IITTI KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS Tila: Tokkola 4:94 KAAVASELOSTUS Helsinki 4.5.2015 Vireille tulo: Kunnanhallituksen päätös 9.3.2015 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 16.3. - 14.4.2015 Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) Hyväksytty valtuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki 09-1481943, 0400-425390
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.11 Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö... 2 3.12 Esihistorialliset kohteet... 3 3.13 Pohjavesi... 3 3.14 Maanomistus... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 3.21 Maakuntakaava... 4 4.2 Yleiskaava... 4 4.3 Ranta-asemakaava... 4 3.23 Rakennusjärjestys... 4 3.24 Pohjakartta... 5 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 5 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 5 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 5 4.21 Osalliset... 5 4.22 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt... 5 4.3 Yleiskaavan tavoitteet... 5 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 5 5.1 Kaavan keskeinen sisältö... 5 5.2 Aluevaraukset... 6 5.21 Korttelialueet... 6 5.22 Maa- ja metsätalousalueet... 6 5.3 Vesi- ja jätehuolto... 7 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 7 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija KARTTAAKO OY DI Pertti Hartikainen Pakkamesatarinkatu 3, 00520 Helsinki puh. 09-1481943, 0400-425390 sähköp. phartikainen(a)kolumbus.fi www.karttaako.fi 1
Kaava-alue Rantayleiskaavan muutos koskee Märkjärven pohjoisrannalla tilaa Tokkola 4:94. Omistajat: Arto Mikkola, Raili Mikkola, Vesa Mikkola, 2 TIIVISTELMÄ Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa 10.9.2002. Tilan Tokkola 4:94 omistaja on tehnyt esityksen, että kaavassa olevan rakennetun rakennuspaikan virheellinen käyttötarkoitus (RA) korjataan olemassa olevan tilanteen mukaiseksi (A). Lisäksi on esitetty, että kyseisen rakennuspaikan vieressä itäpuolella sijaitseva uusi loma-asunnon (RA) rakennuspaikka siirretään rakennettavuudeltaan parempaan paikkaan rakennetun rakennuspaikan viereen, sen länsipuolelle ja käyttötarkoitukseksi muutetaan A. Ratkaisulla ei kavenneta vapaata yhtenäistä rantaviivaa. Hakija vastaa kaavan laatimiskustannuksista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö Voimassa oleva rantayleiskaava nojautuu yleiskaavoituksen yhteydessä laadittuun luonnonoloja koskevaan selvitykseen (Iitin Kymijoen Mankalan rantayleis-kaava-alueen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy/Markku Heinonen, 2001). Alueella ei tavattu erityisiä luonnonarvoja. Suunnittelualue on talousmetsänä hoidettua mäntyvaltaista kangasmaastoa 2
Alueella on omakotitalo, rantasauna ja talousrakennuksia. Omakotitalo on ollut tässä käytössä v. 1948 lähtien. 3.12 Esihistorialliset kohteet Muinaismuistojen osalta on tukeuduttu museoviraston selvityksiin, joita virasto suoritti yleiskaavatyön yhteydessä vv. 2000-2002. Lisäksi Museovirasto teki maastotarkastuksen kaava-alueella 20.4.2015 eikä tarkastuksen yhteydessä todettu muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä. Kaava-alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. 3.13 Pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnalle tärkeää tai siihen soveltuvaa pohjavesialuetta. 3
3.14 Maanomistus Tilan Tokkola 4:94 omistus: Mikkola, Arto Väärtintie 184, 47610 Kymentaka, Mikkola, Raili, Tokkolantie 8, 47610 Kymentaka, Mikkola, Vesa Väärtintie 250, 47610 Kymentaka. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Maakuntakaavoissa ei yleiskaavan muutosalueeseen kohdistu varauksia tai merkintöjä. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. 4.2 Yleiskaava Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa 10.9.2002. Muutosalueelle on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä kaksi omarantaista lomaasunnon rakennuspaikkaa (2RA). Näistä toinen on olemassa oleva rakennettu omakotitalon rakennuspaikka. Kaavassa on siten käyttötarkoitusta koskeva virhe. 4.3 Ranta-asemakaava Alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 3.23 Rakennusjärjestys Iitin rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.7.2011. 4
