Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma Kuopion Saaristokaupunki
|
|
- Sami Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk
2 HL Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk Johdano Kuopon Saarsokaupungn Taeen kaava yhdsää aeen, kuuurn ja rakenamsen avan uudea avaa. Taeen kaava -kehysyö sa akunsa vuonna 2005 vamsuneesa opeusmnserön ukemasa Saarsokaupungn Hyvän asumsen kuuurympärsö -hankesuunnemasa. Snä esen Saarsogaera-hanke, joka edusaa uudenasa omnamaa uoda monpuosa, aadukasa ja vhysää uevasuuden asumsen kuuurympärsöä. Pohjaks hankkeee esen uoavaks Saarsokaupungn oma kuuurn ja aeen yessuunnema e Taeen kaava. Taeen kaavan on aanu arkkeh safa Hekk Lamusuo ArkSudo Lamusuosa ja sen ekoon on osasunu TaKaa-yöryhmä, johon kuuuva Mkko Eua rakennusvavonnasa, Ua Korhonen ja Mar Lä kaavousosasoa, Srpa Nemnen pusoomsosa, Ma Rykönen kunnaseknsesä suunneusa ja Mrja Whur asunoom ja projek sekä Saarsogaeran koordnaaorna Jere Ruosaanen Vaoaerna Oy:sä. Lsäks johnkn yöryhmän kokouksn on osasunu kusuuna asanunjona asunoomenjohaja Hannu Harjunhemo, kaavouspääkkö Leo Kosonen ja vapaa-ajanomen johaja Jaana Vasankar. Taeen kaavan ohjausryhmään kuuuva Tmo Saarnen ympärsömnserösä, Hannu Harjunhemo asunoom ja projek -osasoa, Mkko Homen akeskuksesa, Seppo Kes kunnaseknseä osasoa, Leo Kosonen kaavousosasoa, Jorma Pöyhä mausosasoa, Lea Pöyhönen ympärsönsuojeukeskuksesa ja Pekka Vähäkangas kuuuromesa. Teknsen omen johaja Tapo Räsänen om ohjausryhmän kokousen puheenjohajana ja ähökoordnaaor Mrja Whur sheernä. Ympärsömnserö uk Taeen kaavan ekoa. Oe Hyvän asumsen kuuurympärsö -hankesuunnemasa: Kaupunkympärsön vhysyyeen vakuaa suoraan sen eseesyys ja anuaausuus. Kuuursen näkökuman huomoon oamnen kakessa yheskunnasessa pääökseneossa myös rakenamsessa on ärkeää. Vaoneuvoson peraaepääöksen ade- ja aejapokasa ensmmänen avoe on uova hyvnvonyheskuna, jossa ade on keskenen osa yheskunaa uudsavaa ja kehävää nnovaaoperusaa, uuden edon, adon, osaamsen ja hyvnvonnn kokonasuua, jossa unnuseaan myös pysyvä kuuurse arvo.
3 Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk Ssäysueeo Johdano... 2 Ssäysueeo... 3 Taeen Kaava... 4 Taeen kaava on nerakvnen yökau... 4 Saarsokaupungn henk... 4 Saarsokaupunkkuuur... 5 Taeen Kaavan oeuamnen... 5 Rakenamsen, aeen ja ympärsön aau paraneva... 5 Saarsokaupungn ärkemmä ähuevasuuden kehämskohee... 6 Taeen kaavan rakenne... 6 Auekokonasuude... 6 Auerajauskara Taeen kaavan projek-deoa Taeen kaavan kara Taeen kaavan ee... 24
4 Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk Taeen Kaava Taeen Kaava on aeen ja kuuurn yessuunnema, jonka pohjaa Saarsokaupunka rakenneaan hyväks asumsen kuuurympärsöks. Taeen kaava ohjaa kaupungn normaaa rakenamsa ja kehysyöä, mua säks sen pohjaa oeueava Saarsogaera-organsaaon adeprojekea uodaan suunneuun ja oeuukseen ukopuosa rahousa, resursseja ja yhesyökumppanea. Taeen kaava sää asukkaden mahdosuua vakuaa ympärsönsä kehykseen. Ennen kakkea se anaa suunavva Saarsokaupungn hengen mukasen aeen oeuamseks ja saarsokaupunkkuuurn uomseks. Taeen kaava muodosuu seoseesa ja karosa. Se on nvenon kuuursesa nykyasa sekä vso aeessa ja kuuurssa mahdosuukssa. Sä unnseaan kuuurympärsön muodosumsen eemen; kuuurhsora, oeva kauns uono, ueva rakennukse ja rakennema sekä maasorakenee ja vherauee. Snä eseään paka erasee vsuaasee aeee kuvaaeesa muooun kaua arkkehuurn. Snä myös näyeään esävän aeen paka. Taeen kaava on nerakvnen yökau Pernesen paneun jukasun säks Taeen kaavan varsnanen muoo on sähkönen käyöymä Kuopon kaupungn ssäsessä nranessä, jossa se on kakken kaupungn yönekjöden käyeävssä ja keheävssä. Kukn käyäjä vo anaa kaavaan paaueensa ja projek-deansa suoraan sähkösnä vesenä, joden pohjaa se päveään kuukausan. Taeen kaava sjoeaan myös Saarsokaupungn Inerne-svue, joa kuka ahansa vo hepos uusua shen ja hauessaan osasua koko aueen kehykseen anamaa paauea. Se kannusaa myös omakoaorakenaja mukaan oman konsa a asunaueensa rakenamseen ja kehämseen prosenperaaeen mukases. Saarsogaera vo uoaa esmerkks penen asunaueen yhesen adeeoksen a vaasuhankkeen. Saarsokaupungn henk Saarsokaupunk on uonnonähenen, urvanen, kauns, vaosa, puhdas ja erveenen. Saarsokaupunk sjasee äheä Kuopon keskusaa ja rakenuu kaupunkmases saarsoaseen masemaan veden ääree, mesen omaan. Aueen omnasa preä ova vomakkaas kumpueva maaso, joa uode-kaakkosuunase ahde ja kanava hakova sekä kaun näkymä ssämaan järvmasemaan. Saarsokaupungn peruseemenejä ova ves, kao ja mesä sekä värenä snnen ja vakonen. Aueen hsoraan kuuuva pappan orpa, huva ja Suomen sodan aseupaka sekä vanha asun- ja vjeykuuur. Aueea öyyy erämaahenksä rakenamaoma jyrkkä kaoseäneä ja karuja kvkoa sekä osaaa rehevä ehoja. Luonnon rkkaudesa kerova myös aueea vhyvä rauhoeu o-orava. Yhenen henk äpäsee koko Saarsokaupungn, mua s kuakn auekokonasuudea uee oa oma omnaspreensä, joa vahvseaan osana Saarsokaupunkkuuurn monnasuua. Omnaspree pohjauuva oevaan uonoon ja aueen hsoraan. Kaava, kaavamääräykse, rakennusapaohjee sekä Taeen kaava anava ohjea shen, men ja mhn suunaan nää omnaspreä vahvseaan ja jaoseaan rakenamsen ja aeen avua. Saarsokaupungssa uskaeaan myös kokea joan uua, rkkoa pernesä rajoja ja ehdä koerakenamsa.
