ORIMATTILAN KAUPUNKI 11.5.2015 Talous- ja konserniohjaustyöryhmä 1.6.2015 Kaupunginhallitus 8.6.2015 Kaupunginvaltuusto TALOUDEN HOIDON KESKEISET PERIAATTEET Orimattilan kaupunkistrategian strategisena päämääränä on talouden tasapaino. Myös kuluvan valtuustokauden valtuustosopimuksessa on sovittu talouden tasapainon säilyttämisestä. Talouden hoidon keskeisten periaatteilla haetaan tuottavuutta ja pysyvien säästöjen muodostumista eri keinoin. Elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen edellyttävät kasvua ja tuottavuutta lisäävien tulevaisuushankkeiden hallittua toteuttamista ja sitä kautta taloudellisen liikkumavaran parantumista. Vuoden 2010 tilinpäätöksen jälkeen taseessa ei enää ole ollut alijäämää, jolloin alijäämän kattamisvelvoite lakkasi. Vuonna 2011 kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäiset Talouden hoidon keskeiset periaatteet, jotka linjaavat talouden hoitoa ja antavat viitekehyksen talousarvion laadintaohjeille. Vuoden 2011 jälkeen Talouden hoidon keskeiset periaatteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuosittain 1. Talouden kehitys Orimattilan taloustilanne alkoi heikentyä vuonna 1998, mistä lähtien tulos oli alijäämäinen vuoteen 2007 asti lukuun ottamatta vuotta 2002. Kertynyttä alijäämää oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä 6,7 miljoonaa euroa (454 euroa/asukas) Vuoden 2008 tilinpäätös oli noin kolme miljoonaa euroa ylijäämäinen, jolloin kattamaton alijäämä putosi noin 3,7 miljoonaan euroon (247 euroa/asukas). Vuoden 2009 tilinpäätös oli noin kaksi miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja kertynyt alijäämä asukasta kohti putosi 109 euroon. Vuoden 2010 tilinpäätös oli 2,6 milj. ylijäämäinen ja kertynyt ylijäämä asukasta kohti oli 92 euroa. Artjärven kunnan alijäämä 2009 oli 707 euroa asukasta kohti ja vuonna 2010 850 euroa/asukas. Artjärven kunnan ja Orimattilan kaupungin kuntaliitos toteutui 1.1.2011. Orimattilan kaupungin vuoden 2010 positiivinen tulos kattoi sekä Orimattilan kaupungin että Artjärven kunnan taseissa olevat kattamattomat alijäämät, joten yhdistyneen kunnan aloittaessa toimintansa taseessa oli 216 000 euroa ylijäämää (13 asukasta kohti). Vuoden 2011 yhdistyneen Orimattilan tulos oli 5,05 milj. ylijäämäinen, joten taseen ylijäämä oli vuoden 2011 päättyessä 5,2 milj. euroa 319 asukasta kohti). Vuoden 2012 tulos oli 0,887 milj. ylijäämäinen, jonka jälkeen taseen ylijäämä on 6,1 milj. euroa. Vuoden 2013 tulos toteutui erikoissairaanhoidon kalliin hoidon tasauksen oikaisun jälkeen 886 004 euroa alijäämäisenä. Tulokseen vaikuttivat positiivisena tekijänä verotulojen tilitysjärjestelmän muutos ja kuntaliitoksen yhdistymisavustuksen viimeinen erä ja negatiivisena tekijänä erikoissairaanhoidon kustannukset (erityisesti kalliit hoidot) ja poistosuunnitelman muutos.
2 Vuoden 2014 tilinpäätös toteutui 1 651 008 ylijäämäisenä. Verotuloissa oli nousua sekä veroprosenttien korotuksen että kiinteistöverotukseen vaikuttaneen valtakunnallisen verotusarvojen tarkistuksen vaikutuksesta. Valtionosuudet pienenivät edellisvuodesta 385 teur, joka johtuu valtion budjettiriihissä sovituissa leikkauksista. Menot pysyivät kurissa; toimintakate nousi edellisvuodesta vain 291 teur. Vuonna 2014 hyväksyttyä talousarviota sopeutettiin 0,5 milj. euroa tilikauden aikana, millä oli osaltaan vaikutusta menojen hallintaan. Vuoden 2014 lopussa taseen ylijäämä oli 6,87 milj euroa. Vuoden 2013 pudotus saatiin näin kurottua kiinni. Vuoden 2015 talousarvio saatiin laadittua kovan karsinnan jälkeen 12 teur ylijäämäiseksi. Vuoden 2015 valtionosuudet vähenivät budjettiriihien leikkausten lisäksi myös vuoden alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen vaikutuksesta yhteensä 700 teur edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2016 valtionosuudet vähenevät vielä valtionosuusuudistuksen vaikutuksesta n. 700 teur. Indeksitarkistukset ja perustetarkistukset kuitenkin hieman kompensoivat vähentymistä. Verotusta ei kiristetty vuodelle 2015, joten sen vaikutuksesta verotulojen kasvua ei tule. Julkistalouden kiristyvässä taloustilanteessa tuottavuuden lisääminen ja palvelurakenteen tehokkuuden löytäminen ovat yhä keskeisemmässä asemassa. Yhdistyneen kunnan pinta-ala on 785 km 2 ja väkiluku vuoden 2014 lopussa oli 16301. Väkiluku väheni edellisvuodesta 37 asukkaalla. Orimattila muodostuu keskustan lisäksi kylistä ja haja-asutusalueista. Kaupungin rakenne asettaa haasteen palvelujen järjestämiselle, mutta laaja maaseutu ja Artjärven alueen vesistöt luovat myös mahdollisuuksia vapaa-ajan asumiselle ja vapaa-ajan palveluille. Kuntaliitoksen yhdistymisavustus 2,8 Meur paransi yhdistetyn kunnan taloudellista asemaa vuoteen 2013 asti. 2. Orimattilan taloustilanne 31.12.2014 Lainamäärä asukasta kohden vuonna 2014 oli Orimattilassa 2 104 euroa. Jos tytäryhtiöille välitetyt lainat eliminoidaan, lainaa asukasta kohti on 958 euroa. Vuonna 2013 lainamäärä oli asukasta kohti 2 106 euroa. Jos tytäryhtiöille välitettyjä lainoja ei huomioida, lainamäärä asukasta kohti oli 921 euroa. Kummankin vuoden luvut ovat selkeästi alle maan keskiarvon. Orimattilan veroprosentti nostettiin vuodelle 2014 20,5 prosenttiin. Tuloveroprosentti oli pystytty pitämään samana vuodesta 2010 lähtien. Artjärven kunnallisveroprosentti vuonna 2010 oli 20,50 prosenttia. Talous on vuoden lopussa ollut hallinnassa kokonaisvelkamääräkin on hieman vähentynyt, mikä on kuntien yleisestä kehityksestä poikkeava piirre. Pääosin kuntien velkaantuminen on lisääntynyt. 3. Näkymät tuleviin vuosiin Vaikka taloustilanne vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan on kohtuullisen hyvä, tulevat vuodet ovat kuntatalouden kannalta hyvin vaikeat. Valtion velan kasvu ja valtion talouden tasapainottamistavoitteet heijastuvat kuntatalouteen valtionosuuksien
leikkauksina ja muina sopeutustoimina. Lisäksi valtionosuusuudistus leikkaa Orimattilan valtionosuuksia merkittävästi vuosien 2015-2016 aikana. Taantuman jälkeinen kasvu on Suomessa antanut odottaa itseään ja rahamarkkinoiden elvytystoimien vaikutukset alkavat loppua. Valtion sopeuttamistoimien seurauksena kunnille tulee myös uusia velvoitteitta, joista työmarkkinatukiuudistus siirtää lisää asteittain kuntien vastuuta työttömyyden hoidosta sekä sen kustannuksista. Tämä aiheuttaa huomattavia lisämenoja kunnille varsinkin, kun yleinen kehitys ei luo uusia työpaikkoja. Myös rakennetyöttömyys vaikeuttaa työttömien sijoittumista työelämään. 3 4. Talouden hoidon tavoitteet Vuoden 2015 toteuman tavoite on ylijäämäinen tulos. Näin mahdollistetaan selviäminen korkean investointitarpeen aiheuttamista rahoituskustannuksista sekä poistoista. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on pitää menojen ja tulojen kasvu samalla kasvu-uralla. 5. Keskeiset periaatteet Suurimmat haasteet talouden tasapainossa pitämiselle asettavat terveydenhuollon; erityisesti erikoissairaanhoidon, menojen voimakkaan kasvun saattaminen enintään 2 %:n kasvu-uralle. Perusterveydenhuollon vahvistamisella on tässä keskeinen merkitys. Toisena haasteena on lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin liittyvien palvelujen kehittäminen. Lastensuojelun menojen hallintaan etsitään keinoja. Kolmantena haasteena on työttömyyden kasvun hillintä ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Ikääntyvien osuuden kasvaminen ja sen tuomat paineet terveydenhoitoon ja vanhustenhuoltoon ovat tosiasia, johon tulee asteittain varautua. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin kaupungin uusi strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2012. Strategia päivitettiin kesäkuussa 2013. Kaupungin strategia on hallintokunnissa otettava ohjeeksi kaikkeen taloutta koskevaan päätöksentekoon ja valmisteluun samalla konkretisoiden siinä olevia linjauksia (esim. talouden hoidon edellyttämien ja strategian näkökulmasta keskeisten mittareiden ja vertailulukujen esittämistä kehitetään päätöksenteon tueksi). Talouden hoidon keskeiset periaatteet ovat seuraavat: 1. Koko kaupungin talouden kantokyky mahdollistaa korkeintaan yhden prosentin käyttötalousmenojen (brutto) kasvun. Valtuustosopimuksen hengen mukaisesti talous pidetään kunnossa myös vaikeissa olosuhteissa. Hennan kehittämishankkeen kustannuksista laaditaan erillinen liite talousarvioon ja tilinpäätökseen.
2. Uusia strategian mukaisia palveluja ja hankkeita voidaan käynnistää, jos niiden vuosittaiseen toimintaan saadaan riittävä ulkopuolinen rahoitus tai rahoitus voidaan hoitaa sisäisellä määrärahasiirrolla (vanhan toiminnan korvaaminen uudella). 3. Kiinteistöjen, kunnallistekniikan ja irtaimiston kunnossapitoon ja uusimiseen tarvittavat investointimenot (netto) ovat suunnittelukaudella keskimäärin kolme miljoonaa euroa vuodessa (poistojen tasolla). Poikkeuksena ovat ne investoinnit, jotka laskelmilla osoitettuna vähentävät käyttötalousmenoja. Korjausinvestointien ja uusinvestointien kokonaismäärä sidotaan vuosikatteen määrään. Maan oston määräraha ja konserniyhtiöiden investoinnit määritellään erikseen vuosittain. 4. Kuntayhteistyön muotoja ja niistä saatavia hyötyjä on arvioitava ja tehtävä päätökset osallistumisesta hyötyjen pohjalta. 5. Henkilöstömenoja on vähennettävä pääasiallisesti luonnollisen poistuman kautta. Avoimeksi tulevien virkojen ja toimien täyttämisestä päättää kaupunginhallitus. Poikkeuksena tästä ovat opettajien virat sekä ne päivähoidon virat ja työsuhteet, jotka liittyvät ryhmien mitoituksiin. Avoimeksi tulevia opettajan virkoja tarkastellaan sivistys- ja vapaa-aikalautakunnas-sa tammi/helmikuussa opetustoimen henkilöstösuunnittelun yhteydessä, jonka jälkeen virat voidaan täyttää lautakunnan päättämän mitoituksen mukaisesti. Päätös annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Opettajien virkojen osalta täyttölupa koskee koko vuotta ja yksittäisille mitoituksen piirissä oleville opettajien viroille ei tarvitse enää hakea erillistä täyttölupaa. Vuonna 2015 päivitetään vuoden 2014 talousarvion yhteydessä tehtyä henkilöstösuunnitelmaa, jossa määritellään henkilöstötarve tuleville vuosille. Taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään esitykset kolmen vuoden henkilöstö-tarpeesta. Lisäksi tehdään vuosittainen selvitys työtehtävien jaosta. 6. Tuottavuutta lisätään hallinnon sujuvuutta sekä toiminta- ja tuotantotapoja tarkastelemalla ja sisäistä rakennetta kehittämällä. Päätetään linjaukset omistusjärjestelyistä ja organisaatiorakenteesta (lautakunnat, johtokunnat, työryhmät). Ostopalveluiden osalta käydään yhdessä läpi uusia toimintatapoja. Kaupunkikonsernin sisällä selvitetään synergiaetuja. 7. Maksut ja taksat yhtenäistetään vastaamaan alueen kuntien keskiarvoa. 8. Aluekeittiömallia kehitetään edelleen tuottavuuden ja toimivuuden seurannalla. 9. Työttömien aktivointitoimenpiteitä toteutetaan suunnitelmallisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (TYP-organisointi, 4
Peruspalvelu-keskus Aava, TE-keskukset, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, yhdistykset). Kaupungin palvelukeskukset osallistuvat työttömyyden hoitoon työkokeilupaikkoja tarjoamalla ja mahdollisuuksien mukaan palkkaamalla palkkatukeen oikeutettuja. 10. Hyvinvointikertomuksessa esiin tuoduilla keinoilla on vähennettävä sosiaalimenoihin kohdistuvaa kasvupainetta. Taloudelliset päätökset tehdään talousarviovalmistelun yhteydessä. Lastensuojelumenojen vähentämiseen etsitään uusia toimintatapoja. 11. Kaupunkikonserniin kuuluvat yhtiöt tulouttavat kaupungille kohtuullisen tuoton, joka määritellään vuosittain ennen ko. talousarviovuotta. 12. Opetusryhmien kokoja tasataan koulujen välillä. 13. Kiinteistöjen käyttöastetta on nostettava lisäämällä ulkopuolista käyttöä ja keskittämällä iltakäyttöä. 14. Aktiivista elinkeinopolitiikkaa jatketaan ja pyritään yritysten / työpaikkojen määrän lisääntymiseen (Henna, Pennala, Sampola, Oriville) yhteistyökumppaneina Ladec Oy ja Lahti Region Oy. Elinkeinopolitiikalla vahvistetaan taloutta ja parannetaan imagoa ja tunnettavuutta. 15. Teollisuustonttitarjonnalla ja työpaikkojen lisääntymisellä pyritään hallittuun väestönkasvuun. 16. Maata hankitaan suunnitelmallisesti tavoitteena keskustaajaman vahvistaminen siten, että monipuolinen tonttivaranto riittää noin 30-50 omakotitalotontin myyntiin vuodessa. Artjärven alueen noin 30 kaavoitettua tonttia lisäävät tonttitarjontaa. 17. Kaupungin palvelutoiminnan kannalta tarpeettomat kiinteistöt ja irtain omaisuus myydään (myös konserniyhtiöissä toteutetaan tätä tavoitetta). 18. Hankinnat kilpailutetaan, ja kilpailuttamisosaamista lisätään. Yhteishankintasopimuksiin sitoudutaan. 19. Kehittämisohjelmissa hyväksytyt toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset toteutetaan. Muutosten taloudellisia vaikutuksia seurataan toimenpideohjelman avulla. 20. Yhteistyötä nk. kolmannen sektorin kanssa on lisättävä. 21. Investointeja tarkastellaan pitkäjänteisesti laatimalla 5 vuoden investointisuunnitelman lisäksi investointien tavoiteohjelma 10 vuodelle. Ohjelman 5 ensimmäistä vuotta muodostavat investointiohjelman, jonka toteuttaminen päätetään talousarviovuosi kerrallaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet: 5
6 Kaupungin tulee yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kunta-yhtymän kanssa panostaa niihin kehittämishankkeisiin, joiden avulla menojen kasvu-uraa voidaan tasapainottaa. Toimenpiteet perustuvat kuntayhtymän tuottavuusohjelmaan. Kotihoitoon lisätään resursseja, jolloin kotona asuminen on mahdollista pidempään ja laitoshoitotarve vähenee tätä kautta. Oletukset Talouden tasapainoon vaikuttavat tekijät: käyttötalousmenot (brutto) pysyvät ta 2015 + 1 prosentti -tasolla verotulot nousevat keskimäärin vuodessa 2,5 %; oletus perustuu ennakoituun väestönkasvuun ja verotulojen kasvuun valtionosuudet pysyvät nyt tiedossa olevien päätösten mukaisina korkojen kasvu on arvioitu vuosikatteen investointiohjelman perusteella kunnallisveroprosentti pidetään seudullisesti kilpailukykyisellä tasolla. Verotuksen tasoa tarkastellaan sen mukaan kuin päätetyn palvelutason ylläpitäminen vaatii. Ennen verotusta koskevia päätöksiä tarkastellaan muiden sopeuttamistoimien vaikutukset. asukasmäärä kasvaa hallitusti ja on vuoden 2015 lopussa 16 400 asukasta, vuoden 2016 lopussa 16 550 ja vuoden 2017 lopussa 16 650. Hennan osalta asukasmäärää tarkastellaan erikseen, kun hankkeen etenemisestä tehdään päätöksiä. Orimattilaan sijoittuu uusia yrityksiä ja työllisyystilanne paranee Tavoitteena pidetään, että vuosina 2015-2018 kaupungin talous pysyy tasapainossa, ja alijäämiä ei synny. Oletusarvojen toteutumista seurataan vuosittain. Oletuksena on, että valtio ei aseta kunnille uusia, menoja lisääviä tehtäviä eikä supista verorahoituksen osuutta. Mikäli oletettuun valtionosuuden ja menojen sopeuttamisen tasoon ei päästä, on verotuksen tasoa tarkasteltava uudelleen. Riskit Strategian ja tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä tunnistetaan ja dokumentoidaan ja todetaan hallintakeinot jo talousarvion laadinnan yhteydessä. Alla olevassa luettelossa on riskejä, joiden mahdolliseen toteutumiseen ja hallintaan on taloussuunnittelun yhteydessä otettava kantaa. Riskeissä, jotka eivät liity kaikkien toimielinten toimintaan, valmisteleva toimielin on merkitty suluissa loppuun. Ellei merkintää ole, kaikki toimielimet valmistelevat ko. riskin hallinnan omalta osaltaan (ympäristölk ja tekninen lk sovitun tehtäväjaon mukaisesti; hallinto-ja talousasiat tekninen lk ) 1. Rahoitusriskit muodostuu riskiksi, jos rahoituksen saatavuus vaikeutuu (KH)
2. Velkaantuminen - muodostuu riskiksi, jos velanhoitokulut nousevat hallitsemattomalle tasolle. Orimattila on vuoden 2014 lopun tilanteessa selkeästi alle valtakunnallisten keskiarvojen, ja korkokulujen hallitsemiseen on keinoja (KH) 3. Menojen hallinta muodostuu riskiksi, ellei tavoitellussa menojen kasvutasossa pysytä 4. Sote-uudistus ja sen rahoitus muodostuu riskiksi, jos päätäntävalta menetetään ja kustannukset kohdentuvat muun kuin kapitaatio- tai aiheuttamisperiaatteen mukaan (KH, Perusturvalk). 5. Toimintaympäristön muutokset - yleinen taantuma ja toteutuvat kuntaliitokset muuttavat toimintaympäristöä ja yhteistyökuvioita ja voivat muodostua riskiksi, ellei vaikutuksia pystytä arvioimaan riittävän ajoissa 6. Strategian mukainen eteneminen ja päätöksenteko voi muodostua riskiksi, jos on kyvyttömyyttä kokonaisvaltaisesti hahmotettuihin päätöksiin; seurauksena uskottavuuden ja luottamuksen puute 7. Ydintehtävien tunnistaminen muodostuu riskiksi, jos ei tunnisteta 8. Rakennusten ja yhdyskuntatekniikan kunto muodostuu riskiksi, jos investoinnit toteutuvat suunnitelmattomasti (Tekninen lautakunta). 9. Konserniyhtiöiden johdon sitoutumattomuus emon tavoitteisiin ja strategiaan muodostuu riskiksi, ellei sitoutumista ole (KH) 10. Avainjohtajien ja -osaajien menettäminen - voi muodostua riskiksi (tasapainotilan löytyminen muutoksen jälkeen voi kestää suhteellisen kauan) 11. Tiedonkulku muodostuu riskiksi sekä henkilöstössä että päättäjien kesken, jos ajantasainen tieto ei kulje tai jos kulkee väärässä muodossa 12. Ympäristövahingot joka kunnalla on jonkintasoinen riski - taloudellisia vaikutuksia voi syntyä; toisaalta kaikkeen ei ole mahdollista varautua (Ympäristölk) 13. Sitoutumisen puuttuminen, roolien ymmärtäminen voi muodostua riskiksi; keskeiset päättäjät, keskeiset viranhaltijat, ja keskeiset sidosryhmät 14. Yhteistyökumppanit - muodostaa riskin esim. siten, että yhteistyö loppuu. Toisaalta uusi yhteistyö uudella suunnalla voi olla mahdollisuus 15. Prosessien toimimattomuus - vastuunkantamisen puute 16. Tapaturmat, henkilöstön työmotivaation puute ja työhyvinvoinnin puute (KH, tekninen lk, sivistys- ja vapaa-aikalk) 7