TAITEEN PERUSOPETUKSEN KUVATAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-HELSINGIN KUVATAIDEKOULU OPS. Kuva: Mediataiteen työpajan ryhmätyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAITEEN PERUSOPETUKSEN KUVATAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-HELSINGIN KUVATAIDEKOULU OPS. Kuva: Mediataiteen työpajan ryhmätyö"

Transkriptio

1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN KUVATAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-HELSINGIN KUVATAIDEKOULU Kuva: Medatateen työpajan ryhmätyö OPS

2 TAITEEN PERUSOPETUKSEN KUVATAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-HELSINGIN KUVATAIDEKOULU SISÄLLYS Tateen perusopetus pohjos-hesngn kuvatadekouussa Oppatoksen tomnta-ajatus Tateen perusopetuksen osana ja sen rnnaa tomnnan tavotteta ovat Oppatoksen arvot Tasa-arvo ja yhdenvertasuus Monarvonen tade ja kuttuur

3 2.3. Yksösyys Yhtesösyys Kestävä tuevasuus, saatavuus ja saavutettavuus Ympärstösuhde ja osasuus Oppmsympärstöt Sosaanen oppmsympärstö Opetustat ja nden ähympärstö Työväneet, tat ja materaat Oppmskästys Prosess ja vuorovakutus Yksösyys, yhtesösyys, osasuus Monastsuus Työtavat Oppatoksen tomntakuttuur Yhtesösyys ja osasuus Yhteset sopmukset ja tavotteet Kuttuurnen monmuotosuus ja ketetosuus Yksön suoja ja okeudet

4 7. Tateen perusopetuksen aajan oppmäärän yhteset tavotteet Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnosta yhyest Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän tavotteet ja ssäöt Opntojen tavotteet Opntojen keskeset ssäöt Työtavat kuvatateen perusopetuksessa Työtapoja Pohjos-Hesngn kuvatadekouussa Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opntojen aajuus ja rakenne Varhasän kuvatadekasvatus opptunta Perusopnnot 800 opptunta Kuvatateen perusteet -opntokokonasuus 400 opptunta Laajat kuvatateen opnnot -opntokokonasuus 400 opptunta Syventävät opnnot -opntokokonasuus 500 opptunta Varhasän kuvatadekasvatuksen opntokokonasuus Tavotteet varhasän kuvatadekasvatuksessa Keskeset ssäöt varhasän kuvatadekasvatuksessa Työtavat varhasän kuvatadekasvatuksessa

5 11. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun perusopnnot Kuvatateen perusteet -opntokokonasuus Tadesuhde Vsuaanen ukutato Osasuus ja vakuttamnen Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden keskeset ssäöt Kuvan ke ja tateen masukenot Omat kuvat Tateen maamat Vsuaanen ympärstö Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden työtavat Laajat kuvatateen opnnot -opntokokonasuuden tavotteet Tadesuhde Vsuaanen ukutato Osasuus ja vakuttamnen Laajat kuvatateen opnnot -opntokokonasuuden keskeset ssäöt Kuvan ke ja tateen masukenot Omat kuvat Tateen maamat Vsuaanen ympärstö Laajat kuvatateen opnnot -opntokokonasuuden työtavat Kuvatateen aajan oppmäärän syventävät opnnot Syventävät opnnot -opntokokonasuuden tavotteet Tadesuhde Vsuaanen ukutato Osasuus ja vakuttamnen

6 12.2. Syventävät opnnot -opntokokonasuuden keskeset ssäöt Kuvan ke ja tateen masukenot Omat kuvat Tateen maamat Vsuaanen ympärstö Syventävät opnnot -opntokokonasuuden työtavat Oppmsen arvont Oppmsen arvont Pohjos-Hesngn kuvatadekouussa Jatkuva suunen arvont ja paaute Jatkuva suunen vertasarvont Suunen ryhmäarvont/vertasarvont Suunen paaute ryhmäarvonnssa Vapaamuotonen arvont- ja paautekeskusteu vanhemme avomea opetuskerraa Suunen tsearvont Krjanen tsearvont Musteu Dokumentont Vsuaas-krjanen työpäväkrjatyöskentey Portfootyöskentey Krjanen arvontpaaute Oppmsen arvonnn krteert Mtä arvodaan Mks arvodaan Kenee arvodaan Opetuksen ja oppatoksen arvont Opettajan arvont Kouun tomnnan arvont

7 15. Laajan oppmäärän arvonnn kohteet ja arvonnn krteert Kuvatateen syventäven opntojen arvont Pohjos-Hesngn kuvatadekouun tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän arvonnn krteert Kuvatateen perusopntojen arvont Todstukset Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän perusopntojen todstuksen ssätö Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän päättötodstuksen ssätö Oppmäärän yksöstämnen Oppaaks ottamsen peraatteet Yhtestyö huotajen ja muden tahojen kanssa Tomnnan jatkuva kehttämnen Muut suunntemat Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnot: opntojen rakenne Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnot: vannaset ja täydentävät opnnot

8 TAITEEN PERUSOPETUS POHJOIS-HELSINGIN KUVATAIDEKOULUSSA Pohjos-Hesngn kuvatadekouu on kuvatateen perusopetusta järjestävä oppatos, jota yäptää Pohjos-Hesngn kuvatadekouun kannatusyhdstys ry. Kuvatadeopetus aotettn Itä-Pakassa vuonna 1983 Mannerhemn Lastensuojeuton Pakan osaston tukemana kerhotomntana perustettn Pohjos-Hesngn kuvatadekouun kannatusyhdstys ry, jonka yäptämänä tsenäsenä oppatoksena kuvatadekouun tomnta ako tammkuussa Vuosna kuvatadekouussa annettu opetus o opetussuunntemaan perustuvaa tateen perusopetuksen katasta kuvatadeopetusta. Pohjos- Hesn gn kuvatadekouu on antanut vrasest tateen perusopetusta vuodesta 1993 akaen, kun Hesngn kaupungn kuttuur- ja krjastoautakunta hyväksy kouun opetussuunnteman. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun kannatusyhdstys ry sa opetusmnsterön myöntämän järjestämsuvan tateen perusopetukseen Vuodesta 2004 ähten kuvatadekouun opetus perustu opetussuunntemaan, joka o aadttu Opetushatuksen tateen perusopetuksen vsuaasten tateden kuvatateen aajan oppmäärän perusteden ( ) mukasest akaen kouun opetus noudattaa opetussuunntemaa, joka on aadttu Opetushatuksen tateen perusopetuksen aajan oppmäärän perusteden ( ) mukasest. Ennen tateen perusopetuksessa aottaneet oppaat vovat suorttaa opntojaan akasempaa opetussuunntemaa noudattaen enntään saakka. Tateen perusopetus perustuu akn tateen perusopetuksesta (633/1998) sekä asetukseen tateen perusopetuksesta (813/1998). Opetushatuksen määräys tateen perusopetuksen opetussuunnteman perustesta ( ) määrtteee tateen perusopetuksen tehtävän seuraavast. 8

9 Tateen perusopetus on enssjasest apse ja nuore tarkotettua tavotteesta ja tasota tosee etenevää er tateenaojen opetusta. Tateen perusopetuksen tehtävänä on tarjota oppae mahdosuuksa opskea tadetta ptkäjäntesest, päämäärätetosest ja omen knnostuksen kohteden suuntasest. Opetuksea edstetään tadesuhteen kehttymstä ja enkästä tateen harrastamsta. Opetus kehttää tateenaae omnasta osaamsta ja antaa vamuksa hakeutua asanomasen tateenaan ammatseen ja korkea-asteen kouutukseen. Tateen perusopetuksen tehtävänä on rakentaa kestävää tuevasuutta tateen kenon. Opetus perustuu monarvosee ja uudstuvae kuttuurpernnöe. Tateenaan opetuksessa vahvstetaan oppaan omaehtosen masun, tuknnan ja arvottamsen tatoja. Opnnot tukevat oppaden uovan ajatteun ja osasuuden kehttymstä. Tateen perusopetus vahvstaa oppaden dentteetn rakentumsta ja kuttuursen ukutadon kehttymstä. Tateen perusopetus uo edeytyksä tateen ja tadekasvatuksen kehttämsee Suomessa. Tateen perusopetuksen tehtävää toteutetaan yhtestyössä muden tadekasvatusta antaven oppatosten ja tahojen kanssa pakasest, vatakunnasest ja kansanväsest. Tässä opetussuunntemassa esntyvät kursvodut harmaat tekstt ssätävät suora anauksa Opetushatuksen tateen perusopetuksen opetussuunnteman perustesta ( ). Oransssta nkktekststä pääset suoraan ko. svue. Kuvatekstessä e manta oppaden nmä henkötetojen suojaamseks. 9

10 1. Oppatoksen tomnta-ajatus Pohjos-Hesngn kuvatadekouun kannatusyhdstys ry:n tarkotus on edstää esttävän ja uovan kuvatateen opetusta sekä kuvatateden yestä kehttämstä Hesngn kaupungssa. Tarkotuksensa toteuttamseks yhdstys yäptää Pohjos-Hesngn kuvatadekouua. Pohjos-Hesngn kuvatadekouu antaa tateen perusopetuksen aajan oppmäärän opetusta kuvatateessa 4 20-vuotae apse ja nuore. Opetus on tavotteesta, tasota tosee etenevää, monpuosta ja pedagogsest korkeatasosta. Opetuksea edstetään tadesuhteen kehttymstä, enkästä tateen harjottamsta ja aktvsta kuttuursta osasuutta. Lsäks uodaan edeytyksä kuvatateen ja muden vsuaasen aan tateden ammatse ja korkea-asteen opnnoe. Kuvatadekouu järjestää opetusta Pohjos-Hesngn aueea komessa tompsteessä Itä-Pakassa, Mama ja Kannemäessä Tateen perusopetuksen osana ja sen rnnaa tomnnan tavotteta ovat: Osastua kuvatadekouun tomaueen kuttuurtarjonnan kehttämseen järjestämää näytteytä ja yesötapahtuma sekä toteuttamaa yhtesötateesa ta pakkasdonnasa ta muta kuvatateesa projekteja ähympärstön tomjoden kanssa. Toma vuorovakutuksessa opskejoden perheden kanssa kutsumaa vanhempa osastumaan opptunnee. Lsätä vuorovakutusta järjestämää oppastöden näytteytä, avonten oven pävä, vanhempantoja, tapahtuma, paaute- ja arvontkyseyjä sekä apse ja vanhemme yhtesä kursseja. Toma yhtestyössä Hesngn kaupungn, Mamtaon tomjoden, kuten esmerkks Tato Eteä-Suomen kästyö- ja muotoukouun, Pohjos-Hesngn muskkopston, Hesngn Tanssopston sekä Kannetaon tomjoden ja Pakan muskkopston kanssa. 10

11 Laajentaa kuvatadekasvatustomntaa Hesngn kuttuursen kartan katveauee, mssä apset ja nuoret jäävät asunpakkansa perusteea tateen perusopetuksen ukopuoee. Kehttää mataan kynnyksen kuvatadekasvatustomntaa, joka ntegro apsa, nuora ja hedän perhetään suomaaseen yhteskuntaan sekä auttaa harrastusten ukopuoee jäävä apsa ja nuora pääsemään tateen perusopetuksen prn. Täydentää päväkodessa, peruskouussa ja ukossa annettavaa kuvatadeopetusta. Tukea päväkoten ja peruskouujen tadekasvatusta järjestämää täydennyskouutusta päväkoten ja kouujen opettaje, asten parssa työskenteeve akuse sekä yhytkursseja kouuas- ja päväkotryhme. Toma yhtestyössä Suomen asten ja nuorten kuvatadekouujen ton, Tateen perusopetuston, muden kuvatadekouujen ja tateen perusopetusta antaven oppatosten kanssa. Kehttää tadekasvatusta Suomessa ja osastua shen ttyvään kouutukseen. Kehttää kansanvästä verkostoa ja yhtestyötä tadekasvatusta järjestäven kansanvästen tahojen kanssa. Akryymaaaus, 9 11-vuotaat. 11

12 2. Oppatoksen arvot 2.1. Tasa-arvo ja yhdenvertasuus Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opetussuunnteman kanskuvassa mustaks ja vakoseks maaatut kädet kätteevät. Tämä medatateen työpajan oppastyö kteyttää kouun arvoperustan. Kakk erasa kakk samanarvosa. Oppatoksea on yhdenvertasuus- ja tasa-arvosuunntema, joka on aadttu yhdessä oppaden ja henkökunnan kanssa. Oppaat ovat toteuttaneet kouun päätompsteeseen senämaaauksa, joden kuvasto ottaa kantaa seksuaasen ja sukupuosen tasa-arvon, hmsokeuksen ja eänten okeuksen puoesta sekä korostaa tadetta monarvosena aueena maamassa. Päätompakan santeetttojen ovsta on postettu sukupuottavat merkt. Työpajaoppaan senämaaaus Monarvonen tade ja kuttuur Yhdenvertasuuden säks nykytateen vsuaanen ke ja kuvatateen pernteset masukenot ovat oppatoksen tarjoaman opetuksen keskössä. Tade tateen vuoks on yhtä tärkeä arvo kun tade väneesenä, johonkn tavotteeseen ta tarkotukseen tähtäävänä kenona. Nämä kaks arvoperustaa evät kumoa tosaan vaan kukevat opetuksessa rnta rnnan. Opetuksessa perehdytään monarvoseen ja uudstuvaan kuttuurperntöön sekä asten ja nuorten omn kuvakuttuurehn. Opetuksessa tuetaan kuttuursen ukutadon ja monukutadon kehttymstä. Kouun tatejaopettajat tarjoavat kuvatateesest aajan ammatttatonsa ja pedagogsen osaamsensa oppaden käyttövomaks turvasessa oppmsympärstössä ja hyväksyvässä maprssä. 12

13 Tatejaopettajen henkökohtanen suhde opetettavn vsuaasen tateen auesn tukee oppaden oman tadesuhteen ja tatejuuden kehtystä Yksösyys Kuvatadekouun opetuksessa huomodaan oppaden eraset taustat ja ähtökohdat ja tuetaan dentteetn rakentumsta. Oppaden oma eämsmaama kutoutuu uontevaks osaks opetusta. Opettajat mahdostavat asten ja nuorten yksösen kasvun kuvatateen kenojen parssa. Kuvatateesessa työskenteyssä tutustutaan tseen kuvan tekjänä ja optaan kunnottamaan tosa. Opetuksessa vahvstetaan oppaan omaehtosta vsuaasta masua sekä tuknnan ja arvottamsen tatoja. Tateesen työskenteyn parssa aps ja nuor opp ptkäjäntestä työskenteyä sekä saa onnstumskokemuksa, jotka tukevat tsetunnon kehttymstä ja edstävät oppmsta myös muuaa Yhtesösyys Pohjos-Hesngn kuvatadekouussa jokanen oppas on arvokas opetusryhmän jäsenenä ja yksönä. Kuvatateesen työskenteyn parssa harjoteaan ryhmätyötatoja ja optaan keskusteemaan tosen persoonaa, tateesta työskenteyä ja teoksa kunnottavaa tavaa vsuaasten tateden sanastoa käyttäen. Jokasee taataan työrauha ja mahdoseen kusaamseen puututaan vättömäst Kestävä tuevasuus, saatavuus ja saavutettavuus Pohjos-Hesngn kuvatadekouu edstää sosaasest ja kuttuursest kestävää tuevasuutta. Oppasmaksut pyrtään ptämään kohtuusna, jotta harrastus os mahdosmman monen saavutettavssa. Kuvatadekouun johtokunta myöntää vuosttan vapaaoppaspakkoja vähävarasten perheden apse. Mataan kynnyksen tadetomnnaa pyrtään ntegromaan harrastusten ukopuoee jäävä tateen perusopetuksen prn. Ekoogsen ja taoudesest kestävän tuevasuuden edstämseks kouun tompstessä kehtetään tateesesta työskenteystä kertyvän jätteen kerrätystä. 13

14 Kuvatateesessa työskenteyssä edstetään ympärstöystäväsä materaavantoja. Opptunnea harjoteaan kestävän tuevasuuden vantoja kuvatateesen työskenteyn parssa. Kuvatadekouussa optaan ssästämään, että materaaen ovatava uusokäyttö on osa uovaa prosessa. Keskusteemaa kuuttamsen etkasta ja arksten vantojen vakutukssta oppas tuee tetoseks omen vantojensa merktyksestä Ympärstösuhde ja osasuus Oppaan suhdetta omaan ähympärstöön, uontoon ja rakennettuun ympärstöön kehtetään kuvatateesen työskenteyn parssa. Ympärstön kunnottamnen ja stä huoen ptämnen on tärkeä arvo. Vsuaasten tateden opnnossa ympärstö, uonto, kasv-, eö- ja eänkunta ovat yhtä merkttävä tutkmuskohteta kun nhmsen kuttuurn, tateen ja medakuvaston maama. Opntojen edetessä maamankuva aajenee. Oppas tuee tetoseks omasta osasuudestaan ja vakuttamsen mahdosuuksstaan suhteessa yhteskuntaan ja ympärövään maamaan. Oppaan uova ajatteu ja osasuus kehttyvät. Keraamnen vestos, 6 8-vuotaat. 14

15 3. Oppmsympärstöt 3.1. Sosaanen oppmsympärstö Monee apsee ja nuoree Pohjos-Hesngn kuvatadekouu on se pakka, mssä häntä kuuaan ja hänet hyväksytään seasena kun hän on. Opetusryhmn pyrtään uomaan turvanen ja sava mapr. Opetusryhmät ovat penä, mkä mahdostaa henkökohtasen kohtaamsen opettajan ja oppaan vää Opetustat ja nden ähympärstö Pohjos-Hesngn kuvatadekouu tarjoaa opetusta komessa tompsteessä Itä-Pakassa, Mama ja Kannemäessä. Tompsteden ähympärstöt tarjoavat keskenään varsn erasa stmuova oppmsympärstöjä, jossa näkyy monkuttuursuus, montatesuus ja mon-menen rakennettu ympärstö. Itä-Pakan päätompakka sjatsee pentaoaueea teosuusrakennuksessa, jossa tom myös Pakan muskkopsto ja Pakan vomstejat. Tämä mahdostaa montatesta yhtestyötä yhtesten projekten muodossa sekä tarjoaa tasuuden montatesten vannasten opntokokonasuuksen järjestämseen tarvttaessa. Pakan muskkopston kanssa on järjestetty ja vodaan järjestää kuvatateen ja muskn yhdstemäopetusta osana tateen perusopetusta ta varhasän opntoja. Kuvatadekouun senän takaa kakuva sotnharjotteu uo tahattomakn vertasoppmsen tanteta ja herkstää monastsest. Samassa rakennuksessa tomva oppatoksa on pajon yhtesä oppata, mkä sää yhtesyyden tunnetta. Mamn tompsteessä, Mamtaossa, tom useta tateen perusopetuksen oppatoksa, joden kanssa on tehty ja tehdään montatesta yhtestyötä. Mamtao on erttän vrkkeenen oppmsympärstö krjastoneen, gaeroneen ja teattersaeneen. Mamtaoa pdettävät oppastöden näytteyt - nn oman kouun kun mudenkn Mamtaon tomjoden - tarjoavat tasuuden tarkastea tadetta juksessa tassa aajan yesön saavutettavssa. 15