5 Saarsokaupunkkuuur Saarsokaupunkkuuur muodosuu penen saarsokaupungn hengen mukasen osen summana. Hsora, kauns uono ja eryses vessö ova oeenen osa sä. Auea rakenneaan nn, eä rakenneu ympärsö muodosaa harmonsen kokonasuuden oevan uonnon kanssa. Näkymä järvee ja järveä ova ärkeä. Nä vahvseaan aadukkaaa rakenamsea ja nden erysyyä jaoseaan ämää nhn adea. Sa ja Keankanava ova ärkeä osa Saarsokaupungn deneeä. Keankannan or ympärysrakennuksneen on Saarsokaupungn keskus ja sen kaupunkkuuurn panopseaue. Asunhemen keskukse auko ova ärkeä juksa kaupunkoja. Saarsokaupungn hengen on unnuava myös asunphoa aadukkaana rakenneuna ympärsönä ja yheyenä ympärövään uonoon. Eävän kaupunkkuuurn muodosumseks on säyeävä ja rakenneava uoneva ja meyävä hmsen kohaamspakkoja kaken käse. Lsäks kaupunkkuuurn oeesena osana kuuuva esävä aee. Pusokonser, kesä- ja kaueaer ja erase apahuma orea ja juksssa ossa ova sä. Monpuonen ja harku vaasus on ärkeä osa vhysyyä ja kauneua. Saarsokaupungn juksen ojen varuseden, kauseden ja rakennemen on oava aadukkaa ja koko aueee sjouvna ne parhammaan vahvsava Saarsokaupungn deneeä. Taeen Kaavan oeuamnen Taeen kaava ohjaa kaupungn normaaa suunneua ja oeuusa aaja-aases ana kaavouksesa rakennushankkesn. Joa kaava oeuus myös juksen rakennusen ukopuoea, us kaupungnhauksen vuonna 2004 ekemää rakennushankkesn kohdsuvaa prosenadeperaaea aajenaa koskemaan myös puso- ja kaurakenamsa. Lsäks Taeen kaava uo ohjesuksen ja deapankn Saarsogaerae. Hyvän asumsen kuuurympärsö hankesuunneman mukases normaan kaupungn omnnan säks ade- ja kuuurympärsöä oeueaan aajan yhesyön avua, jossa Saarsogaera-organsaao koordno ja uoaa adeprojekeja. Prosenadeprojekeks vodaan vaa myös muden rakennuajen ja rakennusurakosjoden rakennushankkesn yvä ade- ja vaasuhankkea sekä kokeesen arkkehuurn hankkea, jos ne äyävä ne aseeu aauvaamukse. Saarsogaeran projeken pää oa: aeeses korkeaasosa pakan deneeä vahvsava hyvää kuuurympärsöä uova Saarsokaupungn hengen mukasa kansases ja kansanväses knnosava nden vasuuse ekjä ova aan ammaasa (adeprojekessa ammaaejoa) kesävä (jos e oe kyse apahumasa, yöpajasa, performansssa, demonsraaosa a muusa yhyakaseks suunneusa eoksesa a hankkeesa) sekä kake avoma. Suunneun ja rakenamsen on oava aadukasa ja Saarsokaupungn hengen mukasa. Laadukkaan ja kesävän oppuuoksen akaansaamseks adeprojekessa käyeään van ammaaejoa. Rakenamsen, aeen ja ympärsön aau paraneva Taeen kaavan yhenä avoeena on vahvsaa kuuuraan yrysen ja aejoden yösyyä ja omnaedeyyksä sekä kehää ammaaoa. Muun muassa Saarsogaera-hankkeen avua aeja ja kuuuraan ammaase sekä muu erkososaaja saadaan mukaan kaupungn kehämsen ja rakenamsen yhesyöverkosoon. Yhesyömuodo kehyvä ja aejoden ammaao saadaan prosessn mukaan jo hankkeden suunneuvaheessa, suunneumn jäsenenä. Kuuurn merkys yheskunnan hyvnvonnn kohenamsessa korosuu ja aeen sekä kuuuraan ekjöden arvosus kasvaa samaa, kun rakenamsen, aeen ja ympärsön aau paraneva.
6 Saarsokaupungn ärkemmä ähuevasuuden kehämskohee Saarsokaupungn ärkempä ähuevasuuden kehämskohea ova Keankanava ja sa, Saarsokau poreneen, Keankannan or ja keskusan rakennukse sekä Lehonemen hemauko busspysäkkeneen ja reunusavne rakennuksneen. Tade ja aadukas suunneu on sesään sevä osa juksen rakennusen oeuusa, mua nden uee oa sä myös kakessa muussa aosuunneussa. Luonnonympärsön osaa vesauee - eryses ahde - ja vrksysaueks kaavoeava uonnonase auee sekä muu masemase somukohda ova poenaasa aeen sjouspakkoja ja oeenen osa muodosuvaa kuuurmasemaa. Muun muassa pusojen ja kauaueden rakenamsessa avauuva aaja mahdosuude aejoden ja muden uovan omaa ammaasen mukanaooe suunneumn jäsennä. Asunomessu 2010 ueva oemaan Saarsokaupungn kannaa odea merkävä näyön pakka. Son nähdään kunka hyvn kuuurnen näkökuma on oeu huomoon kakessa yheskunnasessa pääökseneossa myös rakenamsessa ja kunka eseesä ja anuaausa kuuurympärsöä on saau akaseks. Taeen kaavan rakenne Taeen kaavakarassa eseyjen krjansymboen seykse öyyvä aakkosjärjesyksessä ämän seosuksen opusa. Nämä aeen ja kuuurn kannaa ärkeä paka on jaoeu aheauean esävän aeen pakkohn, hsorasn kohesn, kaupparakennuksn, ekkpakkohn, maasorakenesn, oorava-auesn, näköaapakkohn, ärkesn rakennuksn, sohn ja ärkesn rakennemn, vesauesn, john vo sjoaa adea, ukou- ja kuna-auesn sekä vaasukohesn. Auekokonasuukssa eseään aajemp määrey kohdassa Auekokonasuude. Seosuksen opusa öyyy myös esey Taeen kaavan projek-deosa. Auekokonasuude Saarsokaupunka on seuraavassa arkaseu uonnonmuoojen, uevan kuuurympärsön uoneen ja hmsen uonnosen hahmoamskyvyn mukasna auekokonasuuksna. Yesen auekuvauksen säks on määrey kunkn aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka. Aue 1: Saarsokadun osuus vää Skanem Käränkä Aue on yks Saarsokaupungn ärkemmsä unnusmerkesä. Tämä non kaks komerä pkä Saarsokadun osuus muodosuu nejän san ja pengeren kejusa, joka kukee uonnonkaunn vessöaueen äp svuen usea pkkusaara. Kau oeueaan masemakauna ja shen yvsä pkkusaarsa muodosuu uus ukou- ja vapaa-ajanaue, Saarsopuso. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - meyävä oeskeu- ja evähdysauee ja rakennema - ympärsöadeeokse kadun varree, oeskeuauee, saarn ja vesauee - sojen ja saaren nmeämnen esmerkks adeeoksen avua - Pöhön ja Korkeasaaren por - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (sa, saare, ves)