3.24 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty numeerista maastokarttaa (peruskartta) ja kiinteistöjen osalta numeerista kiinteistörajakarttaa (NRK). 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty alueen maanomistajan aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.21 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osalliset on todettu erillisessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.22 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Iitin kunnanhallitus tekee osayleiskaavan vireille tuloa koskevaan päätöksen.. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ja MRA 18 ) pidettiin Iitin kunnantoimistolla 19.3.2015. Neuvottelussa oli muka Antti Pyysaari (ELY-keskus), Veikko Haimila (Iitin kunta) ja Pertti Hartikainen (Karttaako Oy). Neuvottelussa ei esitetty seikkoja, jotka pitäisi erityisesti ottaa huomioon kaavoituksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) 16.3. - 14.4.2015. Yhtään mielipidettä ei jätetty. Lausuntojen perusteella alinta rakentamiskorkeutta koskevaa kaavamääräystä korjattiin. Kaavan laatija on laatinut 4.5.2015 päivätyn lausuntoja koskevan yhteenvedon ja vastineen lausuntoihin. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä (MRA 19 ). 4.3 Yleiskaavan tavoitteet Tilan Tokkola 4:94 omistaja on tehnyt esityksen, että kaavassa olevan rakennetun rakennuspaikan virheellinen käyttötarkoitus (RA) korjataan olemassa olevan tilanteen mukaiseksi (A). Lisäksi on esitetty, että kyseisen rakennuspaikan vieressä itäpuolella sijaitseva uusi loma-asunnon (RA) rakennuspaikka siirretään rakennettavuudeltaan parempaan paikkaan rakennetun rakennuspaikan viereen, sen länsipuolelle ja käyttötarkoitukseksi muutetaan A. 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan keskeinen sisältö Voimassa olevassa yleiskaavassa olevan rakennetun rakennuspaikan virheellinen käyttötarkoitus (RA) korjataan olemassa olevan tilanteen mukaiseksi (A). Lisäksi kyseisen rakennuspaikan vieressä sijaitseva rakentamaton loma-asunnon (RA) rakennuspaikka siirretään rakennettavuudeltaan pa- 5
rempaan paikkaan rakennetun rakennuspaikan viereen, sen länsipuolelle ja käyttötarkoitukseksi muutetaan A. Ratkaisulla ei kavenneta vapaata yhtenäistä rantaviivaa. 5.2 Aluevaraukset 5.21 Korttelialueet Erillispientalot (A) Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja rakennusjärjestyksen mukaisesti. Luku A-merkinnän edessä osoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Jos asuinrakennuksen etäisyys rannasta on alle 150 m, rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 kerros-m 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa Yhden asunnon Saunan, jonka enimmäiskoko on 25 kerros-m 2 Muita talousrakennuksia. Rakennuksen vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on sauna 15 m asunto 40 m muut rakennukset 30 m. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se maasto-olosuhteiden johdosta on perusteltua ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata tai rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella, mikäli rakennus soveltuu paikalle. Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävä suojapuusto. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Ympärivuotisen asunnon ja loma-asunnon alin rakentamiskorkeus on 0,5 m keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden (HW 1/50) yläpuolella. Tämä määräys koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. 5.22 Maa- ja metsätalousalueet Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. 6
Maa- metsätalousvaltainen alue (M) Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, lukuunottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden rakennuksia. Kaavamääräyksen tarkoittamaa rakennusoikeutta ei alueelle ole osoitettu. 5.3 Vesi- ja jätehuolto Kaavamääräykset säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. Mitään jätevesiä ei saa päästää puhdistamatta vesistöön. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu merkintöjä. Suhde voimassa olevan yleiskaavan tavoitteisiin Voimassa olevassa yleiskaavassa on sovellettu sitä periaatetta, että rakennuspaikan käyttötarkoitus osoitetaan olemassa olevan lupatilanteen mukaisesti. Olemassa olevan rakennuspaikan käyttötarkoitusta koskeva virhe on siten perusteltua korjata. Syrjässä palveluista sijaitsevat uudet rakennuspaikat on yleiskaavassa osoitettu pääsääntöisesti loma-asumiseen. Voimassa olevan yleiskaavan tavoitteista ja sovelletusta kaavoituskäytännöstä ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että olemassa olevan ympärivuotisen rakennuspaikan (A) viereen osoitettava rakennuspaikka voidaan myös osoittaa ympärivuotiseen käyttöön. Käyttötarkoitus perustuu harkintaan. Palveluiden järjestäminen Alue sijaitsee syrjässä koulusta ja muista palveluista ja aiheuttaa siten kunnalle merkittäviä palveluiden järjestämiseen liittyviä velvoitteita. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaavamuutos ei vaikuta rakennuspaikkojen lukumäärään. Ympärivuotisen asumisen rakennuspaikan (A) rakennusoikeus on suurempi kuin loma-asunnon rakennuspaikalla (RA). Käyttötarkoitusta koskeva muutos nostaa siten muutosalueen rakennusoikeutta. Muutos ei siten ole maanomistajien kannalta tasapuolinen. Vaikutus yhtenäiseen vapaaseen rantaviivaan Yhtenäisen vapaan rantaviivan määrä ei muutu. Vaikutus luonnonoloihin ja maisemaan 7
Alueeseen ei liity erityisiä luonnonarvoja tai erityisiä maisema-arvoja. Helsinki 4.5.2015 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8