16 Kannetaon nuorsotassa järjestettävä opetus tarjoaa verkostotumsmahdosuuksa Kannetaon ja Kaarean aueen tomjoden kanssa Työväneet, tat ja materaat Kuvatadekouun tompsteet ovat parhaaa mahdosea tavaa kuvatadekasvatukseen sovetuvat. Kouun fyysnen oppmsympärstö uo turvaset ja tarkotuksenmukaset putteet opetuksee. Opetustojen vhtysyyttä ja ssteyttä yäpdetään jatkuvast. Kausteden tarkotuksenmukasuus ja turvasuus tarkstetaan säännösest. Kuvatadekouun opetustossa huomodaan esteettömyys. Kouun komessa opetuspsteessä on tarjoa aaja tatejatasonen materaaja vänevakoma. Jokaseen tompsteeseen järjestetään kuoseenkn oppssätöön tarvttavat materaat ja työväneet. Teknooga-avustesen opetuksen atteta yäpdetään ja nden saatavuus taataan. Teto- ja vestntäteknoogan käyttöä kehtetään jatkuvast. Työturvasuudesta huoehdtaan käyttämää suojama ntä edeyttävssä työvahessa. Käyttöturvasuustedotteet ovat opettajen saatava. Uusa tuotteta tattaessa pyydetään käyttöturvasuustedot. Kuvatateen tekotavossa pyrtään srtymään myrkyttömn materaaehn kakken nden teknkoden osata, jossa se on mahdosta tateesen aadun kärsmättä. Oppastötä atetaan opetustohn ese jatkuvast, jotta oppmsympärstö mahdostas vertasoppmsen tosten teoksa tarkasteemaa. On pedagogsest tärkeää ja asteja stmuovaa nähdä omat ja tosten teokset näyttee asetettuna. Tämä sää myös oppmsympärstön vhtysyyttä ja konkretso tateen muuttumsta teokseks, kun se estetään tose. Srkustettoja, 7 9-vuotaat. 16

17 4. Oppmskästys Pohjos-Hesngn kuvatadekouun pedagogkka on oppasähtöstä, savaa ja monarvosta Prosess ja vuorovakutus Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opetus perustuu kästykseen oppmsesta kokonasvatasena vuorovakuttesena prosessna, jossa oppas on aktvnen tomja. Oppmsprosess kehttää oppaan tetoja ja tatoja monpuosest. Kuvatateesen työskenteyn parssa oppmnen e oe muusta eämästä rrasta. Se on erottamaton osa yksön hmsenä kasvua ja yhtesön hyvän eämän rakentamsta. Oppmsen ähtökohtana ovat oppaan omat havannot, tunteet, ajatukset ja tetopohja. Oppata ohjataan ymmärtämään kokemuksaan, tedostamaan omat tapansa oppa ja käyttämään tätä tetoa oman oppmsensa kehttämseen. Harjotteu ja harjotteemaan oppmnen ovat merktyksesä tatojen kehttymsen kannata. Vsuaasten tateden parssa oppmnen on smutaansta: havannot, tunteet, ajatteu, tedon omaksumnen ja sovetamnen sekä tateenen työskentey tapahtuvat samanakasest uovassa prosessssa. Prosessn akana materaa yhdstyy muotoon, muoto ssätöön, havannot, tunteet ja ajatteu tekemseen, kokemus kästteestämseen. Oppaan havantokyky, tetopohja ja masutadot kehttyvät pats oman työprosessn ääreä myös vuorovakutuksessa opettajan ja tosten oppaden sekä ympärstön kanssa. Kuvan tekemnen on vuoropuheua tsensä ja ympärövän maaman kanssa. Oppmsprosessa tuetaan monpuosea, rohkasevaa ja kannustavaa ohjauksea ja paautteea. Hyväksyvä mapr opetusryhmässä ja opettajan reastnen, myöntenen paaute vahvstavat oppaan uottamusta omn mahdosuuksnsa. Postvsten kokemusten avua uodaan oppmsta edstävä, tutkva, ennakkouuoton ja aktvnen asenne opetustanteeseen. 17

18 4.2. Yksösyys, yhtesösyys, osasuus Tateen perusopetuksessa oppmnen on yksöstä ja yhtesöstä tetojen ja tatojen rakentamsta, joka vahvstaa oppaan kuttuursta osasuutta ja edstää hänen hyvnvontaan. Oppata rohkastaan tsenäseen ratkasuntekoon. Oppas opp asettamaan tavotteta ja tommaan tavotteden suuntasest sekä tsenäsest että yhdessä muden kanssa. Oppasta tuetaan ottamaan aktvnen roo suhteessa omaan oppmseensa ja ryhmän tomntaan. Opetuksen ähtökohtana on, että kakk vovat oppa ja kehttyä vsuaasessa masussaan omsta ähtökohdstaan. Opetuksessa tuetaan oppaan yksöstä oppmsta, kuvatateesta kehtystä ja kasvua. Oppata kohdeaan yhdenvertasest jokasen henkökohtaset ertysprteet huomoden. Oppmnen vrheden ja epäonnstumsten kautta on yhtä tärkeää kun onnstumsen kokemukset. Pettymysten setokyvyn kasvaessa mnäkuva vahvstuu. Rohkeus kokea ja oppa uusa tetoja ja tatoja kasvaa. Oppmnen tapahtuu ryhmässä vertasoppmsena. Lsäks ryhmätöden parssa harjoteaan ryhmän jäsenenä oemsta, yhdessä tommsta ja kakken kunnottamsta samanarvosna. Samaa tutustutaan omaan asemaan ja vakutusmahdosuuksn yhtesön yhdenvertasena ja osastuvana jäsenenä. Tadeopetuksen tehtävänä on antaa oppaae aneksa maamankuvan rakentamseen omen kokemusten ja kuttuurpernnön pohjata. Oppasta tuetaan hänee tseeen merktyksesten eämänssätöjen tedostamsessa, erasuuden ymmärtämsessä ja arvostamsessa Monastsuus Vsuaasten tateden parssa oppmnen on monaststa ja kehosta. Vakka kuvatateessa näköast ja vsuaanen havantojen tekemnen panottuvat, myös muut astt ovat tärkeässä roossa. Rytm, ke ja tosto kuuuvat prosessn, jossa havantokyky, motorkka ja koordnaatokyky kehttyvät. Oppmnen pohjautuu moneta osn havannontn ja e-keeseen omaksumseen. Oppmnen on kerroksesta, sykstä ja tostoon perustuvaa. Opntojen edetessä uudet tadot ja tedot ttyvät aemmn omaksuttuhn syventäen ja aajentaen näkemystä erasten masutapojen mahdosuukssta. 18

19 5. Työtavat Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opetuksessa vataan työtapoja, jotka kannustavat vuorovakutukseen, yhdessä tekemseen, tosta oppmseen ja refektontn. Opetus on kokonaspersoonasuutta kehttävää, yessvstävää ja aaja-aasta sekä tukee dentteetn rakentumsta. Työtapojen vannossa huomodaan oppaden omat tavotteet, yksöset tarpeet ja knnostuksen kohteet. Oppasta kannustetaan ottamaan aktvnen roo työtapojen vannassa. Oppaaa on mahdosuus opskea ptkäjäntesest, päämäärätetosest ja oma knnostuksen kohteta kuunneen. Työtavoa mahdostetaan monpuonen materaaen, teknkoden ja masun kenojen käyttö sekä ptkäjäntenen harjotteu ja tatojen syventämnen. Opetuksessa käytetään monpuosest erasa oppmsympärstöjä, teknoogota ja medavänetä. Opetuksessa vodaan hyödyntää ja yhdstää useden tateenaojen ja teteen ähestymstapoja osaks kuvatateesta prosessa. Työtapojen monpuosuutta edstetään järjestämää mahdosuuksa montatesn, vannasn, täydentävn ta korvaavn opntokokonasuuksn Pohjos-Hesngn kuvatadekouun yhtestyökumppaneden, kuten Pakan muskkopston ja Mamtaon tomjoden kanssa. Lsäks järjestetään kouun ukopuoea toteutettava pakkasdonnasa, yhtesötateesa ta muta tadehankketa tomaueen tomjoden ta muden tateen perusopetuksen oppatosten kanssa. Teto- ja vestntäteknoogan avua tomntaympärstö vo oa maamanaajunen. Työtavossa vodaan hyödyntää erasa verkkosoveuksa ja teknoogota. Oppmsen edeytyksenä on oppaan uteasuuden herättämnen ja yäptämnen. Tavotteena on, että vatut työtavat ja oppmsympärstöt tukevat tutkvaa asennetta uuden oppmsessa ja krttsen ajatteun kehttymstä. Työtapojen vannossa ja kuvatateesssa harjotuksssa oppata rohkastaan omen mukavuusaueden rajojen yttämseen ja uusen, vaketakn tuntuven työtapojen omaksumseen. Oppata kannustetaan kokeemseen, mprovsontn ja sattuman hyödyntämseen. Tarkemmn kuvatateen työtavosta tämän opetussuunnteman uvussa 8, 10, 11 ja

20 6. Oppatoksen tomntakuttuur Yhtenen tomntakuttuur edstää tateen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppmskästyksen mukasen opetuksen toteuttamsta. Tomntakuttuur tuee näkyväks kakessa tomnnassa sekä vakuttaa oppaan kokemukseen osasuudesta ja opetuksen aadusta Yhtesösyys ja osasuus Pohjos-Hesngn kuvatadekouun tomntakuttuurssa korostuu yhtesösyys ja yhdessä oppmnen. Tomnnan tavotteena on kakken yhtesön jäsenten kokemus osasuudesta. Yhtesstä asosta päätetään koko henkökunnan kesken. Kuvatadekouun kannatusyhdstyksen johtokunnassa ja opettajen kokouksssa käydään jatkuvast keskusteua kouun tomnnan kehttämsestä sekä pedagogkasta. Arjen opetustyön haasteta ja onnstumsa pohdtaan yhdessä. Avomuus ja jakamnen opettajen kokouksssa pok vertasoppmsta opettajata tosee. Opetus on oppasähtöstä. Opettajat kuunteevat asten toveta ja ottavat ntä huomoon opetusta suunntetaessa ja työtapoja vattaessa. Oppata ohjataan asettamaan tavotteta omae oppmseeen. Kannustavassa tomntakuttuurssa hyväksytään myös oppmnen epäonnstumsten kautta. Oppata kannustetaan vertasoppmseen. Oaan avoma se, että myös opettajat oppvat apsta ja nuorta. Lasten ja nuorten maama sekä omat kuvakuttuurt saavat näkyä. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opetusryhmssä optaan yksönä ja ryhmässä. Opettajat eryttävät opetusta jokasen oppaan än ja henkökohtasten ähtökohten mukasest. Samassa opetusryhmässä saattaa oa er-käsä ja erasssa kehtysvahessa oeva apsa. Erasuus on rkkaus. Sosaasten tatojen harjotteu ja ryhmässä työskenteemnen ovat uonteva osa kuvatateesta oppmsta. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun henkökunnan toveta kuuaan ja pyrtään ottamaan huomoon työtehtäven arkkäytäntöjen organsonnssa, suunntte- 20

21 ussa, toteuttamsessa ja arvonnssa. Oppaden vanhempen meptetä ja toveta kysytään suusest ja krjasest säännösn väajon. Avonta ja rakentavaa vuorovakutusta tarvtaan sekä oppatosyhtestyön ssäsessä että huotajen ja muden tahojen kanssa tehtävässä yhtestyössä. Kouun tomntakuttuura kehtetään jatkuvast yhdessä henkökunnan, kannatusyhdstyksen johtokunnan, oppaden ja vanhempen kanssa. Kouun mapr on monarvonen ja sava Yhteset sopmukset ja tavotteet Oppatoksen tomntakuttuur muotoutuu työtä ohjaaven normen tuknnasta, vakntunesta käytännöstä sekä sen jäsenten ajatteu- ja tomntatavosta. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opettajen kokouksssa keskusteaan vuosttan työyhtesön tomntatavosta sekä uudeeen arvodaan koko kouun tomntaa ohjaava normeja. Opettajen kokouksessa on todettu, että oppatoksen nmessä panottuu enemmän sana tade kun kouu. Tateen maama on kakessa tomnnassa äsnä. Tateen parssa yhdessä sekkaemnen on opetuksen päätavotteta. Opetusryhmssä aadtaan vuosttan oppaden kanssa opetusryhmän omat säännöt. Lasten ja nuorten kanssa sovtaan stä, mten kuvatadetunnea tomtaan, mkä on sattua, mten tosta oppasta tuee kohdea, mten meneteään materaaen ja työväneden kanssa. Opptunnea harjoteaan jatkuvast oman ja tosen työskenteyn kunnottamseen sekä kestävän hyvnvonnn edstämseen ttyvä tomntatapoja. Tateen perusopetuksessa on tavotteena uoda oppmsta ja kestävää hyvnvonta edstävää tomntakuttuura, mkä edeyttää atoa kohtaamsta sekä vättävää ja kunnottavaa vuorovakutusta. Arjen vannossa ja tomnnassa otetaan huomoon kestävä eämäntapa. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun tompstessä edstetään kerrätystä ja jätteden ajtteua. Oppaden kanssa yhdessä harjoteaan materaaen kerrätystä, ssteyden yäptämstä ja huoehdtaan ähympärstön roskattomuudesta. 21

22 6.3. Kuttuurnen monmuotosuus ja ketetosuus Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opetuksessa ja tomnnassa huomodaan kuttuurnen monmuotosuus. Kouue sovtaan vuosttan yhtesä opetusteemoja, jotka kästteevät erasa kuttuursa mötä vahtuvn panotuksn. Kuvatadeopetuksessa perehdytään kuttuurseen monmuotosuuteen. Oppaden oma kuttuurtaustoja otetaan opetuksen osaks oppaden ykstysyydestä huoehten. Oppaden kanssa vodaan toteuttaa kouun ukopuosten yhtestyötahojen kanssa hankketa, john osastumnen edstää henkökunnan ja oppaden kuttuursen monmuotosuuden ymmärtämstä ja osasuutta. Ketetosuus: Kuvatadekouu tarjoaa vsuaasen oppmsympärstön, joka on mone e-suomenkese ta keesä haasteta omaave oppae onnstumskokemuksa tuottava vtekehys. Keen merktys oppmsessa ja opetuksessa e kuvatadekouussa oe yhtä keskenen kun monen muden aheaueden opskeussa. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun oppasta mona on todettu keesen hahmottamsen haasteta. Oppmstuokset ja onnstumsen kokemukset kuvatateen parssa evät oe oeet keesn rajottesn sdottuja. Vsuaasen havannonnn avua oppmnen on jopa tukenut keestä oppmsta muuaa. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun arvontmenetemssä on kehtetty tapoja, joa pyrtään yttämään keesä haasteta. Työpajaoppaan maaaus hmsokeukssta. 22

23 6.4. Yksön suoja ja okeudet Tekjänokeudet, yksön suoja ja sananvapaus: Oppaden huotajta kerätään kuvankäyttöuvat, jossa kysytään perheden kanta shen, mssä määrn oppaan nm, kasvot ta teos saa oa esä kouun tedottessa ja nternetssä. Myös opettajen tekjänokeudet huomodaan. Opettajen ja oppaden yhteystetoja e anneta kouun ukopuose tahoe man hedän suostumustaan. Opettajaa on ykstysyyden suoja myös suhteessa oppasnsa. Opettajan yhteystedot annetaan vanhemme ja oppae van opettajan uvaa. Oppaden kanssa keskusteaan tekjänokeukssta, masun- ja sananvapaudesta kannustaen eettseen, tosta kunnottavaan vuoropuheuun. Kouue aadtaan tetosuojaseoste. Öjyvärmaaaus vuotaat. 23

24 7. Tateen perusopetuksen aajan oppmäärän yhteset tavotteet Tateen perusopetuksen aajan oppmäärän tavotteena on uoda edeytyksä enkäsee tateen harjottamsee ja aktvsee kuttuursee osasuudee. Tateenaan aajan oppmäärän opnnot tarjoavat mahdosuuksa osaamsen monpuoseen ja päämäärätetoseen kehttämseen sekä tateesta nauttmseen. Oppata nnostetaan käyttämään tadetta myös yhtestyön, vakuttamsen ja osastumsen väneenä. Laajan oppmäärän tavotteena on vahvstaa oppaden oppmsen oa, opskeumotvaatota ja uovaa ajatteua huomomaa hedän vahvuutensa, potentaansa ja knnostuksen kohteensa. Oppata rohkastaan asettamaan oma oppmstavotteta ja tekemään opntohn ttyvä vantoja nden pohjata. Tateenaan opntojen edetessä oppasta ohjataan ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta oppmsestaan. Laajan oppmäärän opnnot tarjoavat oppaae mahdosuuden kehttää hänee merktyksesä tateenaan masutapoja. Oppata kannustetaan tarkasteemaan, tuktsemaan ja arvottamaan kuttuursest monnasa todesuuksa tateen kenon. Opnnossa kehttyvä monukutato tukee oppaden krttstä ajatteua ja oppmsen tatoja. Oppata ohjataan tarkasteemaan tateenaaa hstorasena, yhteskunnasena ja ajankohtasena mönä sekä rakentamaan tomnnassaan yhteyksä tateden ja teteden väe Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnosta yhyest Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnot tukevat oppaan kasvua, tsetuntemusta, dentteetn rakentumsta ja kuttuursta osaamsta kuvatateen kenon. Opetus vahvstaa oppaan kokemusta tsestään vsuaasen kuttuurn aktvsena tomjana sekä uovana ja vastuusena yhtesön jäsenenä. 24

25 Opnnot kehttävät vsuaasen havannonnn, ajatteun, masun, tuknnan ja arvottamsen tatoja sekä uovat edeytyksä uuden oppmsee. Opetus on oppasähtöstä, uutta uovaa, tutkvaa, tarkasteevaa ja ongemanratkasukykyä kehttävää. Havannonnn ja tarkasteun kohteena on aat muuttuva ja rajotaan avon vsuaanen kuttuur. Oppaa on mahdosuus syventyä hee merktyksesn ssätöhn, teemohn ja masun kenohn. Opetus rakentaa yhteyksä oppaden omen kuvasten kuttuuren sekä kuvatateen ja muun vsuaasen kuttuurn väe. Oppaden kokemusmaaman ottamnen tärkeäks osaks opetusta edstää oppmsta ja tukee tsetuntoa. Kuvatateen keskesä oppssätöjä ovat uonnon ja rakennetun ympärstön vsuaaset möt, meda, tateen menemsmuodot ja kuttuurperntö. Vakutteta työskenteyyn opeteaan hakemaan mm. uonnosta, kasv- ja eänkunnasta, rakennetusta ympärstöstä, hstorassta kohtesta, museosta ja näytteystä sekä vsuaasten aojen ammattasta. Tateen tomntatapoja käytetään vuorovakutuksen, yhtestyön, osastumsen ja vakuttamsen väneenä. Opnnot antavat vamuksa kuvatateen enkäsee ja omaehtosee harrastamsee sekä opntojen jatkamsee mussa kouutusmuodossa. Laajan oppmäärän opetuksen tavotteet, keskeset ssäöt ja työtavat esteään tarkemmn uvussa 8, 11 ja 12. Työpajaoppaat ryhmätyön ääreä. 25

26 8. Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän tavotteet ja ssäöt Opetushatuksen määräyksen ( ) mukaset tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän perusopntojen tavotteet, keskeset ssäöt ja työtavat erteään tässä uvussa. Syventäven opntojen tavotteet, ssäöt ja työtavat noudattavat ptkät samoja määrtemä. Syventävä opntoja kästteevässä uvussa 12 vtataan tässä uvussa ertetyhn tavottesn sekä täsmennetään syventäven opntojen osata opntojen tavotteta, ssätöjä ja työtapoja. Pehahmot tassa, työpajaoppaan opputyö. 26

27 8.1. Opntojen tavotteet TAIDESUHDE: Opetuksen tavotteena on tukea oppaan kuvamasun tatojen, tadekästyksen ja tsetuntemuksen kehttymstä tavotteesen työskenteyn ja oman oppmsen refektonnn kautta kannustaa oppasta tekemään oma ratkasuja, tunnstamaan nnotuksen ähtetään ja perehtymään hänee merktykseseen tateeseen tutustuttaa oppas erasn materaaehn, vänesn, teknoogohn, masun kenohn, tateesn prosessehn ja tateden väsn työskenteytapohn. VISUAALINEN LUKUTAITO: Opetuksen tavotteena on nnostaa oppasta havannomaan ympärstöä monastsest sekä tateden ja teteden väsyyttä hyödyntäen ohjata oppasta tutkmaan kuvan, medan ja ympärstön vsuaasta ketä ohjata oppasta tarkasteemaan ja pohtmaan vsuaasta kuttuura teoksen, tekjän ja katsojan näkökumasta kannustaa oppasta sanastamaan ja perusteemaan tukntojaan sekä kuunteemaan ja arvostamaan tosten näkemyksä ohjata oppasta perehtymään tateen hstoraan ja nykyhetkeen sekä tarkasteemaan tadetta kuttuursesta, yhteskunnasesta ja tuevasuuden näkökumasta. OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN: OPETUKSEN TAVOITTEENA ON ohjata oppasta tarkasteemaan kuvatateen ja muun vsuaasen kuttuurn vättämä vestejä ja nssä menevä arvoja kannustaa oppasta ottamaan omassa kuvamasussaan ja tomnnassaan huomoon esteettsä, ekoogsa ja eettsä arvoja tukea oppasta krttsen ajatteun ja rakentavan kyseenaastamsen tatojen kehttämsessä rohkasta oppasta tommaan erasssa ryhmssä ja yhtesössä tarjota oppaae mahdosuuksa ajatuksen, tukntojen ja kannanottojen esttämseen juksssa ympärstössä. 27

28 8.2. Opntojen keskeset ssäöt Opetuksessa tutktaan hmsenä oemsta, uontoa ja kuttuura tateen kenon. Kuvatadetta ähestytään henkökohtasten, yhtesösten ja kuttuursten merktysten kantajana, vättäjänä ja purkajana. Kuvan ke ja tateen masukenot Opetuksessa tutktaan kuvan ketä ja kuvan merktysten rakentumsta sekä harjoteaan vsuaasta havatsemsta ja ajatteua, sanastamsta ja kuvsta keskusteemsta. Opnnossa kokeaan erasten väneden ja materaaen masusa mahdosuuksa sekä hyödynnetään dgtaasten ja muden teknoogoden mahdosuuksa tateesessa masussa. Omat kuvat Opetuksessa tutktaan oppaden havannosta, kokemukssta, tomntatavosta ja eämänprstä sekä hee merktyksesstä kuvakuttuuresta nouseva ssätöjä. Opnnossa pohdtaan oppaden omen kuven henkökohtasa merktyksä ja nden suhdetta muuhun vsuaaseen kuttuurn. Tateen maamat Opetuksessa tutktaan teoksa, jotka edustavat er akakausa, kuttuureta ja vsuaasten tateden ajeja. Opnnossa tutustutaan nykytateen tomntatapohn, pohdtaan tateen kuttuursdonnasuutta sekä kästeään tateen hstorasa, sosaasa ja yhteskunnasa merktyksä. Opetuksessa hyödynnetään mahdosuuksa osastua pakaseen tadetomntaan. Opnnossa tutustutaan tateen nsttuutohn, muhn kuttuurkohtesn, ajankohtasn tateen möhn ja vsuaasten aojen ammattasten työhön. Vsuaanen ympärstö Opetuksessa tutktaan erasa uonnonympärstöjä, rakennettuja ympärstöjä, esneympärstöjä, medaympärstöjä ja vsuaasa osakuttuureja. Opnnossa harjoteaan vsuaasen ympärstön esteettstä, ekoogsta ja eettstä arvottamsta sekä kästeään ympärstön merktysten rakentumsta. 28

29 8.3. Työtavat kuvatateen perusopetuksessa Opetuksessa vataan työtapoja, jotka kannustavat vuorovakutukseen, yhdessä tekemseen, tosta oppmseen ja oman oppmsen refektontn. Työtapojen vannossa huomodaan oppaden omat tavotteet, yksöset tarpeet ja knnostuksen kohteet. Oppasta kannustetaan ottamaan aktvnen roo työtapojen vannassa. Opetuksessa käytetään monpuosest erasa oppmsympärstöjä, teknoogota ja medavänetä. Työtapojen monpuosuutta edstetään hyödyntämää pakasa kutturpaveuja, verkostoja, tomjota ja gobaaeja mahdosuuksa. Tavotteena on, että vatut työtavat ja oppmsympärstöt tukevat tutkvaa asennetta uuden oppmsessa ja krttsen ajatteun kehttymstä. Työtavoa mahdostetaan monpuonen materaaen, teknkoden ja masun kenojen käyttö sekä ptkäjäntenen harjotteu ja tatojen syventämnen. Oppata kannustetaan kokeemseen, mprovsontn ja sattuman hyödyntämseen Työtapoja Pohjos-Hesngn kuvatadekouussa Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnossa tutustutaan aaja-aasest kuvatateen työtapohn. Opnnossa tutustutaan tateden väsn työskenteytapohn, erasn vsuaasen masun kenohn, teknoogohn ja tateesn prosessehn. Opnnossa perehdytään kuvatateen perusmenetemn kuten esmerkks prtämseen, maaaamseen, muotouun, muovauun ja rakenteuun. Lsäks vodaan harjotea komuottesta ja tasta työskenteyä, tutustua erasn panantateknkohn ja tehdä monmateraasa kokeuja. Lkkuvan kuvan ja vaokuvauksen työtavat, montateset sekä teteen ja tateen ähestymstapoja yhdstävät menetemät ovat uonteva osa kuvatadekasvatusta. Teto- ja vestntäteknoogan sekä uusen soveusten käyttö on ntegrotunut Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opetukseen tarjoten jatkuvast mahdosuuksa erasn työtapohn ja tutkmusmatkohn. Työtavosta tarkemmn uvussa 10, 11 ja

30 9. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opntojen aajuus ja rakenne Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnot koostuvat 800 opptunnn perusopnnosta ja 500 opptunnn syventävstä opnnosta. Perusopntohn ja syventävn opntohn vo ssätyä täydentävä ja vannasa opntokokonasuuksa kuten esmerkks arkktehtuurpanottesa kuvatateen opntoja ta kuvatateen ja muskn ähestymstapoja yhdstävä opntoja. Opetussuunnteman opussa opntojen rakennekaavot. Lsäks Pohjos-Hesngn kuvatadekouu tarjoaa tateen perusopetuksen opntohn vamentavaa varhasän kuvatadekasvatusta Varhasän kuvatadekasvatus opptunta Osastujen keskmääränen käjakauma 4 6-vuotaat, opetuskerta 1,33 2 opptunta opetusvkossa ukuvuoden akana, 1 3 opntovuoden akana. Opnnosta sää uvussa 10. Kouu vo tarjota myös varhasän kuvatadekasvatusta täydentävä opntoja, kuten vauvojen värkypykursseja, taaperokursseja ja koko perheen yhytkursseja, mkä osastuja öytyy sopva määrä. Lsäks vodaan tarjota kuvatateen ja muskn opetusta yhdstävää varhaskasvatusta esmerkks yhtestyössä Pakan muskkopston kanssa. Tasommtema, 4 6-vuotaat. 30

31 9.2. Perusopnnot 800 opptunta Perusopnnot aotetaan 6 8-vuoden ässä. Perusopnnot vo aottaa myös vanhempana ja opntoja vo täydentää. Oppmäärän yksöstämsestä tarkemmn uvussa 17. Perusopnnot koostuvat kahdesta opntokokonasuudesta: Kuvatateen perusteet -opntokokonasuus 400 opptunta Osastujen keskmääränen käjakauma 6/7 11/12-vuotaat, opetusta tarjotaan 1,67 3 opptunnn opetuskertona vkossa, 34 opetusvkkoa ukuvuodessa, 5 7 opntovuotta Laajat kuvatateen opnnot -opntokokonasuus 400 opptunta Osastujen keskmääränen käjakauma 11/12 14/16-vuotaat, opetusta tarjotaan 3 opptunnn opetuskertona vkossa, 34 opetusvkkoa ukuvuodessa, 3 5 opntovuotta Syventävät opnnot -opntokokonasuus 500 opptunta Syventävät opnnot aotetaan vuoden ässä. Syventävn opntohn hyväksytään myös uusa oppata ja opntoja vo täydentää. Oppmäärän yksöstämsestä tarkemmn uvussa 17. Osastujen keskmääränen käjakauma 14/16 20/21-vuotaat, opetusta tarjotaan 3 4 opptunnn opetuskertona vkossa, 34 opetusvkkoa ukuvuodessa, 4 7 opntovuotta. Syventävät opnnot muodostavat yhden opntokokonasuuden, jonka ssää oppas vo vata tateesen meenkntonsa mukasen suuntautumsvahtoehdon erasten työpajojen vakomasta. Oppaden vannat vakuttavat shen, mtä työpajoja kunakn ukuvuonna toteutetaan. Oppas vo vahtaa suuntautumsvahtoehtoa e työpajaa syventäven opntojensa akana. Suostuksena on, että vatussa työpajassa opsketasn vähntään yks opntovuos kerraaan, jonka jäkeen työpajaa on mahdosuus vahtaa. Syventävssä opnnossa jokanen oppas tekee tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opputyön. 31

32 10. Varhasän kuvatadekasvatuksen opntokokonasuus v u o 4 6 t a e Varhasän kuvatadekasvatuksen ähtökohtana ovat apsen eämsmaamaa koskettavat vsuaasen kuttuurn möt. Opetuksessa kuvatadetta ja vsuaasta maamaa ähestytään eknomasn kenon rohkasten asta masemaan ja pohtmaan havantojaan ja tukntojaan nähdystä, kuuusta, koetusta ja kuvteusta. Lapsen aktvsta tomjuutta ja monaststa suhdetta maamaan vahvstetaan tutkven, kokeeven ja tatedenvästen työskenteytapojen kautta. Opetus kannustaa otsemaan omasta ja tosten työstä sekä tommaan ryhmässä muut huomoden. Motorsa tatoja ja ptkäjäntesyyttä harjoteaan kokeemaa vahteeva työtapoja ja vänetä Tavotteet varhasän kuvatadekasvatuksessa Varhasän kuvatadekasvatus tom johdantona tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opntohn. Varhasän opntojen tavotteet noudattavat samoja suuntavvoja kun tateen perusopetuksen tavotteet: Tadesuhde, Vsuaanen ukutato sekä Osasuus ja vakuttamnen. Nämä tavotteet erteään tarkemmn uvussa 8. Varhasän opntohn osastumnen e oe aajan oppmäärän opntojen edeytys, mutta varhasän opnnot uovat pohjaa tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän perusopnnoe. Varhasän opntojen tavotteena on tutustua kuvatateen maamaan ja tateen peruskästtesn apsähtösest ja eknomasest tutken, hmeteen ja kokeen. Maamaa tutktaan monastsest ja kehosest. Oppaan tadesuhdetta kehtetään. Varhasän opntojen tavotteena on tukea persoonasen kuvamasun kehtystä. Oppas tutustuu omaan kuvamasuunsa ja tapumuksnsa kuvan tekjänä. Vsuaasta ukutatoa harjoteaan tehden havantoja ympärstöstä, asten omasta kuvakuttuursta sekä tadekuvastosta. Omen ja tosten teosten ääreä keskusteaan ja harjoteaan tosa kunnottavaa puhetta sekä kuvatateen sanastoa. 32

33 Lapsen osasuutta ja vakuttamsen tatoja edstetään harjotteemaa yksn ja ryhmässä tommsta, tosten kunnottamsta, työrauhan antamsta ja omsta työvänestä huoehtmsta. v4 6 u o t a e Keskeset ssäöt varhasän kuvatadekasvatuksessa Varhasän opnnossa tuetaan oppaan kuvamasun kehtystä oppaae tseeen tärketä vsuaasa mötä tutkmaa. Opntojen edetessä suhdetta tadehstoran ja nykytateen vsuaaseen kuvastoon vahvstetaan. Kuvatateen aajan oppmäärän perusopntojen ssätöaue Omat kuvat on uonteva osa apsen tadesuhteen kehtystä. Lasten oma kuvakuttuur kehttyy käkausen mukaan eujen ja satuhahmojen, astenohjemen ja anmaatoden maamasta koht aajempaa medan tarjoamaa kuvastoa. Tätä omen kuven materaavarantoa käytetään uontevana osana vsuaasen masun ja käsä tekemsen harjotuksa. Varhasän opnnossa tutktaan erasa kuvatateen mötä ja peruskästtetä kuten värä, vaoa, varjoa, muotoa, taa, sommtteua, rytmä ja mttasuhteta sekä tutustutaan er tademuotohn. Vsuaasta ympärstöä ja sen mötä tutktaan er asten kautta ja kehosest. Lsäks tutustutaan medan vättämn kuvn ja kuvavestehn Työtavat varhasän kuvatadekasvatuksessa Varhasän opnnossa tuetaan oppaden monaststa suhdetta maamaan tutkven, kokeeven ja tateden västen työskenteytapojen kautta. Havantojen ja mekuven muuntamsta teoksks harjoteaan eknomasest monn materaaehn, vänesn ja työtapohn tutustuen. Motorset tadot harjaantuvat erasa työvänetä kokeen. Työskenteyssä käytetään myrkyttömä ja käkaudee sopva materaaeja. Varhasän opnnossa harjoteaan kuvatateen perusteta kuten prtämsen ja maaaamsen mona tapoja, komuottesta ja tasta masua esmerkks savtöden ja rakenteun parssa. Museo- ja näytteykäynten vätykseä saadaan eämyksä ja kokemuksa tateen maamasta. 33

34 Opnnossa vahvstetaan oppaden omaa tomjuutta ja harjoteaan työskenteyn tatoja, kuten omaan työhön keskttymstä, muden kuunteemsta ja huomoonottamsta sekä ryhmässä tommsta. Työskenteyssä omaksutaan vänehuoon perusteet. Varhasän opnnossa harjoteaan suusta tsearvonta ja kuvatateen sanastoa. Harjoteaan sanastamaan omaa oppmsta ja työskenteyä sekä keskusteemaan omsta ja tosten teokssta. Työpajaoppaan tussmaaaus. 34

35 11. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun perusopnnot Kuvatateen perusopntojen tarkotuksena on oppaan kuvatateesen ajatteun ja masun tavotteenen ja ptkäjäntenen kehttämnen. Opetuksen tavotteena on tukea oppaan omakohtasen tadesuhteen muotoutumsta ja dentteetn rakentumsta kuvatadekuttuurn aktvsena tomjana. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän perusopnnot jakautuvat kahteen opntokokonasuuteen: Kuvatateen perusteet 6/7 11/12-vuotae ja Laajat kuvatateen opnnot 11/12 14/15-vuotae. Opetussuunnteman opussa opntojen rakennekaavot Kuvatateen perusteet opntokokonasuus Tässä uvussa erteään Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden tavotteet, keskeset ssäöt sekä työtavat. Kuvaussa steerataan Opetushatuksen ( ) määrtemä nästä ja esteään Pohjos-Hesngn kuvatadekouun pakasen opetussuunnteman tarkennukset. v u o t a e Lapsen aktvsta tomjuutta ja monaststa suhdetta maamaan vahvstetaan tutkven, kokeeven ja tateden västen työskenteytapojen kautta. Opetuksessa korostuu asten, ntuton, mekuvtuksen ja myötäeämsen merktys. Opntojen akuvaheessa opetus perustuu ekkn, omn kokeuhn ja eämyksn. Työskenteyn parssa harjoteaan havantojen tekemstä, tutkmsta ja prosessonta. Oppas opp tommaan ryhmässä toset huomoden sekä harjotteee työvänestä ja materaaesta huoehtmsta. Motorsa tatoja ja ptkäjäntesyyttä harjoteaan kokeemaa vahteeva työtapoja ja vänetä. Opnnossa harjoteaan oman työprosessn ja teoksen sanastamsta, oman ja tosten työskenteyn kunnottamsta sekä vsuaasesta tateesta nauttmsta. 35