7
8 Aue 2: Leh on emen he m nauha Lehonemen kokoojakau soo yheen vden kerrosaoryhmen muodosama asunoheme kaupunkrakennusaeeseks asarjaks. Kuakn hemeä on oma omnaspreensä ja juknen keskuksensa, joa myös busspysäk sjaseva. Asunkerrosaojen phapr ova urvasa ja avauuva hemä ympärövään uonoon. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - hemen keskusauko - busspysäk - meyävä ja urvase pha-auee - väön yheys uonoon - näkymä vesauee - asunkerrosaojen arkkehuur ja nhn yvä ade - ympärsöadeeokse aukoe ja phoe - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (ao, auko, uonoeemen) Aue 3: Kavannonah ja kannas Tää kohdn Saarsokau kukee Kavannonahden ja Jynkänahden väsä kapeaa kannasa pkn, josa avauuva kaun järvmasema moempn suunn. Aue on merkävä ja herkkä osa Saarsokaua ja sen kuuurympärsön aauun on knneävä erysä huomoa. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - meyävä oeskeu- ja pysähdysauee ja aurrakennema - kannaksee ueven rakennusen arkkehuur - kannaksee uevn rakennuksn yvä ade - kannaksen äp menevä kanava-rumpurakennema - ympärsöadeeokse kadun varree, oeskeuauee ja vesauee (kanavaan) - Kavannonahden por - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (rakennukse, kanava, ves) Aue 4: Lehonemen keskuspuso ja Kukkaamp Lehonemen keskeä kukeva aakso muodosuu aueen asukkaden vhysäks ukou- ja ajanveepusoks, jonka sydämenä on kauns Kukkaamp. Kevyen keneen re kukeva ämän puson äp ana Makusnemen kärjesä Kavannonahdee as. Kuakn asunhemeä on yhy maka keskuspusoon. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - kauns uono (Kukkaamp, mesä ja kao) - meyävä ukou- ja oeskeuauee - esävän aeen paka (Kukkaamp, kesäeaer, pusokonser) - ympärsöadeeokse Kukkaammee ja kevyen keneen reen varse - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (Kukkaamp, kao, suure puu)
9
10 Aue 5: Makusnemen ähkuna-aue ja Nyah Lehonemen keskuspuson kaakkospään peoauee rakenneaan Makusnemen ähkunapuso. Puson väömään ähesyyeen sjouva Keankannan kouu ja päväko. Laguunmasen Nyahden pohjukkaan uee myös Makusnemen venerana. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - ympärsöön sopeueu kuna-auee, rakennema ja rakennukse - kauns uono (Nyah ja ranna) - esävän aeen paka (pekenä kasomoneen) - ympärsöadeeokse osana pusorakenea ja Nyaheen - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (ympärövä rakenee ja uonoeemen) Aue 6: Keankannan keskusa ja or Keankannan or on Saarsokaupungn keskus. Se on merkävn juknen kaupunka ja sen ympäre sjouva aueen ärkemmä paveu ja jukse rakennukse. Sen se on myös Saarsokaupunkkuuurn ja aeen keskesn panopseaue. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - urbaan ja penmakaavanen or - orn huevesaas, aadukkaa maeraa ja varusee - busspysäkk - kouurakennuksen arkkehuur - paveuaon ja asunkerrosaojen arkkehuur - kaupparakennuksen arkkehuur - rakennuksn yvä ade - ympärsöadeeokse kauaan ja ore / esm. huevesaaaseen yen - näkymä Kaavedee - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (ympärövä rakennukse adeeoksneen ja orn adeeokse) Aue 7: Keankannan kanava ja sa Keankannan kanava, sa j a s avah a o ueva oemaan ärkempä Saarsokaupungn unnusmerkkejä. Tää kohdn rakenneu ympärsö vomases muokkaa kaukomasemaa ja osaaa uo hmse saarsoasmaseman ääree. Tämä aue on maaa ja vedeä kkumsen somukoha. Kanavarannan onen ehokas äydennysrakenamnen ja osaaa o-oraven pesmäaueden rauhoamnen uova anuaausen jänneen uonnon ja rakenneun ympärsön väe. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - uonnon ja rakenneun ympärsön herkkä sopusonu - ympärsöadeeokse kanavaan ja saan yen - avaaur - r an a or - san ja kanavan arkkehuur - savahaojen arkkehuur - adeeokse rakennuksn yen - näkymä Kaavedee ja Jynkänahdee - näkymä aueee (vedeä, rannoa) - es äv än a eenpa kka s ana a - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (sa, kanava, kao ja savahao adeeoksneen)
11
12 Aue 8: Pöäkänah Saavuaessa Saarsokaupunkn Peosen suunnasa Lehonemeneä pkn on Pöäkänah ensmmänen kon ak saar s o a sma semaan.lsäks ämän aaksopananeen merkysä saarsokaupunkkuuurn kannaa vahvsaa aaksoon jo rakenneu kouu ja päväko. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - avauuva aaksomasema ahdee - Aurnkorneen kouu ja pha sekä nhn yvä adeeokse - Pöäkänahden päväko ja pha sekä nhn yvä adeeokse - esävän aeen paka kouussa ja päväkodssa - ympärsöadeeokse Pöäkönaheen - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (kouu, päväko, adeeokse ja kaakossa snävä Pöäkänsamen sa) Aue 9: Länse por Saavuaessa ännesä Saarsokaupungn raja kukee ssämaassa man uonnosa veä saarsoasuudesa. Länse por muodosuvakn komen rseysaueen sarjasa. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - rseysaueden ähesyydessä oeven rakennusen arkkehuur ja nhn yvä ade - kadun Saarsokaupungn puoenen reuna (puso, rakennukse) - rseysaueden erysuonnea Saarsokaupungn porena vahvseaan aeen kenon - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (mahdose porrakennema, mesänreuna, ähese rakennukse ja adeeokse)
13
14 Aue 10: Pöäkänsamen sa ähaueneen Pöäkänsamen sa uaan rakenamaan hyvn ärkeään masemaseen somukohaan. Tää kohdn Pöäkänah yy Leppäaheen ja Savoannemeä srryään Rauanemeen. Sa uee ommaan myös Pö äkän ahde aka so aessa por navä j emm eves e.leppä ahden aguun ma nen uonnepääsee okeuksnsa juur ää saa kasoaessa. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - san arkkehuur ja shen yvä ade - näkymä Pöäkänahdee ja Leppäahdee - näkymä sae ja samee - ympärsöadeeokse ahde ja sameen - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (sa, samen ranna ja adeeokse) Aue 11: Tervaamp ja aaksopananne Tervaamp on Rauanemen anu ssäamp. Yhdessä Kaaveeen kurouvan aaksopananeen kanssa se muodosaa herkän masemakokonasuuden ja ukouaueen. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - aaksomasema ampneen - Tervaammen kosekkopuso - aakson pokk menevän Saunanemenen masemaan sovamnen (sa / rumpu) mahdoses myös ympärsöaeen kenon - umapakka Kaaveden rannaa - näkymä Kaavedee ja Tervaammee - ympärsöadeeokse Tervaampeen a rannae - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (amp ja adeeokse)
15
16 Aue 12: Prah Eeäsn Saarsokaupunge omnassa uoes-kaakko-suunassa ahdsa on Prah. Lahdenpohjukkaan muodosuvasa Prahden pusosa as avauuu kauns saarsoasmasema Kaavedee. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - ranapuso - rannan rakenee ja aur - ranaonen rakennusen arkkehuur ja nhn yvä ade - näkymä Kaavedee ja Kaavedeä - p kkusaar enj a os am nen Ta desaar eks - ympärsöadeeokse pusoon a ahdee - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (ahdenpohjukan ranapuu ja pen Ta desaar ) Aue 13: Prnemen saama Saarsoasuueen kuuuu eys vesä kkumnen. Saarsokaupungn suurn venesaama rakenneaan Prnemeen. Saaman erkosuuena on keuven asunojen saama-aue. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - saama-aueen rakenee ja rakennukse - keuven asunojen arkkehuur - saamaan yvä ade - ympärsöadeeokse ahdee ja aaonmuraje - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (saamarakenee, avojen maso, aaonmuraja)
17
18 Aue 14: Könösenah ja kannas Könösenah ja Säyneenmaaan ahdukka yönyvä Rauanemeen eroaen sä Rauonemen. Vän jää maaa kannas, joka muodosaa yhdessä ahen kanssa masemasen somukohdan. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - ahde, kao ja mesä - maanäjysaueen maasorakenamnen mahdoses myös ympärsöaeen kenon - uonnossa kkumnen - näkymä vesauee - ympärsöadeeos Könösenahdee - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (uonoeemen, adeeokse)
19
20 Auerajauskara
21 Taeen kaavan projek-deoa Kaupungn prosenhankkee Saarsogaera on ana mukana kaupungn omn rakenamshankkesn yven prosenadeprojeken oeuuksessa Saarsokaupungn aueea. Saarsokaupungn ensmmänen prosenperaaeen mukanen adehanke on vamsunu Uppo-Naen päväkon Asukkaden gaera Myös omakoaorakenaja kannuseaan mukaan oman konsa a asunaueensa rakenamseen ja kehämseen prosenperaaeen mukases. Saarsogaera vo uoaa esmerkks penen asunaueen yhesen adeeoksen a vaasuhankkeen. Asukkaa vova osasua ammaaejoden johdoa oeueuhn yhesöadeprojekehn. Asunohemen gaera Vakka Saarsokaupunk on magoses yks kokonasuus, jakauuu aue maasonmuoojen ja vessön johdosa usesn ersn asunohemn. Hemmäsyys on myös aueen rkkaus, joka ekee uonnoses kusakn asunaueesa erasen. Taeen kenon vodaan vahvsaa kunkn asunohemen erysä omnasprreä. Asunomessu 2010 Lehonemen yheen hemeen rakenneaan asunomessuaue. Asunomessuhn yen Saarsogaera uoaa sekä adeprojekeja aohn, pha-, puso- ja kauauee eä kokeesen arkkehuurn projekn. Yhesyöahona ova asunomessuorgansaao, rakennuaja, kaupungn er organsaao, er maeraan omaja, SAFA, jne. Europan 8 Nuore eurooppaase ae 40-vuoae arkkehdee arkoeu arkkehuurkpau järjesen Saarsokaupungn yhden asunohemen suunneuaueee. Saarsogaera-hankkeea ueaan kpausa saaaven uudsaven Saarsokaupunkaseen henkeen sopven arkkehonsen ja kaupunkkuvasen avoeden ja deoden oeuamsa. F k v nendokumen e okuva Saar s okaupung n apse Saarsogaera uo aaf k v sendokumen e okuvan as ar j an Saar s okaupung n apse.henk nen ähökoha on Asrd Lndgrenn Saarson apse -krjossa ja nsä ehdyssä eokuvssa. Hanke oeuuksessa käyeään pakasa eokuva-aan ammaasa ja kaupungn Medakeskusa. Jynkän aseun musomerkk Saarsokaupunkn ehdään musomerkk Suomen sodan Jynkän aseue ( ), Jynkännemen panumaan haudaue soavanaje ja kapeen J.S. Dunckere. Kaoekkaukse ja suure maasorakenee Rakenamsessa uonoon synyven kaoekkausen ja suuren maasorakeneden suunneussa ja oeuuksessa mn oeaan mukaan aejoa a masema-arkkeheja. Lsäks onnsunea kaoekkauksa ja mua maasonmuooja koroseaan vaasuksea. Esm. Lehonem, Käränkä, Kumpusaar. Lo-oraven asunomessu Asunomessujen 2010 yheyeen oeueaan Lo-oraven asunomessu. Luonogaera Saarsokaupungn ärken oemassa oeva omnasprre on kauns uono; järvmasema, ranna, kumpueva ja osan herkkä kaonen maaperä. Saarsogaeran poprojek es Saarsokaupungsa oemassa oeva kauna näkymä, pua, kaosenämä ynnä mua uonnon muodosema ja oaa ne ese aeen ja/a vaasuksen kenon.
22 Modern puukaupunk Saarsogaera on mukana uomassa Saarsokaupunkn aeen, muooun, vaasuksen ja arkkehuurn kenon modernen puuaojen asunaueesa aeeses korkeaasosa ja vhysää asunympärsöä. Yhesyöä ehdään mm. Puusuom-hankkeen ja rakennuskkeden kanssa. Omako- ja rvaoauee Omako- ja rvaoaueden omnaspreä vodaan paranaa oamaa suunneu- ja/a oeuusmn mukaan aeja, masema-arkkeh a muooja. Prahden Tadesaar Saarsogaera uoaa Prahden Tadesaaren suunneu- ja oeuusprojekn yhesyössä aejan / muoojan / masema-arkkehdn, aueen asukkaden, puso-osason ja akeskuksen kanssa. Päväkoen ja kouujen puuarha Saarsogaera uoaa kouun ja päväkoen phoe aejan / masema-arkkehkakskon veämän puuarhan suunneu- ja oeuusprojekn yhesyössä kouun ja päväkodn asen, puso-osason ja akeskuksen kanssa. (veraa esm. Pohjanmaan adeomkunnan kouupuuarhaprojek) Rakennuskkeden Gaera Saarsogaeran poprojekeks vaaan rakennuajen a rakennusurakosjoden omn rakennushankkesn yvä ade- a vaasuhankkea a kokeesen arkkehuurn hankkea, kun ne äyävä ne aseeu aauvaamukse. Projekessa käyeään prosenperaaea. Saarsokadun vao Saarsokaupungn ja varsnkn Saarsokadun vaasun osaa käyeään vaasusaan ammaasa, muoojoa ja/a aejoa uomaan oman ammaaonsa suunneuun ja oeuukseen. Yhesyöä ehdään kunnaseknsen osason ja Kuopon Energan kanssa. Saarsokaupungn magon kannaa juksen ojen vaasu ja vaasme ova hyvn ärkeässä osassa. Saarsokau ja sen Gaera Saarsokau soneen ja pengerkauneen on erän merkävässä osassa Saarsokaupungssa. Kau uee kukemaan erän herkässä uonoympärsössä ja sks sen sovamnen masemaan on erän vaava ehävä. Tosaaa vamsumsen jäkeen Saarsokadua uee kukemaan pävän pajon hmsä ja jokapäväsen ympärsön eseesyydeä on suur merkys hmsen vhymsee. Vakka kausuunneu ja oeuus ova jo pkää, kadun ja sojen jakosuunneussa ja oeuuksessa käyeään aejoden, muoojoden ja arkkehen ammaaoa suunneumn jäsennä prosenperaaeen mukases. Lsäks kauun yen vodaan järjesää Masemagaera-hankkeen yyppnen komanen ympärsöadekpau. Saarsokaupungn Aejeeao SaarsoGaeran poprojekna rakenneaan Saarsokaupunkn 3-4 aejeehuoneson kokonasuus. Aejeeaon arkouksena on anaa ammakouuuksen a vasaavan päevyyden saavuaneee aejae, muoojae a arkkehde yöskeney- ja asumsmahdosuus Saarsokaupungssa. Veraeva ammaase eksvä oeskeunsa akana Saarsogaeran kaua Saarsokaupunkn yvää yöä. Aejeehuoneso muodosuu asunnosa (n.75 m2) ja aejeesa (n.25 m2) ja se anneaan asumskusannusen korvausa vasaan (sähkö + ves) komasen ammaasen käyöön komeks vuodeks ja ukomasen verajan käyöön 2-6 kuukaudeks. Taeenaaa e oe rajau. Aejeeaohanke kuuuu kokeesen arkkehuurprojeken joukkoon. Hankkeee haeaan aejeeojen rakenamsavususa vaoa. Kaso jukasu Suomen Taejaseuran aejeesääön asames Esko Veskansan ekemä sevys: Kuvaaejoden yöa 2003, Sevys kuvaaejoden yöosa ja anarpeesa sekä ojen säämsohjema (hp:// Yhesyöahona osva mm. Pohjos-Savon adeomkuna, Suomen Taejaseura (Aejeesääö), Suomen arkkeho SAFA, pakase aejaseura ja rakennushankkeen oeuava rakennuske.
23 Saarsokaupungn huvmaja Saarsogaera järjesää kpaun aueen aejoe, muoojoe ja arkkehdee Saarsokaupungn huvmajosa ja umarannan pukukopesa yhdessä puso-osason ja akeskuksen kanssa. Voaneesa ehdouksesa uee Saarsokaupungn oma huvmajama ja pukukoppma. Mkä oeuuskeposa ehdouksa on usea, vodaan myös oeuaa sarja erasa huvmajoja ja pukukoppeja. Yhesyöä ehdään kunnaseknsen osason ja akeskuksen kanssa. Saarsokaupungn kau- ja pusokausee SaarsoGaera järjesää kpaun muoojoe Saarsokaupungn kau- ja pusokausesa (penk, poar, roskakor, jne.) Yhesyöä ehdään kunnaseknsen osason kanssa. Saarsokaupungn pusorakennukse Masa Saarsokaupungn (ekk)pusojenr akennuksevo s va ap ä s väo a? s andar do uj a sä y y sr akenne m a käy ännö s ä a de a vas äv ä ä?saarsogaera uoaa yhesyössä pävähooomen, puso-osason ja akeskuksen kanssa aejan ja arkkehdn yhesyön avua Saarsokaupungn oma pusorakennukse. Saarsokaupungn puso Puso ova ärkeä osa saarsokaupunkkuuura. Nhn asukkaa ueva vhymään ja renouumaan a ekkmään ja kkumaan. Puso ova kohaamspakkoja. Tadeeoksa, ympärsöaeea, vher- ja maasorakenamsea, varusea, vaasua a vakkapa äänmaamaeoksa vodaan pusojen anuaausuua ja vhysyyä korosaa. Kunnaseknnen osaso oaa suunneumn mukaan er erysaojen osaaja, kuen aejoa, muoojoa, masema-arkkeheja. (Lekk-, ähkuna-, urheu- a kosekkopuso) Saarsokaupungn sähkö-, puhenkaap ja muunaja Saarsokaupunkn suunneaan aadukkaa sähkö-, puhenkaapp ja muunajama. Yhesyöä ehdään kunnaseknsen osason, Kuopon Energan ja KPY:n kanssa. Tadekanava ja VesGaera Keankanavaan ja sen yävään saan sekä muuaekn Saarsokaupunka ympärövään veeen eryses ahn oeueaan Saarsogaeran usea eoksa käsävä adehanke. Vedenpuhdsamo Jäevedenpuhdsamo sjasee Lehonemen pohjoskärjessä uoeskaakko-suunasen aakson unumassa. Puhdsamon aajennuksessa a jopa mahdosessa srrossa Saonaen kaon ssään on oeava huomoon asuuksen rakenumnen aueen väömään ähesyyeen. Skanemen ja Kumpusaaren rana Skanemen eosuusaue ja Kumpusaaren uus äyöaue muodosava kanakaupungn rajan Saarsokaupungsa uaessa. Täsä syysä näden aueden suunneussa ja oeuuksessa on eryses syyä oaa huomoon aueden harku rajauumnen veeen, hmsen vapaa kkumnen rannassa, kaukonäkymä masemassa ja soveuvuus saarsokaupungn henkeen. Saarsogaera ukee aueen rakenumsa osaks Saarsokaupungn kuuurmasemaa.
24 Taeen kaavan kara Taeen kaava kokonasuuskara (ernen A2) Auekokonasuuskara 7 kp (A4) Pen auerajauskara (A4) Taeen kaavan ee Taeen kaavan karojen merknöjen seykse Taeen kohaamnen auukko
Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi
Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa
LisätiedotTaustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka
IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET 6 2 VARHAISKASVATUS 7 2.1 Mä varhaskasvaus on?
LisätiedotYRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso
Lisätiedotoptip/an \ HUONEISTOALAT 1.krs l HUONEISTO 68,47 KERROSALA (250) 1(9)
Asemakaavan muutoksea haettava aue. -toimminnon muutos asuinkerrostaoksi. Muutoksessa myös huomioitava myös pohjakerroksen tiat piha-aueen aapuoea. 1(9) Nykyisen asemakaavan mukainen toiminto / \, \ ALAT
Lisätiedotr i m i v i = L i = vakio, (2)
4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään
LisätiedotSoorrea. OUTC'KUMPU Oy.' Malminetsintä. O. POhjamies/pAL ,4 1 (3) VLF -MI'ITAUS. Periaate. Lähetysase.mat
- OUTCKUMPU Oy Malmnesnä O POhames/pAL 94 (3) VLF -MTAUS Peraae Läheysasema VU (= Very M Frequency) -ruauks$sa käyeään apuna 5-0 khz aauusaueea omva asea Näden asemen anenrrl ova pysyä a nssä kulkeva vra
LisätiedotMUUTOKSEN ALAINEN OSA EI60. 3H+KT+PARV 69,5 m2. 2H+KT+ RANS.PARVEKE 62 m2 (APK) JKP JKP (PK/RK) (PK/RK) EI30 EI30. EI30 db30 (PK/RK) db30
5,90 4,00 OEVA.krs, muutostyö toimistosta asunnoiksi Huoneistoala 409,0 m Kerrosala 5 m 60A H++.7 m RAN.PARVEKE.5 m MUUTOKSEN AAINEN OSA db-ovet ja ikk. db ikk. db ikk. db-ovet ja ikk. db ikk. db ikk.
LisätiedotRIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa
LisätiedotRÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013
RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan
LisätiedotRak-54.116 Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti 30.8.2007
Rak-54.116 Rakeneden mekankka, RM (4 ov) Ten.8.7 Krjoa jokaeen koepapern elvä - koko nme, puhuelunm allevvauna - oao, vuokur, enn pävämäärä ekä enävä opnojako koodeneen - opkeljanumero, mukaan luken arkukrjan
LisätiedotSisäliikuntatilasuunnitelma Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 19.05.2015
Sisäiikuntatiasuunnitema Hyvinvoinnin edistämisen autakunta 19.05.2015 Sisäiikuntatiasuunnitema Luonnos 11052015 Sisäiikuntatiat Lähtökohdat: Jää- ja uimahaien, Kuopio- hain ja Studentian (kaupungin käytössä
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
LisätiedotKAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2
KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA Myyä Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie, 0700 Kauniainen.
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit
Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Luo 6 Luoavuus a vkaaumsrosss Ah alo ysmaalyys laboraoro Tkll korkakoulu PL 00, 005 TKK Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Määrlmä Tarkaslava ykskö luoavuus o s odäkösyys,
LisätiedotKertojien ikä ja sukupuoli
SANASOPUKKAA TAULUKOINA Keromuks yheesä 16; 1 kuouuj, 9 oms, 6 meleerveyslll yöskeelevää Keromukse kerä 17.11.11-1.12.12 22 verlu 1 er pkkkull Suomess Keroje kä pou mehssä ku sssk käryhmää - 63- vuo. Keroje
LisätiedotLVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotMUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:
MUODONMUUTOKSET Lähöoaksuma:. Maeraal on sorooppsa ja homogeensa. Hooken lak on vomassa (fyskaalnen lneaarsuus) 3. Bernoulln hypoees on vomassa (eknnen avuuseora) 4. Muodonmuuokse ova nn penä rakeneen
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi
Ohjelmson esaus ja laau Ohjelmsoeknkka dokumenon Ohjelmsoyöhön kuuluu oleellsena osana dokumenen krjoamnen laadukkaden dokumenen uoamnen vakeaa akaaulujen panaessa päälle, dokumenonnsa on helppo npsää
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
LisätiedotRiskienhallinnan peruskäsitteitä
Rskenhallnnan peruskäseä Juss Kangaspuna 7. Syyskuua 2011 Työn saa allenaa ja julksaa Aalo-ylopson avomlla verkkosvulla. Mula osn kakk okeude pdäeään. Esyksen ssälö Todennäkösyyspohjanen vekehys aloudellsen
LisätiedotMore care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,
LisätiedotTervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!
KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa
LisätiedotVaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite
S-66. Elekronkan perskrss Leno III: vass Päöeho en perskykennä kondensaaor Vahovrran lyhenney merknäapa Vakea vahovra-analyys? analyys? Kompleksarmekka odellnen vahovra-analyys analyys alkaa asavrralla
LisätiedotLIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET
16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu
LisätiedotYHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
Lisätiedot2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.
00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
LisätiedotKVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA
KVANTIOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULIKOODIMODULAATIOA Teolkenneeknkka I 5359A Kar Kärkkänen Osa 6 5 Kvansonkohna PCM-järjeselmässä PCM:ssa on kaks vrhelähdeä:. kvansonkohna,. kanavan kohnan aheuama
LisätiedotLVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön
LisätiedotR 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.
D-000 Pranalyys Harjotus 3 / vkko 5 4.4 Laske kuvan vrta käyttäen energalähteden muunnoksa. Tarkotuksena on saada energalähteden muutokslla ja yhdstämsllä akaan yksnkertanen pr, josta vo Ohmn lan avulla
LisätiedotVATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS YRITYSVEROTUKSEN KOORDINOINTI JA VEROKILPAILU EUROOPAN UNIONISSA
VTT-ESUSTELULOITTEIT VTT DISCUSSION PPERS 434 YRITYSVEROTUSEN OORDINOINTI J VEROILPILU EUROOPN UNIONISS nss ohonen Valon aloudellnen ukmuskeskus Governmen Insue for Economc Research Helsnk 2007 ISN 978-951-561-749-1
LisätiedotA250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15
A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60
Lisätiedot2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =
2 Lasuarjoitus 2 21 Kytentäimpedanssin asenta Mitä taroittaa ytentäimpedanssi? 5 ma:n suuruinen äiriövirta oasiaaiaapein vaipassa (uojoto) aieuttaa 1 mv:n suuruisen äiriöjännitteen 1 m:n mataa Miä on ytentäimpedanssin
LisätiedotS-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA 2. välikoe 5.5.2008. Saa vasaa vain neljään ehävään! Kimmo Silven 1. aske vira. = 1 kω, = 2 kω, 3 = 4 kω, = 10 V. Diodin ominaiskayra, aseikko 0... 4 ma + 3 Teh. 2.
Lisätiedot01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995 2008. Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi
0/203 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 4 Köhden dnamkka Suomessa 995 2008 Ilpo Suonem Eläkeurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 0/203 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA
Lisätiedot1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju
5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97
LisätiedotJarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI
YT Rkes Oy Jrmo Ksel P 6 MAAPERÄTUTKMUS 6 VAASA MAAPERÄTUTKMUS AKEUDEN ANKKUR, SENÄJOK Ylesä YT Rkes Oy: (Jrmo Ksel) omeksos o KS-Geokosl sor ohjkmkse es mlle kede Akkrll Seäjoell Aleell eh okrks seessä,
LisätiedotNeidonranta. Kruunun mailla
Neidonranta Kruunun maia ppk vv/ ne 592.0.5.100 GPubisherEngine 592.0.5.100 GPubisherEngine 597.0.7.100 ppk vv/ GPubisherEngine 592.0.2.100 ppk vv/ LINNANNEITO PRINEA KUNINGATAR TERAI TERAI TERAI TERAI
Lisätiedotkäsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät
n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä
LisätiedotLÄMPIMÄSTI TERVETULOA HYVÄÄ TEKEVIEN HERKKUJEN ÄÄREEN!
AURINKONIEMEN MAATILATORI avaa ovensa elokuussa 2011 luomun ja lähruuan myyjänä! Tarkemmat tedot ja aukoloajat löydät osotteesta www.aurnkonem.f SADONKORJUU AURINKONIEMESSÄ 13. 14.8.2011 Sadonkorjuu-tapahtuman
LisätiedotLIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014
LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotSekatuotantoverstas Job shop. Flow shop vs. Job shop Esko Niemi
Seauoanoversas Job shop Seauoanoversaassa öden reysä e ole rajoeu mllään avalla vaan ne vova ulea oman prosessnsa muases mnä ahansa oneden aua Tyypllsä omnasuusa: Tuoee ova vaheleva Työnvahee ja -vaheaja
LisätiedotILMANÄKYMÄ LANNESTÄ TIIKERINSILMÄ
MAM A ERM 6. 9 aivannonlahti 6.6 AUEE HEE AUA/ UMARAA (/2) 6 AU 6.6 HERA HEA AU AUA +99. HU 2A EEU E 3A A EEU 93. 3. 94.7 (/2) 2 RE UÖR +99. HEA +. AU.4 (/2) 26 E- JA +99.2 HEA /3k UAEA AAUEA AUA 66 A
LisätiedotKUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA RAKENNEMALLIEN PALVELUVERKKOSELVITYS SEUTUMALLI VAAJASALOMALLI KESKUSVERKKO 2003 5 km h 5 TIEMALLI h 5 km KUOPIOMALLI h h 5 km 5 km POHJOIS-SAVON LIITTO 2003 4 5 KUOPION SEUDUN
LisätiedotHelka-neiti kylvyssä
Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart
LisätiedotToistoleuanvedon kilpailusäännöt
1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse
LisätiedotKAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS
KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS ASEMAKAAVOITUKSEN HENKILÖSTÖ Martti Lätti asemakaavapääikkö Ua Korhonen kaavoitusarkkitehti Virpi Linde kaavoitusarkkitehti Paui Sonninen kaavoitusarkkitehti
LisätiedotTimo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan
LisätiedotPPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
Lisätiedot1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)
olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti
LisätiedotINTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA
1 INTERFERENSSIN VIKUTUS LINERISISS MOULTIOISS Men yksaajunen häökanoaalo haaa lasua? 521357 Teolkenneeknkka I Osa 18 Ka Käkkänen Kevä 2015 KERTUST 2 Kanoaaloodulaaolle: os[2πf φ] Lneaanen odulaao Vahee
Lisätiedot':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen.
Vaasan kesäyps, kesä 2013 Thusmaemakan perusee, nus r 0 peaja: Ma aaksnen 2. väke, (a 31.8.2013 Rakase 3 ehävää. Kun käsee ehävän, nn käsee sen kakk aakhda. Kkeessa saa a mukana askn (myös graanen ja auukkkrja
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN TARPEISIIN VASTAAVA ASUINALUE
IKÄÄNTYNEIDEN TARPEISIIN VASTAAVA ASUINALUE Case Kuopio Pihkassa Männistöön Ympäristöministeriö ähiöhanketapaaminen 12.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖÄ Kuopion uusi organisaatio Paveutuotannon suppiomai WHO Heathy
Lisätiedot2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan
LisätiedotUsko, toivo ja rakkaus
Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu
LisätiedotEsitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
LisätiedotPuupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:
Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa
LisätiedotN I K E A N U S K O N T U N N U S T U S
100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen
LisätiedotTarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi
Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät
LisätiedotKITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA
8 7 0 :9 0 9 :97 6 9 609: 89 9:6 97 7 :60 rp :90 80 7 6 7 8 :9 0 rp0 6 68 69 6 7 :96 rp7rp8 6 8 9 YYDÄÄN LOAKENNUS- :6 KNTESTÖ 8 :98 :09 :9 6 :9 8 90 9: 9 :0 76 8 :9.7 Kohde 0 66 9 7 rp9 0.7 rp66 :9 9.8
Lisätiedot3.5 Generoivat funktiot ja momentit
3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä
LisätiedotValmistaminen tai ostaminen varastoon tasainen kysyntä
Valmsamnen varasoon Make-o-sock (MTS) -uoanoapaa käyävä yrykse, joka valmsava loppuuoea a osa erssä ja valmsuksen jälkeen varasova uoee varasoon odoamaan kysynää MTS-uoanomalln euna ova lyhye omusaja asakkaalle,
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Vahtosähkön teho hetkellnen teho p(t) pätöteho P losteho Q näennästeho S kompleksnen teho S HETKELLINEN TEHO Kn veresen kvan mpedanssn Z jännte ja vrta (tehollsarvon osottmet)
LisätiedotViherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa
Vherlasslan kevätlehdestä saat lmaset VNKT ja myymälästämme MET NEUVOT kaupanpäälle! Hae kev! s t o k t ä...ja maalmas kasvaa Tästä se alkaa! Kevät! mmattlasen neuvot helpottavat juur snulle sopvan phan
Lisätiedotler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei
ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs
LisätiedotKAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY OMATOIMISEEN RAKENTAMI- SEEN PIENTALOTONTIN OSOITTEESSA ALPPIKUJA 2
KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY OMATOIMISEEN RAKENTAMI- SEEN PIENTALOTONTIN OSOITTEESSA ALPPIKUJA Myyjä: Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie 0, 0700 Kauniainen. Myytävä tontti:
LisätiedotP S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.
TI E f as 8 5 5 pu ke lu pi ip iv - le / te AP 1 4 KI +8 8 +8 9 O le lem ht a ip ss uu a st ol oa ev aa rk ki ip met A L 31 6 L AP P LE IK S E T ei l y tu pu r u va liu m k u at m to äk i in u hl M 22
LisätiedotPRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet
Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve
Lisätiedotsänröxrnrrärrsrävlä c) kohtisuorasti sähkökenttää vastaan?
sänröxrnrrärrsrävä Teh. 1. Levossa oeva eekron khdyeään 25 kv:n jänneeä. Laske eekronn khdyyksessä saama a) ke-energa eekronvoena (ev) ja jouena (J). (1 ev = 1,6021773'LLe, MAOL s. 69 (70»- b) oppunopeus.
LisätiedotLuonnos 1 (13) 17.6.2011 Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä
L 1 (13) - j rv pvrg (j) Yä Pvrg - j rv rg ä r pvrg. Pvrg j: 1. j v (= rppv pvj) 2. ä - j rvpv järjää 3. äärää pv p j j - j rvh v EU- ääöä j äääöä hj. Thj rää fr-hj p rhj. Nää vv r p h j r r. K -hää äääö
Lisätiedoton määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotSUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA
SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa
LisätiedotResurssiviisaus rakentamisessa Rakennusfoorumi 3.9.2013, Rakennus7etosali Sanoista tekoihin resurssiviisaan asumisen tulevaisuus
Resurssvsus rkentmsess Rkennusfoorum, Rkennus7etosl Snost tekohn resurssvsn sumsen tulevsuus Mchel Le?enmeer D- mt oy Wuppertl Ins7tute for Clmte, Envronment nd Energy Mchel Le?enmeer www.d- mt.f www.fcebook.com/mterlfootprnt
LisätiedotKajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI
ASEMAKAAVAN MUUTOS Kajaanin kauunki Ymäristötekninen toimiaa KAJAANI PL 0 Kajaani KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA VIREILLETULO..0 KORTTELI SELOSTUS..0 YMTK muodostuu: KAJAANI KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA KORTTELI
LisätiedotKäyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma
KSU-430/Ten 4..2008/Prof. Seppo Vranen /3 Käyövarmuuden ja kunnossapdon perusee, KSU-430: Ten ma 4..2008 Huom. Vasaus van veen kysymykseen. Funko- ja/a ohjelmoavan laskmen, musnpanojen, luenomonseden ja
LisätiedotMAISEMASELVITYS 23.10.2013. Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA LANNEVEDEN KYLÄN JA RAHKOLAN JA LINNAN KYLIEN MAISEMA-ANALYYSI
MAISEMASELVITYS 23.10.2013 Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA LANNEVEDEN KYLÄN JA RAHKOLAN JA LINNAN KYLIEN MAISEMA-ANALYYSI Kannen kuva: Näkymä Heikkiänmutkasta kohti Pieni-Lumperoista
LisätiedotSELOSTUS Valkkiaisvuorentien_muutos 1 LIETO ILMARINEN VALKKIAISVUORENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS Valkkiaisvuorentien_muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Valkkiaisvuorentien_m.docx\PS N KAAVAN LAATJA: ASEMAKAAVAN MUUTOS LEDON KUNTA / KAAVOTUS JA TEKNSET PVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p.
LisätiedotAMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN
AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
LisätiedotYmpäristöakatemia 7.-8.6.2010 Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT
Ympärsöaaema 7.-8.6.2010 Rymäylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kar Hyyänen MTT JOHDANTO Rehevöymnen Iämeren esenen ongelma Ravnneuormus (ypp ja fosfor) Saunnasa levälauoja Iämerellä jo 1800-luvulla
LisätiedotEi asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä
X= Värn slyks Suunnllu : Y = Tään suunnlan ukaan Y = raknnaa a parannaa X= Mudn suunnln ukaan raknnaa E asakaaaa Tdn hallnnllsssa järjslyssä apahdu uusa Y E Söörarkun raslyä Y Y M a s a Va Y P r R R Va
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron
LisätiedotTAKA-WETKA 2. Ton esi elyt
TAKA-WETKA 2 Ton esi elyt TAKA-WETKAN ASUINALUE Taka-Wetkan asemakaava sijaitsee Karstulan kirkonkylän eteläosassa. Valtaosa alueesta on kunnan omistamaa, jonka lisäksi alueeseen kuuluu yksityisten maanomistajien
LisätiedotTietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotSELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSUS Harelan muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\0\ Harelan_muuos.docx\PS LEO LOUKNANEN HELAN ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAJA: LEDON KUNA / KAAVOUS JA EKNSE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusarkkiehi
LisätiedotTäydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:
77 Aemmn oleen, eä mars A on dagonalsouva. Tällanen on lanne äsmälleen sllon, un joasen omnasarvon geomernen eraluu on sama un algebrallnen. Täydenneään eoraa seuraavlla uloslla apaussa, jossa monnerasen
Lisätiedot1 Tarkastelun lähtökohdat
Mo M Hj () Av om pv vo v höohd mo o h K j o om v Av om mppm omv h m- j md omv Av m po K (v) j po o om v oh o d mp (fco O) o od p vo, o mö hvo o j Av om mv vv mhdo K ö o homo pv - oh jom vo j od o v v Vh
LisätiedotFysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa
Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...
LisätiedotLIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015
LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 Liite 2: Vuoropysäköintikysey 2015 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua
Lisätiedot8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY
Värähelymeaa 8. 8 USEAN VAPAUSASEEN SYSEEMIN VAIMENEMAON PAKKOVÄRÄHELY 8. Normaalmuoomeeelmä Usea vapausasee syseem leyhälöde (7.) raaseme vaa aava (7.7) a (7.8) homogeese yhälö ylese raasu { } lsäs paovomaveora
LisätiedotSuomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin
Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja
Lisätiedot1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
LisätiedotKOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
Lisätiedots-2 mp ppp MUKKULA te hv-1. sr-1. VP/s rmr Iu2/3 850 ju-2. sr t sa-2 I.
86 8 88 8 9 86 8 8 7 86 9 86 8 :7 8 8 8 8 :8 8 6 8 8 8 8 7 8 6 8 :8 8 8 87 7 +8 8 87 7 VP- :8 6 8 87 86 88 89 96 te 9 7 9 +8. 9 9 7 9 +8 8 V +8 a /m 8 V 8 8 7 8 88 - LPA- (RM-) +89 is- z + +9 + VP- W/RM
Lisätiedot