VALMISTELUMUISTIO ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMISTELUMUISTIO 20.12.2004 ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET"

Transkriptio

1 VALMISTELUMUISTIO ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET

2 Alueiden yleiskuvaukset 2 (28) ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1. Myyrmäki-Martinlaakso Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu 7 2. Pakkala Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu Tikkurila Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu Korso-Koivukylä Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu Hakunila Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Virkistys ja luonnonsuojelu Seutula Rakentuminen Asukkaat Työpaikat Asutuksen ja työpaikkojen tulevaisuuden näkymiä Virkistys ja luonnonsuojelu 28

3 Alueiden yleiskuvaukset 3 (28) ALUEIDEN YLEISKUVAUKSET Aluekuvauksessa käytetty aluejako perustuu kaupunginosarajoihin. Tämä selkiyttää tilastotietojen esittämistä. Toiminnallisissa kuvauksissa aluerajaus ei aina ole yhteneväinen aluekuvausten rajauksen kanssa, vaan alueita tarkastellaan eri toimintojen rakenteiden mukaisesti. Tämän vuoksi mm. Kuninkaalan kaupunginosa kuuluu aluekuvauksissa Hakunilan osa-alueeseen, mutta Heidehofin asuinalue ja Tikkurilan väritehtaan ympäristö kuuluvat toiminnallisessa tarkastelussa Tikkurilan osa-alueeseen. Samoin mm. Hanabölen pellot kuuluvat kaupunginosa-rajojen mukaan Hakunilan osa-alueeseen, mutta toiminnallisesti ne ovat osa Koivukylää. Aluekuvausten lähdeaineistona on käytetty kaupungin tilasto ja tutkimuksen julkaisua. (Parviainen, E. (2004). Vantaa alueittain Vantaan kaupunki, tilasto ja tutkimus B3:2004.) 1. MYYRMÄKI-MARTINLAAKSO Myyrmäen ja Martinlaakson osa-alue käsittää kokonaisuudessaan Martinlaakson, Myyrmäen, Hämeenkylän, Vapaalan ja Kaivokselan kerrostalovaltaisten kaupunginosien lisäksi Vantaanlaakson, Petikon, Linnaisten, Hämevaaran, Askiston ja Variston pientalovaltaiset kaupunginosat. Osa-alue rajautuu etelässä Helsinkiin, lännessä Espooseen, pohjoisessa Kehä III:een ja idässä Vantaanjokeen. Askiston ja Petikon kaupunginosat ovat Kehä III:n pohjoispuolella Rakentuminen Martinlaakso on rakennettu pääosin 1970-luvun alkupuolella, aluerakentamisen ollessa vilkkaimmillaan. Keskustan kerrostalovaltaista asutusta ympäröi 1960-luvulla rakennetut, vähittäin tiivistyneet pientaloalueet. -luvulla alueen asuntotuotanto on ollut niukkaa. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Hämeenkylä on nykyisin vilkasta aluetta. Alueen rakentaminen alkoi 1970-luvulla, jatkuen lähes yhtä vilkkaana 1980-luvulle. Rakentamisen alkuhetkinä tuotettiin hyvin paljon kerrostaloja, mutta 1980-luvulla suhde oli lähes tasan pien- ja kerrostalojen kesken luvun alussa Vihdintien tuntumaan, vanhan Hämeenkylän eteläpuolelle, rakennettiin Pähkinärinteen kerrostaloalue. Kymmenen vuotta myöhemmin rakennettiin rivitaloja pohjoiseen, lähemmäs Kehä III:a. Viime vuosina alueen asuntorakentaminen on ollut varsin vähäistä. Vapaalan pientaloaluetta on rakennettu 1930-luvun lopulta lähtien. Aluerakentamisen vilkkaimpina vuosina, 1970-luvun alussa, Vapaalan eteläreunaan nousi väljä ja rauhallinen, suhteellisen matalien kerrostalojen lähiö Rajatorppa. Nykyisin runsaat puolet kaupunginosan

4 Alueiden yleiskuvaukset 4 (28) asunnoista on näissä kerrostaloissa luvusta eteenpäin alueelle on valmistunut yksinomaan pientaloja. Myyrmäki säilyi lähes rakentamattomana metsäalueena 1950-luvulle saakka. Kaupunginosaan alkoi nousta kerrostaloja jo 1960-luvulla, mutta vilkkainta rakentaminen oli 1970-luvulla, jolloin alueelle valmistui useita tuhansia asuntoja. Senkin jälkeen tuotantotahti on ollut yli asuntoa vuosikymmenessä. Nopeasta kasvuvauhdista huolimatta asuntorakentaminen jatkuu edelleen. Nykyisin Myyrmäki on tiiviisti rakennettu Vantaan kaupunkimaisin lähiö, Myyrmäen palvelualueen ja koko läntisen Vantaan keskus. Kaivoksela on vanhan teollisuuden kannalta kulttuurihistoriallisesti merkittävää seutua. Nykyisen kerrostaloalueen länsipuolelta, metsäiseltä mäeltä löydettiin rautamalmiesiintymä vuonna Kaivoksela on Vantaan vanhin lähiö. Alueen syntyminen liittyy ajanjaksoon, jolloin aluerakentaminen oli alullaan ja betonielementtirakentamista kehiteltiin. Kaivoksela rakennettiin vuosina Kerrostaloaluetta pidetään edustavana esimerkkinä 1960-luvun lähiörakentamisesta. Uudisrakentaminen oli myötätuulessa jälleen luvulla ja tahti näyttäisi jatkuvan edelleen. Tämän rakentamisen aikakautena on tuotettu lähes yksinomaan kerrostaloja. Vantaanlaakso on verrattain uusi asuinalue, yli puolet asuinnosta on valmistunut 1980-luvulla. Vantaanjoen kulttuurimaisemaan rakentamisella ei ole kuitenkaan kajottu. Asuntokannasta 4/5 on pientaloja. Rakentamisen painopiste on tähän mennessä ollut Hämeenlinnanväylän tuntumassa, mutta tämän päivän rakentaminen alkaa lähestyä vähitellen joen rantapeltoja. Askiston 1900 asukasta asuu pääasiassa kaupunginosan keskellä, lännessä ja idässä on asumatonta viheraluetta. Askisto on pääosin melko uutta, luvuilla rakennettua asuinaluetta. Alueelle ovat tyypillisiä isot omakoti- ja rivitaloasunnot. Petikko on Vantaan laajimpia yhtenäisiä, lähes rakentamattomia alueita, jota rajaa etelässä Kehä III ja lounaassa Vihdintie. Linnaisissa asutus keskittyy kahdelle pienelle ja rauhalliselle omakotialueelle.. Kerrostaloja Linnaisissa ei ole. Alueelle rakennettiin paljon ja 1960-luvuilla, mutta asuntorakentaminen kiihtyi uudelleen 1990-luvun alussa.. Miljööltään yhtenäinen ja omaperäinen Hämevaaran pientaloalue kuuluu Vantaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Yli puolet nykyisestä asuntokannasta valmistui ja 1960-luvuilla. Kyseisenä aikana rakennettua aluetta luonnehtivat kaartuvat katulinjat ja niiden varsille sijoittuvat rapatut tai bungalow-tyyppiset pientalot. Alueen ilmettä vahvistaa hyvin säilynyt metsäluonto, jota on jäänyt melko väljien tonttinauhojen väliin. Variston omakotialueen talot ovat hyvin eri-ikäisiä. Alueella on paljon jo ennen sotia rakennettuja taloja. Pientaloalue tiivistyi ja laajeni etenkin 1970-luvulla, jolloin seudulla suosittiin rivitalojen rakentamista. Vuonna 1977 rakennettiin Varistoon asuntomessualue.

5 Alueiden yleiskuvaukset 5 (28) 1.2. Asukkaat Martinlaakson ja Myyrmäen osa-alue väkirikkain kaikista osaalueista. Vuonna 2003 osa-alueella asui lähes asukasta. Ennusteen mukaan väkiluku tulee laskemaan vajaaseen asukkaaseen vuoteen 2010 mennessä. MYYRMÄKI JA MARTINLAAKSO Väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Linnainen Vantaanlaakso Martinlaakso Askisto Petikko Vapaala Varisto Kaivoksela kaupunginosa Martinlaakson väkiluku on vähitellen laskenut 1980-luvun asukkaasta vuoden 2003 hieman vajaaseen asukkaaseen. Väestöennusteen mukaan väkiluku tulee edelleen laskemaan, ollen vuonna asukasta. Hämeenkylän kaupunginosa on menettänyt jonkin verran asukkaita vuoden huippulukemista. Väestön väheneminen johtuu rakentamisen vähenemisestä ja muuttoliikkeestä, sillä alueen syntyneisyys on Vantaan kärkipäästä. Vapaalan väestömäärä on pikkuhiljaa vähentynyt ja suunta on ennusteiden mukaan aleneva tulevaisuudessakin. Asukasluku oli vuoden 2003 alussa reilut Myyrmäki on väestöltään selvästi suurin ja tiheimmin asuttu Vantaan kaupunginosista. Vuoden 2003 alussa asukasluku oli Alue on kasvattanut väkilukuaan henkilöllä vuodesta Kaivokselan väkiluku on vaihdellut vuosien saatossa. Vuonna 1971 väkiluku lähenteli asukasta, kun vuonna 1990 se oli tippunut alle asukkaan. Nyt näyttäisi taas olevan nousukausi menossa, sillä vuoden 2003 alussa väestön määrä ylitti jälleen yli rajan.

