SIUNTIO KARLSÅKER ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 SIUNTIO KARLSÅKER ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) - Hyväksytty kunnanvaltuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p , sähköp: phartikainen(a)kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Etäisyys palveluihin: koulu ja kaupalliset palvelut noin 0,8 km, rautatieasema 1,5 km. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Karlsåker. Kaavan tarkoitus Alue suunnitellaan väljää pientaloasutusta varten. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen Maankäyttösopimus Toteuttamisen aikataulu LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

3 3.12 Luonnonympäristö Luonnonolot ja maisema Maaperä Pohjavesi Rakennettu ympäristö Väestö ja palvelut Rakennettu ympäristö Liikenne Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Tieverkko KAAVAN VAIKUTUKSET Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Vesihuolto Luonnonolot ja maisema Pohjavesi Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet 7.1 Havainnekuva Toteuttaminen Maankäyttösopimus Toteuttamisen aikataulu

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tilan Karlsåker RN:o 1:394 omistaja on ehdottanut päivätyllä tarjouksellaan kaavoitusyhteistyötä Siuntion kunnan kanssa. Kunnanhallitus päättää hyväksyä tilan Karlsåker asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Maanomistaja vastaa kaavoituskustannuksista. Toisessa vaiheessa neuvotellaan maanomistajan kanssa kuntaa sitova maankäyttösopimus, kun kaavoittajan kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2.2 Asemakaava Kaavassa on osoitettu 13 erillispientalon (AO) rakennuspaikkaa. Kaava sallii myös paritalot. Keskimääräinen rakennuspaikan koko on 1660 m 2. Suurin rakennuspaikka on 1924 m 2 ja pienin 1487 m 2. Rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20), mikä merkitsee keskimäärin 332 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta/rakennuspaikka. Sallittu enimmäiskerrosluku on kaksikerrosratkaisun mahdollistava Iu3/4. Kaava määrää asuinrakennuksen likimääräisen kattokaltevuuden, joka on 1:1,5-1:2. Kaava estää siten loivat ja hyvin jyrkät kattokulmat. Kaavan rakenne on suunniteltu siten, että asuntojen pihat aukeavat pääsääntöisesti etelä-länteen. Liikenne alueelle johdetaan Peltokujalta yhden uuden pistotien välityksellä. Alueelle sijoittuu noin 50 asukasta. 2.3 Toteuttaminen 2.31 Maankäyttösopimus Alue on yksityisessä omistuksessa. Ennen kaavan hyväksymistä maanomistajan ja kunnan välillä on tarkoitus tehdä maankäyttösopimus, jolla sovitaan kaavan toteuttamiseen liittyvät vastuut. Kunta vastaa katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä perii kunnallistekniikkaan liittyviltä asiaan kuuluvat liittymismaksut. Tavoitteena on, että asemakaavoituksen aiheuttaman arvonnousun jakoperiaate on seuraava: 3 yleiskaavassa olevaa rakennuspaikkaa tilan Karlsåker maanomistajalle 3 rakennuspaikan ylittävä rakennusoikeus jaetaan kunnan ja maanomistajan kesken puoliksi. katu- ja muut yleiset alueet korvauksetta kunnalle 3

5 asemakaavoituskustannuksista vastaa maanomistaja Toteuttamisen aikataulu Alueen edullisen sijainnin perusteella on todennäköistä, että alue rakennetaan lähivuosina. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen vieressä ja palvelujen tuntumassa (kohdan kartta) Luonnonympäristö Luonnonolot ja maisema Alue on rakentamatonta peltoa. Maisemassa se jää asutuksen ja metsän väliseen kainaloon. Alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemaan (sininen rajaus). (Arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriö 1992) Maaperä Alueelle ei ole tehty pohjatutkimusta. Viereisten alueiden pohjatutkimusten perusteella voidaan päätellä, että alue on rakentamiskelpoista savikkoa Pohjavesi Alue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv-2). 4

6 3.13 Rakennettu ympäristö Väestö ja palvelut Etäisyys palveluihin: koulu ja kaupalliset palvelut noin 0,8 km, rautatieasema 1,5 km Rakennettu ympäristö Alue on rakentamaton, mutta se liittyy rakennettuihin alueisiin (kohdan kartta ja liite 1). Ympäristö on toteutunut pientaloalueena, jossa vallitseva julkisivun materiaali on lauta Liikenne Alue liittyy taajaman katuverkkoon Peltokujan välityksellä (kohta 1.1) Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Alueeseen ei liity ympäristöhaittoja Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemaan (kohta 3.121). Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja Tekninen huolto Alueen vieressä on vesihuoltoverkko, johon se voidaan edullisesti liittää (kohta 6.12) Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa. 5

7 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Siuntio kuuluu Uudenmaan liittoon. Alue on ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alue on pohjavesialuetta (pv). Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (turkoosi vaakaviivoitus) Yleiskaava Siuntion yleiskaava on hyväksytty ja vahvistettu ympäristökeskuksessa. Yleiskaavassa (viereinen kuva) alueelle on osoitettu asuntoaluetta (AC) maatalousaluetta (MT-2) alue on pohjavesialuetta (pv-2) alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 6

8 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v ja hyväksytty ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavalla turvataan lähivuosien pientalotonttien tarjontaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Tilan Karlsåker RN:o 1:394 omistaja on ehdottanut päivätyllä tarjouksellaan kaavoitusyhteistyötä Siuntion kunnan kanssa. Kunnanhallitus päätti hyväksyä tilan Karlsåker asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Maanomistaja vastaa kaavoituskustannuksista. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia (erillinen liite) ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo Kunnanhallitus päätti kaavan vireille tulosta Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) Yhtään huomautusta ei jätetty. Lausunnoissa ei esitetty oleellista huomautettava. Kaavan laatija on antanut päivätyn vastineen lausuntoihin. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 4.4 Asemakaavan tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö selvitetty kohdassa kohta Yleiskaava Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa

9 Maanomistajan asettamat tavoitteet Alue suunnitellaan väljää pientaloasutusta varten. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan mitoitus Alueen pinta-ala on 2,4 ha. Kaavassa on osoitettu 13 erillispientalon (AO) rakennuspaikkaa. Kaava sallii myös paritalot. Keskimääräinen rakennuspaikan koko on 1660 m 2. Alueelle sijoittuu noin 50 asukasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueeseen ei liity erityisiä luonnonarvoja. Maisemassa alue jää metsän ja asutuksen väliseen kainaloon ja tukeutuu olemassa olevaan asutukseen. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueet (AO) Kaavassa on osoitettu 13 erillispientalon (AO) rakennuspaikkaa. Kaava sallii myös paritalot. Keskimääräinen rakennuspaikan koko on 1660 m 2. Suurin rakennuspaikka on 1924 m 2 ja pienin 1487 m 2. Rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20), mikä merkitsee keskimäärin 332 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta/rakennuspaikka. Sallittu enimmäiskerrosluku on kaksikerrosratkaisun mahdollistava Iu3/4. Kaava määrää asuinrakennuksen likimääräisen kattokaltevuuden, joka on 1:1,5-1:2. Kaava estää siten loivat ja hyvin jyrkät kattokulmat. Julkisivun pääasiallinen materiaalin on oltava vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai vaalea rappaus. Katemateriaalin on oltava punainen tiili tai sitä jäljittävä muu materiaali. Kaavan rakenne on suunniteltu siten, että asuntojen pihat aukeavat pääsääntöisesti etelä-länteen. Kaavamääräyksen mukaan alueella on kortteleittain noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden sekä materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. 5.4 Tieverkko Liikenne alueelle johdetaan Peltokujalta yhden uuden pistotien välityksellä. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Rakennettu ympäristö 8

10 6.11 Yhdyskuntarakenne Alue liittyy olemassa olevaan asutukseen ja se sijaitsee palveluiden tuntumassa. Etäisyys palveluihin on noin 0,8 km ja rautatieasemalle 1,5 km. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen yhteys. Rakentaminen täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta (kohdan kartta) Vesihuolto Alueen vieressä on vedenjakelu- ja viemäriverkko, johon alue voidaan edullisesti liittää. Alustava vesihuollon periaateratkaisu 6.2 Luonnonolot ja maisema Alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemaan (kohta 3.121). Tässä kohtaa alueen arvo perustuu laajaan viljelymaisemaan, jonka reunalla kaava-alue sijaitsee. Viljelymaiseman reuna on muotoutunut jo toteutuneella rakentamisella ja asemakaavoilla. Käsillä oleva kaava-alue jää metsän ja asutuksen väliseen kainaloon siten, että rakentaminen ei riko kulttuurimaisemaa 9

11 6.3 Pohjavesi Kaava-alue on vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (pv-2). Kaava sisältää tiukat pohjaveden suojelua koskevat määräykset. 6.4 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla suunniteltu väljä omakotiasutus edustaa tavanomaista, totuttua rakentamistapaa. Asuntoalueen sosiaalinen rakenne tuskin poikkeaa Siuntion uusista asuntoalueista. 6.5 Taloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikan toteuttamiskustannusten osalta alue on edullinen, sillä se liittyy olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja kunnallistekniikkaan. Alueen rakentaminen aiheuttaa tarpeen järjestää tavanomaiset julkiset palvelut. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Havainnekuva Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä Toteuttaminen 7.21 Maankäyttösopimus Alue on yksityisessä omistuksessa. Ennen kaavan hyväksymistä maanomistajan ja kunnan välillä on tarkoitus tehdä maankäyttösopimus, jolla sovitaan kaavan toteuttamiseen liittyvät vastuut. Kunta vastaa katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä perii kunnallistekniikkaan liittyviltä asiaan kuuluvat liittymismaksut. Tavoitteena on, että asemakaavoituksen aiheuttaman arvonnousun jakoperiaate on on seuraava: 3 yleiskaavassa olevaa rakennuspaikkaa maanomistajalle 3 rakennuspaikan ylittävä rakennusoikeus jaetaan kunnan ja maanomistajan kesken puoliksi. katu- ja muut yleiset alueet korvauksetta kunnalle asemakaavoituskustannuksista vastaa maanomistaja 7.22 Toteuttamisen aikataulu Alueen edullisen sijainnin perusteella on todennäköistä, että alue rakennetaan lähivuosina. Helsingissä KARTTAAKO OY Liitteet 1. Havainnekuva 2. Seurantalomake Pertti Hartikainen dipl. ins. Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10