36 Opntokokonasuuden tavotteet jäsentyvät seuraavast: v u o t a e Tadesuhde Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden opetuksen tavotteena on tukea oppaan kuvamasun tatojen, tadekästyksen ja tsetuntemuksen kehttymstä tavotteesen työskenteyn ja oman oppmsen refektonnn kautta. Kuvamasun tatoja harjoteaan kuvatademateraaehn, työvänesn ja tekotapohn tutustumaa. Opetus on tavotteesta ja tasota tosee etenevää. Opptunnea harjoteaan oman työskenteyn hahmottamsta suhteessa muden oppaden työskenteyyn (tsearvont, vertasarvont ja refektont). Opnnossa tutustutaan tateden väsn työskenteytapohn, erasn vsuaasen masun kenohn, teknoogohn ja tateesn prosessehn. Opetuksen tavotteena on kannustaa oppasta tekemään oma ratkasuja, tunnstamaan nnotuksen ähtetään ja perehtymään hänee merktykseseen tateeseen. Opetuksen tavotteena on, että oppas tutustuu omaan oppmsprosessnsa ja akaa hahmottaa kuvatateesa knnostuksen kohtetaan. Hän tunnstaa tseeen uontasmmat työmenetemät ja vahvuusaueet oppjana. Opetuksen tavotteena on tukea oppaan persoonasen kuvamasun kehtystä. Itsemasua edstetään oppaae tseeen tärketä vsuaasa mötä tutkmaa. Opntokokonasuuden akana oppas opp tutkmaan ja havannomaan maamaa sekä tseään osana stä. Hän opp hatsemaan materaaen, teknkoden ja kuvan rakentamsen kenoja ja sovetamaan opttuja tatoja oman työn suunntteuun ja toteuttamseen. Hän opp pats käyttämään oma asthavantojaan, mekuvaan ja ajatuksaan masussaan, myös kuvatateee uonteenomasta muuntamsta, anaamsta ja tostoa. Opntojen edetessä suhdetta tadehstoran ja nykytateen kuvastoon vahvstetaan. 36

37 Vsuaanen ukutato Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden opetuksen tavotteena on kehttää oppaan vsuaasta ukutatoa. Tavotteena on nnostaa oppasta havannomaan ympärstöä monastsest sekä tateden ja teteden väsyyttä hyödyntäen. Opetuksen tavotteena on ohjata oppasta tutkmaan kuvan, medan ja ympärstön vsuaasta ketä. Oppas harjotteee tateen ja medan vesten krttstä tarkasteemsta ja tuktsemsta sekä ymmärtää kuven montukntasuuden. Oppasta kannustetaan sanastamaan ja perusteemaan tukntojaan sekä kuunteemaan ja arvostamaan tosten näkemyksä. Kuvatateen sanastoa harjoteaan opptunnea tarkasteemaa oma ja tosten teoksa. Lsäks tutktaan tadekuvastoa, vsuaasta ympärstöä sekä asten ja nuorten oman eämsmaaman vsuaasa mötä. Opnnossa ohjataan oppasta tarkasteemaan ja pohtmaan vsuaasta kuttuura teoksen, tekjän ja katsojan näkökumasta. Oppas opp vestmään vsuaasten tateden kästtestön ja sanaston avua. Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden akana kehttyvä vsuaanen ukutato on hyvn äheä monukutadon kästettä, joka yksnkertasmmaan tarkottaa erasten vesten tuknnan ja tuottamsen tatoja. ( utsjok/eo/2etjyt/2oe/monukutato) Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden akana oppata ohjataan perehtymään tateen hstoraan, nykyhetkeen sekä tarkasteemaan tadetta kuttuursesta, yhteskunnasesta ja tuevasuuden näkökumasta. v u o t a e Osasuus ja vakuttamnen Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden opetuksen tavotteena on ohjata oppasta tarkasteemaan kuvatateen ja muun vsuaasen kuttuurn vättämä vestejä ja nssä menevä arvoja. Oppasta tuetaan krttsen ajatteun ja rakentavan kyseenaastamsen tatojen kehttämsessä. Oppasta kannustetaan ottamaan omassa kuvamasussaan ja tomnnassaan huomoon esteettsä, ekoogsa ja eettsä arvoja. Oppas opp huotamaan työväneensä ja käyttämään kuvatateen materaaeja eettsest ja ekoogsest. 37

38 Oppas opp tunnstamaan tomntansa ja vantojensa vakutukset ympärstöön ja tosn hmsn auks omassa ryhmässä ja ähympärstössä. Opntojen edetessä oppas ssästää oma okeuksaan ja vastuuta kuvantekjänä, kuuttajana ja yhtesön jäsenenä. Opetuksen tavotteena on kehttää oppaan sosaasa tatoja ja kykyä toma erasssa ryhmssä ja yhtesössä. Opnnossa harjoteaan ryhmässä tommsta ja tutustutaan tseen ryhmän jäsenenä; opeteaan ryhmätyötatoja, tosen kuunteemsta ja kunnottamsta. Oppaaa on okeus osastua ja vakuttaa kuvatadekouun opetuksen ssätöhn ja tavottesn opntojen austa ast. Opetuksen tavotteena on myös tarjota oppaae mahdosuuksa ajatuksen, tukntojen ja kannanottojen esttämseen juksssa ympärstössä. Opetuksen tavotteena on, että oppasta kehttyy aktvsa ja krttsä tomjota vsuaasten tateden ja medan maamaan sekä yhteskuntaan. Oppas opp tuntemaan pats omaa kuttuurperntöään myös muden kuttuuren vsuaasta maamaa ja eämäntapaa. Hän opp jäsentämään ja ymmärtämään maamaa ja hänen yessvstyksensä kasvaa. v u o t a e Työpajaoppaden senämaaaus. 38

39 11.2. Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden keskeset ssäöt v u o t a e Opetuksessa tutktaan hmsenä oemsta, uontoa ja kuttuura tateen kenon. Kuvatadetta ähestytään henkökohtasten, yhtesösten ja kuttuursten merktysten kantajana, vättäjänä ja purkajana. Opntojen keskeset ssäöt jäsentyvät seuraavan ertteyn mukasest: Kuvan ke ja tateen masukenot Opetuksessa tutktaan kuvan ketä ja kuvan merktysten rakentumsta sekä harjoteaan vsuaasta havatsemsta ja ajatteua, sanastamsta ja kuvsta keskusteemsta. Kuvatateen perusteet -opntokokonasuudessa kuvan ketä ja tateen masukenoja tutktaan omen ja tosten oppaden teosten ääreä harjoteen tateen peruseementten nmeämstä ja sanastamsta. Oppas tunnstaa kuvatateen peruskästtetä kuten perusmuotoja, perus- ja vastavärejä, mttasuhteta ja osaa erottaa abstraktn ja esttävän tosstaan. Hän osaa käyttää vaööretä ja sommtteun perusteta työskenteyssään sekä tutustuu erasn perspektvehn. Opnnossa kokeaan erasten väneden ja materaaen masusa mahdosuuksa sekä hyödynnetään dgtaasten ja muden teknoogoden mahdosuuksa tateesessa masussa. Vsuaanen masu kehttyy kuvatateesen työskenteyn parssa erasn materaaehn ja vänesn tutustumsen, kokeun ja apsee uontasen ekn avua. Hahmotuskyky ja tateesen työskenteyn tadot kehttyvät. Opntojen akana oppas tutustuu kuvatademateraaen omnasprtesn ja opp työskenteemään kuhunkn työtapaan parhaten sopva työväneä. Oppas opp tunnstamaan ja hyödyntämään vsuaasen masun erasa omnasuuksa kuten tekstuureja, muotoja, etäsyyksä, taa, rakenteta, vvan uonnetta ja maaauksen mona oomuotoja. Oppas perehtyy myös dgtaasn masukenohn. 39

40 Omat kuvat Opetuksessa tutktaan oppaden havannosta, kokemukssta, tomntatavosta ja eämänprstä sekä hee merktyksesstä kuvakuttuuresta nouseva ssätöjä. Kuvatateen perusteet -opntokokonasuudessa kehtetään kuvatateesta työskenteyä oppaan omn havantohn ja kokemuksn pohjautuven opetustehtäven avua. Opetuksessa otetaan huomoon asten tomntatavat. Opetuksen ssäössä otetaan huomoon oppae merktykseset kuvamaamat sekä hedän omasta eämänprstään nousevat havannot ja kokemukset. Tadekuvaston rnnaa tutktaan oppaden omen kuvakuttuuren ssätöjä ja vsuaasta maamaa. Opetus on oppasähtöstä. Opnnossa pohdtaan oppaden omen kuven henkökohtasa merktyksä ja nden suhdetta muuhun vsuaaseen kuttuurn. Opptunnea tutktaan asten oma knnostuksen kohteta sekä hee tärketä mötä kuvatateesen työskenteyn kenon. Tämä tukee oppaden tsetuntoa ja edstää oppmsta. v u o t a e Tateen maamat Opetuksessa tutktaan teoksa, jotka edustavat er akakausa, kuttuureta ja vsuaasten tateden ajeja. Nämä vovat oa kuvatateesen työskenteyn ähtökohta, tarjota vtekehyksen opetustehtäväe ta toma työskenteyn nnottajna. Opnnossa tutustutaan nykytateen tomntatapohn, pohdtaan tateen kuttuursdonnasuutta sekä kästeään tateen hstorasa, sosaasa ja yhteskunnasa merktyksä. Kuvatateen erasn tomntatapohn tutustutaan opettajan ohjauksessa ja tekemää tse tadetta. Opptunnea harjoteaan tateen ja kuttuurn merktysten hahmottamsta. Opetuksessa hyödynnetään mahdosuuksa osastua pakaseen tadetomntaan. Kuvatadekouun oppae tarjotaan mahdosuuksa ryhmässä ta yksönä 40

41 nä osastua kouun ukopuoea toteutettavn tadehankkesn kuten tadekpauhn sekä asten ja nuorten näytteyhn. Lsäks oppastöstä kootaan näytteytä oppatoksen ähaueen tomjoden tohn kuten Paohenän krjastoon, Mamtaon ja Kannetaon er tomjoden tohn ta muden mahdosten yhtestyötahojen tohn. Perusopetusryhmät ovat toteuttaneet ja vovat jatkossa toteuttaa esmerkks senämaaaushankketa ta ympärstötateesa projekteja oppatoksen tompsteden ähympärstössä monenasten tomjoden kanssa yhtestyössä. Myös kouun omat oppastöden näytteyt Pakassa, Mamtaossa ja Kannetaossa tuottavat kokemuksa jukseen tadetomntaan osastumsesta. Mamtaon tomjoden ja Pakan muskkopston kanssa on järjestetty ja järjestetään montatesa oppaden tadehankketa. Opetuksessa vodaan hyödyntää er tateenaojen sekä tateen ja teteen västä yhteyttä. Opnnossa tutustutaan tateen nsttuutohn, muhn kuttuurkohtesn, ajankohtasn tateen möhn ja vsuaasten aojen ammattasten työhön. v u o t a e Opnnossa tutustutaan museohn, näytteyhn ja muhn kuttuurkohtesn. Kouun tompsteden yhteydessä Mamtao ja Kannetao tarjoavat mahdosuuksa näytteyhn ja kuttuurkohtesn perehtymseen. Lsäks vodaan tutustua vsuaasen aan ammattasten työhön. Internet ja krjasuus tarjoavat uonnosest oputtoman ähdemateraavarannon tämän ssätöaueen tutkmusmatkohn. Keraamnen vestos, keramkan työpaja. 41

42 Vsuaanen ympärstö Opetuksessa tutktaan erasa uonnonympärstöjä, rakennettuja ympärstöjä, esneympärstöjä, medaympärstöjä ja vsuaasa osakuttuureja. Kuvatateen perusteet -opnnossa tutustutaan ertysest kouun ja oppaan ähympärstöön. Kouun tompsteden ähympärstöt tarjoavat keskenään varsn erasa vsuaasa ympärstöjä, jossa näkyy monkuttuursuus, montatesuus ja mon-menen rakennettu ympärstö sekä uonto. Näden ääreä harjoteaan ympärstön arvottamsta ja kästeään merktysten rakentumsta. Lähympärstön säks vodaan perehtyä Hesngn uontokohtesn ja rakennettuhn ympärstöhn. Hesngn museot tarjoavat mahdosuuden tutka erasa esneympärstöjä ja vsuaasa osakuttuureja. Opetuksessa tutktaan medaympärstöjä; nternetn, ehdstön ja sosaasen medan vsuaasa kuvastoja. Opptunnea keskusteaan nähn ttyvstä arvosta ja merktysten rakentumsesta. Opnnossa harjoteaan vsuaasen ympärstön esteettstä, ekoogsta ja eettstä arvottamsta sekä kästeään ympärstön merktysten rakentumsta. Kuvatadekouua harjoteaan ympärstön ekoogsta ja eettstä arvottamsta kuvatademateraaen kerrättämsen ja ajtteun parssa. Kouun tossa esä oevat oppastyöt tarjoavat mahdosuuden vertasoppmseen ja keskusteuhn estetkasta. v u o t a e Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden työtavat Tämän opetussuunnteman uvussa 8 on ertety Opetushatuksen määräys ( ) kuvatateen työtavosta. Kuvatateen perusteet -opntokokonasuuden työtavat noudattavat Opetushatuksen suostuksen njauksa. Seuraavassa kuvaaan Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opetuksen työtapoja tarkennetust: Kuvatateen perusteet -opnnossa oppas harjotteee erasa prtämsen, maaaamsen ja vsuaasen masun tapoja. Hän tutustuu vaokuvauksen akesn ja opetteee tasta hahmottamsta muovaun sekä komuottesten teosten rakenteun parssa. Teto- ja vestntäteknoogaa hyödynnetään kuvankästteyn, 42

43 prto-ohjemen ja anmaaton perusteden harjotteussa. Konkreettnen käsn tekemnen kukee rnnakkan dgtaasten työtapojen kanssa. v u o t a e Opnnossa tutustutaan aajast erasn materaaehn ja työvänesn. Oppas harjotteee käyttämään ntä tarkotuksenmukasest ja turvasest. Myös työvänestä huoehtmnen ja nden puhdstamnen kuuuu opetukseen. Oppaat harjotteevat tunnea yksösen työskenteyn säks yhtestyötä. Osa tehtävstä tehdään ryhmätyönä muden oppaden kanssa. Kuvatateen kautta oppaa on mahdosuus vakuttaa ympärstöönsä. Työskentey vo tapahtua myös kuvatadekouun ukopuoea, esm. ähympärstöön ta jukseen taan toteutettaven projekten muodossa. Oeenen osa opetusta ovat yhteset näytteykäynnt ja retket gaerohn, tademuseohn sekä erasn nsprovn ympärstöhn. Oppaat vovat myös teoksaan osastua apse suunnattuhn tadekpauhn ja ryhmänäytteyhn. Perusopntojen työtapohn ttyy pajon erasa arvonnn muotoja, josta tarkemmn uvussa 13 ja 15. Keraamnen vestos, 9 11-vuotaat. 43

44 11.4. Laajat kuvatateen opnnot -opntokokonasuuden tavotteet v u o t a e Pohjos-Hesngn kuvatadekouun tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän perusopnnot koostuvat kahdesta opntokokonasuudesta. Laajat kuvatateen opnnot muodostavat perusopntojen tosen vaheen opntokokonasuuden, jossa opskeaan 11/12 14/16-vuoden ässä. Nämä opnnot päättävät tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän perusopnnot. Opntokokonasuus rakentaa san Kuvatateen perustesta syventävn opntohn. Laajojen kuvatateen opntojen akana oppas harjaantuu tuktsemaan, arvomaan ja arvottamaan kuvasa mötä er näkökumsta. Opnnossa pohdtaan kuvatateen yhteskunnasa merktyksä ja kehtetään krttstä ajatteua suhteessa kuvatateen ja medan kuvn. Oppas perehtyy monpuosest er materaaen ja teknkoden masusn mahdosuuksn sekä opp ertteemään omaa tateesta työskenteyään suhteessa vsuaasen kuttuurn kenttään. Opetuksessa tarkasteaan tateden ja teteden yhteyksä sekä nnostetaan nden sovetamseen opnnossa Tadesuhde Laajojen kuvatateen opntojen tavotteena on tukea oppaan kuvamasun tatojen, tadekästyksen ja tsetuntemuksen kehttymstä tavotteesen työskenteyn ja oman oppmsen refektonnn kautta. Oppasta kannustetaan tekemään oma ratkasuja, tunnstamaan nnotuksen ähtetään ja perehtymään hänee merktykseseen tateeseen. Oppas asettaa entstä konkreettsemmn tavotteta omae työskenteyeen, harjotteee ongemanratkasua ja opp tunnstamaan omaa persoonasta masuaan tateen tekjänä. Opnnot kehttävät ptkäjäntesyyttä ja säävät ymmärrystä kunkn prosessn anutaatusuudesta ja merktyksesyydestä. Luova oppmsen ja työskenteyn prosess vo joskus oa opputuostakn arvokkaamp. 44

45 Laajojen kuvatateen opntojen päättyessä oppas tuntee aajast vsuaasen masun materaaeja, vänetä, teknoogota, masun kenoja ja tateesa prosesseja sekä osaa yhdsteä tateden väsä työskenteytapoja. Hän osaa tunnstaa tseeen tärketä tekotapoja ja nnotuksen ähtetä ja opp perusteemaan, mks on vannut tetyn estystavan. Hän osaa tunnstaa teoksen ssätöjä ja kästteytapoja. Tadesuhde aajenee omaa ähympärstöä aajemmaks. Ennen syventävn työpajohn srtymstä tavotteena on, että oppas osaa pakastaa omaa työskenteyään suhteessa nykytateen ja tadehstoran möhn sekä vsuaaseen kuttuurn. v u o t a e Vsuaanen ukutato Opntojen tavotteena on harjotea vsuaasta ukutatoa e nyky-yhteskunnassa tarvttavaa kykyä tukta kuva ja vsuaasa vestejä. Opnnot ohjaavat oppasta tutkmaan kuvan, medan ja ympärstön vsuaasta ketä. Vaokuvauksen jakson vaomaaaus ja kuvankästtey, vuotaat. 45

46 Oppas harjotteee tateen ja medan kuven ja vesten krttstä tarkasteemsta ja tuktsemsta. Oppas opp ertteemään kuvasten vesten tavotteta, ssätöjä ja arvoja. Oppasta kannustetaan sanastamaan ja perusteemaan tukntojaan sekä kuunteemaan ja arvostamaan tosten näkemyksä. Laajojen kuvatateen opntojen opetuksen tavotteena on nnostaa oppasta havannomaan ympärstöä monastsest sekä tateden ja teteden väsyyttä hyödyntäen. Laajossa kuvatateen opnnossa harjoteaan krttstä medaukutatoa tarkasteemaa nuorsokuttuurn, osakuttuuren ja medan kuvasa vestejä. Vsuaasta kuttuura tarkasteaan teoksen, tekjän ja katsojan näkökumasta. Opnnossa perehdytään tateen hstoraan ja nykyhetkeen ja optaan tunnstamaan vsuaasten tateden suhdetta vsuaasen kuttuurn aajaan kenttään. Tadetta tarkasteaan kuttuursesta, yhteskunnasesta ja tuevasuuden näkökumasta. Oppas opp hankkmaan tetoa oman kuttuurnsa ja muden kuttuuren vsuaassta tatesta, nden hstorasta ja nykysyydestä. Oppas ymmärtää, että tadetta vo tukta monkerrokssest; sama teos tuktaan er akona ja er yhteyksssä er tavon. Laajossa kuvatateen opnnossa vsuaanen ukutato on hyvn äheä monukutadon kästettä, joka tarkottaa erasten vesten tuknnan ja tuottamsen tatoja. Se ttyy knteäst ajatteun ja vestnnän tatohn ja kykyyn hankka, muokata, tuottaa, esttää, arvoda ja arvottaa tetoa erasssa ympärstössä ja tantessa. ( v u o t a e Laajojen kuvatateen opntojen akana oppas opp vestmään vsuaasten tateden kästtestön ja sanaston avua. Hän opp tuktsemaan tadetta ja tunnstamaan kontekstn, jossa hän tarkasteee teosta Osasuus ja vakuttamnen Laajojen kuvatateen opntojen tavotteena on, että oppasta kehttyy aktvsa ja krttsä tomjota vsuaasten tateden ja medan maamaan sekä yhteskuntaan. Oppas opp tuntemaan pats omaa kuttuurperntöään myös muden kuttuuren vsuaasta maamaa ja eämäntapaa. Hän opp jäsentämään ja ymmärtämään maamaa ja hänen yessvstyksensä kasvaa. 46

47 Laajossa kuvatateen opnnossa tuetaan nuorten krttsen ajatteun kehtystä. Tässä ässä oppaat osaavat hahmottaa yhteskunnasa normeja ja sovnnasuussääntöjä. Opetuksessa sataan käkaudee tyypnen kapnont vatseva sääntöjä vastaan tarjoamaa tateen parssa uova vapaus tsensä toteuttamseen ja omen arvojen masuun. Opptunnea keskusteaan sanan- ja masunvapaudesta, mutta myös vapauksn ttyvästä vastuusta. Lsäks ymmärretään tekjänokeuksen perusperaatteet. Opetuksen tavotteena on ohjata oppasta tarkasteemaan kuvatateen ja muun vsuaasen kuttuurn vättämä vestejä ja nssä menevä arvoja. Vsuaasen kuttuurn ja medan kuvavestejä anaysodaan krttsest ja optaan tunnstamaan seasa kuvavesten taustaa oeva monnasa tarkotusperä kuten pottset, yhteskunnaset, kaupaset, henkökohtaset, vsuaaset ja tateeset ähtökohdat. Opnnot kannustavat oppasta tedostamaan omaa asemaansa yhteskuntaan osastuvana jäsenenä ja vsuaasen kuvaston tuottajana. Optaan ymmärtämään jokasen oma tomjuus, vastuu ja vakutusmahdosuudet medaympärstössä. Oppasta kannustetaan ottamaan omassa kuvamasussaan ja tomnnassaan huomoon esteettsä, ekoogsa ja eettsä arvoja. Oppas opp kantamaan vastuuta työvänedensä ja työympärstönsä huotamsesta ja tunnstamaan omen vantojensa vakutuksa ympärstöön entstä aajemmn. Hän opp ymmärtämään tateen ja ympärstön merktyksen omae ja muden hyvnvonne. Hän opp tuntemaan vastuuta uonnon ja enympärstön tasta ja monmuotosuudesta sekä ottamaan huomoon sosaasen, kuttuursen ja ekoogsen kestävän kehtyksen työskenteyssään. v u o t a e Opnnot tukevat ryhmätyötatojen kehttymstä ja rohkasevat oppasta tommaan erasssa ryhmssä ja yhtesössä. Oppas opp oma-aottesuutta, sosaasa tatoja ja vastuun kantamsta omasta työskenteystään. Oppas opp arvostamaan omaa ja tosten kuttuurperntöä. Opnnossa oppaae tarjotaan mahdosuuksa ajatuksen, tukntojen ja kannanottojen esttämseen juksssa ympärstössä; Esmerkks osastumaa kouun ukopuoea järjestettävn vannasn tadeprojektehn. 47

48 11.5. Laajat kuvatateen opnnot -opntokokonasuuden keskeset ssäöt v u o t a e Laajossa kuvatateen opnnossa tutktaan hmsenä oemsta, uontoa ja kuttuura tateen kenon. Kuvatadetta ähestytään henkökohtasten, yhtesösten ja kuttuursten merktysten kantajana, vättäjänä ja purkajana Kuvan ke ja tateen masukenot Opetuksessa tutktaan kuvan ketä ja kuvan merktysten rakentumsta sekä harjoteaan vsuaasta havatsemsta ja ajatteua, sanastamsta ja kuvsta keskusteemsta. Laajossa kuvatateen opnnossa kuvan ketä ja tateen masukenoja tutktaan omen ja tosten oppaden teosten ääreä sekä perehtyen aajast nykytateen ja tadehstoran ähestymstapohn ja möhn. Vsuaasten teosten ääreä harjoteaan kuvatateen kästtestöä. Opptunnea keskusteaan kuvan merktysten rakentumsesta ja erteään oma sekä tosten teoksa tateen sanastoa käyttäen. Vaokuvaus ja kuvankästtey, vuotaat. 48

49 Opnnossa kokeaan erasten väneden ja materaaen masusa mahdosuuksa sekä hyödynnetään dgtaasten ja muden teknoogoden mahdosuuksa tateesessa masussa. Yksönen vsuaanen masu kehttyy kuvatateesen työskenteyn parssa. Omassa työskenteyssä tutktaan ja ssästetään ukusa kuvatateen masukenoja teknooga-avustesa työtapoja unohtamatta. Laajossa kuvatateen opnnossa harjoteaan oman työprosessn sanastamsta, ertteyä ja arvonta. Optaan tunnstamaan oman tateesen masun ertysprteet, oman uovan prosessn ja oppmsen vaheet sekä pystytään ertteemään nätä vsuaasten tateden kästtetä käyttäen. Opetuksen tavotteena on, että opntojen päättyessä oppas ymmärtää entstä aajemmn kuvatateen peruskästtetä. Oppas osaa käyttää vsuaasen masun perusteknkota ja tunnstaa tseeen uontasa tateen masukenoja. v u o t a e Omat kuvat Opetuksessa tutktaan oppaden havannosta, kokemukssta, tomntatavosta ja eämänprstä sekä hee merktyksesstä kuvakuttuuresta nouseva ssätöjä. Opnnossa pohdtaan oppaden omen kuven henkökohtasa merktyksä ja nden suhdetta muuhun vsuaaseen kuttuurn. Laajossa kuvatateen opnnossa tadekuvaston rnnaa tutktaan oppaden omsta kuvakuttuuresta ja eämsmaamasta ammennettavaa vsuaasta anestoa. Opnnossa pohdtaan ja erteään nuorten omen kuvakuttuuren ssätöjä ja merktyksä. Lsäks hyödynnetään näden vsuaasa masukenoja tateesessa työskenteyssä. Eraset verkkosoveukset ja -ympärstöt tarjoavat aajan vsuaasen maaman, jossa oppas vo toma opettajae ta muue opetusryhmäe asantuntjana ja oppaana. Ikäkaudee tyypsä pohdntoja dentteetn muodostumsesta ja arvomaamasta tuetaan tarkasteemaa tasa-arvon ja yhdenvertasuuden, seksuaasen ja sukupuosen monnasuuden sekä hmsokeuksen ja kuttuursen monnasuuden kysymyksä tateesen työskenteyn ahena. Tarvttaessa nästä keskusteaan työskenteyn ääreä. Opetuksen ssäössä otetaan huomoon oppae merktykseset kuvamaamat sekä hedän omasta eämänprstään nousevat havannot ja kokemukset. Tämä tukee oppaden tsetuntoa ja edstää oppmsta. 49

50 Tateen maamat Opetuksessa tutktaan teoksa, jotka edustavat er akakausa, kuttuureta ja vsuaasten tateden ajeja. Opnnossa tutustutaan nykytateen tomntatapohn, pohdtaan tateen kuttuursdonnasuutta sekä kästeään tateen hstorasa, sosaasa ja yhteskunnasa merktyksä. Opnnossa tutktaan nykytateen, tadehstoran ja kuttuurhstoran kuvastoa oppaden oman tateesen työskenteyn ähtökohtana, vtekehyksenä ta nnottajana. Harjoteaan tedon hankkmsta ja tsenästä perehtymstä vattuhn tateen möhn omen knnostuksen kohteden suuntasest. Perehdytään vsuaasten tateden teoksn ja tadesuuntauksn keskusteen ssäöstä, tavottesta ja merktyksstä. Opnnossa tutustutaan tateen nsttuutohn, muhn kuttuurkohtesn, ajankohtasn tateen möhn ja vsuaasten aojen ammattasten työhön. Opptunnea perehdytään kuvatateen ähestymstapohn vsuaaseen ähdemateraan tutustumaa. Lsäks tehdään näytteykäyntejä ja saatetaan tutustua vsuaasen aan ammattasten työympärstöhn. Internet ja krjasuus tarjoavat oputtoman ähdemateraavarannon tämän ssätöaueen tutkmusmatkohn. v u o t a e Opetuksessa hyödynnetään mahdosuuksa osastua pakaseen tadetomntaan. Kuvatadekouun oppae tarjotaan mahdosuuksa ryhmässä ta yksönä osastua kouun ukopuoea toteutettavn tadehankkesn kuten tadekpauhn sekä asten ja nuorten näytteyhn. Lsäks oppastöstä kootaan näytteytä oppatoksen ähaueen tomjoden tohn kuten Paohenän krjastoon, Mamtaon er tomjoden tohn ta muden mahdosten yhtestyötahojen tohn. Perusopetusryhmät ovat toteuttaneet ja vovat jatkossa toteuttaa esmerkks senämaaaushankketa ta ympärstötateesa projekteja oppatoksen tompsteden ähympärstössä monenasten tomjoden kanssa yhtestyössä. Myös kouun omat oppastöden näytteyt Pakassa, Mamtaossa ja Kannetaossa tuottavat kokemuksa jukseen tadetomntaan osastumsesta. Mamtaon tomjoden ja Pakan muskkopston kanssa on järjestetty ja järjestetään montatesa oppaden tadehankketa. Opetuksessa vodaan hyödyntää er tateenaojen sekä tateen ja teteen västä yhteyttä. 50

51 Laajojen kuvatateen opntojen akana kehtetään oppaan ymmärrystä stä, mhn hänen oma masunsa sjottuu tateen kentää: Mtkä ovat hänen omat knnostuksen kohteensa ja vahvuutensa; mtä tateen osa-aueta tutkmaa hänen vsuaanen masunsa kehttyy. v u o t a e Vsuaanen ympärstö Opetuksessa tutktaan erasa uonnonympärstöjä, rakennettuja ympärstöjä, esneympärstöjä, medaympärstöjä ja vsuaasa osakuttuureta. Opnnossa harjoteaan vsuaasen ympärstön esteettstä, ekoogsta ja eettstä arvottamsta sekä kästeään ympärstön merktysten rakentumsta. Laajossa kuvatateen opnnossa vsuaanen ympärstö on ähes rajaton tutkmuskohde. Nuorten eämänpr on nternetn akakaudea maamanaajunen. Medaympärstöt ovat mone nuore tutumpa kun oma kotkaupunk. Hesnk tarjoaa vatavan määrän perehtymskohteta. Opnnossa vodaan tehdä retkä Hesngn uontokohtesn ja rakennettuhn ympärstöhn. Hesngn museossa vodaan tutka erasa esneympärstöjä ja vsuaasa osakuttuureta. Opntoretken säks vsuaasta ympärstöä vodaan tutka krjasuuden ja nternetn vätykseä. Myös kaupunktassa ja medaympärstössä esä oeva kaupanen kuvasto vo oa hedemänen kuvatateen tutkmuskohde. Laajossa kuvatateen opnnossa oppaat kykenevät syväseen ja tedostavaan keskusteuun esteettsstä, ekoogssta ja eettsstä arvosta. Kuvatateesen työskenteyn avua vodaan kästeä ja ottaa kantaa nähn asohn. Työskenteyn parssa harjoteaan ympärstön arvottamsta ja ssästetään tsee tärketä arvoja ja merktyksä suhteessa ähympärstöön, vsuaasn ympärstöhn ta maamanaajusn kysymyksn. Kuvatadekouua harjoteaan ympärstön ekoogsta ja eettstä arvottamsta kuvatademateraaen kerrättämsen ja ajtteun parssa. Kouun tossa esä oevat oppastyöt tarjoavat mahdosuuden vertasoppmseen ja keskusteuhn estetkasta. Kouun tompsteden ähympärstöt tarjoavat keskenään varsn erasa vsuaasa ympärstöjä, jossa näkyy monkuttuursuus, montatesuus ja mon-menen rakennettu ympärstö sekä uonto. Näden ääreä harjoteaan ympärstön arvottamsta ja kästeään ympärstön merktysten rakentumsta. 51

52 11.6. Laajat kuvatateen opnnot -opntokokonasuuden työtavat v u o t a e Laajossa kuvatateen opnnossa syvennytään erasn kuvatateen työtapohn. Oppaae tehdään tutuks aaja krjo vsuaasen masun ähestymstapoja kuten tateden väsyys, montatesuus, monmateraauus ja tateen ja teteen ähestymstapojen yhdstämnen. Opnnossa perehdytään joko yks kerraaan ta useta teknkota yhdsteen esmerkks seuraavn masukenohn: Prustuksen ja maaauksen monet työtavat ssätäen erasa panoteknkota ja sarjakuvaa; keramkan, muotoun ja komuottesen masun kenot; teknooga-avustesen vsuaasen masun, anmaaton, vaokuvauksen ja kuvankästteyn työtavat. Lsäks vodaan tutustua ta- ja ympärstötateen, kkuvan kuvan, performanssn sekä tateden ja teteden väsn ähestymstapohn. Ryhmän oman opettajan säks työtapoja harjoteaan mahdosten veraeven asantuntja-opettajen ohjauksessa. Työtavossa panottuu oppaan oman kuvamaaman sovetamnen ja hanta erasa väneä ja medoa. Opnnossa tutustutaan myös kunkn masutavan hstoraan sekä tunnettuhn tekjöhn ja teoksn. Työskenteyssä korostuu uuden oppmnen, monpuonen materaaen ja atteden käyttö sekä tatojen ja masun syventämnen tutussa tateen teknkossa. Laajojen kuvatateen opntojen työtavat kannustavat oppasta monpuoseen kuvamasuun. Opntojen akana harjoteaan yksöstä kuvatateesta työskenteyä ja tehdään ryhmätötä. Opntojen osana vodaan järjestää kouun ukopuoea toteutettava tadeprojekteja erasten yhtestyötahojen kanssa. Laajojen kuvatateen opntojen akana oppata ohjataan ertteemään oma tavottetaan ja sekä refektomaan sanasest työskenteyään. Opnnossa harjoteaan vuosttan sanasta tsearvonta suusest ta krjasest. Arvonnsta tarkemmn uvussa 13 ja

53 12. Kuvatateen aajan oppmäärän syventävät opnnot v u o t a e Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän syventävät opnnot muodostavat yhden opntokokonasuuden, jonka ssää oppas vo vata tateesen meenkntonsa mukasen suuntautumsvahtoehdon erasten työpajojen vakomasta. Koska oppaden vannat vakuttavat shen, mtä työpajoja kunakn ukuvuotena järjestetään, yksttäsä työpajoja e kuvaa ykstyskohtasest tässä opetussuunntemassa. Nstä aadtaan ernen työpajaeste vuosttan. Jokasen työpajan opetus noudattaa tässä opetussuunntemassa kuvatuja tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän syventäven opntojen tavotteta, keskesä ssätöjä ja työtapoja kunkn työpajan tateenen syventymskohde huomoden. On suostetavaa, että työpajassa opskeaan vähntään yks opntovuos. Yhden opntovuoden jäkeen oppas vo jatkaa samassa työpajassa seuraavatkn vuodet ta vahtaa työpajaa vuosttan syventäven opntojen akana. Syventävssä opnnossa opskeaan 14/16 20/21-vuoden ässä. Keramkan työpaja, vaokuva Maart Kytöharju. 53

54 Syventäven opntojen tavotteet ja keskeset ssäöt noudattavat uvussa 8 ertetyjä Opetushatuksen määräyksen ( ) mukasa tateen perusopetuksen kuvatateen perusopntojen tavotteta ja ssätöjä. Tässä uvussa tarkennetaan nätä syventäven opntojen osata. Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän syventäven opntojen akana oppas harjaantuu tuktsemaan, arvomaan ja arvottamaan kuvasa mötä er näkökumsta. Hän opp ertteemään omaa tateesta työskenteyään suhteessa vsuaasen kuttuurn kenttään. Opntojen edetessä pohdtaan kuvatateen yhteskunnasa merktyksä ja kehtetään krttstä ajatteua. Tarkasteaan tateden ja teteden yhteyksä sekä nnostetaan nden sovetamseen opnnossa. Syventävn opntohn ssätyy opputyö, joka muodostuu tateesesta työstä, työskenteyprosessn dokumentonnsta ja krjasesta osuudesta, jossa oppas arvo omaa työtään. Lopputyössä oppas tuo esn kuvatateesta ajatteuaan ja masuaan sekä hahmottaa ntä suhteessa kuvatateeseen ta muuhun vsuaaseen kuttuurn. v u o t a e Syventävät opnnot -opntokokonasuuden tavotteet Kuvatateen syventäven opntojen tarkotuksena on oppaan kuvatateesen ajatteun ja masun syventämnen opntoja aajentamaa ta ntä panottamaa hänen omen tavottedensa suuntasest ja vatsemaan työtapoja käyttäen. Opetuksen tavotteena on kannustaa oppasta osastumaan ja vakuttamaan omaan enympärstöönsä ja yhteskuntaan. Kuvatateen syventävssä opnnossa oppas kehttää persoonasta kuvamasuaan sekä syventää omakohtasta tadesuhdettaan. Opnnossa pohdtaan tadefosofan ja estetkan peruskysymyksä ja optaan tunnstamaan kuvatateen käytäntöjä, kästtetä ja sovetamaan nätä omaan työskenteyyn. Oppaan krttnen ajatteu ja vsuaanen ukutato kehttyvät Tadesuhde Opetuksen tavotteena on syventää oppaan masun tatoja ja tadekästystä oman tavotteesen kuvamasun ja hänee merktyksesen tateen kautta. Oppaan henkökohtanen tademasu kehttyy. Oppas tedostaa tseeen uontasmmat kuvatateen ähestymstavat. 54