6 Alueiden yleiskuvaukset 6 (28) 1.3. Työpaikat Myyrmäen ja Martinlaakson osa-alueelle on sijoittunut runsaasti työpaikkoja. Vuonna 2001 työpaikkoja oli kaikkiaan Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Myyrmäen (noin 6000 työpaikkaa), Martinlaakson (noin 4600 työpaikkaa), Hämeenkylän (noin 3000 työpaikkaa), Variston (noin 2400 työpaikkaa), Kaivokselan (noin 2300 työpaikkaa) ja Petikon (noin 1800 työpaikkaa) kaupunginosissa. työpaikkaa MYYRMÄKI JA MARTINLAAKSO Työpaikkojen kehitys Petikko Vantaanlaakso Martinlaakso Linnainen Askisto Vapaala Varisto Kaivoksela kaupunginosa Martinlaakson pohjoisosassa sijaitsee voimalaitoksen lisäksi Sanomala sekä muita suuria toimitaloja ja painoja. Vantaankosken junaaseman tuntumaan on keskittynyt ympäristöalan ja informaatiotuotannon yrityksiä. Työpaikkoja Martinlaaksossa on siis runsaasti, verrattuna muihin palvelualueen kaupunginosiin. Työpaikkojen määrä on ollut kasvussa 1990-luvun alusta lähtien. Palvelut ovat suurin työllistävä sektori. Kehätien varressa on tiivis Petikon teollisuusalue. Petikon teollisuusalue liittyy läheisesti heti Kehätien toisella puolella olevaan Variston alueeseen. Monipuoliset kauppapalvelut ovat tehneet Petikko- Variston teollisuusalueesta Suomen suurimman erikoistavarakaupan keskittymän. Petikon alue pystyi tarjoamaan vuonna 2001 töitä työntekijälle. Variston teollisuusalueelle on keskittynyt kaupan ja muiden palvelualojen yrityksiä. Vuonna 2001 Variston alueella oli vajaat työpaikkaa, joista 84 prosenttia kuului palvelualojen piiriin. Vuodesta 1995 työpaikat ovat lisääntyneet yli neljällä sadalla. Hämeenkylän teollisuusalueet ovat sijaitsevat liikenteellisesti edullisilla paikoilla pääteiden varsilla. Lisäksi kauppa- ja muita palvelutoimintoja on keskittynyt Vihdintien teollisuusalueille. Vuoden 2001 tietojen mukaan kaupunginosan reilusta työpaikasta yli 90 prosenttia löytyi palvelualoilta.

7 Alueiden yleiskuvaukset 7 (28) Myyrmäkeä on tietoisesti kehitetty koko läntisen Vantaan keskukseksi. Seudulle on sijoitettu julkisia palveluja ja se on Länsi-Vantaan joukkoliikenteen keskus. Alueen halki kulkeva Martinlaakson rata avattiin jo vuonna Myyrmäki on Lentokentän alueen ja Tikkurilan jälkeen suurin työpaikkakeskittymä. Vuonna 2001 työpaikkoja oli alueella noin 6 000, joista yli 75 prosenttia palvelujen parissa. Viiden vuoden sisällä työpaikat ovat lisääntyneet yli tuhannella ja työpaikkoja on tullut lähes yhtä paljon sekä jalostus- että palvelualoille. Kaivokselan kerrostaloalueen kyljessä, Hämeenlinnanväylän molemmin puolin, sijaitsee laajahko teollisuusalue. Alue on mm. Vantaan suurimpiin kuuluva autokaupan keskittymä. Reilun 10 vuoden aikana jalostusalan työpaikkojen määrä on lähes puolittunut Kaivokselassa. Vuonna 2001 työpaikkoja oli kaikkiaan yli Virkistys ja luonnonsuojelu Merkittäviä asukkaiden suosimia ulkoilualueita ovat Martinlaakson Raappavuori, Vantaanjoen jokilaakso sekä Petikon metsäalueet. Tiiviistä ja kaupunkimaisesta rakenteesta huolimatta Myyrmäen palvelualueella on monipuolisia luonnonalueita. Merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat Linnaistenmetsä, Pitkäjärven lasku-uoman kosteikkoalue, Raappavuoren ympäristön viheralue sekä Vaskivuoren ja Mätäojan ympäristö. Lisäksi Myyrmäessä sijaitsee urheilupuisto monipuolisine liikuntapalveluineen. Natura 0-verkostoon kuuluvat Petikon Herukkapuron ja Pyymosan korpi- ja lehtoalueet. Vuonna 2003 suojellun alueen määrä Petikossa kasvoi edelleen, kun Frimetsän pähkinäpensaslehto rauhoitettiin luontotyyppinä. Luonnonsuojelulain nojalla on suojeltu Gubbmossenin suoalue Hämevaarassa sekä Pähkinäpuiston pähkinäpensaslehto Pähkinärinteessä. Sääskenvalkun esiintymisalue Mätäojansuolla on myös rauhoitettu.

8 Alueiden yleiskuvaukset 8 (28) 2. PAKKALA 2.1. Rakentuminen Pakkalan osa-alue rajautuu lännessä Vantaanjokeen ja Kiilan kaupunginosaan, pohjoisessa Tuusulaan sekä etelässä Helsinkiin. Idässä rajana on Tuusulanväylä ja Tikkurilan osa-alue. Osa-alue muodostuu Pakkalassa sijaitsevasta keskuksesta ja siihen toiminnallisesti kytkeytyvistä Ylästön, Lentokentän, Viinikkalan, Tammiston ja Veromiehen kaupunginosista. Aluetta kutsutaan myös Aviapolikseksi. Ylästössä 1960-luvulla alueen asuntokanta koostui väljästi sijaitsevista pientaloista luvulla rakentamistahti kiihtyi, ja on siitä vilkastunut entisestään. Uudempi Ylästö on pääasiassa tiivistä pientalovaltaista aluetta. Yli kolmannes alueen taloista on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana ja samalla asuntokanta on monipuolistunut. Viljelysaukean keskellä sijaitseva Viinikkalan kylä on edustava esimerkki 1900-luvun alun maatalousyhteisöstä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylän rakennukset muodostavat kiinteän ryhmän viljelysaukean keskellä luvulla rakennettuja omakotitaloja on sijoittunut etenkin Kehä III:n tuntumaan luvun jälkeen Viinikkalan kaupunginosaan ei ole rakennettu yhtään asuntoa. Lentomelu on osa Viinikkalan arkipäivää, joten alue tulee kehittymään työpaikka-alueena. Tammistossa on luvuilla rakennetun puistomaisen Tammimäentien pientaloalueen lisäksi rakennettu -luvulla uusia asuntoja ja toimitiloja ennätysvauhtia. Backaksen kartanoalue Tammistossa on maisemaltaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä, jatkuen aina Ylästöön saakka. Pakkalan asuntorakentaminen luvuilla on ollut vilkasta. Koko Vantaan tasolla Pakkala oli ykkösrakentamiskohde vuosina ja vilkas rakentamistahti jatkuu vielä monen vuoden ajan. Uudistuotanto on ollut pitkälti kerrostalorakentamista ja sitä myötä alueen asuntokantakin on muuttunut kerrostalovaltaiseksi. Ylästöntien ja Tammiston välissä sijaitseva Kartanonkosken alue, jonka rakentaminen aloitettiin keväällä. Alue valmistuu vaiheittain ja sen on tarkoitus olla kokonaan valmis vuoteen 2010 mennessä. Veromies on työpaikka-alue, joka ei ole sijaintinsa vuoksi soveltunut asumiseen.

9 Alueiden yleiskuvaukset 9 (28) 2.2. Asukkaat Vuonna 2003 Pakkalan osa-alueella asui 6946 asukasta. Ylästö on yksi Vantaan nopeimmin kasvaneista alueista. Väkiluku on vuodesta 1980 lähes kolminkertaistunut, ja kasvu tulee vilkkaan rakentamisen ansiosta jatkumaan tulevaisuudessakin. Muuttajien joukossa on ollut paljon lapsiperheitä, joten alueella asuu paljon sekä päiväkoti- että kouluikäisiä lapsia. PAKKALA Väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Tammisto Pakkala Veromies Viinikkala kaupunginosa Huomattavaa kasvua tulee tapahtumaan myös Pakkalan kaupunginosassa, missä väkiluvun ennustetaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Tammiston asukasluku on vuosien ajan vaihdellut 300 molemmin puolin, välillä hieman laskien ja välillä lisääntyen. Tammistossa 1990-luvun alussa asukkaita oli alle 400, mutta vuoden 2003 alussa asukkaita oli jo Uuden asuinalueen rakentaminen on paraikaa käynnissä, jonka vuoksi väestömäärän uskotaan peräti kolminkertaistuvan muutamassa vuodessa. Väestömäärän ennustetaan kasvavan vielä tuhansilla Työpaikat Pakkalan osa-alueella oli vuonna 2001 yhteensä noin työpaikkaa. Kaupunginosittain työpaikkoja on eniten Lentokentällä (noin työpaikkaa), Veromiehessä (noin 4000 työpaikkaa), Pakkalassa (3800 noin työpaikkaa), Viinikkalassa (noin 3300 työpaikkaa) ja Ylästössä (noin työpaikkaa).

10 Alueiden yleiskuvaukset 10 (28) 1 PAKKALA Työpaikkojen kehitys työpaikkaa Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Viinikkala Ylästö kaupunginosa Ylästön työpaikat ovat keskittyneet Kehä III:n varrelle. Suurin osa Viinikkalan työpaikoista on sijoittunut Tuupakan teollisuusalueelle, Tikkurilantien ja Kehä III:n varrelle. Alueelle on hakeutunut korkeampaa teknologiaa edustavia yrityksiä, useita logistiikka-alan yrityksiä sekä tukkukauppoja. Pakkalassa sijaitsee Vantaanportin liikekeskus ja yrityspuisto, sekä kauppakeskus Jumbo. Veromiehessä reilu kolmannes työpaikoista kuuluu jalostuksen toimialojen piiriin. Veromiehen teollisuusalue on keskeinen osa Aviapolis-aluetta. Aviapolis on lentoaseman ympärille kehittynyt 42 km² laajuinen työpaikkakeskittymä. Vuosina tälle alueelle on rakennettu yli kerrosneliömetriä työpaikkarakennuksia. Vuonna 2001 Lentokentän kaupunginosan työpaikat ovat lisääntyneet ripeässä tahdissa, esimerkiksi vuosina uusia työpaikkoja syntyi yli Lähes kaikki työpaikat liittyvät suoraan lentoliikenteeseen tai sen edellyttämiin palveluihin. Tammiston edullinen liikenteellinen sijainti on houkutellut kaupunginosaan yritystoimintaa. Tuusulantien vartta reunustaa laaja työpaikka-alue. Vuonna 1995 alueella oli töitä tarjolla yli tuhannelle työntekijälle. Sen jälkeen työpaikat vähenivät, kunnes vuonna 2001 taas ylitettiin tuhannen työpaikan raja. Palvelualan suurta työpaikkamäärää alueella nostavat etenkin Tammistoon Valimotien varteen keskittyneet tavaratalot. Myös tukkukauppoja on useita. Tammistossa yritystoiminta tulee tulevaisuudessa todennäköisesti vilkastumaan, mutta suurimmat muutokset alueen kehityksessä lienevät kuitenkin asuntorakentamisessa.

11 Alueiden yleiskuvaukset 11 (28) 2.4. Virkistys ja luonnonsuojelu Ylästön eteläosissa Vantaanjoki kaartuu voimakkaasti itään ja yltyy noin kilometrin mittaiseksi Pitkäkoskeksi. Pitkäkosken suojelumaisema edustaa alueen alkuperäistä luontoa. Ruutinkoski rantoineen muodostaa Haltialan kartanon alueen kanssa historiallisesti yhtenäisen ja luonnonsuojelullisesti tärkeän maiseman. Ylästön komeimmat kalliot ja vanhimmat metsät löytyvät alueen pohjoisosista, jonne vuonna perustettiin Blåbärkärrsbergin ja Flatbergin luonnonsuojelualueet. Tammiston monisatavuotisen tammilehdon on katsottu olevan pääkaupunkiseudulla ainoa luonnonvarainen tammimetsä, ja se on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla jo vuonna 1946.

12 Alueiden yleiskuvaukset 12 (28) 3. TIKKURILA 3.1. Rakentuminen Tikkurilan osa-alue rajautuu lännessä Tuusulanväylään, pohjoisessa Tuusulaan ja etelässä Helsinkiin. Idässä rajana ovat Asolan Koivukylän, Havukosken, Hakkilan ja Kuninkaalan kaupunginosat. Osaalue muodostuu Tikkurilasta ja siihen toiminnallisesti kytkeytyvistä Ilolan, Ruskeasannan, Koivuhaan, Helsingin pitäjän kirkonkylän, Simonkylän, Viertolan, Hiekkaharjun ja Jokiniemen kaupunginosista. Tikkurilan osa-alueen vanhimmat omakotialueet on rakennettu ja 1930-luvuilla Hiekkaharjuun. Hiekkaharjuntien varteen on luvulta lähtien rakennettu kerrostaloasutusta. Tikkurilassa Talvikkitien ja pääradan väliset vanhat omakotitalot ovat pikkuhiljaa väistyneet tehokkaamman kerrostalorakentamisen edetessä ja nykyinen Tikkurila on kerrostalovaltaista. Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen alue Kukkaketo, rakennettiin Tikkurilan keskustaan 1960-luvulla. Viertolan omakotialuetta on ryhdytty rakentamaan 1950-luvulla. Tikkurilan kasvaessa kerrostalorakentaminen levisi 1970-luvulla myös Viertolan puolelle Peltolantien varteen, ja erityisen vilkasta rakentaminen oli 1980-luvulla. Jokiniemen kerros- ja rivitaloalueet on rakennettu lähinnä 1960-, ja luvuilla. Simonkylässä Simonmetsän kerrostaloalueen rakentaminen aloitettiin 1960-luvun puolivälissä. Alue on kaupungin ensimmäisiä aluerakentamiskohteita. Alue kuuluu Vantaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin, ja se on valtakunnallisestikin hieno esimerkki lähiöstä korkeatasoisena asuinympäristönä. Simonlaakson omakotialueiden rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla ja alueen rakentaminen on jatkunut näihin päiviin saakka. Myös kerrostaloalueiden rakentaminen on jatkunut Simonkylässä viimeisten vuosikymmenten ajan luvulle juontuvasta asutushistoriasta huolimatta Ruskeasantaan on enemmälti valmistunut omakoti- ja rivitaloasuntoja 1980-luvulta lähtien. Koivuhaan peltoalueen palstoittaminen omakotitonteiksi aloitettiin 1940-luvulla. Muutamassa vuosikymmenessä seudulle rakennettiin laajahko omakotialue. Historiallisesta ilmeestään huolimatta Pitäjän kirkonkylä on edelleen vireä kylä. Helsingin pitäjän kirkonkylä on suojeltua, omakotitalovaltaista aluetta. Sotien jälkeen rakennettu Ilola oli 1990-luvun loppupuolella Vantaan nopeimmin kasvavia alueita.

13 Ilola Vantaan yleiskaavan tarkistus Alueiden yleiskuvaukset 13 (28) 3.2. Asukkaat Tikkurilan osa-alueella asui vuonna 2003 noin asukasta. Väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien. TIKKURILA Väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Tikkurila Hiekkaharju Jokiniemi Viertola Koivuhaka Ruskeasanta kaupunginosa Jokiniemessä on lähes asukasta, Tikkurilassa hieman vähemmän, 4700 asukasta luvun alussa oli väestön kasvussa piikki, jolloin alueelle muutettiin sekä Vantaalta että sen rajojen ulkopuolelta. Viertolan väkiluku on ollut kasvussa kauan aikaa ja väestönkasvun huippuhetket sijoittuivat 1980-luvulle. Vuoden 2003 alussa asukasluku oli Simonkylä on asukasmäärältään yksi Vantaan suurimmista. Vuoden 2003 alussa alueella asui yli henkeä. Helsingin pitäjän kirkonkylä on pinta-alaltaan Vantaan pienin kaupunginosa ja asukasmäärälläkin mitattuna se on yksi pienimmistä Työpaikat Tikkurilan osa-alueella oli vuonna 2001 yhteensä noin työpaikkaa. Suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Tikkurilan (noin 6300 työpaikkaa), Koivuhaan (noin 3200 työpaikkaa), Viertolan (noin 1900 työpaikkaa) ja Jokiniemen (noin työpaikkaa) kaupunginosissa.

14 Ilola Vantaan yleiskaavan tarkistus Alueiden yleiskuvaukset 14 (28) 7000 TIKKURILA Työpaikkojen kehitys työpaikkaa Tikkurila Hiekkaharju Jokiniemi Viertola Koivuhaka Ruskeasanta Kaupunginosa Tikkurilan kaupunginosassa on Lentokentän jälkeen toiseksi eniten työpaikkoja. Lähes 92 prosenttia on palvelujen parissa. Keskustassa on kaupungintalo sekä valtaosa kaupungin ja valtion paikallishallinnon virastoista. Jokiniemessä valtaosatyöpaikoista on kunnan tai valtion toimipaikoissa. Valtion virastoista Jokiniemeen on muuttanut Metsähallitus, Keskusrikospoliisi, Metsäntutkimuslaitos ja Vankeinhoidonkoulutuskeskus. Koivuhaan länsiosaan Tuusulantien läheisyyteen on muodostumassa suhteellisen laaja työpaikka-alue, sillä hyvien tieliikenneyhteyksien lisäksi alueen sijainti lentokenttäalueen ja keskustan läheisyydessä on erinomainen. Se on osa Aviapolis-aluetta, jota kehitetään erityisenä työpaikka-alueena Virkistys ja luonnonsuojelu Tikkurilan osa-alueen virkistysalueen rungon muodostavat Kylmäojan ja Rekolanojan laaksot. Rekolanojan laakson viljelymaisema on myös luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi maisemaksi. Ilolassa kaupungin rajalla sijaitsee Kylmäojan korven luonnonsuojelualue - rehevä korpipainanne, jonka läpi virtaa yksi Kylmäojan latvahaaroista. Alueella on monipuolinen linnusto.

15 Alueiden yleiskuvaukset 15 (28) 4. KORSO-KOIVUKYLÄ Korso-Koivukylän osa-alue käsittää kokonaisuudessaan Itä-Vantaan pohjoisosan. Siihen kuuluvat Koivukylän, Asolan, Rekolan, Havukosken, Päiväkummun, Matarin, Korson, Mikkolan, Metsolan, Leppäkorven, Jokivarren, Nikinmäen, Vierumäen sekä Vallinojan kaupunginosat. Alueella on yhteistä rajaa Tuusulan, Keravan ja Sipoon kanssa. Etelässä alue rajautuu Tikkurilan ja Hakunilan palvelualueisiin. Alueen läpi kulkee Keravan rata, jonka juna-asemia on Koivukylässä, Rekolassa ja Korsossa. Idässä aluetta halkoo Lahdenväylä sekä Vanha Lahdentie. Tärkein itä-länsisuuntainen yhteys on Kulomäentie, jonka paikalla tulevaisuudessa saattaa kulkea Kehä IV Rakentuminen Koivukylän pohjois- ja länsiosissa on laajoja asumattomia alueita. Asutus on keskittynyt omakotialueelle, jota on rakennettu koko viime vuosisadan ajan luvulla valmistui yli puolet Koivukylän nykyisistä asunnoista. Tuotanto keskittyi tuolloin kerrostaloihin, kun aiemmin alueella oli ainoastaan pientaloja. Lähellä rataa sijaitsee kerrostalojen ryhmä, joka liittyy radan toisella puolella sijaitsevaan Havukosken kerrostaloalueeseen. Havukosken kaupunginosan pohjoispuoli on tehokkaasti rakennettua kerrostaloaluetta. Alue tunnetaan laajalti Koivukylän lähiönä luvulla Havukoskelle rakennettiin tuhansia asuntoja. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä voidaan laskea sadoissa. Asolan omakotialue on syntynyt pian sotien jälkeen, jolloin alue palstoitettiin rintamamiestonteiksi. Rakentaminen vilkastui luvulla, johon vaikutti Asolanväylän valmistuminen. Asolanväylän varrelle on noussut runsaasti uusia asuinalueita ja nykyisin kaupunginosa on kerrostalovaltaista aluetta. Alueen rakentaminen jatkuu edelleen. Mikkolan ytimenä on melko väljästi rakennettu kerrostaloalue. Alue kuului Vantaan aluerakentamiskohteisiin ja sen valmistuminen ajoittui vuosille Mikkolan talot ovat etupäässä kolmetai neljäkerroksisia lamellitaloja. Vanhan Mikkolan kaakkoispuolelle on -luvulla noussut uusi Maarukan asuinalue, jonka rakentaminen on osittain vielä kesken. Nykyisin Korson kaupunginosa on lähes täyteen rakennettu. Lähellä rataa on tiivis matalien kerrostalojen keskusalue. Korso kuuluu Vantaan aluerakentamiskohteisiin. Kulomäkeen, vanhan omakotialueen eteläpuolelle rakennettiin 1970-luvulla pieni viihtyisä kerrostaloalue luvulla uudisrakentaminen on keskittynyt lähinnä pientaloihin. Rekolassa voimakasta kasvunaikaa olivat etenkin 1920-, ja 1950-luvut, jolloin Rekola nousi Tikkurilan ohella nykyisen Itä- Vantaan suurimmaksi keskukseksi. Rekolan asunnoista puolet on valmistunut ennen 1970-lukua ja puolet sen jälkeen. Aiemmin val-

16 Alueiden yleiskuvaukset 16 (28) mistuneet asunnot ovat pientaloalueilla luvulla asuntokanta monipuolistui, kun alueelle rakennettiin myös kerrostaloja. Päiväkummun pientaloaluetta ryhdyttiin rakentamaan heti sotien jälkeen ja omakotialue laajeni etenkin 1970-luvulla. Tähän on vaikuttanut Lahden moottoritien valmistuminen vuonna 1973, mikä paransi yhteyksiä pääkaupunkiin luvun loppupuolella uusia pienkerros- ja rivitaloja alettiin nopeasti rakentaa Päiväkummun itä- ja eteläosiin. Rakentaminen on jatkunut vilkkaana vielä ja - lukujen puolella, jolloin on valmistunut puolet alueen nykyisestä asuntokannasta. Mataria on rakennettu hiljalleen 1920-luvulta lähtien ja luvuilla rakentaminen vilkastui ja etenkin jälkimmäisellä vuosikymmenellä rakennettiin tiiviitä pientaloalueita kaupungin luovuttamille tonteille. Metsolan rakennuskannan ikä vaihtelee suuresti vuosikymmeniä jatkuneen rakentamisen ansiosta. Suurin osa Metsolan asunnoista on rakennettu 1980-luvulla ja oikeastaan vasta 1990-luvun lopussa asuntotuotanto alkoi hidastua. Leppäkorven asuinalueen rakentaminen kytkeytyy pääradan rakentamiseen. Varsinainen palstoittaminen aloitettiin Leppäkorvessa 1940-luvulla. Vilkkain rakennuskausi oli heti sotien jälkeen luvulla. Tämän jälkeen rakentaminen hidastui alkaen jälleen voimakkaasti yltyä 1980-luvun alussa. Jokivarressa on ollut kauan maatalousasutusta ja myös omakotiasutus ulottui alueelle varhain. Ensimmäinen verkkainen omakotiasutusvaihe ajoittuu Korson seisakkeen avaamisen aikoihin 1900-luvun alkupuolelle. Vilkas rakentaminen alkoi 1950-luvulla, jonka jälkeen rakentaminen on jatkunut suhteellisen tasaisesti. Nikinmäen uudemman asutuksen painopiste on etelässä lähellä Vanhaa Porvoontietä ja Keravanjokea seuraavaa Lahdentietä. Aluetta on vuosikymmenten aikana rakennettu vähitellen, vilkkaimmin luvulla. Alueella on ainoastaan pientaloja. Vierumäen palstoittaminen omakotialueeksi aloitettiin 1940-luvulla. Suurin osa Vierumäen asunnoista on rakennettu 1970-luvulla tai aiemmin. Vallinojan vanhin asutus on keskittynyt itä-länsi -suuntaisen tieyhteyden, Satakielentien varteen. Nykyisin päärata kulkee laakson itälaidalla. Korkinmäeksi kutsutulle alueelle nousi lähinnä ja1970 -luvuilla parinkymmenen talon omakotialue. Kerrostaloja Vallinojan, Korson ja Keravan yhdistävän Saviontien varrelle alkoi nousta varsinaisesti vasta 1990-luvulta lähtien Asukkaat Korson ja Koivukylän osa-alueella asui vuonna 2003 runsaat asukasta. Ennusteiden mukaan koko osa-alueen väkiluku tulee kasvamaan yli asukkaan vuoteen 2010 mennessä. Pientaloaluei-

17 Alueiden yleiskuvaukset 17 (28) den väkimäärä kasvaa kerrostaloalueiden, kuten Havukosken ja Mikkolan väkiluvun vähetessä. KORSO JA KOIVUKYLÄ väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Metsola Mikkola Korso Asola Havukoski Rekola Matari Jokivarsi Vallinoja kaupunginosa Vuonna 1971 Havukoskella asui vain vajaat sata henkeä, kun yhdeksän vuotta myöhemmin vuonna 1980 asukkaita oli peräti Tästä huippulukemasta on asukasluku laskenut parilla tuhannella, mutta silti Havukoski on tänäkin päivänä yksi Vantaan väkirikkaimmista kaupunginosista. Reilun asukkaan Päiväkummun väkiluku kaksinkertaistui 1990-luvulla. Korson väkiluku on reilun kymmenen vuoden ajan pysynyt asukkaan tuntumassa. Korso on väestömäärältään Havukosken jälkeen osa-alueen toiseksi suurin kaupunginosa. Tällä hetkellä Metsola on Vantaan kymmenenneksi väkirikkain kaupunginosa, asukkaita on lähes Työpaikat Korson ja Koivukylän alueen reilusta työpaikasta 80 prosenttia sijoittuu palvelualoille. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Asolassa (noin 1600 työpaikkaa), Havukoskella (noin 1100 työpaikkaa), Korsossa (noin 1000 työpaikkaa) sekä Metsolassa (noin 1000 työpaikkaa).

18 Alueiden yleiskuvaukset 18 (28) työpaikkaa KORSO JA KOIVUKYLÄ Työpaikkojen kehitys Asola Rekola Havukoski Metsola Mikkola Korso Matari Jokivarsi Vallinoja kaupunginosa Asolassa suurin työllistäjä on Asolantien varressa sijaitseva Peijas- Rekolan sairaala sekä sairaalan yhteydessä toimiva Rekolan terveysasema, Vantaan kaupungin väestönsuojelunjohtokeskus ja Vantaan kriisikeskus. Sairaalan valmistuminen vuonna 1990 lisäsi alueen työpaikkojen määrää huomattavasti. Havukoskella työpaikoista 85 prosenttia on palvelualoilla. Korsossa työpaikkoja on melko vähän alueen työllisten määrään nähden. Työpaikkatarjonta on hyvin palveluvaltaista. Metsolassa lähes 90 prosenttia työpaikoista on palvelualalla. Junaradan läheisyyteen on rakennettu ja on rakentumassa runsaasti liiketilaa ja pohjoisemmaksi myös teollisuutta Virkistys ja luonnonsuojelu Korso-Koivukylän merkittävimpiä viheraluekokonaisuuksia ovat Keravanjokilaakso sekä Rekolanojan laakso, Vierumäessä ja Vallinojalla Tuusulan puolelle jatkuva seudullinen virkistysalue, Kylmäojan laakson pohjoisosa Asolassa sekä Metsolansuon muodostama kokonaisuus Leppäkorvessa. Kylmäojan tervaleppäkorpi on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla.

19 Alueiden yleiskuvaukset 19 (28) 5. HAKUNILA 5.1. Rakentuminen Hakunilan osa-alueeseen kuuluvat Länsisalmen, Länsimäen, Ojangon, Vaaralan, Hakunilan, Kuninkaalan, Hakkilan, Rajakylän, Itä- Hakkilan, Kuninkaanmäen ja Sotungin kaupunginosat. Palvelualue rajautuu etelässä Helsinkiin ja idässä Sipooseen. Länsirajana on Lahdenväylä. Hakunilan osa-alueen läpi kulkee Kehä III:n lisäksi Porvoonväylä ja Itäväylä. Kaakkoisnurkassa on Vantaan ainoa yhteys merelle. Länsisalmen kaupunginosasta suuri osa kuuluu Västersundomin kulttuurimaisemaan, jonka muodostavat pitkänomaiset peltomaisemat, Länsimäen kaupunginosan puolella sijaitsevan Westerkullan kartano ja Västersundomin kylä. Maaseutumainen asutusrakenne on edelleen säilynyt Länsisalmessa. Merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet tiestössä. Valtakunnallisia yhteystarpeita edistämään on rakennettu suuria väyliä ja vanhat väylät ovat jääneet paikallisteiksi. Porvoon moottoritie ja Kehä III rajaavat aluetta pohjoisessa ja lännessä. Itäväylä kulkee alueen laidalla etelämpänä, halkoen lopulta seudun keskiosaa. Länsisalmen asuntokanta on pääosin vanhaa, ennen vuotta 1960 rakennettua. Ojangon peltoalueet muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Håkansbölen kartanon ja Ojangon viljelymaiseman. Ojangon metsät ulkoilureitteineen liittyvät Hakunilan urheilupuiston. Pääosa asutuksesta on sijoittunut vanhan Sotunkiin vievän kylätien varrelle. Ojangossa asutus sijaitsee alueen laitamilla, kun taas keskiosa on täysin asumatonta. Asunnot ovat pääosin 1960-luvulla tai jo aiemmin rakennettuja. Itä-Hakkilan omakotialue on laaja. Rakentaminen aloitettiin Lahdentien valmistumisen aikoihin 1950-luvun alkupuoliskolla. Aluetta rakennettiin nopeasti parin vuosikymmenen ajan, jonka jälkeen rakentaminen hidastui luvulla rakentaminen jälleen vilkastui, jopa niin, että asuntokanta kaksinkertaistui. Kuninkaanmäen vanha asutus on ollut vähäistä. Maataloudelle oli alueella tilaa vain niukalti jyrkkien maastonmuotojen ja soiden vuoksi. Kuninkaanmäen pientaloalueen ensimmäinen rakentamisvaihe ajoittuu Lahdentien valmistumisen aikoihin 1950-luvun alkupuoliskolle. Kuninkaanmäen väljä omakotialue syntyi 1960-luvulla Vanhan Porvoontien varrelle ja eteläpuolelle. Lahden moottoritie valmistui 1970-luvulla vanhan tien viereen ja Kuninkaanmäen liikenneyhteydet paranivat. Lahdenväylän ja -tien varsille sijoittui teollisuuskortteleita ja kauemmas itään rakennettiin uusi Kolohongan asuinalue, joka poikkeaa vanhasta Kuninkaanmäestä tiiviimpänä, mutta naapurinsa lailla on kuitenkin ilmeeltään metsäinen. Erityisen vilkasta rakentaminen oli 1980-luvulla. Sotungin laaja kaupunginosa kattaa itäisen Vantaan ja sillä on yhteinen pitkä raja Sipoon kanssa. Kylä on Uudenmaan vanhimpia; aikai-

20 Alueiden yleiskuvaukset 20 (28) simmat tiedot siitä ovat jo 1300-luvulta, joten kylä on ollut Helsingin pitäjän historiassa varsin merkittävä. Sotunki on vireä kyläyhteisö, joka on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Sotungissa on säilynyt maaseutumainen ympäristö parhaimmillaan. kulttuurimaiseman, joka on valtakunnallisesti arvokas. Monet maatilat ovat edelleen toiminnassa ja maataloudesta toimeentulonsa saavien osuus onkin Vantaan suurimpia. Osalla tiloista on erityisesti panostettu maatalousperinnön säilyttämiseen. Kuninkaala kuuluu Vantaan vanhoihin maatalouskyliin. Kylä on ollut suhteellisen pieni, mutta se on kuitenkin säilyttänyt itsenäisen asemansa Tikkurilan kasvaessa joen toisella puolella. Kuninkaalan pientaloasutus on rakennettu kolmelle erilliselle pientaloalueelle. Heidehofin ja Kuusikon asuinalueet sijaitsevat lähellä Kehä III:a ja kolmas pieni asuinalue on Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän välissä. Pientaloalueet ovat pääasiassa rakentuneet ja luvuilla, jonka jälkeen rakentaminen hidastui. Vuosikymmenen pituisen tauon jälkeen rakentaminen on jälleen vilkastunut ja ja luvuilla alueella rakennettiin paljon. Kuninkaalan laidalle, lähelle rataa nousi pieni, vaaleiden ja matalien kerrostalojen alue. Myös Kuninkaalan omakotialue tiivistyi sinne lähinnä 1990-luvulla rakennettujen rivitalojen myötä. Itäinen Länsimäki on rakentamatonta metsä- ja peltoaluetta. Lännessä taasen on yksi Vantaan tiiveimmin rakennetuista lähiöistä. Länsimäen kerrostaloalue sijaitsee lähellä Westerkullan kartanoa, sen länsipuolella. Alueen ytimen muodostavat korkeahkot neljä-kuusi - kerroksiset talot. Tiivistä Länsimäen kerrostaloaluetta ympäröi pohjoisessa ja idässä pienkerrostalojen ja rivitalojen kehä. Vaaralan vanhin asutus on omakotiasutusta ja sijaitsee mäkien ympäröimällä peltoalueella luoteessa. Vanhat puurakenteiset talot on rakennettu pääasiassa ja 1960-luvuilla. Viime vuosina omakotiasutus on tiivistynyt, etenkin 1970-luvun alku ja 1980-luku olivat vilkasta rakentamisen aikaa. Lähellä Kehätietä rakentaminen on ollut tehokasta. Alueella on laatikkomaisten rivitalojen ryhmä sekä pieni kerrostaloalue. Vanhemmat kerrostalot ovat eri keksilaatujen mukaan nimensä saaneita Fazerilan työsuhdeasuntoja. Hakunilaan on aluerakentamisen tuloksena noussut 1970-luvun tasakattoisten ja laatikkomaisten kerrostalojen alue luvulla uusi entistä monimuotoisempi kerrostalorakentaminen on edennyt pohjoisemmaksi. Monimuotoisuutta on myös lisätty alueen keskuksessa. Hakunilan kerrostaloasutusta ympäröi länsisuuntaa lukuun ottamatta pientaloasutus, joista laajimman alueen muodostaa toistakymmentä vuotta rakennettu Nissaksen pientaloalue pohjoisessa. Rajakylän rakentaminen aloitettiin sotien jälkeen ja vilkkainta rakentamisen aikaa oli 1980-luku. Rajakylän rakentaminen oli aluksi väljää, tontit suuria ja väliin jäi myös rakentamattomia alueita. Viime vuosikymmenen ajan rivitalojen rakentaminen on ollut yleistä.

21 Alueiden yleiskuvaukset 21 (28) Hakkila on vanha asuinalue. Vanhimmat maatilat sijaitsivat Turku- Viipuritien ja Helsingistä Porvooseen vievän maantien risteyksessä.. Ilmeeltään vaihtelevaa aluetta on rakennettu hiljalleen. Vuosisadan alusta peräisin olevien rakennusten joukossa on aivan uusia taloja. Kuriiritien eteläpuolella on uudempi pieni Maarinkunnaan asuinalue. Kolmasosa asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Hakkilan asuntotuotanto pääsi varsinaisesti vauhtiin vasta 1970-luvulla. Viime vuosina rakentaminen on ollut vilkkaimmillaan Asukkaat Hakunilan osa-alueen kaupunginosat vaihtelevat väkiluvultaan alle 70 asukkaan Ojangosta yli asukkaan Hakunilaan. Vuodesta 1980 vuoteen Hakunilan osa-alueen väestömäärä on kasvanut lähes asukkaalla. Väestön kasvu oli nopeinta kyseisen ajanjakson alkuvuosina, jonka jälkeen se vähitellen hidastui kääntyen välillä jopa laskuun. Ennusteiden mukaan osa-alueen väkiluku tulee laskemaan vuoden 2003 runsaasta asukkaasta vuoteen 2010 mennessä vajaalla tuhannella asukkaalla. asukasta HAKUNILA Väestön kehitys ja ennuste vuoteen Ojanko Vaarala Hakunila Sotunki Hakkila Kuninkaala kaupunginosa Hakunilan osa-alueen väestöltään pienimmät kaupunginosat ovat Länsisalmi ja Ojanko, joissa väkiluku on pitkään pysytellyt alle sadassa asukkaassa. Länsimäki on asukasluvultaan toiseksi suurin kaupunginosa Hakunilan palvelualueella. Väestömäärä oli suurimmillaan vuoden 1999 alussa, jonka jälkeen väestö on vuosi vuodelta vähentynyt. Vuoden 2003 alussa asukkaita oli hieman yli Hakunila on väestömäärältään ja asukastiheydeltään Vantaan kolmanneksi suurin kaupunginosa. Asukkaita oli vuoden 2003 alussa yli Ennusteiden mukaan Hakunilan väkiluku tulee laskemaan noin 800 asukkaalla vuoteen 2010 mennessä.

22 Alueiden yleiskuvaukset 22 (28) 1980-luvulla Rajakylään muutti yli tuhat uutta asukasta. Sen jälkeen kaupunginosan väestönkehitys on tasaantunut ja jo usean vuoden ajan väkiluku on pysytellyt reilussa asukkaassa. Vaaralan väkiluku on vuosikymmenten ajan vähitellen kasvanut ja jo useamman vuoden ajan on Vaaralassa ollut asukkaita yli Työpaikat Hakunilan osa-alueella oli vuonna 2001 yli 1 työpaikkaa. Poikkeuksellista on työpaikkojen jakaantuminen lähes tasan jalostus- ja palvelutoimialojen kesken. Suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Hakkilan (noin 3200 työpaikkaa), Vaaralan (noin 2500 työpaikkaa), Kuninkaalan (noin 1900 työpaikkaa), Hakunilan (noin 1500 työpaikkaa) ja Kuninkaanmäen (noin 1300 työpaikkaa) kaupunginosissa. työpaikkaa HAKUNILA Työpaikkojen kehitys Ojanko Vaarala Hakunila Sotunki Hakkila Kuninkaala kaupunginosa Vaaralan alue tarjoaa töitä yli henkilölle. Alueella onkin enemmän työpaikkoja kuin työllistä väestöä. Vaarala on jalostusalan työpaikkojen keskittymä. Peräti 81 prosenttia alueen työpaikoista kuuluu jalostuksen piiriin, mikä on enemmän kuin missään muualla Vantaalla. Hakunilan kaupunginosan työpaikkamäärä on pysytellyt vuoden 1990 tasolla, työpaikan tuntumassa. Työtarjonta on hyvin palveluvaltaista 90 prosenttia työpaikoista löytyy palvelualoilta. Tulevaisuuden suunnitelmissa kaupan lisärakentamisen painopisteen on ajateltu siirtyvän idemmäksi, erityisesti Porttipuiston ja Hakunilan keskustan lähialueille. Hakunilaan suunnitellaan mm. kauppakeskusta, joka voimistaisi Hakunilan asemaa aluekeskuksena. Vuonna 2001 Kuninkaanmäessä oli lähes työpaikkaa, joista hieman yli puolet oli palvelualalla. Kuninkaanmäen teollisuusalue on

23 Alueiden yleiskuvaukset 23 (28) osa laajaa Hakkilan teollisuusaluetta Lahdenväylän molemmin puolin. Kuninkaanmäessä on etenkin pieniä tukkukaupan yrityksiä. Hakkila on perinteisesti ollut teollisuusaluetta. Työpaikat ovat lisääntyneet vauhdilla etenkin 1980-luvulla ja 1990-luvun lopussa. Alueen työpaikasta vain muutama sata on jalostuksessa. Aluetta on kehitetty ja kaavoitettu etenkin logistiikka-alan keskuksena ja se on ollut Vantaan merkittävimpiä elinkeinokeinopolitiikan painopistealueita. Hakkilan alueesta on kasvanut maamme suurin tukkukaupan keskittymä, jossa on runsaasti myös logistiikka-alan yrityksiä. Nykyisin Hakkilan suuri sorakuoppa-alue on kokonaisuudessaan teollisuus- ja varastokäytössä. Alueelle on johdettu pistoraide pääradalta. Alueella oli vuonna 2001 kaupunginosassa lähes työpaikkaa. Työpaikoista yli puolet työpaikoista ovat jalostuksen parissa. Merkittävimmät yritykset ovat kemianteollisuuden alalla. Vuonna 2001 Kuninkaalassa oli lähes 1900 työpaikkaa. Yli puolet näistä oli jalostuksen parissa. Vuosaaren satamahanke tuo muutoksia Hakunilan palvelualueelle, etenkin Porvoonväylän eteläpuoliselle alueelle. Sataman maantieyhteys tulee kulkemaan läpi Länsisalmen, aina Kehä III:n itäpäähän asti. Tulevan uuden maantien ja Kehä III:n rinnalle on tarkoitus myös rakentaa rautatie, joka Porvoonväylästä lähtien kulkisi maan alla Keravalle saakka. Arvokkailla luontoalueilla tie kulkee osittain tunnelissa ja rautatie korkealla sillalla, jotta liikenteen aiheuttama häiriö jäisi mahdollisimman pieneksi Virkistys ja luonnonsuojelu Merkittävimmät virkistysaluekokonaisuudet ovat Kuusijärven ympäristö sekä Ojanko Hakunilan kupeessa. Flatbergetin kalliometsä on suojeltu Luonnonsuojelulain nojalla. Natura -verkostoon kuuluvat Sipoonkorpi sekä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvesialue.

24 Alueiden yleiskuvaukset 24 (28) 6. SEUTULA 6.1. Rakentuminen Seutulan osa-alue käsittää Riipilän Luhtaanmäen, Vestran, Keimolan, Myllymäen, Piispankylän, Kivistön, Seutulan, Lapinkylän ja Kiilan pääosin maaseutumaiset kaupunginosat. Osa-alue rajautuu etelässä Kehä III:een, lännessä Espooseen ja Nurmijärveen, idässä Tuusulaan sekä Lentokentän ja Viinikkalan kaupunginosiin. Piispankylä on melko vanhaa ja 1970-luvuilla rakennettua kerrostaloaluetta. Piispankylän teollisuusalueiden eteläpuolella sijaitsee kaupunginosan suurin väestökeskittymä Vantaanpuisto. Alue koostuu 1960-luvun jälkipuoliskolla rakennetuista tornitaloista, matalista lamellitaloista sekä rivitaloista. Vanhan Nurmijärventien varrelle on rakennettu omakotitaloja. Piispankylän rakennuskannasta valtaosa on kerrostaloja. Vanha Nurmijärventien sekä vanhan Vestraan johtavan kylätien varrella sijaitsee myös Keimolan kaupunginosan pääasiallinen asutus. Asutus on vanhaa ja lähes puolet taloista on rakennettu ennen vuotta 1920 ja loputkin pääasiassa ennen vuotta Rakentaminen vilkastui hieman ja lukujen taitteen molemmin puolin, mutta hiljeni jälleen 1990-luvun puolivälissä. Asuminen on tyypillisesti pientalomaista ja väljää. Vanhan Keimolan kylän eteläpuolella on uudempi Kivistön omakotialue, joka on Luoteis-Vantaan laajin asutusalue. Kivistön rakentaminen aloitettiin 1950-luvun alkupuolella luvulla uudisrakentaminen oli vähäisempää, mutta 1980-luvun lopulla alueelle nousi runsaasti omakotitaloja. Tämän jälkeen asuntoja on valmistunut tasaisessa tahdissa. Lapinkylä on vanhaa maaseutualuetta Vantaanjoen mutkassa keskellä Luoteis-Vantaata. Riipiläntien ja peltoalueiden reunoilla on Lapinkylän vanhin asutus, muutamia suurehkoja tiloja. Rakentaminen vilkastui Riipiläntien varrella 1950-luvulla. Omakotitalojen lisäksi tienvarsille rakennettiin pieniä kesämökkejä luvulla palstoitettiin Lapinkylän eteläosaan Koivupään omakotialue. Lapinkylä on rakentunut vuosikymmenien kuluessa ja rakentaminen on jatkunut näihin päiviin saakka. Myllymäki ei poikkea asuntokannaltaan muista Kehä III:n pohjoispuolella olevista osa-alueen kaupunginosista. Asutus on keskittynyt melko pienelle alueelle. Myllymäessä sijaitsevan Petaksen omakotialueen talot ovat pääasiassa peräisin 1960-luvulta luvulta lähtien alueen asuntotuotanto on ollut maltillista, sillä asuntoja on valmistunut kymmenkunta vuosikymmentä kohden. Vestrassa asutus on sijoittunut Luhtaanmäenjoen laakson varrelle, minne on raivattu myös alueen pellot. Kaupunginosan suurin asutuskeskittymä on Vestran kylä, joka on laajentunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Kylän pohjoispuolelle on rakennettu kaksi pientaajamaa. Vestraan on valmistunut koko ajan uusia pientaloja.

25 Alueiden yleiskuvaukset 25 (28) Vanha Luhtaanmäen kylä on rakennettu kahdelle peräkkäiselle asutuskumpareelle. Luhtaanmäen vanhan kylän lisäksi kaupunginosassa on myös uudempaa asutusta luvulla rakennettiin Hämeenlinnantien varrelle Syväojan pientaloalue. Kylätien varrella sijaitsee Riipilän vanha kylä. Uudempi matalien talojen asuinalue on rakennettu 1970-luvulla. Samoihin aikoihin palstoitettiin myös pohjoiseen Reunan omakotialue. Riipiläntien ja Katriinantien risteyksessä sijaitsee Seutulan kylä. Kylän historia on pitkä, sillä jokilaakso on muotoutunut jo varhaiskeskiajalla. Seutulankylässä on vauraita vanhoja maatiloja ja alueelle on myös kaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta kartanoa: Katrineberg ja Königstedt. Uudempaa asutusta Seutulan kylä sai rinnalleen ja 1960-luvuilla. Eteläiseen jokirantaan rakennettiin Tapolan ja pohjoiseen Pirttirannan omakotialueet. Pirttiranta rakentui nopeasti lähinnä kesämökkialueeksi. Tapola on kehittynyt pikkuhiljaa, joukossa on varsin uusiakin taloja. Asuntotuotannossa 1970-luku oli hieman hiljaisempaa aikaa, mutta sen jälkeen asuntoja on valmistunut tasaiseen tahtiin luvulla rakennettiin myös lähinnä sairaalan työntekijöille kerrostaloasuntoja, joita on asuntokannasta noin viidennes. Kiilan kaupunginosa on metsäistä seutua eikä suuria asuinalueita ole syntynyt. Kesäkylä-Koivikon asuinalue lähellä Tuusulan rajaa ja melko kaukana Katriinantiestä on kaupunginosan erikoisuus. Asuinaluetta ryhdyttiin rakentamaan 1950-luvun lopussa, jolloin alueen mökeissä asuttiin lähinnä kesäisin. Myöhemmin joitakin taloja on laajennettu ja alueelle on myös rakennettu uutta. Kesäkylässä asutaan nyt ympärivuotisesti. Muu Kiilan asutus seurailee vanhaa maatalousasutusta viljelyaukean reunalla Asukkaat Seutulan osa-alueista on väkiluvultaan pienin. Vuonna 2003 alueella asui lähes 6800 asukasta. Ennusteiden mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2010 mennessä noin 8400 asukkaaseen. Marja-Vantaan kaupunginosan valmistuminen tulevaisuudessa lisää asukaslukua vieläkin enemmän. Piispankylän väkiluku vuoden 2003 alussa oli 942 henkeä. Vuoden 2010 väestöennusteen mukaan väkiluku laskee runsaaseen 800 asukkaaseen. Tulevaisuudessa ikärakenne vinoutunee, sillä vanhusten osuuden arvioidaan kasvavan. Kivistön asukasmäärä on ollut nousussa jo pitemmän aikaa ja mitä todennäköisimmin kasvu jatkuu tulevaisuudessa. Vuoden 2003 alussa alueen asukasluku oli lähes Vuonna 2003 Lapinkylän väkiluku ylitti 800 henkilön rajan. Alueelle on muuttanut etenkin perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Keväisin Lapinkylän asukasmäärä nousee ryhmäpuutarha-alueen kesävieraiden ansiosta.

26 Alueiden yleiskuvaukset 26 (28) SEUTULA Väestön kehitys ja ennuste vuoteen 2010 asukasta Keimola Vestra Kiila Seutula kaupunginosa Riipilän kaupunginosan asukasmäärä oli 707 vuoden 2003 alussa. Seutulan väkiluku on kasvanut hitaasti ja nykyisestä lähes 900 asukkaasta joka kymmenes on ruotsinkielinen. Tulevaisuudessa väestönkasvu on ennusteiden mukaan Kivistössä ja Keimolassa. Tämä johtuu Marja-Vantaan rakentamisesta Työpaikat Seutulan osa-alueen suurimmat työpaikkakeskittymät sijaitsevat Piispankylän (noin 1000 työpaikkaa), Seutulan (noin 400 työpaikkaa), Kivistön (noin 300 työpaikkaa) ja Myllymäen (noin 200 työpaikkaa) kaupunginosissa. Hämeenlinnanväylän varrella sijaitsee ja 1990-luvuilla syntynyt puolittain valmis Piispankylän teollisuusalue. Toinen kaupunginosan teollisuusalue on Åby Vanhan Nurmijärventien varrella. Åbyn teollisuusalueen merkittävin yritys oli aikanaan Hakan elementtitehdas, joka nykyisin on lopettanut toimintansa. Alueella on kuitenkin edelleen pienimuotoista betonituotantoa sekä muuhun rakentamiseen liittyvää toimintaa. Piispankylän teollisuusalue on ilmeeltään Åbyhyn verrattuna nykyaikainen. Piispankylässä on runsaasti työpaikkoja.

27 Kiila Vantaan yleiskaavan tarkistus Alueiden yleiskuvaukset 27 (28) SEUTULA Työpaikkojen kehitys työpaikkaa Keimola Vestra Seutula kaupunginosa Työpaikkoja Kivistössä on vähän asukasmäärään nähden. Vuoden 2001 lopussa työpaikkoja oli vajaa 300, joista joka kolmas oli jalostuksen parissa. Myllymäessä Kehä III:n varren alueilla oli vuonna 2001 noin 200 työpaikkaa, joista valtaosa oli palvelualoilla. Teollisuusalueella on pääasiasiassa varasto- ja varikkotoimintoja. Seutulassa Katrinebergin kartanomäellä toimii nykyisin yli 200 henkilöä työllistävä Katriinan sairaala, jota ympäröi joukko huolto- ja asuinrakennuksia. Julkisten palvelujen lisäksi alueelta löytyy työpaikkoja maataloudesta sekä pienimuotoisesta yritystoiminnasta Asutuksen ja työpaikkojen tulevaisuuden näkymiä Vantaan yleiskaavassa on Piispankylän pohjoisosaan suunniteltu uuden alueen, Marja-Vantaan keskus, joka ulottuisi osittain Myllymäen, Keimolan, Kivistön ja Lapinkylän kaupunginosien puolelle. Sen halki kulkisi Martinlaakson radan jatke, joka jatkuisi lentokentälle yhdistyen idässä päärataan. Marja-Vantaalla olisi asunnot asukkaalle ja saman verran työpaikkoja. Piispankylän pohjoisosaan tulevalle kerrostaloalueelle odotettaisiin lähes uutta asukasta. Kaupunginosaan on myös kaavailtu yli uutta työpaikkaa. Työpaikka-alue tosin keskittyisi etelämmäs nykyisen Åbyn teollisuusalueen tienoille. Marja-Vantaan kaupunginosan rakentaminen vaikuttaa myös Kivistön alueeseen. Suunnitelmien toteutuessa Piispankylän kaupunginosaan nousisi uusi lähinnä kerrostalojen muodostama keskus ja myös Kivistön kaupunkirakenne tiivistyisi. Suunniteltu Marja-Vantaa muuttaisi toteutuessaan huomattavasti Lapinkylän kaupunginosan ilmettä pientaloalueiden tiivistyessä ja laajentuessa huomattavasti. Maisemaan toisi uuden leimansa myös Martinlaakson radan jatke,

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa,

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

Asuntoja, asuntoja, asuntoja!

Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Vantaan asuntopolitiikkaa, sen taustoja ja tulevaisuutta Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tämä sivu sisältää juonipaljastuksen ASUNTOJEN KYSYNTÄ YLITTÄÄ TARJONNAN HELSINGIN

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tulevaisuuden Vantaa verkostot kaupunkisuunnittelussa Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunki on perusominaisuuksiltaan verkoston solmu. Kulkureittien risteys Kohtaamispaikka Kauppapaikka Asuinpaikka

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Kymppi-Moni hankkeen aloituskokous Tampere 30.11.2011 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 2010: 51 063 2020: 51 598 1. Mikä

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 012 Hämeenkylä

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Marja Verkko 7.4.2015 ASUNTOMESSUALUE Viehättävä Vantaan Kivistö Asuntomessut_Vantaalla_2015_

Lisätiedot

Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla

Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Joni Heikkola (Kaupunkisuunnittelu, yleiskaavasuunnittelija) Helsingin Sanomat

Lisätiedot

Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentien ruokala (WLAN) koulussa ei ole iltavalvojaa, joten ruokalan käyttö edellyttää valvojan tilaamisen

Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentien ruokala (WLAN) koulussa ei ole iltavalvojaa, joten ruokalan käyttö edellyttää valvojan tilaamisen Ruokalat Askiston koulun ruokala 136 m² (WLAN) äänestystila Dickursby skolan ruokala, 96 paikkaa (WLAN) Havukosken koulun ruokala 160 m², 150 paikkaa Helsinge skolan ruokala 120 m², 120 paikkaa (WLAN)

Lisätiedot

TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III

TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 E 18 K E H Ä I I I E 18 PORVOO KEHÄ III alueittain 2010 Sisältö Esipuhe... 1 Lukijalle... 2 osana pääkaupunkiseutua... 4 n matka maaseutuyhteisöstä... 6...lentokenttäkaupungiksi...

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

RAKENNAMME JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKIA

RAKENNAMME JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKIA Vantaan kaupunkisuunnittelusta: RAKENNAMME JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKIA Tarja Laine kaupunkisuunnittelujohtaja VANTAAN LÄHTÖKOHDAT 2015 210 000 asukasta, kasvu yli 2000 asukasta vuodessa Yli 104 000 työpaikkaa

Lisätiedot

Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013. hall 58

Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013. hall 58 Hallitus 58 16.04.2013 VANTAAN JOUKKOLIIKENNELINJASTO 2015 151/07/71/710/2013 hall 58 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p. 050 555 2932 Tausta Vantaan

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Vantaalla 2004 Mikael Kekkonen

Kunnallisvaalit Vantaalla 2004 Mikael Kekkonen VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C19 : 2004 Kunnallisvaalit Vantaalla 2004 Mikael Kekkonen Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupungin tilasto ja tutkimus Vanda stads statistik och forskning Tiedustelut

Lisätiedot

VANTAA. http://www.seurakuntavaalit.fi/missa-aanestan-/-/prepollingstation/show/vantaa. Asolan seurakuntatalo. Askiston leipomo

VANTAA. http://www.seurakuntavaalit.fi/missa-aanestan-/-/prepollingstation/show/vantaa. Asolan seurakuntatalo. Askiston leipomo Page 1 of 7 VANTAA Askiston leipomo Askistontie 1, 01680 Vantaa 28.10.2014 klo 14:00 16:00 Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, 01400 Vantaa 28.10.2014 klo 09:00 12:00 30.10.2014 klo 12:00 15:00 Asolan seurakuntatalo

Lisätiedot

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 21: 51 63 22: 51 598 1. Mikä maankäytön toteuttamisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

Vaihtoehtoja kunnalliselle päivähoidolle. Yksityisen päivähoidon monet muodot

Vaihtoehtoja kunnalliselle päivähoidolle. Yksityisen päivähoidon monet muodot Vaihtoehtoja kunnalliselle päivähoidolle Yksityisen päivähoidon monet muodot Vantaalla on tarjolla yksityistä päivähoitoa päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoitona. Yksityinen päivähoito

Lisätiedot

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina 29.10.2015 KEHTO-FOORUMI Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine Ylivertainen sijainti MAAILMAN PARAS LENTOKENTTÄKAUPUNKI Kaupunkisuunnittelun työkalut TALOUS KAUPUNKI

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus.

20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. 20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. Malmin lentoaseman tulevaisuus? Pinta-ala 127 hehtaaria (tummennettu alue) itäpuolella Tattarisuon teollisuusalue koko alueen itäinen haara

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun mahdollisuudet lähiöissä Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine 10.8.2015

Kaupunkisuunnittelun mahdollisuudet lähiöissä Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine 10.8.2015 Kaupunkisuunnittelun mahdollisuudet lähiöissä Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine 10.8.2015 MIKÄ ON LÄHIÖ? Otto I. Meurmanin lainasana : neighbourhood unit= asumakunta, asumalähiö Kerrostaloalue joka

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa

Lisätiedot

Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua

Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua Keskellä elämää Tervetuloa Vantaalle! Sisältö Otsikko... 2 Otsikko toinen... 4 Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua asumaan. Monipuolisella Vantaalla on pitkä historia, mutta myös rohkeutta uudistua.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MetsДiset yhteydet Vantaalla. Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella

MetsДiset yhteydet Vantaalla. Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella MetsДiset yhteydet Vantaalla Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella MetsДiset yhteydet Vantaalla - Tilannekatsaus vuoden 2013 ilmakuvien perusteella ISBN 978-952-443-495-9 (PDF) Sarja: Vantaan

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

UUDISRAKENNUKSET 2016-2025 31.8.2015 Sivistystoimi

UUDISRAKENNUKSET 2016-2025 31.8.2015 Sivistystoimi UUDISRAKENNUKSET 2016-2025 31.8.2015 Sivistystoimi Huom. 2015 ennustetietoja ei ole päivitetty tähän listaan suuralue Brm2 htm2 Kust arv 2015 2016-17 -18-19 -20-21 -22-23 -24 1 A. OMAT INVESTOINNIT 2016-2025

Lisätiedot

Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja 17.9.2012

Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja 17.9.2012 Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja 17.9.2012 Vantaan asuntorakentamisennuste 2012-2021 ja maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnin tilanne Ennuste: 2000 asuntoa / vuosi Maankäytön johtoryhmä 7.9.2012

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys

Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004. Korso-Savio maankäyttöselvitys Yleiskaavatoimikunta 22.4.2004 liite 5/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0012 / 22.4.2004 Korso-Savio maankäyttöselvitys Johdanto Vantaan ja Keravan kaupunginhallitukset ovat 27.1.2003 hyväksyneet

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013 VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) NIMISTÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Kokoushuone 215, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Tikkurila Läsnä Erkki Pekola pj. Minna Kuusela jäsen Timo Kallaluoto

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Linjakortit LUONNOS 21.12.2014 KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO KOILLIS-HELSINGIN YÖLINJASTO KALASATAMAN LINJASTO KORSON JA KOIVUKYLÄN SUUNNAN YÖLINJAT HSL Helsingin seudun

Lisätiedot

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö VANTAA ALUEITTAIN 215 Esipuhe Ensimmäinen n kaupunginosittaista aikasarjatietoa sisältänyt alueittain -julkaisu koottiin kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä yli kolme vuosikymmentä sitten vuoden 198

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

ALUERAHAN KÄYTTÖ ALUEITTAIN VUONNA 2014

ALUERAHAN KÄYTTÖ ALUEITTAIN VUONNA 2014 ALUERAHAN KÄYTTÖ ALUEITTAIN VUONNA 2014 AVIAPOLIS Kaamospeli ry Yhtä soittoa! -tapahtuma 8.11. 650,00 50 Kartanonkosken koulun vanhempainyhdistys ry Fillarihulinat 15.5. 500,00 120 Kartanonkosken Martat

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

2 Kivistön suuralue 62

2 Kivistön suuralue 62 2 62 alueittain 21 2 Kivistön suuralue Pinta-ala (km²) 71,5 24,4 Väestö 1.1.21 776 197 636 Asukkaita / km² 19 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 2,5 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

kumirouhepintainen pienpelikenttä. (Yhdyshenkilöt Ari Asikainen, Bo Backman)

kumirouhepintainen pienpelikenttä. (Yhdyshenkilöt Ari Asikainen, Bo Backman) Myyrmäki Vuonna 2015 viher ja liikunta alueiden rakentamisohjelmassa Myyrmäen palvelualueella ovat Hämevaara/ Pöllökallio Vuonna 2013 aloitetun puiston rakentamisen loppuunsaattaminen, sisältäen mm. täydennysistutuksia.

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

KOULUPSYKOLOGIPALVELUT

KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Kevät 2004 Vantaan KOULUPSYKOLOGIT KOULUPSYKOLOGIPALVELUT Sinne minne tainta taivutetaan, puu kallistuu! (VERGILIUS) 1 Sisällysluettelo Koulupsykologi tukee koulua... 3 Vaikeuksien selvittely tapahtuu

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli MYYNTIESITE Pellaslaakson pientalokortteli Kulttuurimaisemaa ja arvokkaita luontokohteita Pellaslaakso on vanhaa espoolaista kulttuurimaisemaa, jonka poikki kulkee historiallinen Kuninkaantie. Maiseman

Lisätiedot

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata lyhyesti Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä Asemavaraukset: Ruskeasanta,

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot