä sekä tukkukauppoja. Pakkalassa sijaitsee Vantaanportin liikekeskus ja yrityspuisto, sekä kauppakeskus Jumbo. Veromiehessä reilu kolmannes työpaikoista kuuluu jalostuksen toimialojen piiriin. Veromiehen teollisuusalue on keskeinen osa Aviapolis-aluetta. Aviapolis on lentoaseman ympärille kehittynyt 42 km² laajuinen työpaikkakeskittymä. Vuosina tälle alueelle on rakennettu yli kerrosneliömetriä työpaikkarakennuksia. Vuonna 2001 Lentokentän kaupunginosan työpaikat ovat lisääntyneet ripeässä tahdissa, esimerkiksi vuosina uusia työpaikkoja syntyi yli Lähes kaikki työpaikat liittyvät suoraan lentoliikenteeseen tai sen edellyttämiin palveluihin. Tammiston edullinen liikenteellinen sijainti on houkutellut kaupunginosaan yritystoimintaa. Tuusulantien vartta reunustaa laaja työpaikka-alue. Vuonna 1995 alueella oli töitä tarjolla yli tuhannelle työntekijälle. Sen jälkeen työpaikat vähenivät, kunnes vuonna 2001 taas ylitettiin tuhannen työpaikan raja. Palvelualan suurta työpaikkamäärää alueella nostavat etenkin Tammistoon Valimotien varteen keskittyneet tavaratalot. Myös tukkukauppoja on useita. Tammistossa yritystoiminta tulee tulevaisuudessa todennäköisesti vilkastumaan, mutta suurimmat muutokset alueen kehityksessä lienevät kuitenkin asuntorakentamisessa.

11 Alueiden yleiskuvaukset 11 (28) 2.4. Virkistys ja luonnonsuojelu Ylästön eteläosissa Vantaanjoki kaartuu voimakkaasti itään ja yltyy noin kilometrin mittaiseksi Pitkäkoskeksi. Pitkäkosken suojelumaisema edustaa alueen alkuperäistä luontoa. Ruutinkoski rantoineen muodostaa Haltialan kartanon alueen kanssa historiallisesti yhtenäisen ja luonnonsuojelullisesti tärkeän maiseman. Ylästön komeimmat kalliot ja vanhimmat metsät löytyvät alueen pohjoisosista, jonne vuonna perustettiin Blåbärkärrsbergin ja Flatbergin luonnonsuojelualueet. Tammiston monisatavuotisen tammilehdon on katsottu olevan pääkaupunkiseudulla ainoa luonnonvarainen tammimetsä, ja se on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla jo vuonna 1946.

12 Alueiden yleiskuvaukset 12 (28) 3. TIKKURILA 3.1. Rakentuminen Tikkurilan osa-alue rajautuu lännessä Tuusulanväylään, pohjoisessa Tuusulaan ja etelässä Helsinkiin. Idässä rajana ovat Asolan Koivukylän, Havukosken, Hakkilan ja Kuninkaalan kaupunginosat. Osaalue muodostuu Tikkurilasta ja siihen toiminnallisesti kytkeytyvistä Ilolan, Ruskeasannan, Koivuhaan, Helsingin pitäjän kirkonkylän, Simonkylän, Viertolan, Hiekkaharjun ja Jokiniemen kaupunginosista. Tikkurilan osa-alueen vanhimmat omakotialueet on rakennettu ja 1930-luvuilla Hiekkaharjuun. Hiekkaharjuntien varteen on luvulta lähtien rakennettu kerrostaloasutusta. Tikkurilassa Talvikkitien ja pääradan väliset vanhat omakotitalot ovat pikkuhiljaa väistyneet tehokkaamman kerrostalorakentamisen edetessä ja nykyinen Tikkurila on kerrostalovaltaista. Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen alue Kukkaketo, rakennettiin Tikkurilan keskustaan 1960-luvulla. Viertolan omakotialuetta on ryhdytty rakentamaan 1950-luvulla. Tikkurilan kasvaessa kerrostalorakentaminen levisi 1970-luvulla myös Viertolan puolelle Peltolantien varteen, ja erityisen vilkasta rakentaminen oli 1980-luvulla. Jokiniemen kerros- ja rivitaloalueet on rakennettu lähinnä 1960-, ja luvuilla. Simonkylässä Simonmetsän kerrostaloalueen rakentaminen aloitettiin 1960-luvun puolivälissä. Alue on kaupungin ensimmäisiä aluerakentamiskohteita. Alue kuuluu Vantaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin, ja se on valtakunnallisestikin hieno esimerkki lähiöstä korkeatasoisena asuinympäristönä. Simonlaakson omakotialueiden rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla ja alueen rakentaminen on jatkunut näihin päiviin saakka. Myös kerrostaloalueiden rakentaminen on jatkunut Simonkylässä viimeisten vuosikymmenten ajan luvulle juontuvasta asutushistoriasta huolimatta Ruskeasantaan on enemmälti valmistunut omakoti- ja rivitaloasuntoja 1980-luvulta lähtien. Koivuhaan peltoalueen palstoittaminen omakotitonteiksi aloitettiin 1940-luvulla. Muutamassa vuosikymmenessä seudulle rakennettiin laajahko omakotialue. Historiallisesta ilmeestään huolimatta Pitäjän kirkonkylä on edelleen vireä kylä. Helsingin pitäjän kirkonkylä on suojeltua, omakotitalovaltaista aluetta. Sotien jälkeen rakennettu Ilola oli 1990-luvun loppupuolella Vantaan nopeimmin kasvavia alueita.

13 Ilola Vantaan yleiskaavan tarkistus Alueiden yleiskuvaukset 13 (28) 3.2. Asukkaat Tikkurilan osa-alueella asui vuonna 2003 noin asukasta. Väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien. TIKKURILA Väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Tikkurila Hiekkaharju Jokiniemi Viertola Koivuhaka Ruskeasanta kaupunginosa Jokiniemessä on lähes asukasta, Tikkurilassa hieman vähemmän, 4700 asukasta luvun alussa oli väestön kasvussa piikki, jolloin alueelle muutettiin sekä Vantaalta että sen rajojen ulkopuolelta. Viertolan väkiluku on ollut kasvussa kauan aikaa ja väestönkasvun huippuhetket sijoittuivat 1980-luvulle. Vuoden 2003 alussa asukasluku oli Simonkylä on asukasmäärältään yksi Vantaan suurimmista. Vuoden 2003 alussa alueella asui yli henkeä. Helsingin pitäjän kirkonkylä on pinta-alaltaan Vantaan pienin kaupunginosa ja asukasmäärälläkin mitattuna se on yksi pienimmistä Työpaikat Tikkurilan osa-alueella oli vuonna 2001 yhteensä noin työpaikkaa. Suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Tikkurilan (noin 6300 työpaikkaa), Koivuhaan (noin 3200 työpaikkaa), Viertolan (noin 1900 työpaikkaa) ja Jokiniemen (noin työpaikkaa) kaupunginosissa.

14 Ilola Vantaan yleiskaavan tarkistus Alueiden yleiskuvaukset 14 (28) 7000 TIKKURILA Työpaikkojen kehitys työpaikkaa Tikkurila Hiekkaharju Jokiniemi Viertola Koivuhaka Ruskeasanta Kaupunginosa Tikkurilan kaupunginosassa on Lentokentän jälkeen toiseksi eniten työpaikkoja. Lähes 92 prosenttia on palvelujen parissa. Keskustassa on kaupungintalo sekä valtaosa kaupungin ja valtion paikallishallinnon virastoista. Jokiniemessä valtaosatyöpaikoista on kunnan tai valtion toimipaikoissa. Valtion virastoista Jokiniemeen on muuttanut Metsähallitus, Keskusrikospoliisi, Metsäntutkimuslaitos ja Vankeinhoidonkoulutuskeskus. Koivuhaan länsiosaan Tuusulantien läheisyyteen on muodostumassa suhteellisen laaja työpaikka-alue, sillä hyvien tieliikenneyhteyksien lisäksi alueen sijainti lentokenttäalueen ja keskustan läheisyydessä on erinomainen. Se on osa Aviapolis-aluetta, jota kehitetään erityisenä työpaikka-alueena Virkistys ja luonnonsuojelu Tikkurilan osa-alueen virkistysalueen rungon muodostavat Kylmäojan ja Rekolanojan laaksot. Rekolanojan laakson viljelymaisema on myös luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi maisemaksi. Ilolassa kaupungin rajalla sijaitsee Kylmäojan korven luonnonsuojelualue - rehevä korpipainanne, jonka läpi virtaa yksi Kylmäojan latvahaaroista. Alueella on monipuolinen linnusto.

15 Alueiden yleiskuvaukset 15 (28) 4. KORSO-KOIVUKYLÄ Korso-Koivukylän osa-alue käsittää kokonaisuudessaan Itä-Vantaan pohjoisosan. Siihen kuuluvat Koivukylän, Asolan, Rekolan, Havukosken, Päiväkummun, Matarin, Korson, Mikkolan, Metsolan, Leppäkorven, Jokivarren, Nikinmäen, Vierumäen sekä Vallinojan kaupunginosat. Alueella on yhteistä rajaa Tuusulan, Keravan ja Sipoon kanssa. Etelässä alue rajautuu Tikkurilan ja Hakunilan palvelualueisiin. Alueen läpi kulkee Keravan rata, jonka juna-asemia on Koivukylässä, Rekolassa ja Korsossa. Idässä aluetta halkoo Lahdenväylä sekä Vanha Lahdentie. Tärkein itä-länsisuuntainen yhteys on Kulomäentie, jonka paikalla tulevaisuudessa saattaa kulkea Kehä IV Rakentuminen Koivukylän pohjois- ja länsiosissa on laajoja asumattomia alueita. Asutus on keskittynyt omakotialueelle, jota on rakennettu koko viime vuosisadan ajan luvulla valmistui yli puolet Koivukylän nykyisistä asunnoista. Tuotanto keskittyi tuolloin kerrostaloihin, kun aiemmin alueella oli ainoastaan pientaloja. Lähellä rataa sijaitsee kerrostalojen ryhmä, joka liittyy radan toisella puolella sijaitsevaan Havukosken kerrostaloalueeseen. Havukosken kaupunginosan pohjoispuoli on tehokkaasti rakennettua kerrostaloaluetta. Alue tunnetaan laajalti Koivukylän lähiönä luvulla Havukoskelle rakennettiin tuhansia asuntoja. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä voidaan laskea sadoissa. Asolan omakotialue on syntynyt pian sotien jälkeen, jolloin alue palstoitettiin rintamamiestonteiksi. Rakentaminen vilkastui luvulla, johon vaikutti Asolanväylän valmistuminen. Asolanväylän varrelle on noussut runsaasti uusia asuinalueita ja nykyisin kaupunginosa on kerrostalovaltaista aluetta. Alueen rakentaminen jatkuu edelleen. Mikkolan ytimenä on melko väljästi rakennettu kerrostaloalue. Alue kuului Vantaan aluerakentamiskohteisiin ja sen valmistuminen ajoittui vuosille Mikkolan talot ovat etupäässä kolmetai neljäkerroksisia lamellitaloja. Vanhan Mikkolan kaakkoispuolelle on -luvulla noussut uusi Maarukan asuinalue, jonka rakentaminen on osittain vielä kesken. Nykyisin Korson kaupunginosa on lähes täyteen rakennettu. Lähellä rataa on tiivis matalien kerrostalojen keskusalue. Korso kuuluu Vantaan aluerakentamiskohteisiin. Kulomäkeen, vanhan omakotialueen eteläpuolelle rakennettiin 1970-luvulla pieni viihtyisä kerrostaloalue luvulla uudisrakentaminen on keskittynyt lähinnä pientaloihin. Rekolassa voimakasta kasvunaikaa olivat etenkin 1920-, ja 1950-luvut, jolloin Rekola nousi Tikkurilan ohella nykyisen Itä- Vantaan suurimmaksi keskukseksi. Rekolan asunnoista puolet on valmistunut ennen 1970-lukua ja puolet sen jälkeen. Aiemmin val-

16 Alueiden yleiskuvaukset 16 (28) mistuneet asunnot ovat pientaloalueilla luvulla asuntokanta monipuolistui, kun alueelle rakennettiin myös kerrostaloja. Päiväkummun pientaloaluetta ryhdyttiin rakentamaan heti sotien jälkeen ja omakotialue laajeni etenkin 1970-luvulla. Tähän on vaikuttanut Lahden moottoritien valmistuminen vuonna 1973, mikä paransi yhteyksiä pääkaupunkiin luvun loppupuolella uusia pienkerros- ja rivitaloja alettiin nopeasti rakentaa Päiväkummun itä- ja eteläosiin. Rakentaminen on jatkunut vilkkaana vielä ja - lukujen puolella, jolloin on valmistunut puolet alueen nykyisestä asuntokannasta. Mataria on rakennettu hiljalleen 1920-luvulta lähtien ja luvuilla rakentaminen vilkastui ja etenkin jälkimmäisellä vuosikymmenellä rakennettiin tiiviitä pientaloalueita kaupungin luovuttamille tonteille. Metsolan rakennuskannan ikä vaihtelee suuresti vuosikymmeniä jatkuneen rakentamisen ansiosta. Suurin osa Metsolan asunnoista on rakennettu 1980-luvulla ja oikeastaan vasta 1990-luvun lopussa asuntotuotanto alkoi hidastua. Leppäkorven asuinalueen rakentaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Varsinainen palstoittaminen aloitettiin Leppäkorvessa 1940-luvulla. Vilkkain rakennuskausi oli heti sotien jälkeen luvulla. Tämän jälkeen rakentaminen hidastui alkaen jälleen voimakkaasti yltyä 1980-luvun alussa. Jokivarressa on ollut kauan maatalousasutusta ja myös omakotiasutus ulottui alueelle varhain. Ensimmäinen verkkainen omakotiasutusvaihe ajoittuu Korson seisakkeen avaamisen aikoihin 1900-luvun alkupuolelle. Vilkas rakentaminen alkoi 1950-luvulla, jonka jälkeen rakentaminen on jatkunut suhteellisen tasaisesti. Nikinmäen uudemman asutuksen painopiste on etelässä lähellä Vanhaa Porvoontietä ja Keravanjokea seuraavaa Lahdentietä. Aluetta on vuosikymmenten aikana rakennettu vähitellen, vilkkaimmin luvulla. Alueella on ainoastaan pientaloja. Vierumäen palstoittaminen omakotialueeksi aloitettiin 1940-luvulla. Suurin osa Vierumäen asunnoista on rakennettu 1970-luvulla tai aiemmin. Vallinojan vanhin asutus on keskittynyt itä-länsi -suuntaisen tieyhteyden, Satakielentien varteen. Nykyisin päärata kulkee laakson itälaidalla. Korkinmäeksi kutsutulle alueelle nousi lähinnä ja1970 -luvuilla parinkymmenen talon omakotialue. Kerrostaloja Vallinojan, Korson ja Keravan yhdistävän Saviontien varrelle alkoi nousta varsinaisesti vasta 1990-luvulta lähtien Asukkaat Korson ja Koivukylän osa-alueella asui vuonna 2003 runsaat asukasta. Ennusteiden mukaan koko osa-alueen väkiluku tulee kasvamaan yli asukkaan vuoteen 2010 mennessä. Pientaloaluei-

17 Alueiden yleiskuvaukset 17 (28) den väkimäärä kasvaa kerrostaloalueiden, kuten Havukosken ja Mikkolan väkiluvun vähetessä. KORSO JA KOIVUKYLÄ väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Metsola Mikkola Korso Asola Havukoski Rekola Matari Jokivarsi Vallinoja kaupunginosa Vuonna 1971 Havukoskella asui vain vajaat sata henkeä, kun yhdeksän vuotta myöhemmin vuonna 1980 asukkaita oli peräti Tästä huippulukemasta on asukasluku laskenut parilla tuhannella, mutta silti Havukoski on tänäkin päivänä yksi Vantaan väkirikkaimmista kaupunginosista. Reilun asukkaan Päiväkummun väkiluku kaksinkertaistui 1990-luvulla. Korson väkiluku on reilun kymmenen vuoden ajan pysynyt asukkaan tuntumassa. Korso on väestömäärältään Havukosken jälkeen osa-alueen toiseksi suurin kaupunginosa. Tällä hetkellä Metsola on Vantaan kymmenenneksi väkirikkain kaupunginosa, asukkaita on lähes Työpaikat Korson ja Koivukylän alueen reilusta työpaikasta 80 prosenttia sijoittuu palvelualoille. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Asolassa (noin 1600 työpaikkaa), Havukoskella (noin 1100 työpaikkaa), Korsossa (noin 1000 työpaikkaa) sekä Metsolassa (noin 1000 työpaikkaa).

18 Alueiden yleiskuvaukset 18 (28) työpaikkaa KORSO JA KOIVUKYLÄ Työpaikkojen kehitys Asola Rekola Havukoski Metsola Mikkola Korso Matari Jokivarsi Vallinoja kaupunginosa Asolassa suurin työllistäjä on Asolantien varressa sijaitseva Peijas- Rekolan sairaala sekä sairaalan yhteydessä toimiva Rekolan terveysasema, Vantaan kaupungin väestönsuojelunjohtokeskus ja Vantaan kriisikeskus. Sairaalan valmistuminen vuonna 1990 lisäsi alueen työpaikkojen määrää huomattavasti. Havukoskella työpaikoista 85 prosenttia on palvelualoilla. Korsossa työpaikkoja on melko vähän alueen työllisten määrään nähden. Työpaikkatarjonta on hyvin palveluvaltaista. Metsolassa lähes 90 prosenttia työpaikoista on palvelualalla. Junaradan läheisyyteen on rakennettu ja on rakentumassa runsaasti liiketilaa ja pohjoisemmaksi myös teollisuutta Virkistys ja luonnonsuojelu Korso-Koivukylän merkittävimpiä viheraluekokonaisuuksia ovat Keravanjokilaakso sekä Rekolanojan laakso, Vierumäessä ja Vallinojalla Tuusulan puolelle jatkuva seudullinen virkistysalue, Kylmäojan laakson pohjoisosa Asolassa sekä Metsolansuon muodostama kokonaisuus Leppäkorvessa. Kylmäojan tervaleppäkorpi on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla.

19 Alueiden yleiskuvaukset 19 (28) 5. HAKUNILA 5.1. Rakentuminen Hakunilan osa-alueeseen kuuluvat Länsisalmen, Länsimäen, Ojangon, Vaaralan, Hakunilan, Kuninkaalan, Hakkilan, Rajakylän, Itä- Hakkilan, Kuninkaanmäen ja Sotungin kaupunginosat. Palvelualue rajautuu etelässä Helsinkiin ja idässä Sipooseen. Länsirajana on Lahdenväylä. Hakunilan osa-alueen läpi kulkee Kehä III:n lisäksi Porvoonväylä ja Itäväylä. Kaakkoisnurkassa on Vantaan ainoa yhteys merelle. Länsisalmen kaupunginosasta suuri osa kuuluu Västersundomin kulttuurimaisemaan, jonka muodostavat pitkänomaiset peltomaisemat, Länsimäen kaupunginosan puolella sijaitsevan Westerkullan kartano ja Västersundomin kylä. Maaseutumainen asutusrakenne on edelleen säilynyt Länsisalmessa. Merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet tiestössä. Valtakunnallisia yhteystarpeita edistämään on rakennettu suuria väyliä ja vanhat väylät ovat jääneet paikallisteiksi. Porvoon moottoritie ja Kehä III rajaavat aluetta pohjoisessa ja lännessä. Itäväylä kulkee alueen laidalla etelämpänä, halkoen lopulta seudun keskiosaa. Länsisalmen asuntokanta on pääosin vanhaa, ennen vuotta 1960 rakennettua. Ojangon peltoalueet muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Håkansbölen kartanon ja Ojangon viljelymaiseman. Ojangon metsät ulkoilureitteineen liittyvät Hakunilan urheilupuiston. Pääosa asutuksesta on sijoittunut vanhan Sotunkiin vievän kylätien varrelle. Ojangossa asutus sijaitsee alueen laitamilla, kun taas keskiosa on täysin asumatonta. Asunnot ovat pääosin 1960-luvulla tai jo aiemmin rakennettuja. Itä-Hakkilan omakotialue on laaja. Rakentaminen aloitettiin Lahdentien valmistumisen aikoihin 1950-luvun alkupuoliskolla. Aluetta rakennettiin nopeasti parin vuosikymmenen ajan, jonka jälkeen rakentaminen hidastui luvulla rakentaminen jälleen vilkastui, jopa niin, että asuntokanta kaksinkertaistui. Kuninkaanmäen vanha asutus on ollut vähäistä. Maataloudelle oli alueella tilaa vain niukalti jyrkkien maastonmuotojen ja soiden vuoksi. Kuninkaanmäen pientaloalueen ensimmäinen rakentamisvaihe ajoittuu Lahdentien valmistumisen aikoihin 1950-luvun alkupuoliskolle. Kuninkaanmäen väljä omakotialue syntyi 1960-luvulla Vanhan Porvoontien varrelle ja eteläpuolelle. Lahden moottoritie valmistui 1970-luvulla vanhan tien viereen ja Kuninkaanmäen liikenneyhteydet paranivat. Lahdenväylän ja -tien varsille sijoittui teollisuuskortteleita ja kauemmas itään rakennettiin uusi Kolohongan asuinalue, joka poikkeaa vanhasta Kuninkaanmäestä tiiviimpänä, mutta naapurinsa lailla on kuitenkin ilmeeltään metsäinen. Erityisen vilkasta rakentaminen oli 1980-luvulla. Sotungin laaja kaupunginosa kattaa itäisen Vantaan ja sillä on yhteinen pitkä raja Sipoon kanssa. Kylä on Uudenmaan vanhimpia; aikai-

20 Alueiden yleiskuvaukset 20 (28) simmat tiedot siitä ovat jo 1300-luvulta, joten kylä on ollut Helsingin pitäjän historiassa varsin merkittävä. Sotunki on vireä kyläyhteisö, joka on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Sotungissa on säilynyt maaseutumainen ympäristö parhaimmillaan. kulttuurimaiseman, joka on valtakunnallisesti arvokas. Monet maatilat ovat edelleen toiminnassa ja maataloudesta toimeentulonsa saavien osuus onkin Vantaan suurimpia. Osalla tiloista on erityisesti panostettu maatalousperinnön säilyttämiseen. Kuninkaala kuuluu Vantaan vanhoihin maatalouskyliin. Kylä on ollut suhteellisen pieni, mutta se on kuitenkin säilyttänyt itsenäisen asemansa Tikkurilan kasvaessa joen toisella puolella. Kuninkaalan pientaloasutus on rakennettu kolmelle erilliselle pientaloalueelle. Heidehofin ja Kuusikon asuinalueet sijaitsevat lähellä Kehä III:a ja kolmas pieni asuinalue on Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän välissä. Pientaloalueet ovat pääasiassa rakentuneet ja luvuilla, jonka jälkeen rakentaminen hidastui. Vuosikymmenen pituisen tauon jälkeen rakentaminen on jälleen vilkastunut ja ja luvuilla alueella rakennettiin paljon. Kuninkaalan laidalle, lähelle rataa nousi pieni, vaaleiden ja matalien kerrostalojen alue. Myös Kuninkaalan omakotialue tiivistyi sinne lähinnä 1990-luvulla rakennettujen rivitalojen myötä. Itäinen Länsimäki on rakentamatonta metsä- ja peltoaluetta. Lännessä taasen on yksi Vantaan tiiveimmin rakennetuista lähiöistä. Länsimäen kerrostaloalue sijaitsee lähellä Westerkullan kartanoa, sen länsipuolella. Alueen ytimen muodostavat korkeahkot neljä-kuusi - kerroksiset talot. Tiivistä Länsimäen kerrostaloaluetta ympäröi pohjoisessa ja idässä pienkerrostalojen ja rivitalojen kehä. Vaaralan vanhin asutus on omakotiasutusta ja sijaitsee mäkien ympäröimällä peltoalueella luoteessa. Vanhat puurakenteiset talot on rakennettu pääasiassa ja 1960-luvuilla. Viime vuosina omakotiasutus on tiivistynyt, etenkin 1970-luvun alku ja 1980-luku olivat vilkasta rakentamisen aikaa. Lähellä Kehätietä rakentaminen on ollut tehokasta. Alueella on laatikkomaisten rivitalojen ryhmä sekä pieni kerrostaloalue. Vanhemmat kerrostalot ovat eri keksilaatujen mukaan nimensä saaneita Fazerilan työsuhdeasuntoja. Hakunilaan on aluerakentamisen tuloksena noussut 1970-luvun tasakattoisten ja laatikkomaisten kerrostalojen alue luvulla uusi entistä monimuotoisempi kerrostalorakentaminen on edennyt pohjoisemmaksi. Monimuotoisuutta on myös lisätty alueen keskuksessa. Hakunilan kerrostaloasutusta ympäröi länsisuuntaa lukuun ottamatta pientaloasutus, joista laajimman alueen muodostaa toistakymmentä vuotta rakennettu Nissaksen pientaloalue pohjoisessa. Rajakylän rakentaminen aloitettiin sotien jälkeen ja vilkkainta rakentamisen aikaa oli 1980-luku. Rajakylän rakentaminen oli aluksi väljää, tontit suuria ja väliin jäi myös rakentamattomia alueita. Viime vuosikymmenen ajan rivitalojen rakentaminen on ollut yleistä.

21 Alueiden yleiskuvaukset 21 (28) Hakkila on vanha asuinalue. Vanhimmat maatilat sijaitsivat Turku- Viipuritien ja Helsingistä Porvooseen vievän maantien risteyksessä.. Ilmeeltään vaihtelevaa aluetta on rakennettu hiljalleen. Vuosisadan alusta peräisin olevien rakennusten joukossa on aivan uusia taloja. Kuriiritien eteläpuolella on uudempi pieni Maarinkunnaan asuinalue. Kolmasosa asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Hakkilan asuntotuotanto pääsi varsinaisesti vauhtiin vasta 1970-luvulla. Viime vuosina rakentaminen on ollut vilkkaimmillaan Asukkaat Hakunilan osa-alueen kaupunginosat vaihtelevat väkiluvultaan alle 70 asukkaan Ojangosta yli asukkaan Hakunilaan. Vuodesta 1980 vuoteen Hakunilan osa-alueen väestömäärä on kasvanut lähes asukkaalla. Väestön kasvu oli nopeinta kyseisen ajanjakson alkuvuosina, jonka jälkeen se vähitellen hidastui kääntyen välillä jopa laskuun. Ennusteiden mukaan osa-alueen väkiluku tulee laskemaan vuoden 2003 runsaasta asukkaasta vuoteen 2010 mennessä vajaalla tuhannella asukkaalla. asukasta HAKUNILA Väestön kehitys ja ennuste vuoteen Ojanko Vaarala Hakunila Sotunki Hakkila Kuninkaala kaupunginosa Hakunilan osa-alueen väestöltään pienimmät kaupunginosat ovat Länsisalmi ja Ojanko, joissa väkiluku on pitkään pysytellyt alle sadassa asukkaassa. Länsimäki on asukasluvultaan toiseksi suurin kaupunginosa Hakunilan palvelualueella. Väestömäärä oli suurimmillaan vuoden 1999 alussa, jonka jälkeen väestö on vuosi vuodelta vähentynyt. Vuoden 2003 alussa asukkaita oli hieman yli Hakunila on väestömäärältään ja asukastiheydeltään Vantaan kolmanneksi suurin kaupunginosa. Asukkaita oli vuoden 2003 alussa yli Ennusteiden mukaan Hakunilan väkiluku tulee laskemaan noin 800 asukkaalla vuoteen 2010 mennessä.

22 Alueiden yleiskuvaukset 22 (28) 1980-luvulla Rajakylään muutti yli tuhat uutta asukasta. Sen jälkeen kaupunginosan väestönkehitys on tasaantunut ja jo usean vuoden ajan väkiluku on pysytellyt reilussa asukkaassa. Vaaralan väkiluku on vuosikymmenten ajan vähitellen kasvanut ja jo useamman vuoden ajan on Vaaralassa ollut asukkaita yli Työpaikat Hakunilan osa-alueella oli vuonna 2001 yli 1 työpaikkaa. Poikkeuksellista on työpaikkojen jakaantuminen lähes tasan jalostus- ja palvelutoimialojen kesken. Suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Hakkilan (noin 3200 työpaikkaa), Vaaralan (noin 2500 työpaikkaa), Kuninkaalan (noin 1900 työpaikkaa), Hakunilan (noin 1500 työpaikkaa) ja Kuninkaanmäen (noin 1300 työpaikkaa) kaupunginosissa. työpaikkaa HAKUNILA Työpaikkojen kehitys Ojanko Vaarala Hakunila Sotunki Hakkila Kuninkaala kaupunginosa Vaaralan alue tarjoaa töitä yli henkilölle. Alueella onkin enemmän työpaikkoja kuin työllistä väestöä. Vaarala on jalostusalan työpaikkojen keskittymä. Peräti 81 prosenttia alueen työpaikoista kuuluu jalostuksen piiriin, mikä on enemmän kuin missään muualla Vantaalla. Hakunilan kaupunginosan työpaikkamäärä on pysytellyt vuoden 1990 tasolla, työpaikan tuntumassa. Työtarjonta on hyvin palveluvaltaista 90 prosenttia työpaikoista löytyy palvelualoilta. Tulevaisuuden suunnitelmissa kaupan lisärakentamisen painopisteen on ajateltu siirtyvän idemmäksi, erityisesti Porttipuiston ja Hakunilan keskustan lähialueille. Hakunilaan suunnitellaan mm. kauppakeskusta, joka voimistaisi Hakunilan asemaa aluekeskuksena. Vuonna 2001 Kuninkaanmäessä oli lähes työpaikkaa, joista hieman yli puolet oli palvelualalla. Kuninkaanmäen teollisuusalue on

23 Alueiden yleiskuvaukset 23 (28) osa laajaa Hakkilan teollisuusaluetta Lahdenväylän molemmin puolin. Kuninkaanmäessä on etenkin pieniä tukkukaupan yrityksiä. Hakkila on perinteisesti ollut teollisuusaluetta. Työpaikat ovat lisääntyneet vauhdilla etenkin 1980-luvulla ja 1990-luvun lopussa. Alueen työpaikasta vain muutama sata on jalostuksessa. Aluetta on kehitetty ja kaavoitettu etenkin logistiikka-alan keskuksena ja se on ollut Vantaan merkittävimpiä elinkeinokeinopolitiikan painopistealueita. Hakkilan alueesta on kasvanut maamme suurin tukkukaupan keskittymä, jossa on runsaasti myös logistiikka-alan yrityksiä. Nykyisin Hakkilan suuri sorakuoppa-alue on kokonaisuudessaan teollisuus- ja varastokäytössä. Alueelle on johdettu pistoraide pääradalta. Alueella oli vuonna 2001 kaupunginosassa lähes työpaikkaa. Työpaikoista yli puolet työpaikoista ovat jalostuksen parissa. Merkittävimmät yritykset ovat kemianteollisuuden alalla. Vuonna 2001 Kuninkaalassa oli lähes 1900 työpaikkaa. Yli puolet näistä oli jalostuksen parissa. Vuosaaren satamahanke tuo muutoksia Hakunilan palvelualueelle, etenkin Porvoonväylän eteläpuoliselle alueelle. Sataman maantieyhteys tulee kulkemaan läpi Länsisalmen, aina Kehä III:n itäpäähän asti. Tulevan uuden maantien ja Kehä III:n rinnalle on tarkoitus myös rakentaa rautatie, joka Porvoonväylästä lähtien kulkisi maan alla Keravalle saakka. Arvokkailla luontoalueilla tie kulkee osittain tunnelissa ja rautatie korkealla sillalla, jotta liikenteen aiheuttama häiriö jäisi mahdollisimman pieneksi Virkistys ja luonnonsuojelu Merkittävimmät virkistysaluekokonaisuudet ovat Kuusijärven ympäristö sekä Ojanko Hakunilan kupeessa. Flatbergetin kalliometsä on suojeltu Luonnonsuojelulain nojalla. Natura -verkostoon kuuluvat Sipoonkorpi sekä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvesialue.

24 Alueiden yleiskuvaukset 24 (28) 6. SEUTULA 6.1. Rakentuminen Seutulan osa-alue käsittää Riipilän Luhtaanmäen, Vestran, Keimolan, Myllymäen, Piispankylän, Kivistön, Seutulan, Lapinkylän ja Kiilan pääosin maaseutumaiset kaupunginosat. Osa-alue rajautuu etelässä Kehä III:een, lännessä Espooseen ja Nurmijärveen, idässä Tuusulaan sekä Lentokentän ja Viinikkalan kaupunginosiin. Piispankylä on melko vanhaa ja 1970-luvuilla rakennettua kerrostaloaluetta. Piispankylän teollisuusalueiden eteläpuolella sijaitsee kaupunginosan suurin väestökeskittymä Vantaanpuisto. Alue koostuu 1960-luvun jälkipuoliskolla rakennetuista tornitaloista, matalista lamellitaloista sekä rivitaloista. Vanhan Nurmijärventien varrelle on rakennettu omakotitaloja. Piispankylän rakennuskannasta valtaosa on kerrostaloja. Vanha Nurmijärventien sekä vanhan Vestraan johtavan kylätien varrella sijaitsee myös Keimolan kaupunginosan pääasiallinen asutus. Asutus on vanhaa ja lähes puolet taloista on rakennettu ennen vuotta 1920 ja loputkin pääasiassa ennen vuotta Rakentaminen vilkastui hieman ja lukujen taitteen molemmin puolin, mutta hiljeni jälleen 1990-luvun puolivälissä. Asuminen on tyypillisesti pientalomaista ja väljää. Vanhan Keimolan kylän eteläpuolella on uudempi Kivistön omakotialue, joka on Luoteis-Vantaan laajin asutusalue. Kivistön rakentaminen aloitettiin 1950-luvun alkupuolella luvulla uudisrakentaminen oli vähäisempää, mutta 1980-luvun lopulla alueelle nousi runsaasti omakotitaloja. Tämän jälkeen asuntoja on valmistunut tasaisessa tahdissa. Lapinkylä on vanhaa maaseutualuetta Vantaanjoen mutkassa keskellä Luoteis-Vantaata. Riipiläntien ja peltoalueiden reunoilla on Lapinkylän vanhin asutus, muutamia suurehkoja tiloja. Rakentaminen vilkastui Riipiläntien varrella 1950-luvulla. Omakotitalojen lisäksi tienvarsille rakennettiin pieniä kesämökkejä luvulla palstoitettiin Lapinkylän eteläosaan Koivupään omakotialue. Lapinkylä on rakentunut vuosikymmenien kuluessa ja rakentaminen on jatkunut näihin päiviin saakka. Myllymäki ei poikkea asuntokannaltaan muista Kehä III:n pohjoispuolella olevista osa-alueen kaupunginosista. Asutus on keskittynyt melko pienelle alueelle. Myllymäessä sijaitsevan Petaksen omakotialueen talot ovat pääasiassa peräisin 1960-luvulta luvulta lähtien alueen asuntotuotanto on ollut maltillista, sillä asuntoja on valmistunut kymmenkunta vuosikymmentä kohden. Vestrassa asutus on sijoittunut Luhtaanmäenjoen laakson varrelle, minne on raivattu myös alueen pellot. Kaupunginosan suurin asutuskeskittymä on Vestran kylä, joka on laajentunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Kylän pohjoispuolelle on rakennettu kaksi pientaajamaa. Vestraan on valmistunut koko ajan uusia pientaloja.

25 Alueiden yleiskuvaukset 25 (28) Vanha Luhtaanmäen kylä on rakennettu kahdelle peräkkäiselle asutuskumpareelle. Luhtaanmäen vanhan kylän lisäksi kaupunginosassa on myös uudempaa asutusta luvulla rakennettiin Hämeenlinnantien varrelle Syväojan pientaloalue. Kylätien varrella sijaitsee Riipilän vanha kylä. Uudempi matalien talojen asuinalue on rakennettu 1970-luvulla. Samoihin aikoihin palstoitettiin myös pohjoiseen Reunan omakotialue. Riipiläntien ja Katriinantien risteyksessä sijaitsee Seutulan kylä. Kylän historia on pitkä, sillä jokilaakso on muotoutunut jo varhaiskeskiajalla. Seutulankylässä on vauraita vanhoja maatiloja ja alueelle on myös kaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta kartanoa: Katrineberg ja Königstedt. Uudempaa asutusta Seutulan kylä sai rinnalleen ja 1960-luvuilla. Eteläiseen jokirantaan rakennettiin Tapolan ja pohjoiseen Pirttirannan omakotialueet. Pirttiranta rakentui nopeasti lähinnä kesämökkialueeksi. Tapola on kehittynyt pikkuhiljaa, joukossa on varsin uusiakin taloja. Asuntotuotannossa 1970-luku oli hieman hiljaisempaa aikaa, mutta sen jälkeen asuntoja on valmistunut tasaiseen tahtiin luvulla rakennettiin myös lähinnä sairaalan työntekijöille kerrostaloasuntoja, joita on asuntokannasta noin viidennes. Kiilan kaupunginosa on metsäistä seutua eikä suuria asuinalueita ole syntynyt. Kesäkylä-Koivikon asuinalue lähellä Tuusulan rajaa ja melko kaukana Katriinantiestä on kaupunginosan erikoisuus. Asuinaluetta ryhdyttiin rakentamaan 1950-luvun lopussa, jolloin alueen mökeissä asuttiin lähinnä kesäisin. Myöhemmin joitakin taloja on laajennettu ja alueelle on myös rakennettu uutta. Kesäkylässä asutaan nyt ympärivuotisesti. Muu Kiilan asutus seurailee vanhaa maatalousasutusta viljelyaukean reunalla Asukkaat Seutulan osa-alueista on väkiluvultaan pienin. Vuonna 2003 alueella asui lähes 6800 asukasta. Ennusteiden mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2010 mennessä noin 8400 asukkaaseen. Marja-Vantaan kaupunginosan valmistuminen tulevaisuudessa lisää asukaslukua vieläkin enemmän. Piispankylän väkiluku vuoden 2003 alussa oli 942 henkeä. Vuoden 2010 väestöennusteen mukaan väkiluku laskee runsaaseen 800 asukkaaseen. Tulevaisuudessa ikärakenne vinoutunee, sillä vanhusten osuuden arvioidaan kasvavan. Kivistön asukasmäärä on ollut nousussa jo pitemmän aikaa ja mitä todennäköisimmin kasvu jatkuu tulevaisuudessa. Vuoden 2003 alussa alueen asukasluku oli lähes Vuonna 2003 Lapinkylän väkiluku ylitti 800 henkilön rajan. Alueelle on muuttanut etenkin perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Keväisin Lapinkylän asukasmäärä nousee ryhmäpuutarha-alueen kesävieraiden ansiosta.

26 Alueiden yleiskuvaukset 26 (28) SEUTULA Väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Keimola Vestra Kiila Seutula kaupunginosa Riipilän kaupunginosan asukasmäärä oli 707 vuoden 2003 alussa. Seutulan väkiluku on kasvanut hitaasti ja nykyisestä lähes 900 asukkaasta joka kymmenes on ruotsinkielinen. Tulevaisuudessa väestönkasvu on ennusteiden mukaan Kivistössä ja Keimolassa. Tämä johtuu Marja-Vantaan rakentamisesta Työpaikat Seutulan osa-alueen suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Piispankylän (noin 1000 työpaikkaa), Seutulan (noin 400 työpaikkaa), Kivistön (noin 300 työpaikkaa) ja Myllymäen (noin 200 työpaikkaa) kaupunginosissa. Hämeenlinnanväylän varrella sijaitsee ja 1990-luvuilla syntynyt puolittain valmis Piispankylän teollisuusalue. Toinen kaupunginosan teollisuusalue on Åby Vanhan Nurmijärventien varrella. Åbyn teollisuusalueen merkittävin yritys oli aikanaan Hakan elementtitehdas, joka nykyisin on lopettanut toimintansa. Alueella on kuitenkin edelleen pienimuotoista betonituotantoa sekä muuhun rakentamiseen liittyvää toimintaa. Piispankylän teollisuusalue on ilmeeltään Åbyhyn verrattuna nykyaikainen. Piispankylässä on runsaasti työpaikkoja.

27 Kiila Vantaan yleiskaavan tarkistus Alueiden yleiskuvaukset 27 (28) SEUTULA Työpaikkojen kehitys työpaikkaa Keimola Vestra Seutula kaupunginosa Työpaikkoja Kivistössä on vähän asukasmäärään nähden. Vuoden 2001 lopussa työpaikkoja oli vajaa 300, joista joka kolmas oli jalostuksen parissa. Myllymäessä Kehä III:n varren alueilla oli vuonna 2001 noin 200 työpaikkaa, joista valtaosa oli palvelualoilla. Teollisuusalueella on pääasiasiassa varasto- ja varikkotoimintoja. Seutulassa Katrinebergin kartanomäellä toimii nykyisin yli 200 henkilöä työllistävä Katriinan sairaala, jota ympäröi joukko huolto- ja asuinrakennuksia. Julkisten palvelujen lisäksi alueelta löytyy työpaikkoja maataloudesta sekä pienimuotoisesta yritystoiminnasta Asutuksen ja työpaikkojen tulevaisuuden näkymiä Vantaan yleiskaavassa on Piispankylän pohjoisosaan suunniteltu uuden alueen, Marja-Vantaan keskus, joka ulottuisi osittain Myllymäen, Keimolan, Kivistön ja Lapinkylän kaupunginosien puolelle. Sen halki kulkisi Martinlaakson radan jatke, joka jatkuisi lentokentälle yhdistyen idässä päärataan. Marja-Vantaalla olisi asunnot asukkaalle ja saman verran työpaikkoja. Piispankylän pohjoisosaan tulevalle kerrostaloalueelle odotettaisiin lähes uutta asukasta. Kaupunginosaan on myös kaavailtu yli uutta työpaikkaa. Työpaikka-alue tosin keskittyisi etelämmäs nykyisen Åbyn teollisuusalueen tienoille. Marja-Vantaan kaupunginosan rakentaminen vaikuttaa myös Kivistön alueeseen. Suunnitelmien toteutuessa Piispankylän kaupunginosaan nousisi uusi lähinnä kerrostalojen muodostama keskus ja myös Kivistön kaupunkirakenne tiivistyisi. Suunniteltu Marja-Vantaa muuttaisi toteutuessaan huomattavasti Lapinkylän kaupunginosan ilmettä pientaloalueiden tiivistyessä ja laajentuessa huomattavasti. Maisemaan toisi uuden leimansa myös Martinlaakson radan jatke,

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tulevaisuuden Vantaa verkostot kaupunkisuunnittelussa Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunki on perusominaisuuksiltaan verkoston solmu. Kulkureittien risteys Kohtaamispaikka Kauppapaikka Asuinpaikka

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 012 Hämeenkylä

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013. hall 58

Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013. hall 58 Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013 hall 58 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p. 050 555 2932 Tausta Vantaan

Lisätiedot

MetsДiset yhteydet Vantaalla. Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella

MetsДiset yhteydet Vantaalla. Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella MetsДiset yhteydet Vantaalla Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella MetsДiset yhteydet Vantaalla - Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella ISBN 978-952-443-495-9 (PDF) Sarja: Vantaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja 17.9.2012

Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja 17.9.2012 Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja 17.9.2012 Vantaan asuntorakentamisennuste 2012-2021 ja maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnin tilanne Ennuste: 2000 asuntoa / vuosi Maankäytön johtoryhmä 7.9.2012

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Presidentinvaalit 2012

Presidentinvaalit 2012 Presidentinvaalit 2012 Vantaan tulokset Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Teksti Harri Sinkko Kannen kuva Copyright Tasavallan presidentin kanslia Tietopalvelu C 10 :2012

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

Aviapolis kaavarunko. Mari Siivola Yleiskaavapäällikkö / Vantaa Rakennusfoorumi

Aviapolis kaavarunko. Mari Siivola Yleiskaavapäällikkö / Vantaa Rakennusfoorumi Aviapolis kaavarunko Mari Siivola Yleiskaavapäällikkö / Vantaa Rakennusfoorumi 4.10.2016 Vantaata on rakennettu ( aluevaraus)yleiskaavoilla Hki maalaiskunnan YK-ehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

MELLUNMÄKI, OUNASVAARANTIE 2 JA PALLAKSENTIE 1 Kaavamuutoksen havainneaineistoa

MELLUNMÄKI, OUNASVAARANTIE 2 JA PALLAKSENTIE 1 Kaavamuutoksen havainneaineistoa MELLUNMÄKI, OUNASVAARANTIE 2 JA PALLAKSENTIE 1 Kaavamuutoksen havainneaineistoa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto / Aos / Itäinen tsto / Kaisa Karilas 13.3.2015 KSV 1483_5 HEL 2014-004718 Suunnitelman

Lisätiedot

Kaivokselan yleiskaavan muutos. Yleiskaavaluonnos Yleisötilaisuus

Kaivokselan yleiskaavan muutos. Yleiskaavaluonnos Yleisötilaisuus Kaivokselan yleiskaavan muutos Yleiskaavaluonnos Yleisötilaisuus 17.1.2017 Yleiskaavatyön eteneminen Kaivokselan yleiskaavan muutos vireille kesäkuussa 2015 Yleiskaavan muutoksessa muutetaan yleiskaavaa

Lisätiedot

Panorama Tower Espoo - Leppävaara

Panorama Tower Espoo - Leppävaara Panorama Tower Espoo - Leppävaara Loistavia liiketiloja Espoossa Panorama Towerin näyttävät sekä korkeatasoiset toimisto- ja liiketilat palvelevat yrityksesi liiketoimintaa alle 20 minuutin päässä Helsingistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

Kehittyvä Korso! elinkeinojohtaja José Valanta

Kehittyvä Korso! elinkeinojohtaja José Valanta Kehittyvä Korso! 24.1.2017 elinkeinojohtaja José Valanta Väestö Väestö Korson suuralueen kaupunginosissa 1.1.2016 Korso Metsola Nikinmäki Mikkola Leppäkorpi Matari Vallinoja Vierumäki Jokivarsi 0 1 000

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Vantaan rakennusvalvonta haluaa hyödyntää nykyistä laajemmin suunnitteluvaiheen digitaalisia tietomalliaineistoja oman toimintansa tehostamiseen

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö VANTAA ALUEITTAIN 215 Esipuhe Ensimmäinen n kaupunginosittaista aikasarjatietoa sisältänyt alueittain -julkaisu koottiin kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä yli kolme vuosikymmentä sitten vuoden 198

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Jokaisesta lohkosta 3 Parasta välieriin

Jokaisesta lohkosta 3 Parasta välieriin Topi Hämäläinen 28.8.2012 Kilpailun järjesti: Myyrmäen Eläkkeensaajat ry Tulokset kilpailupöytäkirjoista kokosi Topi Hämäläinen Alkulohkot: Jokaisesta lohkosta 3 Parasta välieriin Lohko 1 Porvoonseudun

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Media-aamiainen 2.11.2016 Turku hakee kasvua ja uudistumista strategialla Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turku hakee kestävällä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

C Rekola, Ilkantie 18, VANTAA Toimenpidelupa Maalämpökaivon poraaminen 1 kpl.

C Rekola, Ilkantie 18, VANTAA Toimenpidelupa Maalämpökaivon poraaminen 1 kpl. JULKIPANOLISTA Sivu 1 Tunnus/Rakennuslupa Hakija Rakennuspaikka Asia ja toimenpide 562 73-0643-16-C Rekola, 092-415-0004-0781 Ilkantie 18, 01400 VANTAA 563 564 565 566 567 568 569 570 40-0644-16-C Ylästö,

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Vantaan väestöennuste 2013 Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Julkaisija Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet Tuusulan yleiskaava 2040 Työpaikka-alueet Tuomala II Ristikivi Tuusulan itäväylä Rykmentinpuistossa Sula Kulomäentie Focus Focus - Sijainti: globaaleille toimijoille ja pk-seudun yrityksille - Näkyvyys

Lisätiedot