55 Oppas ssästää oman tateesen prosessnsa uonteen, ottaa vastuun omasta työskenteystään, asettaa tseeen tavotteta ja osaa vata okeat tekotavat tavottesn pääsemseks. Opnnot auttavat oppasta öytämään omaehtosen ja henkökohtasen tadesuhteen. Oppas tunnstaa ja osaa nmetä, mhn tateen kentän vtekehykseen hänen oma tateenen työskenteynsä ttyy ja mstä vsuaasen maaman osa-auesta hänen kuvamasunsa koostuu. Opetuksen tavotteena on tukea oppasta dentteetn rakentamsessa kuvasen työskenteyn, kuven tuknnan ja oppmsen refektonnn kautta. Oppasta ohjataan omen tavotteden mukasssa työskenteyprosessessa ja osaamsen kehttämsessä. Häntä rohkastaan erasten materaaen ja teknoogoden sekä tateden västen menetemen ja ähestymstapojen käyttöön. Opetuksen tavotteena on uoda uottamuksenen työskentey-ympärstö, jossa opettajan ja ryhmän tuk vahvstavat jokasen oppaan uottamusta omn näkemyksnsä ja ratkasuhnsa. Turvanen ja kannustava mapr tukee oppasta opputyöprosessn toteuttamsessa. v u o t a e Vsuaanen ukutato Syventävssä opnnossa tavotteena on syventää oppaan tatoa tutka, tukta ja ymmärtää vsuaasen kuttuurn mötä tekjän, katsojan ja teoksen näkökumsta. Oppasta kannustetaan syventämään tateen hstoran, nykytateen ja vsuaasten aojen tuntemusta kartuttamaa snä tarvttavaa yessvstystä. Opetuksen tavotteena on syventää oppaan tatoa havannoda vsuaasta ympärstöä monastsest sekä tateden ja teteden väsyyttä hyödyntäen. Opnnot syventävät oppaan tatoa käyttää, ukea ja tukta kuvan ketä, kuvasa muuttuja ja kuvasen kerronnan kenoja. Opetuksen tavotteena on tukea oppasta kuvasessa masussa, ptkäjäntesessä harjotteussa ja tatojen syventämsessä oppaan omen tavotteden mukasest. Oppasta tuetaan henkökohtasen kuvamasun kehttämsessä. Opetuksen tavotteena on rohkasta oppasta erasten materaaen ja teknoogoden sekä tateden västen menetemen ja ähestymstapojen käyttöön. Oppasta kannustetaan kokeemaan uusa työmenetemä ja aajentamaan omaa kuvamasuaan. 55

56 Syventävssä opnnossa oppas opp oman tateesen prosessnsa sanastamsta. Opetuksessa kannustetaan ptämään työpäväkrjaa ja dokumentomaan työvaheta. Suunen ja krjanen tsearvont edstävät oppmsta. Oma tateenen prosess tuee tutuks ja oma työskentey osataan nkttää tateen kenttään ja sen möhn. Tateen ja vsuaasen kuttuurn kuva tarkasteaan anayyttsest. Omsta ja tosten teokssta keskusteaan tateen sanastoa käyttäen. Oppasta ohjataan perusteemaan tukntojaan ja arvostuksaan sekä suusest että krjasest. Oppasta kannustetaan kuunteemaan ja arvostamaan tosten näkemyksä. Syventäven opntojen päättyessä oppas hatsee vsuaasen monukutadon. Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän kontekstssa monukutadoa tarkotetaan erasten teksten, mutta ennen kakkea vsuaasten vesten ja kuvatateen tuktsemsen, tuottamsen ja arvottamsen tatoja, jotka auttavat oppata ymmärtämään monmuotosa kuttuursa vestnnän muotoja sekä rakentamaan omaa dentteettään. ( Oppas opp hankkmaan tetoa oman kuttuurnsa ja muden kuttuuren vsuaassta tatesta, nden hstorasta ja nykysyydestä sekä seuraamaan er kuttuurperntöjen ja tateenaojen kesknästä vuorovakutusta. Oppas harjotteee tateen ja medan kuven ja vesten krttstä tarkasteemsta ja tuktsemsta. Oppas ymmärtää, että tadetta vo tukta monkerrokssest; sama teos tuktaan er akona ja er yhteyksssä er tavon. v u o t a e Osasuus ja vakuttamnen Opetuksen tavotteena on ohjata oppasta tarkasteemaan krttsest kuvatateen ja muun vsuaasen kuttuurn vättämä vestejä ja nssä menevä arvoja. Oppasta kannustetaan pohtmaan esteettsten, ekoogsten ja eettsten arvojen merktystä omassa enympärstössä, yhteskunnassa ja gobaassa maamassa. Opnnot ohjaavat oppasta krttsen ajatteun syventämseen sekä tarjoavat mahdosuuksa uusen tukntojen tekemseen. Syventäven opntojen tavotteena on, että oppasta kehttyy aktvsa ja krttsä tomjota vsuaasten tateden ja medan maamaan sekä yhteskuntaan. Oppas tuntee pats omaa kuttuurperntöään myös muden kuttuuren vsuaasta maamaa ja eämäntapaa. Hän tunnstaa oman maamankuvansa ja osaa erteä, mstä arvosta se koostuu. 56

57 Oma vantoja tehdessään oppas osaa ottaa huomoon vastuunsa uonnosta ja enympärstöstä sekä tedostaa sosaasen, kuttuursen ja ekoogsen kestävän kehtyksen työskenteyssään. Hän hahmottaa oman tomntansa seuraukset suhteessa ympärstöön, yhteskuntaan ja kuttuurn. Tavotteena on tedostaa tade vakuttamsen ja osastumsen väneenä. Oppas harjaantuu tommaan yhdessä erasssa ryhmssä, yhtesössä ja ympärstössä. Häntä ohjataan tuomaan esn ajatuksaan, tukntojaan ja kannanottojaan juksssa ympärstössä. Opetuksessa tutustutaan erasn tapohn osastua jukseen taan ja yhteskunnaseen vakuttamseen tateen kenon. Oppae tarjotaan mahdosuuksa osastua kouun ukopuoea toteutettavn projektehn sekä vamstaa ja vedä teoksa jukseen taan. Syventävssä opnnossa oppas osaa kunnottaa ja arvostaa tosten työskenteyä ja tukea uottavasta ja hyvää työskenteymaprä omassa opetusryhmässään. Hyvä ryhmähenk mahdostaa merktykseset keskusteut tateesta, erassta arvomaamosta ja vsuaasen kuttuurn ssäöstä. v u o t a e Työpajatyöskenteyä, vaokuva Maart Kytöharju. 57

58 12.2. Syventävät opnnot -opntokokonasuuden keskeset ssäöt v u o t a e Opetuksessa tutktaan hmsenä oemsta, uontoa ja kuttuura tateen kenon. Kuvatadetta ähestytään henkökohtasten, yhtesösten ja kuttuursten merktysten kantajana, vättäjänä ja purkajana Kuvan ke ja tateen masukenot Syventävssä opnnossa tutktaan kuvan ketä ja kuvan merktysten rakentumsta sekä harjoteaan vsuaasta havatsemsta ja ajatteua, sanastamsta ja kuvsta keskusteemsta. Opnnossa kokeaan erasten väneden ja materaaen masusa mahdosuuksa sekä hyödynnetään dgtaasten ja muden teknoogoden mahdosuuksa tateesessa masussa. Syventävssä opnnossa oppas tuntee tseeen uontasmmat masukenot ja osaa hyödyntää ntä omassa työskenteyssään tarkotuksenmukasea tavaa. Oppas osaa suunntea oman tateesen työprosessnsa vattujen ssätöjen ja tavotteden mukasest. Oppas hatsee tseeen omnasmmat vsuaasen masun teknkat ja teknoogat ja syventää omaa masuaan näden parssa. Oppas osaa erteä omaa ja tosten työskenteyä kuvatateen sanastoa käyttäen sekä pystyy pakantamaan oman työskenteynsä vsuaasessa kuttuurssa Omat kuvat Opetuksessa tutktaan oppaden havannosta, kokemukssta, tomntatavosta ja eämänprstä sekä hee merktyksesstä kuvakuttuuresta nouseva ssätöjä. Opnnossa pohdtaan oppaden omen kuven henkökohtasa merktyksä ja nden suhdetta muuhun vsuaaseen kuttuurn. Syventäven opntojen akana oppaaa on mahdosuus keskttyä omn kuvn. Hän vo syventää ja aajentaa ymmärrystään tseeen uontasmmsta ssäöstä tutken erasa ähdeanestoja omen kuvensa tueks. Kontekstuasomaa ja ssästämää omaa kuvamaamaansa hänen masunsa ja näkemyksensä kehttyvät. Oma kuvamaama, masu sekä tatejuus vahvstuvat. 58

59 Tateen maamat Opetuksessa tutktaan teoksa, jotka edustavat er akakausa, kuttuureta ja vsuaasten tateden ajeja. Opnnossa tutustutaan nykytateen tomntatapohn, pohdtaan tateen kuttuursdonnasuutta sekä kästeään tateen hstorasa, sosaasa ja yhteskunnasa merktyksä. Opetuksessa hyödynnetään mahdosuuksa osastua pakaseen tadetomntaan. Kuvatadekouun oppae tarjotaan mahdosuuksa ryhmässä ta yksönä osastua kouun ukopuoea toteutettavn tadehankkesn kuten tadekpauhn sekä nuorten näytteyhn. Lsäks oppastöstä kootaan näytteytä oppatoksen ähaueen tomjoden tohn. Syventäven opntojen ryhmät ovat toteuttaneet ja vovat jatkossakn toteuttaa esmerkks senämaaaushankketa ta ympärstötateesa projekteja oppatoksen tompsteden ähympärstössä monenasten tomjoden kanssa yhtestyössä. Myös kouun omat oppastöden näytteyt Pakassa, Mamtaossa ja Kannetaossa tuottavat kokemuksa jukseen tadetomntaan osastumsesta. Opnnossa tutustutaan tateen nsttuutohn, muhn kuttuurkohtesn, ajankohtasn tateen möhn ja vsuaasten aojen ammattasten työhön. Syventävssä opnnossa perehdytään kuvatateen möhn aajemmn ja syväsemmn kun kuvatateen perusopnnossa. Tadehstoran, nykytateen ja vsuaasen kuttuurn ähestymstapoja tutktaan tavotteta, ssätöjä ja merktyksä ssästäen. Tadeteosta tarkasteaan tekjän ntentoden, teoksen esttämsen ajankohdan ja kuttuursen vtekehyksen sekä erasten tateen tukntatapojen kautta. Tatejoden työskenteyyn perehdytään ähdekrjasuuden, nternetn sekä museo-, näyttey- ja työhuonekäynten avua. Tatejoden työskenteyä ja tadesuuntauksa tutktaan peaten nhn omaa tatejuutta ja tekotapoja. v u o t a e Vsuaanen ympärstö Opetuksessa tutktaan erasa uonnonympärstöjä, rakennettuja ympärstöjä, esneympärstöjä, medaympärstöjä ja vsuaasa osakuttuureja. Opnnossa harjoteaan vsuaasen ympärstön esteettstä, ekoogsta ja eettstä arvottamsta sekä kästeään ympärstön merktysten rakentumsta. Syventävssä opnnossa vsuaanen ympärstö on ähes rajaton tutkmuskohde. Se, masa vsuaasa ympärstöjä tutktaan, panottuu oppaan omen vanto- 59

60 jen ja knnostuksen kohteden mukaan. Hesnk tarjoaa rkkaan vsuaasen ympärstön tutkmuskohteeks, samon museot, tadegaerat, eraset osakuttuurt ja kaupungnosat. Krjasuus ja medaympärstöt aajentavat tutkttaven möden prn maamanaajuseks. Syventävssä opnnossa oppaat kykenevät syväseen ja tedostavaan keskusteuun esteettsstä, ekoogssta ja eettsstä arvosta. Kuvatateesen työskenteyn avua vodaan kästeä ja ottaa kantaa nähn asohn. Työskenteyn parssa harjoteaan ympärstön arvostamsta ja ssästetään tsee tärketä arvoja ja merktyksä suhteessa ähympärstöön, vsuaasn ympärstöhn ja maamanaajusn kysymyksn. v u o t a e Syventävät opnnot -opntokokonasuuden työtavat Syventävssä kuvatateen opnnossa oppas osastuu työtapojen, opntojen panopsteen ja harjotetaven teknkoden ja masumuotojen vantaan aempaa aktvsemmn. Opetuksen ssätöjä suunnteaan yhdessä opettajan kanssa. Opetus etenee yhdessä sovtun panopsteen mukasest joko ryhmän yhtesten tehtäven ta yksökohtasen työskenteyn mukasest. Opnnossa syvennetään oppaan tetoja ja tatoja tateesta ja vsuaasesta kuttuursta monpuosest. Oppae tarjotaan mahdosuuksa osastua tateeseen tomntaan oman kouun ukopuoea. Eraset työpajat, kpaut, nuorten näytteyt, tapahtumat ja retket näytteyhn uovat yhteyksä ja ymmärrystä tateen kentän aajuudesta ja mahdosuukssta. Yhtenä tärkeänä työtapana syventävssä opnnossa on portfootyöskentey. Se tukee omakohtasen oppmsen prosessa ja auttaa ssästämään henkökohtasa oppmsen tapoja. Oppasta kannustetaan tunnstamaan oma knnostuksen kohtetaan tateessa ja asettamaan oppmsee henkökohtasa tavotteta ja päämäärä. Portfootyöskenteyyn ssätyvä tsearvont sää tsetuntemusta ja vahvstaa dentteettä. Portfootyöskenteystä ja arvonnsta tarkemmn seuraavassa uvussa

61 13. Oppmsen arvont Oppaan oppmsta ohjataan ja arvodaan monpuosest oppmsprosessn er vahessa. Arvont ja sen pohjata annettava jatkuva paaute on vuorovakuttesta ja edstää oppaden osasuutta. Oppata ohjataan oman oppmsen pohdntaan tsearvont- ja vertasarvonttatoja kehttämää. Oppata rohkastaan havannomaan omaa ja yhtestä työskenteyä sekä antamaan rakentavaa paautetta. Arvont opntojen akana perustuu opetussuunntemassa kuvattuhn perusopntojen ja syventäven opntojen opntokokonasuuksen tavottesn. Opntojen akasessa arvonnssa otetaan huomoon nässä opetussuunnteman perustessa kuvatut tateenaan aajan oppmäärän arvonnn kohteet. Arvont e kohdstu opskejoden arvohn, asentesn ta henkökohtasn omnasuuksn. Oppasta perehdytetään tateenaan arvonnn peraattesn ja käytäntöhn. Oppaae ja hänen huotajaeen annetaan tetoa oppaan vuoden akana suorttamsta opntokokonasuukssta kouutuksen järjestäjän opetussuunntemassaan päättämää tavaa Oppmsen arvont Pohjos-Hesngn kuvatadekouussa Oppmsen arvonnn tehtävä on tukea oppaan kuvatateen opntojen edstymstä. Monpuoseen jatkuvaan arvontn ssätyy erasa paautteen antamsen tapoja sekä ohjausta tse- ja vertasarvontn. Itsearvonnssa oppasta ohjataan pohtmaan oppmstavottetaan, havannomaan työskenteyään ja tarkasteemaan oman oppmsen edstymstä. Oppasta rohkastaan antamaan ja vastaanottamaan paautetta. Arvonna ja muua paautteea kannustetaan oppasta uuden oppmseen sekä ohjataan häntä arvostamaan tosten näkemyksä. Arvonttatoja harjoteaan opntojen kuuessa. Oppasta perehdytetään kuvatateen arvonnn peraattesn ja käytäntöhn. Oppmsen arvonnn tehtävänä on tukea oppaan edstymstä opnnossaan. Arvont on kannustavaa, oppaan vantoja kunnottavaa ja oppaan oma vahvuuksa ese tuovaa. 61

62 Pohjos-Hesngn kuvatadekouussa oppmsen arvonnn muotoja ovat: Jatkuva suunen arvont ja paaute Suunen paaute opptunten akana vuoropuheuna opettajan ja oppaan vää Jatkuva suunen vertasarvont Oppasryhmän keskusteu opptunten akana opettajan tomessa keskusteun fastaattorna. Vertasarvonta harjoteaan varhasän opnnosta ähten omaksumaa tosen persoonaa ja työskenteyä kunnottava sanamuotoja sekä kuvatateen sanastoa Suunen ryhmäarvont/vertasarvont Opptunnea ta oppastöden näytteyn yhteydessä tarkasteaan ohjatust yhdessä kakken teoksa ja harjoteaan oman työn estteyä sekä tosen oppaan teoksen kommentonta arvostavaan ja kannustavaan sävyyn kuvatateen sanastoa käyttäen. Ryhmäarvonnn e tarvtse vättämättä ssätää oman työn estteyä. Keskusteu vodaan myös käydä sten, että opettaja ohjaa oppata arvomaan tostensa teoksa ja ertteemään teosten ääreä teoksssa ja työtavossa menevä kuvatateen eementtejä Suunen paaute ryhmäarvonnssa Ryhmäarvonnssa opettaja vo antaa yksösen suusen paautteen kuekn oppaae ta kohdstaa arvontpaautteen koko ryhmäe yhtesest sanastaen oppmstavotteet ja kertoen kunka tavotteet on saavutettu Vapaamuotonen arvont- ja paautekeskusteu vanhemme avomea opetuskerraa Oppaden vanhempa, huotaja ta ähesä akusa vodaan kutsua opptunnee mukaan ukuvuoden akana ta esmerkks oppastöden näytteyden akaan. Täön on mahdosuus tarkastea oppaan teoksa opetusryhmän kontekstssa sekä mahdosest suhteessa kouun opetustarjontaan ja er kästen oppaden uomuksn. 62

63 Opettaja vo avomea opetuskerraa kertoa opetuksen tavottesta, ssäöstä ja nden toteutumsesta. Samaa huotaja on mahdosuus antaa suusta paautetta kouun tomnnasta ja opetuksesta Suunen tsearvont Vo tapahtua työskenteyn ääreä, osana oppaan ja opettajan västä jatkuvaa vuoropuheua. Suunen tsearvont vodaan myös toteuttaa henkökohtasena arvonttanteena sten, että opettaja esttää apukysymyksä ja oppas vastaa nähn. Suusen tsearvonnn muotona vodaan käyttää esmerkks vdeoestteyä omasta teoksesta ta taentaa puhe oman teoksen ääreä. Lsäks suunen tsearvont vodaan tehdä ryhmäarvonttanteessa, jossa jokanen oppas estteee opetusryhmäe oman teoksensa ja kertoo estteyn yhteydessä oman näkemyksensä omasta onnstumsestaan tsearvonnn tapaan. Suunen tsearvont vo pohjautua yhteen oppaan teokseen, työprosessn ta useampaan teokseen ta esmerkks ukuvuoden mttaseen oppmsprosessn Krjanen tsearvont Krjasta tsearvonta harjoteaan vastaamaa krjasest opettajan antamn apukysymyksn, jotka pohjautuvat oppmstavottesn. Krjasen tsearvonnn tatojen kehttyessä oppas opp tse asettamaan oppmseeen tavotteta ja arvomaan näden saavuttamsta. Krjanen tsearvont vo pohjautua yhteen oppaan teokseen, työprosessn ta useampaan teokseen ta esmerkks ukuvuoden mttaseen oppmsprosessn. Laajan oppmäärän syventäven opntojen vaheessa oppas vo parhammaan arvoda krjasest koko opntojen akasta oppmstaan Musteu Kakssa yä kuvatussa arvonnn tavossa vodaan hyödyntää musteun menetemää joko yksn ta ryhmässä suusest ta krjasest. Esmerkks ukukauden päättyessä musteaan teoksa tarkasteen, mtä kakkea on ukuvuoden akana harjotetu ja opttu. Musteua vodaan tehdä myös jokasen opetuskerran päätteeks oppmstavotteta kerraten. Opettaja tukee musteua esttäen apukysymyksä kunnes oppas opp musteemaan tsenäsest tärketä oppmsen tavotteta ja kunka nähn on päästy. 63

64 Dokumentont Oppastöden ja oppmsen dokumentont tukee kakka arvonnn tapoja. Omen teosten ja työprosessn dokumentonta harjoteaan auks opettajan avustuksea; opntojen edetessä oppas pystyy shen tsenäsest. Dokumentten jakamnen kotehn antaa vsuaasta nformaatota opntojen etenemsestä. Tavotteena on oppmsen näkyväks tekemnen oppaae tseeen ja hänen perheeeen havantoesmerkken avua Vsuaas-krjanen työpäväkrjatyöskentey Tähän vo ssätyä oman työprosessn kuvaua ja seurantaa. Oppas tekee työpäväkrjaa tateesen prosessnsa er vahessa, vsuasoden ta krjottaen yös oma tavottetaan, vatsemaan työtapoja ja kuvaee sanon ta kuvn työvaheta ja uovan prosessn etenemstä. Luonnokset ja dokumentaatokuvat muodostavat merkttävän osan työpäväkrjaa. Työpäväkrjatyöskentey vo ssätää krjasta ta vsuaasta tsearvonta, mutta tsearvont e oe vättämätön edeytys onnstuneee työpäväkrjae. Työpäväkrja jo tsessään havannostaa oppaae oppmsen ja prosessn etenemsen. Luonnoksesta teokseks, työpajaoppaan opputyö. 64

65 Portfootyöskentey Opntojen edetessä ja krjasen ertteykyvyn kehttyessä portofotyöskentey on tärkeä osa oppmsta. Portfootyöskentey edeyttää säännöstä työvaheden ja vamden teosten dokumentonta ja näden sanastamsta ta vsuasonta. Edeä kuvatu työpäväkrjatyöskentey on hyvä tuk portfootyöskenteye, mutta e sen edeytys. Oppmsportfoo kootaan kuvataentesta. Portofossa havannostetaan omae työskenteye asetetut tavotteet krjasest ta vsuaasest. Lsäks erteään omaa prosessa, työvaheta ja vamta teoksa. Portfooon on suostetavaa ssäyttää krjanen tsearvont, jossa arvodaan tsee asetettujen tavotteden saavuttamsta. Krjasen tsearvonnn sjaan vodaan myös taentaa suunen tsearvont. Portfootyöskenteyn ohjauksessa knntetään huomota shen, että oppas osas kontekstuasoda omaa työskenteyään suhteessa vsuaaseen kuttuurn, medakuvastoon, yhteskuntaan ja ympärövään maamaan. Portfootyöskentey tukee opputyön tekemstä Krjanen arvontpaaute Opntojen akuvaheessa opettaja jakaa ukuvuosttan opetusraportn kotehn. Opetusraportt havannostaa oppmstavotteet ja kuvaee opetustehtävät, joden avua asetettuhn tavottesn on päästy. Opntojen edetessä opettaja vo antaa krjasen arvontpaautteen kommentoden oppaan tekemää krjasta ta suusta tsearvonta ta keskttyen yhteen teoskuvaan, jota erteen opettaja havannostaa oppaae ja tämän vanhemme oppmstavotteta ja nden saavuttamsta. Krjanen arvontpaaute vo pohjautua myös oppmsprosessn. Opntojen oppuvaheessa opettaja vo antaa krjasen arvontpaautteen perehtymää työpäväkrjaan ta oppaan portfooon. Täön krjasen arvonnn kohteena ovat oppaan tseeen asettamat tavotteet ja nden toteutumnen. Krjasesta arvonnsta sää uvussa

66 13.2. Oppmsen arvonnn krteert Mtä arvodaan Oppmsen arvonnn kohteena ovat kuvatateen aajan oppmäärän oppmstavotteet: Tadesuhde, Vsuaanen ukutato sekä Osasuus ja vakuttamnen. Nämä tavotteet panottuvat er käryhmen opetuksessa ja arvonnssa er tavon. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun opettajat sopvat jokasee ukuvuodee opetussuunnteman tavotteta tukeva opetusteemoja, jota tutkmaa päästään sovttuhn oppmstavottesn. Opetusteemat saattavat ssätää tarkentava tavotteta, jotka ovat arvonnn kohtena. Lsäks oppata ohjataan asettamaan tseeen tavotteta ja öytämään oma knnostuksen kohtetaan. Arvonta tehdään myös suhteessa nähn Mks arvodaan Arvonnn tavotteena on tukea oppaan opntojen edstymstä. Arvonna tuetaan oppaan tadesuhteen ja vsuaasen ukutadon kehttymstä. Lsäks kehtetään oppaan kokemusta ja ymmärrystä omasta osasuudestaan ja vakuttamsen mahdosuukssta; okeukssta, tadosta ja vastuusta Kenee arvodaan Arvonta tehdään ertysest oppasta tseä ja tämän oppmsta edstämään. Arvonnn avua vesttään kotehn opntojen etenemsestä. Lsäks kouu saa arvokasta tetoa oppaden edstymsestä, opetussuunnteman toteutumsesta ja kehttämsen kohtesta. 66

67 14. Opetuksen ja oppatoksen arvont Opettajan arvont Opettaja kannustetaan tarkasteemaan omaa opetustaan kakssa opetussuunnteman määrtteemssä arvonttantessa. Opettaja arvo omaa opetustaan tse refektoden sekä kysymää suusest oppata ja vanhemmta paautetta opetuksesta. Kun oppaat tekevät ohjattuja krjasa tsearvonteja, hetä vodaan pyytää krjasta paautetta opettajae. Lsäks opettajan on hyvä tehdä tsearvonta krjottaessaan opetuspäväkrjaa, opetusraportta sekä aatessaan oppae arvontpaautteta. Opettajen kokouksssa keskusteaan opetuksessa menevstä haastesta ja onnstumssta refektoden ja vertastukea jakaen Kouun tomnnan arvont Kouun tomntaa arvodaan ja kehtetään oppae, henkökunnae ja vanhemme jaettaven kyseytutkmusten avua. Lsäks kouun tomntaa arvodaan jatkuvast kannatusyhdstyksen johtokunnan kokouksssa, opettajen kokouksssa sekä oppastöden näytteyden yhteydessä. Myös vanhempanat ja vanhempen veraut opptunnea tarjoavat arvokkata tasuuksa vuorovakuttesen paautteen saamseen. Kasvoreeft punasavesta, 7 9-vuotaat. 67

68 15. Laajan oppmäärän arvonnn kohteet ja arvonnn krteert Laajan oppmäärän arvonnn ähtökohtana ovat oppaan suorttamat syventävät opnnot. Arvont kertoo, mten oppas on saavuttanut tateenaan aajan oppmäärän syventäven opntojen tavotteet. Lopputyö arvodaan osana syventävä opntoja. Syventäven opntojen akana oppaae annetaan mahdosuus osottaa osaamstaan monpuosest. Päättötodstukseen merktään sananen arvo oppaan suorttamasta aajasta oppmäärästä. Sananen arvo kuvaa oppaan edstymstä ja hänen saavuttamaansa osaamsta suhteessa syventäven opntojen tavottesn. Sanasessa arvossa panotetaan oppaan oppmsen ja osaamsen vahvuuksa Kuvatateen syventäven opntojen arvont Syventävssä opnnossa arvonna tuetaan oppaan aempaa tsenäsempää työskenteyä, oppmsen tavotteden asettamsta sekä kuvatateesen ajatteun ja masun syventämstä. Jatkuvaa vuorovakuttesea arvonna ja muua paautteea oppasta nnostetaan työskenteemään, kommunkomaan, osastumaan ja vakuttamaan. Arvonna ohjataan oppaan osaamsen kehttymstä hänen syventäven opntojensa aajentumsen ta panottumsen mukasest. Syventäven opntojensa akana oppas dokumento asettamaan tavotteta, työskenteyä, kuvamasua, tsearvonta, oman oppmsensa edstymstä ja saavuttamaansa osaamsta. Oppaan kokoaman dokumentaaton avua tuetaan oppaan syventäven opntojen tavotteesta etenemstä. Kuvatateen aajan oppmäärän syventävn opntohn ssätyy opputyö, joka muodostuu tateesesta työstä, työskenteyprosessn kuvauksesta ja oman oppmsprosessn refektonnsta. Lopputyön arvonnssa otetaan huomoon oppaan omae työeen asettamat tavotteet ja hänen syventäven opntojensa suuntautumnen. 68

69 15.2. Pohjos-Hesngn kuvatadekouun tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän arvonnn krteert Kuvatateen aajan oppmäärän arvonnn kohteet ovat samat kun oppmsen tavotteet: Tadesuhde Vsuaanen ukutato Osasuus ja vakuttamnen Sananen arvo oppaan edstymsestä aadtaan pohten oppaan oppmsen ja osaamsen vahvuuksa suhteessa yä kuvatuhn komeen arvonnn kohteeseen. Arvonnssa tarkasteaan oppaan edstymstä ja oppmsta syventävssä opnnossa. Lsäks perehdytään oppaan tekemään tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opputyöhön. Lopputyön arvonnssa otetaan huomoon oppaan omae työeen asettamat tavotteet ja hänen syventäven opntojensa suuntautumnen. Syventäven opntojen akana oppaae annetaan mahdosuus osottaa osaamstaan monpuosest. Oppasta kannustetaan tekemään vsuaasta työpäväkrjaa syventäven opntojensa akana. Oppas kokoaa opntojensa ajan materaaa oppmsportfooon dokumentoden työskenteyään ja työvahtetaan sekä tekee opettajan ohjaamana krjasta, suusta ta vsuaasta tsearvonta säännösn väajon. Oppmsportfoota vodaan käyttää apuna syventäven opntojen sanasta arvonta krjotettaessa. Lsäks opettaja kannustetaan antamaan oppaan edstymsestä runsaast sanasta paautetta syventäven opntojen akana. Opettajan tostuvaa paautetta oppaan opntojen edstymsestä vodaan käyttää aajan oppmäärän sanasen arvonnn tukena. 69

70 15.3. Kuvatateen perusopntojen arvont Perusopnnossa arvonna tuetaan oppaan masun, kuvasen ajatteun, työskenteytatojen ja tse- ja vertasarvonttatojen kehttymstä. Jatkuvaa arvonna ja muua paautteea vahvstetaan oppaan omakohtasen tadesuhteen muotoutumsta, dentteetn rakentumsta ja aktvsta tomjuutta. Oppasta kannustetaan oman oppmsen refektontn sanastamaa, kuvasest ja muta masun kenoja käyttäen. Oppmsen arvonta kästteevässä uvussa 13. on kuvattu kakk Pohjos-Hesngn kuvatadekouussa käytössä oevat oppmsen arvonnn muodot. Perusopntojen päättyessä oppas saa todstuksen, joka ssätää sanasen arvon oppaan suorttamsta tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän perusopnnosta. Sanasen arvon aatmsen tukena käytetään vsuaasta ja krjasta arvonttetoa, jota oppaan opnnosta on kerätty oppmsen arvonnn yhteydessä opntovuosen akana. Todstukseen krjattava sananen arvo kertoo, mten oppas on saavuttanut aajan oppmäärän perusopntojen oppmstavotteet Tadesuhde, Vsuaanen ukutato sekä Osasuus ja vakuttamnen. Lsäks arvonnssa otetaan huomoon oppaan omat tavotteet ja knnostuksen kohteet. 70

71 16. todstukset Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän perusopntojen todstuksen ssätö: Todstuksen nm Kouutuksen järjestäjän nm Oppatoksen nm Tateenaa Oppaan nm ja henkötunnus Opskeuaka vuosna Oppaan suorttamat aajan oppmäärän perusopnnot (kunkn opntokokonasuuden nm ja aajuus) Sananen arvo oppaan suorttamsta kuvatateen aajan oppmäärän perusopnnosta Rehtorn aekrjotus ja oppatoksen ema Opetus- ja kuttuurmnsterön myöntämän kouutuksen järjestämsuvan pävämäärä sekä pävämäärä, joon kouutuksen järjestäjä on hyväksynyt tateen perusopetuksen aajan oppmäärän opetussuunnteman Merkntä, että kouutus on toteutettu Opetushatuksen päättämen tateen perusopetuksen aajan oppmäärän opetussuunnteman perusteden ( ) mukasest. 71

72 16.2. Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän päättötodstuksen ssätö: Todstuksen nm Kouutuksen järjestäjän nm Oppatoksen nm Tateenaa Oppaan nm ja henkötunnus Opskeuaka vuosna Oppaan suorttamat aajan oppmäärän perusopnnot (kunkn opntokokonasuuden nm ja aajuus) Oppaan suorttamat aajan oppmäärän syventävät opnnot (kunkn opntokokonasuuden nm ja aajuus) Syventävn opntohn ssätyvän aajan oppmäärän opputyön ahe Sananen arvo oppaan suorttamasta kuvatateen aajasta oppmäärästä Rehtorn aekrjotus ja oppatoksen ema Opetus- ja kuttuurmnsterön myöntämän kouutuksen järjestämsuvan pävämäärä sekä pävämäärä, joon kouutuksen järjestäjä on hyväksynyt tateen perusopetuksen aajan oppmäärän opetussuunnteman Merkntä, että kouutus on toteutettu Opetushatuksen päättämen tateen perusopetuksen aajan oppmäärän opetussuunnteman perusteden ( ) mukasest. 72

73 17. Oppmäärän yksöstämnen Perusopnnot aotetaan 6 8-vuoden ässä. Perusopnnot vo aottaa myös vanhempana. Tarvttaessa uudet oppaat vovat osottaa hatsevansa aempen perusopntojen oppmstavotteet ja oppssäöt ta hedän oppmääränsä vodaan yksöstää. Oppas vo täydentää perusopntoja Pohjos-Hesngn kuvatadekouun ta tosen tateen perusopetusta tarjoavan oppatoksen tarjoama vannasa säopnnoa. Vannaset säopnnot vovat ssätää yhyt- ja ertyskursseja sekä montatesa kahden ta useamman tateen perusopetuksen oppatoksen yhtesä opntokokonasuuksa. Syventävät opnnot aotetaan vuoden ässä. Syventävn opntohn hyväksytään myös uusa oppata ja opntoja vo täydentää. Tarvttaessa uudet oppaat vovat osottaa hatsevansa perusopntojen oppmstavotteet ja oppssäöt ta hedän oppmääränsä yksöstetään. Työpajaoppaat vdeokuvauksssa, vaokuva Maart Kytöharju. 73

74 Oppas vo täydentää syventävä opntoja Pohjos-Hesngn kuvatadekouun ta tosen tateen perusopetusta tarjoavan oppatoksen tarjoama vannasa säopnnoa. Vannaset säopnnot vovat ssätää yhyt- ja ertyskursseja sekä montatesa kahden ta useamman tateen perusopetuksen oppatoksen yhtesä opntokokonasuuksa. Perusopntojen ja syventäven opntojen askennasessa aajuudessa käytetään tarvttaessa yksöstämstä. Mkä oppas hauaa ja hänen katsotaan oevan kypsä srtymään syventävn opntohn ennen perusopntohn tarvttavan 800 opptunnn täyttymstä, vodaan syventäven opntojen ensmmästen opntovuosen opptunteja hyväks ukea perusopntojen 800 opptuntn. Jos oppas yksösstä systä opskeee perusopnnossa y 800 opptunta, vodaan vmesten perusopntojen opntovuosen opptunteja hyväks ukea syventävn opntohn. Myös varhasän opntoja vodaan tarvttaessa yksösest ssäyttää perusopntojen askennaseen aajuuteen, mkä oppaan etu stä edeyttää. Mkä oppas aottaa tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnot kesken Pohjos-Hesngn kuvatadekouue aadttua opntojen rakennetta, uudet oppaat vovat osottaa hatsevansa aempen opntojen oppmstavotteet ja oppssäöt. Pokkeuksesen opntojen aotusän ta muun henkökohtasen syyn taka oppaan oppmäärä vodaan yksöstää vastaamaan kuekn oppjae parhaten sovetuvaa opntopokua. Oppas vo myös täydentää perusopntoja ja/ta syventävä opntoja Pohjos-Hesngn kuvatadekouun ta tosen tateen perusopetusta tarjoavan oppatoksen tarjoama opntokokonasuuksa ta vannasa säopnnoa. Täydentävät ta korvaavat säopnnot vovat ssätää montatesa kahden ta useamman tateen perusopetuksen oppatoksen yhtesä opntokokonasuuksa ta opntoja tosessa tateen perusopetuksen oppatoksessa. Opetussuunntemassa estettyjä tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän suorttamsen edeytyksä vodaan myös yksöstää. Esmerkks syventäven opntojen krjaset osat vo suorttaa suusest ta vsuaasest, mkä oppaaa on keesä haasteta. Monet muut henkökohtaset perusteet vodaan myös huomoda ja opntojen vaatmustasoja muokata yksösest oppaan tarpeden mukaan. 74

75 18. Oppaaks ottamsen peraatteet Pohjos-Hesngn kuvatadekouun oppaaks ottamsessa noudatetaan yhdenvertasuuden ja tasa-arvon peraatteta. Uusen oppaden hakuaka on keväsn Mkä kake hakuakana hakemuksensa tehnee uuse hakjoe e voda tarjota oppaspakkaa, oppaspakat arvotaan. Iman oppaspakkaa jääneet atetaan jonoon, jonka järjestys arvotaan. Jonossa oeve tarjotaan oppaspakka vpymättä, jos oppaspakkoja vapautuu ukuvuoden akana. Kouussa jo opskeeven oppaden jatkomottautumnen tehdään keväsn maas huhtkuussa. Kake kerran oppaspakan saanee pyrtään takamaan opntojen jatkuvuus. Kouussa opskeeva vo hautessaan mottaa ptävänsä vävuoden. Täön hän on veä yhden ukuvuoden kouun oppaana krjoa ja vo seuraavana keväänä hakea oppaspakkaa jatkomottautumsten yhteydessä. Kouun juhanäytteystä, vaokuva Maart Kytöharju 75

76 19. Yhtestyö huotajen ja muden tahojen kanssa Pohjos-Hesngn kuvatadekouua yäptää Pohjos-Hesngn kuvatadekouun kannatusyhdstys ry. Kannatusyhdstyksen jäsenet ovat pääsääntösest kouun oppaden ta entsten oppaden vanhempa. Kannatusyhdstyksen johtokunnan jäsenet vataan kaksvuotskaudee yhdstyksen vuoskokouksssa, puoet johtokunnasta on vuorovuosn erovuorossa. Kannatusyhdstyspohjasuus tuo kouun tomntaan emesest mukaan oppaden huotajat. Kannatusyhdstyksen jäsenyys perustuu vapaaehtosuuteen. Kake oppaden huotaje tarjotaan mahdosuus vakuttaa kouun tomntaan. Hetä kysytään paautetta tekemää kyseytutkmuksa ja kysymää suusest ja sähköposttse meptetä kouun tomnnasta. Lasten ja vanhempen yhtestä osasuutta ja stoutunesuutta kouun tomntaan kannustetaan tarjoamaa vkonoppusn asten ja akusten yhtesä yhytkursseja ja työpajoja. Lasten huotaja ja ähesä akusa kutsutaan osastumaan avome opptunnee. Lsäks vanhempa kutsutaan oppastöden näytteyhn, avonten oven pävn ja vanhempantohn. Nämä kohtaamset tateesen työskenteyn ta oppastyönäytteyn ääreä tarjoavat mahdosuuden paautteen antoon ja vuoropuheuun stä, mten kouun tomnnassa on onnstuttu, mtä votasn kehttää ja mnkäasa toveta oppaden perheä on kouun tomnnan ja opetuksen suhteen. Pohjos-Hesngn kuvatadekouu tekee tvstä yhtestyötä Hesngn kaupungn, Mamtaon tomjoden, Kannetaon tomjoden sekä Pakan muskkopston kanssa. Lsäks kouu tom yhtestyössä Suomen asten ja nuorten kuvatadekouujen ton ja Tateen perusopetuston kanssa. Yhtestyötä kuvaaan tämän opetussuunnteman uvussa 1 ja 3. 76

77 20. Tomnnan jatkuva kehttämnen Kouun tomntaa kehtetään yhdessä oman tomaueen tomjoden, muden tateen perusopetuksen oppatosten sekä edeä uetetujen yhtestyötahojen kanssa. Tomnnan kehttämsestä ja yhtestyömuodosta sää uvussa 1. Kouun tomntaa tarkasteaan ja kehtetään jatkuvast opettajen kokouksssa, Pohjos-Hesngn kuvatadekouun kannatusyhdstyksen johtokunnan kokouksssa sekä arksessa opetustyössä. Oppata ja hedän vanhemmtaan kerätään arvokasta paautetta suusest ja krjasest kouun tomnnan kehttämseks. Opetushenköstö osastuu vatakunnasn tadekasvatuksen kouutuspävn, jotta tomnnassa pysytään ajan tasaa kuvatadekasvatuksen ja pedagogkan muutoksssa. Henkökuntaa täydennyskouutetaan ana, kun shen menee tarvetta ja sopva kouutuksa on tarjoa. Teto- ja vestntäteknoogan kehtystä seurataan ja sen hyödyntämstä kehtetään. Ympärstötetosuutta, kerrätystä ja ajtteua kouun tompstessä kehtetään. 77

78 21. Muut suunntemat Oppatoksea on yhdenvertasuus- ja tasa-arvosuunntema, jota pävtetään vähntään komen vuoden väen. Suunntema aadtaan yhdessä kouun oppaden, johtokunnan ja henkökunnan kanssa, oppaden vanhempen näkemyksä kuuen. Kouue aadtaan tetosuojaseoste ja oppaden huotaje tedotetaan henkötetojen kästteyyn ttyvät käytännöt. Opettaje aadtaan opetussuunntemaa tarkentava opas, jota pävtetään säännösn väajon. Oppae ja hedän vanhemmeen aadtaan vuosttan työpajaeste, joka kuvaee syventäven opntojen työpajavakomaa. Oppatoksea on oppae ja vanhemme suunnattu opas, joka ssätää ohjeta ja nformaatota kouun tomntatavosta, opntojen etenemsestä sekä ukuvuoskohtassta oma-ajosta ja musta opetusjärjesteystä. Tämä opas pävtetään joka vuos. Sarjakuvateoksen ykstyskohta, opputyö. 78

79 22. Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnot: opntojen rakenne kä: 4 6 VARHAISIÄN KUVATAIDEKASVATUKSEN OPINTOKOKONAISUUS 1,33, 1,67 ta 2 opptunta vkossa opptunta 1 3 opntovuoden akana TAITEEN PERUSOPETUKSEN KUVATAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PERUSOPINNOT Kuvatateen perusteet -opntokokonasuus 1,67, 2 ta 3 opptunta vkossa 34 opetusvkkoa, opptunta ukuvuoden akana 5 7 opntovuotta, yhteensä 400 opptunta Laajat kuvatateen opnnot -opntokokonasuus 3 opptunta vkossa 34 opetusvkkoa, 102 opptunta ukuvuoden akana 3 5 opntovuotta, yhteensä 400 opptunta TAITEEN PERUSOPETUKSEN KUVATAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN SYVENTÄVÄT OPINNOT opptunta vkossa 34 opetusvkkoa, opptunta ukuvuoden akana 4 7 opntovuotta, yhteensä 500 opptunta Opntokokonasuus kootaan yksösest vattavsta työpajaopnnosta, opntohn ssätyy opputyö 79

80 23. Tateen perusopetuksen kuvatateen aajan oppmäärän opnnot: vannaset ja täydentävät opnnot kä: 4 6 MAHDOLLISET KUVATAIDETTA JA MUSIIKKIA YHDISTÄVÄT OPINNOT 1,33 2 opptunta vkossa opptunta ukuvuodessa MAHDOLLISET KUVATAITEEN JA MUSIIKIN YHTEISOPINNOT opptunta vkossa 34 opntovkkoa, opptunta ukuvuodessa MAHDOLLISET ARKKITEHTUURIPAINOTTEISET OPINNOT opptunta vkossa 34 opntovkkoa, opptunta ukuvuodessa VALINNAISET OPINNOT 7 21 Kuvatateen ja muskn yhtesopetusta sekä arkktehtuurpanottesta opetusta vodaan tarjota, mkä osastuja on rttävä määrä. Montateset vannaset opnnot yhtestyössä tosen tateen perusopetuksen oppatoksen kanssa ta tosessa oppatoksessa. Eraset tadeprojektt tosten tomjoden kanssa ta kouun omna hankkena. Lsäks tarjotaan opetusta täydentävä ertys- ja yhytkursseja kouun oma-akona sekä vkonoppusn. 80

81 POHJOIS-HELSINGIN KUVATAIDEKOULUN YHTEYSTIEDOT puh Kuva: Medatateen työpajan ryhmätyö Opetuspsteet: Itä-Paka: Ohrahuhdante 2 B, Hesnk Mam: Mamtao, Aa-Mamn tor 1, Hesnk Kannemäk: Kannetao, Kaneettte 5, Hesnk

OKLS535. Opetusharjoittelu, OH3, 8 op kevät Harjoittelun tavoitteet

OKLS535. Opetusharjoittelu, OH3, 8 op kevät Harjoittelun tavoitteet OKLS535 Opetusharjottelu, OH3, 8 op kevät 2017 Harjottelu tavotteet Stoutume harjotteluu Opetussuutelmaa perustae: 1. Oma toma tavotteellstame ja tavottede toteutumse arvot vuorovakutuksessa oma opskeljaryhmä

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

- Keskustelu symbolein. i

- Keskustelu symbolein.   i - Keskustelu symbolen Mukana KESYä kehttelemässä Anu Uuskylä, Martnnemen koulu, Oulun ylopsto Sar Haapakangas, Suomen Vanhempanltto Mar Joktalo-Trebs, Leea Paja ja Annukka Auto, Valter Ida Lndström, Jun

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

- Keskustelu symbolein. i

- Keskustelu symbolein.   i - Keskustelu symbolen Mukana KESY:ä kehttelemässä Anu Uuskylä, Martnnemen koulu, Oulun ylopsto Sar Haapakangas, Suomen Vanhempanltto Mar Joktalo-Trebs, Leea Paja ja Annukka Auto, Valter Ida Lndström, Jun

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin. tuloksia

Vertaisarvioinnin. tuloksia Vertasarvonnn tuloksa Vuos 2016 Vertasarvont tuo laatua asumseen Aspa-säätön Vertasarvont on palvelunkäyttäjen kehttämä menetelmä asumsen palvelujen laadun arvontn. Koulutetut arvotsjat haastattelevat

Lisätiedot

Lapsen osallisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen moniammatillisessa yhteistyössä

Lapsen osallisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen moniammatillisessa yhteistyössä Lapsen osallsuuden ja hyvnvonnn tukemnen monammatllsessa yhtestyössä TUVET-täydennyskoulutus kevät 2019 Pa Ruutu, Oppms- ja ohjauskeskus Valter 3 Elämänkaarajattelu, tulevasuusorentaato Lapsen tukemnen

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

miksi? Jokainen pääsee jakamaan omia kokemuksiaan ja osaamistaan (hiljaisen tiedon jakaminen)

miksi? Jokainen pääsee jakamaan omia kokemuksiaan ja osaamistaan (hiljaisen tiedon jakaminen) mks? Osaamsen näkyväks tekemnen (kärkaheden ympärlle) Nostaa verkoston ssällä tetosuutta erlassta osaajsta, tomnnasta ja resurssesta. Jokanen pääsee jakamaan oma kokemuksaan ja osaamstaan (hljasen tedon

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNNAN JOHTAMISEN HAASTEET

VESIOSUUSKUNNAN JOHTAMISEN HAASTEET TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamskorkeakoulu VESIOSUUSKUNNAN JOHTAMISEN HAASTEET Pro Gradu tutkelma, Hallntotede Marraskuu 2017 Ohjaaja Jar Stenvall Kar Nykänen TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto: Tekjä: Tutkelman

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 1 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 Ssällys Copyrght Suunnttelu, kuvat ja tatto: Juho Paavola 2011, 2012, 2013, 2014, 2015.

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paper -harjotukset Tana Lehtnen 8.8.07 Tana I Lehtnen Helsngn ylopsto Etelä-Suomen ja Lapn lään, 400 opettajaa a. Perusjoukon (populaaton) muodostvat kakk Etelä-Suomen ja Lapn läänn peruskoulun opettajat

Lisätiedot

1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju

1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju 5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot

Lisätiedot

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana Ajankohtasta Turun seudun yrtyspalvelusta 2 2015 + 6Aka - koht älykästä ja kestävää kaupunka + Uus elnkenosopmus tuo sujuvammat palvelut + Gasera Oy kasvaa julksten elnkenopalveluden vauhdttamana busnessturku.f

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2. SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA Sosiaaityöntekijä Kirsi Koivistoinen Lapsiperhepaveut/poiisin sosiaaityö LASTENSUOJELU JA VALVONTARANGAISTUS Taustaa 9/2013 ähtien

Lisätiedot

SOTEMAKU esiselvitysraportti

SOTEMAKU esiselvitysraportti Esselvtys SOTEMAKU esselvtysraportt Ikähmsten palvelut ja ICT Rkka Joknen, Jenn Laurla, Teemu Hauklehto 6.5.2017 Työryhmä: Annel Saarnen, Rkka Joknen, Jenn Laurla, Sar Ketola, Marjo Mastomäk, Sam Perälä,

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma Kuopion Saaristokaupunki

Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma Kuopion Saaristokaupunki Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk 2.4.2007 HL Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk Johdano Kuopon Saarsokaupungn Taeen kaava yhdsää aeen, kuuurn ja rakenamsen avan uudea avaa.

Lisätiedot

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut) J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät

Lisätiedot

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12 Pallollse puolustae: Sokea ja ta käspallo/ Lppupallo Tavote: aalteo estäe sjottue puolustavalle puolelle, potku ta heto estäe, syöttäse estäe rstäe taklaus, pae tla vottase estäe sjottue puolustavalle

Lisätiedot

Epätäydelliset sopimukset

Epätäydelliset sopimukset Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003 Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

MO-teoria ja symmetria

MO-teoria ja symmetria MO-teora ja symmetra () Kaks atomorbtaaa vovat muodostaa kaks moekyyorbtaaa - Stova orbtaa - ajottava orbtaa () Atomorbtaaen energoden otava keskenään samansuurusa () Atomorbtaaen symmetravaatmukset LCAO

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue, hankkeet ja projektit 01-10/2015

Kasvun ja oppimisen palvelualue, hankkeet ja projektit 01-10/2015 Kasvun ja oppimisen paveuaue, hankkeet ja projektit 01-10/2015 Hankkeen, projektin nimi Vastuussa oeva yksikkö (projekti) Aoituspvm Loppupvm Toimintatuotot EUKK046 Kaevaan kouu / Huusko Kirsi Perusopetus

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA

ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Tsta 19.3.2002 kello 10.00 1. Nmenhuuto 2. Päätösvaltasuus 3. U 6/2002 vp ehdotuksesta neuvoston säädöksen antamseks Euroopan polsvraston perustamsesta tehdyn

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

3.5 Generoivat funktiot ja momentit 3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS AUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS aukaan kunnanvaltuusto 26.1.2009 23 2 SISÄYSUETTEO 1. SOVETAMISAA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVETAMISAA... 3 1.2 RAKENNUSVAVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. UPAJÄRJESTEMÄT 2.1 RAKENNUKSEN

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematkkaan Informaatoteknologan tedekunta Jyväskylän ylopsto 4. luento 24.11.2017 Neuroverkon opettamnen - gradenttmenetelmä Neuroverkkoa opetetaan syöte-tavote-parella

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

Palvelumallityön tilannekatsaus. Kaupunginhallituksen kehittämiskokous

Palvelumallityön tilannekatsaus. Kaupunginhallituksen kehittämiskokous Palvelumalltyön tlannekatsaus Kaupungnhalltuksen kehttämskokous 12.3.2018 Palvelumalltyön tlannekatsaus 1. Hyvnvontkeskukset ja lähtort 2. Varhaskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvtys 3. Sote-Makuasat

Lisätiedot

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010 TIES592 Montavoteoptmont ja teollsten prosessen hallnta Ylassstentt Juss Hakanen juss.hakanen@jyu.f syksy 2010 Interaktvset menetelmät Idea: päätöksentekjää hyödynnetään aktvsest ratkasuprosessn akana

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Base unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet?

Base unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet? 17773 Telebus 48a-48b 2017 Taloustutkmus Oy Total Sukupuol All ntervews Nanen Mes Base unweghted 1006 498 508 Base weghted 4298 2155 2144 TK1 - TK1. Mssä määrn tetä huolestuttaa altstumnen kemkaalelle

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan

Lisätiedot

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta. D-000 Pranalyys Harjotus 3 / vkko 5 4.4 Laske kuvan vrta käyttäen energalähteden muunnoksa. Tarkotuksena on saada energalähteden muutokslla ja yhdstämsllä akaan yksnkertanen pr, josta vo Ohmn lan avulla

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki,

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki, Kokemuksia ja mahdoisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien kouutuksen toteuttajana 7.3.2013, Hesinki, Kuopion kansaaisopisto: Maria Normi ja Johanna Jussia SUOMEA MAAHANMUUTTAJANUORILLE

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi Ohjelmson esaus ja laau Ohjelmsoeknkka dokumenon Ohjelmsoyöhön kuuluu oleellsena osana dokumenen krjoamnen laadukkaden dokumenen uoamnen vakeaa akaaulujen panaessa päälle, dokumenonnsa on helppo npsää

Lisätiedot

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1.

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1. 84 4 83 83 9 83 6 83 84 9 84 9 :83 4 83 3 84 8 7 83 VP-3 e 744 +84 LPA- (743/) 00 6 83 7 +84 96 3 W- 0 4 VESJÄRV 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 8 0 50 8 4 VP- 746 W/RM 0 a/50ke VP- ajo/h(746) jk/l.5 MUKKULAN TAPAHTUMAPUSTO

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot