RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

Transkriptio

1 RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 Sisällys Sisällys ALUKSI... 1 HENKILÖSTÖKUVA Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain Henkilöstön ikärakenne Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Henkilötyövuodet Sairauslomapäivien määrä ja osuus Työtapaturmat ja ammattitaudit HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Rauman Tarina ohjenuorana Henkilöstön koulutus Työhyvinvoinnin edistäminen REKRYTOINTI, VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN Vaihtuvuus ja rekrytointi Keskimääräinen eläköitymisikä ja tehdyt eläkepäätökset... 33

2 1 1. ALUKSI Henkilöstöraportti kertoo tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Tiedot esitetään enimmäkseen kuuden vuoden jaksolta, jolloin voidaan nähdä kehityksen trendi. Raportti toimii käsikirjana, josta voi etsiä kulloinkin tarvittavia tietoja. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi niin koko kaupunkiorganisaation tasolla kuin kussakin toimialassa. Tilastotiedot ajetaan aina kunkin vuoden lopussa (31.12.). Vuoden 2017 raportissa on hyödynnetty FK-ohjelmiston uusia raporttipohjia, jotka ovat mahdollistaneet monipuolisemmin joidenkin tunnuslukujen esittämisen. Raportista on tehty kaksi versiota: nettiversio ja painettu versio. On huomioitava, että astui voimaan Rauman kaupungin uusi organisaatio. Uuden organisaation mukaiset mallit päivitettiin kaupungin käyttämiin järjestelmiin vasta , joten tarkastelua tehdään pääasiassa vanhan organisaation mukaisesti virastoittain. Vuonna 2017 Rauman kaupungin henkilöstömäärä kasvoi hieman. Vakinaisten työntekijöiden suhteellinen osuus laski hieman määräaikaisten sekä työllistettyjen osuuksien noustessa hienoisesti. Vuonna 2017 Rauman kaupunki oli edelleen mukana toiminnan ja organisaation kehittämistyössä valtakunnallisessa uuden sukupolven organisaatio (USO) verkostohankkeessa. Hanke on tukenut Rauman kaupungin organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän kehittämistyötä osana organisaatiouudistusta. Henkilöstö on ollut alusta alkaen mukana hankkeessa ja laajan osallistamisvaiheen jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian. Se on päivitetty versio ensimmäisestä Rauman Tarinasta. Uusi strategia astui voimaan heti ja alkoi ohjata kaikkea kaupungin toimintaa ja kehittämistä. Tunnusluvut henkilöstörakenteesta, henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä antavat taustatietoa nykytilasta ja auttavat omalta osaltaan tulevaisuuden organisaation rakentamisessa ja kehittämistoimenpiteiden kohdentamisessa. Raumalla Jarna Laine Vs. henkilöstön kehittämispäällikkö, henkilöstöohjaus

3 2 2. HENKILÖSTÖKUVA Tässä luvussa kuvataan vuoden 2017 Rauman kaupungin henkilöstömäärä, henkilöstön ikärakenne, työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset astui voimaan Rauman kaupungin uusi organisaatio. Uuden organisaation mukaiset mallit päivitettiin kaupungin käyttämiin järjestelmiin vasta , joten tarkastelua tehdään pääasiassa vanhan organisaation mukaisesti virastotasolla, hallintokuntatasolla sekä työsuhteen luonteen perusteella. Joitain tunnuslukuja esitetään myös sukupuolten mukaan Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain Kuntasektorilla oli vuonna 2017 (kunnat + kuntayhtymät) työllisiä Valtion palveluksessa oli työllistä ja yksityinen sektori työllisti henkilöä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Kuntasektori on vahvasti naisvaltainen: vuonna 2017 työntekijöistä 76,5 % oli naisia. Yksityinen sektori on puolestaan perinteisesti jonkin verran miesvoittoinen, miehiä oli 59,2 %. Valtiosektorilla taas naisia ja miehiä työskenteli vuonna 2017 kutakuinkin yhtä paljon. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Henkilöstömäärä nousussa Rauman kaupungin henkilöstömäärien muutoksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vuosien aikana tapahtuneet monet organisaatiomuutokset. Niistä on kerrottu aiempien vuosien henkilöstöraporteissa. Seuraavan sivun taulukosta nähdään, että vuoden 2017 lopussa Rauman kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan 2967 henkilöä, joista vakinaisia oli 2214, määräaikaisia 692 ja työllistettyjä 61. Naisia henkilöstöstä oli 2497 ja miehiä 470. Miesten (16 %) ja naisten (84 %) osuus pysyi vuoden 2016 tasolla. Naisten osuus Rauman kaupungilla on edelleen valtakunnalliseen keskiarvoon (76,5 %) verraten jonkin verran korkeampi. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Koko henkilöstömäärä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) nousi kaikkiaan 67 työntekijällä. Määräaikaisia työntekijöitä oli 89 enemmän kuin vuonna 2016 ja työllistettyjen määrä lisääntyi 14 hengellä. Vakinaisten henkilöiden määrä laski 36:lla vuodesta Esimiesten määrä laski edeltävän vuoden tasolta organisaatiomuutoksen vuoksi. Esimiehiin henkilöstöstä lukeutui vuonna , joista naisia oli 95 (73 %) ja miehiä 35 (27 %).

4 3 Taulukko 1. Koko henkilöstö virastoittain vuosina KESKUSVIRASTO VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT KULTTUURI-VAPAA-AIKA VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT KASVATUS-OPETUS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT SOSIAALI-TERVEYS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT TEKNINEN VIRASTO VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Puhtauspalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Rauman vesi VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Rauman jätehuoltolaitos VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT HLÖSTÖ YHT VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

5 4 Keskusviraston henkilöstömäärästä on erotettu ruokapalvelut -taseyksikön henkilöstö ja teknisen viraston henkilöstömäärästä puhtauspalvelut - taseyksikön sekä vesi- ja viemäri- ja jätehuoltoliikelaitosten henkilöstö. Pienvenesatamassa työskentelevä yksi henkilö lukeutuu tarkastelussa teknisen viraston henkilöstöön Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain Vakinaisten määrä Vuonna 2017 Rauman kaupungilla oli vakinaisessa työsuhteessa 2214 henkilöä, joista naisia oli 1856 ja miehiä 358. Vakinaisen henkilöstön osuus (74,6 %) koko henkilöstöstä pysyi lähellä edeltävän vuoden tasoa ( ,6 %), vaikka vakinaisten työntekijöiden määrä väheni 36:lla työntekijällä. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ YHT MIEHET NAISET

6 5 Taulukko 2. Vakinainen henkilöstö virastoittain sukupuolen mukaan vuosina KESKUSVIRASTO MIEHET NAISET YHT KULTTUURI-VAPAA- AIKA MIEHET NAISET YHT KASVATUS-OPETUS MIEHET NAISET YHT SOSIAALI-TERVEYS MIEHET NAISET YHT TEKNINEN VIRASTO MIEHET NAISET YHT MIEHET NAISET YHT Määräaikaisten määrä Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2017 määräaikaisissa työsuhteissa oli Suomessa henkeä, mikä on enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työllisistä vuonna ,1 % oli määräaikaisia. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli miehiä (40,9 %) ja naisia (59,1 %). Naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 18,8 % ja miespalkansaajilla 13,2 %. Määräaikaisten osuus nousi hieman naispalkansaajien ryhmässä aikaisempaan vuoteen 2016 verrattuna. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Vuonna 2017 kunta-alalla työskentelevistä palkansaajista määräaikaisia oli 21,9 %. Valtiosektorin palkansaajista määräaikaisia oli 23,5 % ja yksityisen sektorin palkansaajista 13,2 %. Kunnalla naisten osuus määräaikaisista oli 76,1 %

7 ja valtiolla 57,6 %. Yksityisellä sektorilla määräaikaiset työsuhteet jakautuivat tasan naisten ja miesten välillä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Rauman kaupungilla määräaikaisten osuus 23,3 % nousi vuodesta 2016 (20,8 %) ja se noudattelee valtakunnallista kuntasektorilla työskentelevien määräaikaisten työntekijöiden osuutta. Työllistettyjen osuus nousi vuoden takaisesta 1,6 %:sta 2,0 %:iin. Määräaikaisia työntekijöitä oli 89 henkilöä ja työllistettyjä 14 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. 800 MÄÄRÄAIKAISET JA TYÖLLISTETYT, LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ TYÖLLISTETYT 300 MÄÄRÄAIKAISET Rauman kaupunki työllisti vuonna henkilöä. Tarkasteluajanjaksolla työllistettyjen osuus oli vuonna 2013 korkeimmillaan. Vuonna 2014 työllistettyjen määrä kääntyi laskuun, mutta vuonna 2016 määrä kääntyi taas nousuun, nousten edelleen vuonna Vuonna 2017 Rauman kaupungilla määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 692 henkilöä. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 596 (86,1 %) ja miehiä 96. Määräaikaisiin työntekijöihin on laskettu mukaan oppisopimuskoulutettavat, joita työskenteli Rauman kaupungilla vuonna 2017 neljä. Määräaikaisten osuus kunkin hallintokunnan työvoimasta Määräaikaisten osuudessa ei tapahtunut vuonna 2017 hallintokuntatasolla merkittävää muutosta. Määräaikaisten työntekijöiden osuus nousi 2,5 % edeltävästä vuodesta. Työllistettyjen osuus puolestaan nousi 0,5 % edellisvuodesta.

8 7 30,0 MÄÄRÄAIKAISTEN JA TYÖLLISTETTYJEN % -OSUUDET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET 25,0 23,9 23,3 21,1 20,7 21,0 20,8 20,0 15,0 10,0 5,0 1,8 3,0 1,9 1,5 1,6 2,1 0, Vuonna 2017 määräaikaisten osuus nousi hieman kaikissa muissa virastoissa paitsi teknisessä ja jätehuoltopalveluissa. Tässä tarkastelussa ei työllistettyjä ole laskettu mukaan määräaikaisiin. Taulukko 3. Määräaikaisten osuudet hallintokunnittain vuosina KULTTUURI-VAPAA-AIKA 44,2 42,5 52,3 50,9 47,2 48,0 KASVATUS-OPETUS 27 23,1 20,9 21, ,1 SOSIAALI-TERVEYS 23,2 20,8 19,8 21,0 19,8 24,1 KESKUSVIRASTO 17,6 14,3 10,9 3,4 14,8 15,9 ruokapalvelut 18,1 12,4 17,7 20,3 TEKNINEN 13,6 9,8 6,2 4,4 4,4 4,1 puhtauspalvelut 14,3 18,6 17,4 18,6 Rauman vesi 3,7 3,6 0 10,0 jätehuoltopalvelut 14,3 14, ,0 YHTEENSÄ 23,9 21,1 20,7 21,0 20,8 23,3 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen muita korkeampi määräaikaisten työntekijöiden osuus johtuu aikaisempien vuosien tavoin siitä, että hallintokuntaan lukeutuvat musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Määräaikaisuuden syyt 2017 Työmarkkinakeskusteluissa määräaikaisuus on ollut esillä erityisesti sen kielteisten, jopa laittomien piirteiden takia. Pääosaan määräaikaisuuksista on pe-

9 8 rusteltuja ja laillisia syitä, kuten projektit, sivutoimiset tuntiopettajuudet, äitiys- ja hoitovapaat, vuorotteluvapaat, opintovapaat, sijaisuudet ja harjoittelut. Suurin osa kuntien määräaikaista on sijaisia (Kuntatyönantajat). Laittomia ja työntekijän kannalta ongelmallisia ovat määräaikaisten työsuhteiden jatkuvat ketjutukset, vaikka pysyvä työvoimantarve on olemassa. Rauman kaupungin henkilöstöpoliittinen lähtökohta on, ettei laittomia määräaikaisuuksia ole. Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2017 määräaikaisuuden syyt naisilla ja miehillä. Taulukko 4. Määräaikaisuuden syyt 2017 sukupuolen mukaan. MÄÄRÄAIKAISUUDEN SYYT NAISET NAISET % MIEHET MIEHET % YHT. YHT. % Sijaisuus ,1 % 40 35,7 % ,1 % Projektitehtävä 8 1,2 % 1 0,9 % 9 1,2 % Avoimen viran/työsuhteen hoito 28 4,4 % 4 3,6 % 32 4,2 % Erillinen määräaikainen työtehtävä 61 9,7 % 11 9,8 % 72 9,7 % Oppisopimuskoulutus 1 0,2 % 3 2,7 % 4 0,5 % Työn luonne ,0 % 34 30,4 % ,2 % Työllistetty 45 6,9 % 16 14,3 % 61 8,1 % Muu syy 4 0,6 % 3 2,7 % 7 0,9 % YHTEENSÄ % % % Noin puolet vuoden 2017 määräaikaisuuksista oli sijaisuuksia. Sijaisuuksien osuus määräaikaisuuksista lisääntyi edeltävästä vuodesta 3,3 %. Toiseksi suurimmat syyryhmät olivat työn luonteen sekä erillisten määräaikaisten tehtävien vuoksi määräaikaisiksi luettavat työt. Työn luonteen vuoksi määräaikaisiksi luettavien tehtävien ryhmään kuuluvat mm. koulunkäyntiohjaajat, iltapäiväkerhoohjaajat sekä henkilökohtaiset avustajat. Vuonna 2017 työllistettyjen osuus kaikista määräaikaisista oli 8,1 % kun vastaava prosenttiosuus vuotta aiemmin oli 7,2 %. Määräaikaisuuden syiden tilastoinnissa on edelleen epätäsmällisyyttä, sillä tuntiopettajat on voitu sijoittaa ryhmiin syykoodilla sijaisuus, erillinen määräaikainen työtehtävä tai työn luonne. Seuraavassa taulukossa vertaillaan määräaikaisten työsuhteiden määrää ja niiden syitä vuosina 2016 ja Taulukko 5. Määräaikaisuuden syyt vuonna 2016 ja 2017 MÄÄRÄAIKAISUUDEN SYYT MUUTOS edellisen vuoteen verrattuna Sijaisuus Projektitehtävä Avoimen viran/työsuhteen hoito Erillinen määräaikainen työtehtävä Oppisopimuskoulutus Työn luonne Työllistetty Muu syy YHTEENSÄ

10 Henkilöstön ikärakenne Työelämässä on jo pitkään kannettu huolta työvoiman riittävyydestä ja tarvittavan osaamisen siirtymisestä, kun suuret ikäluokat poistuvat joukoittain työstä eläkkeelle, ja nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Politiikkatavoitteena onkin, että työssä jatketaan aiempaa pidempään ja että eläkkeelle siirtymisaika joustaa. Tässä luvussa tarkastellaan Rauman kaupungin henkilöstön (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) jakautumista ikäluokkiin vuonna Luvussa esitetään lisäksi erikseen vakinaisen henkilöstön keski-iän kehitys ajanjaksolla Koko henkilöstön keski-ikä 46,1 vuotta, vakinaisten 48,6 vuotta Seuraavassa taulukoissa esitetään ensin koko henkilöstön jakautuminen ikäluokkiin ja sen jälkeen tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakennetta. Jakaumia tarkastellaan lukumäärinä ja keskiarvoina. Eniten henkilöstössä oli edelleen vuotiaita (529 henkilöä) ja sitten vuotiaita (454 henkilöä). Pienin ikäluokka oli vuotiaat (235 henkilöä). Eri hallintokunnissa henkilöstön ikärakenne vaihtelee paljonkin, joten myös ikään liittyvät henkilöstöstrategiset tarpeet eroavat virastoittain. Taulukko 6. Koko henkilöstö ikäryhmittäin ja virastoittain vuonna alle yht. ka KESKUSVIRASTO ,3 Ruokapalvelu ,4 Puhtauspalvelut ,7 KASVATUS- JA OPETUS ,4 Kulttuuri- ja vapaa-aika ,3 SOSIAALI- JA TERVEYS ,0 TEKNINEN VIRASTO ,9 Rauman Vesi ,5 Jätehuoltos ,3 YHTEENSÄ ,1 Kuntasektorilla kokonaisuutena henkilöstön keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Kuntatyönantajien viimeisimmän, vuodelta 2016 peräisin olevan tiedon mukaan, kunnilla vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 määräaikaisen henkilöstön keski-iän ollessa reilusti alempi 38,0. (Kuntatyönantajat). Vuonna 2017 Rauman kaupungin vakinaisten työntekijöiden keski-ikä oli 48,6 vuotta. Pelkästään vakinaisen henkilöstön keski-ikää tarkasteltaessa, voidaan todeta sen pysyneen aiempien vuosien tasolla. Vuosina keski-ikä on ollut laskussa, mutta vuonna 2016 se kääntyi nousuun ja nousi taas hieman vuonna 2017, ollen vuoden 2014 tasolla.

11 10 VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ ,2 49,0 48,8 49,0 48,9 48,6 48,6 48,6 48,4 48,2 48,3 48,4 48,0 47,8 KAIKKI YHTEENSÄ Vakinaisen henkilöstön osalta korkein keski-ikä oli edeltävän vuoden tavoin puhtauspalveluissa ja matalin jätehuoltolaitoksella. Taulukko 7. Vakinainen henkilöstä ikäryhmittäin ja virastoittain alle yht. ka KESKUSVIRASTO ,7 Ruokapalvelu ,7 Puhtauspalvelut ,9 KASVATUS- JA OPETUS ,1 Kulttuuri- ja vapaa-aika ,6 SOSIAALI JA TERVEYS ,0 TEKNINEN VIRASTO ,3 Rauman Vesi ,9 Jätehuoltolaitos ,7 YHTEENSÄ ,6

12 Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Koko henkilöstön yleisimmät työaikajärjestelmät ovat 38,75 viikkotyötunnin päivätyö, vuorotyöluonteinen jaksotyö (116,25 tuntia kolmessa viikossa) sekä 38,75 viikkotyötunnin yleistyöaika. Naisten ja miesten työaikaprofiilit eroavat toisistaan. Jaksotyö on naisilla yleistä, miehillä hyvin harvinaista. Taulukko 8. Koko henkilöstö työaikajärjestelmittäin 2017 Mies Nainen Yhteensä 37,5 h/vko (Eräiden asiantuntioiden työaika) ,75 tunnin työaika, talonmiehet Ei säädöstä (mm. perhe- ja omaishoitajat) Jaksotyö, vuorotyönluonteinen 116,25 h/3 vko Jaksotyö, päivätyönluont., muodoll. 116,25 h/3 vko Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv, 38,75 h/vko Opetustyö Perhepäivähoitajat 80,00 tuntia/2 viikkoa Päivätyössä keskim. 38,75 h/vko Sairaalalääkärit, hammaslääkärit 38,25 h/vko Terveyskeskuslääkärit ja -hammaslääkärit, 38,25 h Toimistotyöaika 36,75 h/vko Yleistyöaika 38,75 h/vko Kaikki yhteensä Henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain Kaksi kolmasosaa henkilöstöstä kuuluu KVTESin alaisuuteen. OVTES on toiseksi yleisin. Naisten ja miesten profiilit eroavat tässäkin. Naisista 83,6 % työskentelee KVTESin piirissä, miehistä vain 26,4 %. Miehillä yleisin on TS, joka taas naisilla on harvinainen.

13 12 Sopimusten lyhenteet tarkoittavat seuraavaa: OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus KVTS Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Taulukko 9. Koko henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain Henkilömäärä Mies Nainen Yhteensä Kunnall. opetushenk. virka- ja työehtosop. (OVTES) Kunnall. yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Lääkärisopimus (LS) Sopimukseton (omaishoit., tukihlöt, palkk. saajat) Teknisten sopimus (TS) Tuntipalkkaisten sopimus (TTES) Kaikki yhteensä %-osuudet Mies Nainen Yhteensä Kunnall. opetushenk. virka- ja työehtosop. (OVTES) 26,0 11,8 14,1 Kunnall. yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 26,4 83,6 74,6 Lääkärisopimus (LS) 7,4 2,2 3,0 Sopimukseton (omaishoit., tukihlöt, palkk. saajat) 0,4 0 0,1 Teknisten sopimus (TS) 31,5 2,2 6,9 Tuntipalkkaisten sopimus (TTES) 8,3 0,2 1,4

14 13 3. TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tässä luvussa tarkastellaan henkilövoimavaroja, joiden arviointia varten tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja vertailua ainakin aikaisempiin toiminnan tuloksiin ja mahdollisesti myös muihin organisaatioihin. Luvussa tarkastellaan ensin henkilötyövuosia, jotka kuvaavat tiettynä päivänä (31.12.) otettua pelkkää henkilöstömäärää paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Tämän jälkeen kuvataan palkkakustannukset sekä sairauslomista ja työtapaturmista johtuneet poissaolot Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden palkallista työskentelyä. Yksi kokopäiväinen työntekijä vastaa siis yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Henkilötyövuosien laskennassa huomioidaan niin ikään kesken vuotta alkaneet tai päättyneet työsuhteet. FK-palkkaohjelman mukaan vuosina henkilötyövuodet (koko henkilöstö = vakinaiset + määräaikaiset) jakautuivat alla olevan yhteenvetotaulukon mukaisesti. Vuoden 2017 osalta luvut on esitetty taulukossa 11 vuoden 2017 alkuvuoden organisaation mukaisesti virastoittain. Taulukko 10. Koko henkilöstön henkilötyövuodet vuosina HLÖSTÖ YHT VUOSITYÖNTEKIJÄT 3068, , , , , ,49 VUOSILOMAT 299,58 311,93 319,75 304,97 269,82 268,81 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 178,06 164,40 167,83 158,15 134,92 146,97 PALKATTOMAT POISSAOLOT 236,45 228,93 244,25 249,81 251,19 233,39 LISÄ- JA YLITYÖT 30,86 24,09 23,18 17,12 16,34 44,39 Erityisesti lisä- ja ylitöiden määrissä on aikaisempina vuosina ollut nähtävissä tavoitteiden suuntaisesti selvää vähenemistä. Vuoden 2017 lisä- ja ylityöt on poimittu uudella HTV-raportilla, jossa tieto haetaan työaikajärjestelmän perusteella pääteltävästä viikkotyöajasta, jos henkilöllä ei ole viikkotyöaikaa. Vanhassa raportissa tunteja ei laskettu, jos viikkotyöaikaa ei ole. Tämän vuoksi lisä- ja ylitöiden osalta luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Uusi laskentatapa näkyy koko henkilöstön lisä- ja ylityömäärässä ja erityisesti taulukossa 11 kasvatus- ja opetusviraston lisä- ja ylityömäärissä vuonna Vapaana otetut lisä- ja ylityöt eivät sisälly laskelmaan.

15 14 Taulukko 11. Koko henkilöstön henkilötyövuodet virastoittain KESKUSVIRASTO VUOSITYÖNTEKIJÄT 183,12 253,4 234,52 224,84 223,19 VUOSILOMAT 25,02 31,25 29,62 26,52 26,3 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 9,95 14,83 13,52 11,05 11,56 PALKATTOMAT POISSAOLOT 10,69 19,27 17,36 19,88 16,43 LISÄ- JA YLITYÖT 0,71 1,09 0,91 0,54 0,68 KULTTUURI-VAPAA-AIKA VUOSITYÖNTEKIJÄT 151,39 155,52 144,12 169,24 188,21 VUOSILOMAT 12,39 14,47 14,16 11,1 12,46 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 6,81 7,05 6,15 4,53 5,08 PALKATTOMAT POISSAOLOT 10,14 13,03 13,58 13,74 11,64 LISÄ- JA YLITYÖT 0,30 0,28 0,22 0,21 0,37 KASVATUS-OPETUS VUOSITYÖNTEKIJÄT 921,47 910,58 874,57 857,81 851,03 VUOSILOMAT 66,89 69,88 65,84 57,04 54,95 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 51,40 51,47 46,44 34,73 35,76 PALKATTOMAT POISSAOLOT 76,14 72,63 72,62 74,25 62,08 LISÄ- JA YLITYÖT 6,83 5,99 4,97 6,7 33,45 SOSIAALI-TERVEYS VUOSITYÖNTEKIJÄT 1264, , , , ,07 VUOSILOMAT 146,95 146,16 142,69 127,06 130,54 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 69,49 65,19 66,85 62,95 73,43 PALKATTOMAT POISSAOLOT 111,79 123,29 127,07 124,19 126,22 LISÄ- JA YLITYÖT 7,07 7,07 5,65 4,72 5,57 TEKNINEN VIRASTO VUOSITYÖNTEKIJÄT 461,44 451,77 432,13 418,28 389,99 VUOSILOMAT 57,97 54,81 52,66 48,1 44,56 MUUT PALKALLISET POISSA- OLOT 25,74 27,78 25,19 21,66 21,14 PALKATTOMAT POISSAOLOT 18,23 14,68 19,18 19,13 17,02 LISÄ- JA YLITYÖT 5,87 5,39 5,37 4,17 4,32 Keskusviraston htv:sta ruokapalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 130,63; vuosilomat 14,98, muut palkalliset poissaolot 9,2, palkattomat poissaolot 13,38 ja lisä- ja ylityöt 0,49 htv:tta. Vastaavasti teknisen viraston osalta puhtauspalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 124,62, vuosilomien 13,79, muut palkalliset poissaolot 7,34, palkattomat poissaolot 5,66 ja lisä- ja ylityöt 0,27 htv:ta.

16 15 Palkkakustannukset Vuonna 2017 Rauman kaupungin kirjanpidon mukaan henkilöstön palkkamenot henkilösivukustannuksineen olivat kaikkiaan 121,3 miljoonaa euroa, mikä on 3,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Summasta palkkoja oli 94,3 miljoonaa euroa, joka on noin 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Kaikkiaan 27,1 miljoonan henkilösivukuluista eläkekuluja oli 22,6 miljoonaa ja muita henkilösivukuluja 4,5 miljoonaa euroa. Henkilösivukulut laskivat noin 3,6 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen Vuonna 2016 henkilöstöraportissa raportoidut luvut ovat muuttuneet raportin julkaisun jälkeen tehdyn korjauksen myötä. Tässä raportissa vertailu tehdään vuoden 2016 korjattuihin lukuihin. Yli- ja lisätyöstä maksettiin vuonna henkilölle yhteensä Vuonna 2016 yli- ja lisätyöstä maksettiin 1266 henkilölle HENKILÖSTÖKULUT (euroa) YHTEENSÄ (palkat+henkilösivukustannukset)

17 HENKILÖSIVUKULUT (euroa) YHTEENSÄ ELÄKEKULUT (euroa) Sairauslomapäivien määrä ja osuus Sairauspoissaoloja käsitellään tässä luvussa sekä sairauspäivinä että henkilöittäin. Sairauspoissaolojen määriä kuvataan tarkasteluajanjaksolla Tarkastelua tehdään suhteessa virastoihin, koko henkilöstöön ja pelkästään vakinaisiin työntekijöihin. Keskiarvotarkastelussa on syytä muistaa, että saira-

18 17 uspäivät on jaettu henkilöstön määrällä, vaikka todellisuudessa miltei neljäsosalla koko henkilöstöstä ei ole vuoden ajalta yhtään sairauspoissaoloa. Sen vuoksi henkilöittäinen tarkastelu keskiarvojen rinnalla antaa olennaista lisätietoa sairauspoissaoloista. Luvun lopussa katsotaan vielä erikseen sairauspoissaoloja lyhyiden, alle 10 päivän sekä työkykyongelmiin liittyvien tärkeiden päivämäärien mukaan. Sairauspoissaolopäivät kasvoivat Vuonna 2017 kaupungin työntekijöille kertyi sairauspäiviä 44999, mikä on 2509 päivää enemmän kuin vuonna Vakinaisen henkilöstön sairaspäivät pysyivät lähellä vuoden 2016 tasoa lisääntyen 188 päivällä, Määräaikaisten sairaspäivät per työntekijä lisääntyivät 2031 päivällä ja työllistettyjen 289 päivällä. Jakaessa sairauspäivät kaikkien henkilöstöryhmään kuuluvien kesken, vakinaisten työntekijöiden keskimääräiset sairauspäivät lisääntyivät vuodentakaisesta 0,4 päivällä, työllistettyjen 1,4 päivällä ja määräaikaisten 1,4 päivällä. Rauman kaupungilla on tehty pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauslomapäivien vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstöpalveluissa on laadittu ohjeistuksia ja luotu uusia toimintakäytäntöjä. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisinä toimenpiteinä voidaan pitää vuonna 2008 aloitettua työhyvinvoinnin systemaattista mittaamista ja tulosten pohjalta käynnistettyjä kehittämishankkeita hallintokunnissa; 2010 käyttöön otettuja erikoislääkärikonsultaatioita ja 2011 PysyFölis mallia ja mallin edellyttämien sairauslomaraporttien tuottamista esimiehille. Tällöin määriteltiin myös sairauslomakriteerit, jotka käynnistävät PysyFölis mallin käyttöönoton laadittiin sairauslomakäytännöistä ohjeistus, jonka lisäksi esimiehiä on valmennettu ja koulutettu poissaolokäytännöistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista tukitoimenpiteistä. Vuonna 2014 mallinnettiin tehostetun tuen Piänel helpil malli, jolla tuetaan osatyökykyisten työssä jaksamista. Vuonna 2015 otettiin käyttöön psykososiaalisen kuormituksen hallintamalli. Mallien käytön vakiinnuttaminen on edennyt hyvin. Seuraavassa taulukossa sairauspoissaolot on esitetty päivinä, hallintokunnittain ja eritelty lisäksi työsuhteen luonteen mukaan. Taulukossa on lisäksi eritelty keskimääräiset sairauspoissaolopäivät per työntekijä virastoittain ja työsuhteen luonteen mukaan.

19 18 Taulukko 12. Koko henkilöstön sairauslomapäivät vuonna VAKITUISET MÄÄRÄAIK. TYÖLLIST. YHTEENSÄ KA KASVATUS-OPETUS ,1 KESKUSVIRASTO ,7 Ruokapalvelut ,3 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,4 SOSIAALI-TERVEYS ,8 TEKNINEN VIRASTO ,9 Puhtauspalvelut ,6 Jätehuoltolaitos ,7 Rauman vesi ,6 YHTEENSÄ ,2 PER TYÖNTEKIJÄ 15,8 13,5 12,5 Hallintokuntien kesken hajonta on suurta, ja tilanne vaihtelee vuosittainkin. Sairauslomapäiviä tarkasteltaessa vuonna 2017 eniten sairauspoissaoloja työntekijää kohden kertyi jätehuoltolaitoksessa, mutta yksikön pieni koko on huomioitava lukua tarkasteltaessa, samoin kuin Rauman veden kohonneessa keskiarvossa. Puhtauspalvelussa ja ruokapalvelussa sairauspäivien määrä lisääntyi edeltävästä vuodesta. Keskusvirastossa ja teknisessä virastossa sairaspäivien määrä vähentyi. Ylivoimaisesti vähiten sairauspoissaoloja oli neljän edeltävän vuoden tavoin kulttuuri- ja vapaa-aikavirastossa. Sairaslomapäiviä per työntekijä Kaikki 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Vakituiset 16,7 17,3 15,6 16,2 16,3 15,4 14,5 15,1 15,4 14,7 15,2 15, Sairauspäivät ikäluokittain Tarkasteltaessa sairauslomapäivien osuutta ikäluokissa nähdään, että sairauspäivien osuus työpäivistä pääsääntöisesti nousee iän myötä. Tämä tarkoittaa yleensä myös, että sairauslomat ovat pidempiä. Poikkeuksena kuitenkin edeltävien vuosien tavoin, sairauspoissaolopäiviä per työntekijä kertyi enemmän kaikkein nuorimmassa ikäluokassa verraten seuraavaksi nuorimpiin ikäluokkiin. Myös vuotiailla oli vähemmän sairaspäiviä kuin vuotiailla

20 19 -vuotiailla sairauspäiviä oli ikäryhmistä vähiten. Vuonna 2017 kaikissa ikäryhmässä sairauslomapäivät henkilöä kohden olivat lisääntyneet vuodesta 2016, mutta alle 30 -vuotiaiden, vuotiaiden ja vuotiaiden sairaspäivät vähentyivät % -osuuksina tarkasteltuna. Työpäiviä on vuodessa laskennallisesti 236,5 per henkilö. Ikäluokan työpäivät vuodessa saadaan kaavalla 236,5 * ikäluokan henkilömäärä (*=kertaa). Sairauspäivien osuus työpäivistä lasketaan kaavalla 100 * ikäluokan sairauspäivät / ikäluokan työpäivät. Taulukko 13. Sairauspäivien % -osuus työpäivistä ja sairauspäivät ikäryhmittäin %-OSUUS KOKO PÄIVIÄ/ IKÄRYHMÄ HENKILÖSTÖ HLÖ alle 30 4,0 13, ,3 18, ,4 18, ,5 14, ,1 16, ,7 22, ,8 24,4 60-9,6 29,1 Yhteensä 6,4 19,9 Sairauspoissaolot henkilöittäin Seuraavaksi tarkastellaan sairauspoissaoloja henkilöittäin, jolloin saadaan kuva sairauden vuoksi poissaolleiden määristä suhteessa henkilöstöön. Sama henkilö tilastoidaan tässä vain kerran, vaikka hän olisi sairauslomalla useampaankin otteeseen vuoden aikana. Tarkasteltaessa sairauspoissaoloja henkilöittäin, tulee muistaa henkilöstömäärän kehitys. Vuonna 2017 sairauden takia poissa työstä oli koko henkilökunnasta 2262 henkilöä, joka on 76,2 % kaikista organisaation työntekijöistä. Osuus nousi 0,1 % vuodesta 2016 (76,1 %). Vakinaisista työntekijöistä sairauden vuoksi poissa töistä oli kaikkiaan 1545 henkilöä, mikä on 69,8 % vakinaisesta henkilöstöstä. Sairauspäiviä kertyi koko henkilöstölle 19,9 päivää sairaana ollutta kohden ja 22,6 päivää ( ,3) sairaana ollutta vakinaista henkilöä kohden. Näin ollen koko henkilöstössä sekä sairaana olleiden osuus että sairaspäivien määrä nousi hieman vuoden takaisesta. Lisäksi tilapäisellä hoitovapaalla alle 10 vuotiaan lapsen kanssa oli vuonna henkilöä yhteensä 1437 päivää. Vuoteen 2016 verrattuna määrä on laskenut hieman, jolloin 404 henkilöä oli yhteensä 1499 päivää hoitovapaalla. Näin ollen tilapäisiä hoitovapaapäiviä kertyi 3,71 päivää tilapäistä hoitovapaata käyttänyttä kohden (2016, 3,41 päivää).

21 20 Sairauspoissaolojen ryhmitelty päivinä ja henkilöittäin Rauman kaupungilla on käytössä työkyvyn tukemiseksi varhaisen ja tehostetun tuen, työkyvyn hallinnan ja seurannan mallit. Mallien käyttöönottoa ohjaa sairauspoissaolojen määrä. Varhainen tuki käynnistyy, kun työntekijällä on 4-5 jaksoa lyhyitä 1-3 päivän sairauspoissaoloja. Seuraavaksi tarkastellaan sairauspoissaoloja työkyvyn tukemisen ja aktiivisen tuen toimintamallin mukaisten nk. hälytysrajojen eli sairauspoissaolopäivän mukaisesti. Taulukko 14. Sairauspoissaolopäivät ryhmiteltynä hälytysrajojen mukaisesti. hlöt päivät ka per/hlö 1-10 pv , pv , pv , pv , pv ,2 yli 181 pv ,6 Yhteensä ,9 Koko henkilöstöllä lyhyitä 1-10 päivän sairauslomapäiviä oli yhteensä Koko kaupunkiorganisaation tasolla alle 10 sairauslomapäivät muodostivat 12,6 % kaikista henkilöstön sairauspäivistä. Henkilötasolla tarkasteltuna alle 10 päivän sairauslomilla olleita henkilöitä oli 61 % kaikista sairauslomalla olleista ja heille kertyi keskimäärin 4,1 sairauspoissaolopäivää Työtapaturmat ja ammattitaudit Tässä luvussa esitetään koko henkilöstöä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) koskevia tietoja työtapaturmista ja ammattitaudeista vakuutusyhtiöltä sekä FK-palkkaohjelmasta otettujen lukujen perusteella. Vakuutusyhtiön tietojen mukaan vuonna 2017 Rauman kaupungin koko henkilöstölle työtapaturmia sattui kaikkiaan 222, joista 65 sattui työmatkalla. Vuonna 2016 vastaava tapaturmien määrä oli 149. Vakuutusyhtiö on tilastoinut vuonna 2017 kuusi ilmoitettua ammattitautia, joista kolme todettiin ammattitaudeiksi. FK-palkkaohjelman mukaan koko henkilöstöstä työtapaturman vuoksi poissa töistä oli 176 henkilöä. Sairauspäiviä työtapaturmien johdosta kertyi koko henkilöstölle 1962, joista vakinaiselle henkilöstölle Sairauspoissaolot tapaturmien vuoksi nousivat vuoden takaisesta 515 päivällä. Ammattitaudin takia poissa töistä oli lisäksi 3 henkilöä, joille sairauslomapäiviä kertyi yhteensä 33. Vakuutusyhtiöltä saatu tilasto poikkeaa kaupungin palkkaohjelman luvuista, koska osa tapaturmista kirjautuu pelkästään työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön tilastoihin. Kaikista tapahtumista ei tule ollenkaan työstä poissaoloa, vaan

22 21 henkilö käy lievissä tapauksissa lääkärillä varmuuden vuoksi ja tulevaisuuden varalta (jos jatkossa ilmenee jotain tapaturman seurauksena). Taulukko 15. Ilmoitetut tapaturmat ja ammattitaudit vakuutusyhtiön tilastojen mukaan (koko henkilöstö) Lukumäärä Ammattitauti Työtapaturma työssä/työpaikalla Työtapaturma työmatkalla Työtapaturma työpaikan ulkopuolella Yhteensä Henkilöstön poissaolot työtapaturmien vuoksi FK-palkkaohjelman mukaan Tapaturmien aiheuttamat poissaolot on raportoitu aiemmin vain vakinaisen henkilöstön osalta. Vertailuaineistoa koko henkilöstön osalta löytyy vuodesta 2013 alkaen TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSAOLLEIDEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ Koko henkilöstö Määräaikaiset Vakinaiset Vuonna 2017 työtapaturman takia poissa oli 6,0 % prosenttia kaikista työntekijöistä, joten osuus nousi edeltävästä vuodesta (2016 3,8 %). Vakinaisesta henkilöstöstä tapaturman vuoksi oli poissa 5,7 % (2016 3,3 %). Tapaturmat aiheuttivat keskimäärin 0,7 poissaolopäivää työntekijää kohden vuonna 2017 (2016 0,5).

23 22 Lukumääräisesti eniten työntekijöitä oli työtapaturman takia pois töistä sosiaalija terveysvirastosta (59) ja kasvatus- ja opetusvirastosta (36). Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä on vielä hyvä verrata poissaolleiden henkilöiden määrään, joka kertoo tapaturman aiheuttamien poissaolojen pituuksista. Sairauspäiviä kertyi tapaturman vuoksi poissaollutta kohden 11,1 päivää, mikä on 2,1 päivää vähemmän kuin vuotta aiemmin. ( ,2)

24 23 4. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVIN- VOINTI 4.1. Rauman Tarina ohjenuorana Vuoden 2014 alusta lähtien Rauman kaupungin henkilöstöpolitiikan ohjenuorana on ollut Rauman Tarina, sillä vuoden 2013 loppuun asti voimassa olleen erillisen henkilöstöstrategian tilalle ei laadittu uutta. Rauman Tarinan päivittäminen aloitettiin elokuun alussa Päivitystyön aloitti kaupungin johtoryhmä miettimällä strategiaprosessia ja siihen osallistuvien roolia. Ryhmätöissä tunnistettiin parhaita ja pahimpia tulevaisuuskuvia ja erilaisia vaihtoehtoja niiden välillä ja mietittiin parhaita käytettävissä olevia toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita, joilla menestytään. Kaupunginhallitus piti päiväseminaarin, jossa se mietti Rauman vahvuuksia ja haasteita ja laati niiden kautta valtuustolle luonnoksen Rauman Tarinan raameiksi. Kaupunginvaltuusto työsti strategiaa , jonka jälkeen strategiaa on käsitelty YTT:ssä (Yhteistyötoimikunta) sekä laajennettujen johtoryhmien, sidosryhmien ja Raumarohkeiden työpajoissa. Kaupunkilaisten ja kaupungin henkilöstön mielipiteitä strategialuonnoksesta kysyttiin toteutetuissa kyselyissä. Laajan osallistamisvaiheen jälkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian. Se on päivitetty versio ensimmäisestä Rauman Tarinasta. Uusi strategia astui voimaan heti ja alkoi ohjata kaikkea kaupungin toimintaa ja kehittämistä. Henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen periaatteet rakentuvat tarinan neljän arvon: oppiva, ennakoiva, rohkea ja osallistava pohjalle. HR-järjestelmän rakentamista jatkettiin vuonna 2017 tehtävänkuvausrekisterin luomisella. HR-järjestelmän laajentamista jatkettiin sähköisen tehtävänkuvauslomakkeen laatimisella. Tavoitteena on lähivuosien aikana luoda sähköinen HR-järjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa nykyistä paremmin henkilöstöä koskevan tiedon säilyttämisen ja raportoinnin. Vuonna 2017 Rauman kaupungilta osallistuttiin myös sote-uudistusta Satakunnassa (Satasote) valmisteleviin työryhmiin. Vuonna 2015 otettiin käyttöön päivitetty aloiteprosessi ja webropol-pohjainen sähköinen aloitejärjestelmä. Henkilöstöaloitteita tehtiin vuoden 2017 aikana 38 kappaletta, mikä on 19 enemmän kuin vuotta aiemmin (19 kpl). Rauman kaupungin työsuojelun toimintaohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle ja se on voimassa Riskien arviointi on tehty aiemmin RiskiArvi ohjelmalla, jonka käyttö on kuitenkin koettu hankalaksi. Vuonna 2016 päädyttiin hankkimaan riskien arvioinnin tueksi HaiPro riskienarviointiosio, joka integroitiin jo käytössä olleeseen HaiPro -työturvallisuusilmoitusosioon. Uuden strategian käyttöönottoa tuettiin esimiesinfoilla. Lisäksi tarjottiin koulutusta uuden organisaation mukaisen poikkihallinnollisen toimintamallin käyt-

25 24 töönottoon. Henkilöstöpalvelut on tukenut työyhteisöjen työnohjausprosesseja kompensoimalla osan kustannuksista. Lisäksi moni kaupungin esimiehistä on suorittanut tai suorittaa parhaillaan erilaisia ja eriasteisia johtamistaidon opintoja. Henkilöstön tasa-arvo otetaan huomioon tasa-arvosuunnitelmassa sekä tekeillä olevassa yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Henkilöstön tasa-arvoa ja työoloja on mitattu säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen työyhteisökyselyllä. Vuonna 2016 toteutettu työyhteisökysely oli viides. Seuraava työyhteisökysely toteutetaan vuonna Toistuva kysely jo sinänsä kohdistaa huomiota mitattaviin asioihin ja lisää niiden painoarvoa koko henkilöstön keskuudessa. Lisäksi työoloja tarkastellaan kehityskeskusteluissa, sillä työolot on yksi kehityskeskustelulomakkeen osa. Työoloja seurataan myös vuosittain työyksiköissä tehtävillä riskien arvioinneilla. Säännöllisesti kokoontuvaa moniammatillista Työhyvinvointi-työryhmää vetää työhyvinvointipäällikkö. Se muodostuu työsuojeluvaltuutetuista, henkilöstöohjauksen edustajista ja työterveyshuollon edustajista (lääkärit, työterveyshoitajat, työfysioterapeutit, psykologit). Tämä yhteistyö mahdollistaa moniammatillisen näkökulman työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan sovelletaan lakia yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoimintakäytäntöjä on jatkuvasti kehitetty työntekijöiden kuulemisen varmistamiseksi. Henkilöstön edustus on mukana työryhmissä. Merkittävien asiakokonaisuuksien valmistelua, yhteistoimintaa sekä henkilöstön ja kaupungin välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua varten Rauman kaupungilla on säännöllisesti kokoontuva yhteistyötoimikunta eli YTT, jossa on sekä työnantajan että henkilöstön edustajat. Yhteistoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Rauman kaupungilla on käytössä erilaisia palkitsemisjärjestelmiä mm. kehittävä työyhteisö- ja erinomainen palveluteko ja aloitepalkkiojärjestelmä. Liikelaitoksilla on käytössä lisäksi tulospalkkiojärjestelmä. Vuoden 2017 lopussa nimettiin TVA-työryhmä, joka koordinoi organisaatiotasoisesti tehtävänkuvausta ja tehtävien vaativuusarviointityötä. Yhtenä organisaatiouudistuksen tavoitteena oli selkeyttää johtamisjärjestelmää. Vuonna 2017 päivitettyyn strategiaan laaditaan henkilöstöohjelma, jossa linjataan mm. henkilöstöjohtamisen käytäntöjä. Rauman kaupungin vuonna 2017 hyväksytyissä toiminta- ja hallintosäännöissä tarkennettiin erityisesti johtamisen ja esimiestyön toimivaltaa ja vastuita.

26 25 Taulukko 16. Kooste 2017 keskitetysti organisoiduista toimenpiteistä. Prosessit ja sähköiset järjestelmät Esimiestyön tuki Henkilöstösuunnittelu ja kehittäminen Vuoden 2017 toimenpiteet Haipro -riskien arviointiosio otettiin käyttöön ja järjestettiin henkilöstölle koulutusta Sähköinen HR-tehtävänkuvauslomake valmistui Järjestettin esimiehille infoja organisaatiouudistuksesta Järjestettiin esimieskoulutuksia organisaatiouudistuksen tueksi Otettiin web-pohjainen ESS7 henkilöstöhallinnon itsepalvelutoiminto käyttöön ja järjestettiin henkilöstölle koulutusta Valmisteltiin johdon työpöydän HR-mittaristoa Tehtiin henkilöstösuunnittelua, muun muassa eläköitymisten yhteydessä Kerättiin koko organisaation kattavat koulutussuunnitelmat Jaettiin Kehittävä työyhteisö -palkinto Jaettiin Erinomainen asiakaspalvelu -palkinto Osallistuttiin Satasoten työryhmiin Valmisteltiin etätyöohjeistusta

27 Henkilöstön koulutus Koulutuskustannuksiin sisältyvät kurssimaksut, matkat, majoitus ja päivärahat, mutta eivät koulutuksessa olleiden palkkamenot. Ensin tarkastellaan henkilöstön koulutuskustannusten kokonaissummaa, sitten hallintokuntakohtaisia koulutusmenoja. Muutokset henkilöstömäärässä ja henkilöstösiirrot hallintokuntien kesken heijastuvat myös koulutuskustannuksiin ja tekevät vuosien suoran vertailun mahdottomaksi. Vertailua hankaloittavaa myös se, että koulutuskustannusten tilastointi ei ole ollut vuosien varrella aivan yhdenmukaista. Koulutuskustannukset edelleen laskussa Vuonna 2017 hallintokuntien koulutuskustannukset olivat kaikkiaan euroa. Koulutukseen käytettiin rahaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin KOULUTUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (euroa)

28 27 KOULUTUSKUSTANNUSTEN MUUTOS EDELTÄVÄÄN VUOTEEN VERRATTUNA (euroa) Koulutuskustannukset on koottu taulukkoon 17 uuden voimaan tulleen organisaation mukaisesti toimialoittain. Teknisen toimialan koulutusmenoihin on laskettu pienvenesataman taseyksikön koulutuskustannukset. Konsernipalvelut-toimialan koulutusmenoihin on laskettu keskitetyn koulutuksen ( ), konsernihallinnon ja työllisyyden hoidon kustannukset. Taulukko 17. Koulutuskustannukset toimialoittain KONSERNIPALVELUT-TOIMIALA Puhtauspalvelut Ruokapalvelut SIVISTYSTOIMIALA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA TEKNINEN TOIMIALA Rauman Vesi Jätehuoltolaitos YHTEENSÄ

29 28 Koulutuskustannukset per henkilö Jos koulutuskustannukset jaetaan koko henkilöstön kesken, kustannuksia kertyi per työntekijä vuonna euroa ja ne laskivat 15 euroa edeltävältä vuodelta (184 ). Koulutuskustannusten suhteuttaminen koko henkilöstöön on ongelmallista, koska koulutuskustannukset eivät jakaudu tasaisesti toimialojen eivätkä henkilöiden välillä. Koulutussuunnitelmien toteutuminen ja koulutuspäivät Vuoden 2014 alusta astui voimaan laki henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta (KuntaYTL 4 a ). Laki edellyttää työnantajaa varmistamaan, että työn uudistumisen tuomat osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen kohtaavat. Laki edellyttää koko organisaatiotasolla systemaattista suunnitelmaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä, kehittämistoimenpiteiden kohdentamisesta sekä vaikuttavuuden arvioinnista. Syksystä 2014 lähtien koulutussuunnitelmat on laadittu yhtenäiselle pohjalle myös hallintokunta- ja tulosalue- ja/tai tulosyksikkötasolla. Vuonna 2015 kattavat koulutussuunnitelmat laadittiin ensimmäistä kertaa koko vuodelta. Etukäteen laadittavien koulutussuunnitelmien tavoitteena on henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuus sekä eri henkilöstöryhmien huomioiminen ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Koulutuksiin osallistui hyväksyttyjen koulutushakemusten perusteella vuonna 2017 yhteensä 2002 henkilöä, joista vakituisia oli Näin ollen koko henkilöstöstä 67,5 % ( %) ja vakituisista 71,6 % ( %) osallistui vuoden aikana vähintään yhteen koulutukseen. Oletettavaa on, että talkoovapaat ja lomautukset näkyivät erityisesti vakituisen henkilöstön koulutuksiin pääsyn mahdollisuuksissa vuonna Vuonna 2017 koulutuksiin osallistuminen on lisääntynyt. Koulutuskorvaukseen oikeuttavat koulutuspäivät TVR-koulutuskorvausvähennyksen saamiseksi raportoidaan henkilöittäin 1-3 koulutuspäivää (1 pv= 6 t koulutusta). Ennalta laadittuihin koulutussuunnitelmiin perustuvista koulutuksista haettiin vuoden 2017 osalta Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaisesti. Korvausta voi hakea enintään kolmelta koulutuspäivältä/ henkilö. Korvaukseen oikeuttavat vain koulutuspäivät, jotka sisältyvät ennalta laadittuun ja hyväksyttyyn koulutussuunnitelmaan ja ovat osallistujille palkallisia. Taulukossa on ensin eritelty kaikki koulutuskorvauksen saamisen ehdot täyttävät koulutuspäivät. Koska raportointi tulee tehdä henkilötasolla, on sen jälkeen eroteltu korvauksen saamiseen oikeuttavat koulutuspäivät henkilöittäin. Koulutuskorvausta haettiin ensimmäisen kerran vuodelta Korvausta haetaan korvausvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Vuoden 2017 osalta haettu korvaus on seuraavan taulukon mukainen. Vuonna 2017

30 29 tehdyn organisaatiouudistuksen muutokset päivitettiin osaamisrekisteriin jo vuonna Tämän vuoksi taulukossa näkyvät jo organisaatiomuutoksen mukaisesti, että puhtauspalvelut on siirtynyt konsernipalveluiden alle ja kulttuuri- ja vapaa-aika sekä kasvatus- ja opetus ovat yhdistyneet sivistyksen toimialaksi. Taulukko 18. Koulutuskorvauksen perusteena 2017 hakemuksessa mukana olevat koulutuspäivät. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutusten 1 pv 2 pv 3 pv päivät yht. Konsernipalvelut-toimiala Ruokapalvelut Puhtauspalvelut Sivistystoimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tekninen toimiala 69, Rauman Vesi Jätehuoltolaitos YHTEENSÄ Tilastoinnin perusteella suunnitelmallisia TVR-vähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli vuonna Yksittäisen henkilön osallistuessa yli kolmen päivän verran (>18 t) koulutuksiin vuoden aikana, ylimeneviä päiviä ei ole henkilötasolla TVR-tilastoinnissa raportoitu. TVR-tilastoinnissa huomiotta jäävät niin ikään kaikki alle kuuden tunnin verran vuoden aikana koulutuksiin osallistuneet. Omaehtoinen koulutus Rauman kaupunki kannustaa henkilöstöä omaehtoiseen koulutukseen, jota tuetaan myöntämällä työn ohessa tapahtuvaa koulutusta varten palkallista virkavapautta tai työlomaa. Tuettavan koulutuksen tavoitteena tulee olla uusi tutkinto tai ammattipätevyyttä lisäävä muu koulutuskokonaisuus. Koulutusta on myös voitava hyödyntää henkilön työssä. Kaikesta omaehtoiseen koulutukseen osallistumisesta pystytään tilastoimaan vain pieni osa ja on todennäköistä, että tilastoinnin ulkopuolelle jää runsaasti opintoja ja tutkintoja, joita henkilöstö suorittaa omalla vapaa-ajallaan. Oppisopimukset ja tutkinnot Rauman kaupungilla voimassa olevista oppisopimuksista valtaosa solmitaan WinNovan kanssa, mutta myös yksittäisiä muita oppisopimuskoulutuksia solmitaan vuosittain. Oppisopimuskoulutuksia ei ole järjestelmällisesti tilastoitu. Oppisopimussuhteisiin päädytään Rauman kaupungilla tyypillisesti joko rekrytoinnin yhteydessä tai sitä käytetään ammatillisena täydennyskoulutuksena.

31 Esimerkiksi JET (johtamisen erikoisammattitutkinto) on yleisesti Rauman kaupungilla käytetty oppisopimuskoulutus, jonka monet esimiesasemassa olevat ovat suorittaneet Työhyvinvoinnin edistäminen Rauman kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille Työterveyshuollon luvuissa ovat mukana myös kaupungin liikelaitokset ja taseyksiköt. Keskitetysti järjestettyihin TYKY-toimintoihin kuuluvat mm. TYKY-liikunta, senioritoiminta, erikoislääkärikonsultaatiot ja ikäohjelman toiminnat. Mahdolliset hallintokuntien omat TYKY-toimet eivät ole mukana luvuissa. Työterveyshuollon ja TYKY-toiminnan menot Vuonna 2017 Rauman kaupungin työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat euroa ja nettokustannukset euroa. Kuvion korkeampi pylväs kertoo työterveyshuollon ja keskitetysti hoidetun TYKY-toiminnan kokonaiskustannukset (brutto). Matalampi pylväs näyttää kaupungin nettokustannukset, jotka saadaan, kun kaupungille tulevat kela-korvaukset on vähennetty kokonaiskustannuksista. TYÖTERVEYSHUOLLON MENOT (euroa, kaupungin kirjanpidon mukaan) TYÖTERVEYSHUOLTO, kokonaismenot (brutto) TYÖTERVEYSHUOLTO, netto (kela-korvaukset vähennetty) Rauman kaupungin työhyvinvointia edistävät TYKY-liikunnat ovat enimmäkseen keskitetysti hoidettuja, eli koko kaupungin henkilöstön käytettävissä ole-