Kairanreikien OL -KR 13 ja OL -KR 14 geofysikaaliset reikämittaukset Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001



Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN MALMI OY PL 10 Juvan teollisuuskatu ESPOO POSIVA OY OLKILUOTO. Heikki Hinkkanen, Posiva Oy

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

AquaPro Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN Rev.0607

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

SU01\1JEL\I MAINJ[ OY

Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002

Geofysikaaliset reikämittaukset Loviisan Hästholmenilla kairanreiät KR5 ja KR6

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta.

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Ilkka Mellin (2008) 1/24

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

Tilastollisen fysiikan luennot

KlapiTuli-palotila. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi

Kuluttajahintojen muutokset

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.

Monte Carlo -menetelmä

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

r i m i v i = L i = vakio, (2)

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

HAVERIN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvIA JA SEULAFRAKTIOIDEN KEMIALLI NEN KOOSTUMUS

6. KOKOUKSEN LAILLISUUSEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

10.5 Jaksolliset suoritukset

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Aamukatsaus

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Kairanreikien HH-KR7 ja HH-KRB geofysikaaliset reikämittaukset Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Määräys STUK SY/1/ (34)

HR Lyhyt kuvaus. 1. Toimituksen laajuus

Condair CP2 I Moduli M..

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v No. 47. Pekka Ylä-Anttila

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Leica DISTO TM S910 The original laser distance meter

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

2666*10-~ reiän 8 kiillegneissiä ja graniittia (magneettinen ano- (x = 67.50) ja kaksi IP-profiilia (x = 67,10, 67-50)

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Mittaustulosten käsittely

Sähköstaattinen energia

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Syväkairaus HH-KR2 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

L. Maan ia Auringon vetovoiman yhtäsuuruus

Kuntoilijan juoksumalli

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

4. A priori menetelmät

r\rvio metsd maa n a rvosta

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT P

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on

Kokonaislukuoptimointi

LIITE 2 SUORAN SOVITTAMINEN HAVAINTOPISTEISIIN

X310 The original laser distance meter

6L61 VSSflfl1V101 - SAAS. f 0 p h l\ vssv13aah 13S1flYllIWVlNfliISflAIS

Kesällä 1965 suoritettuja magneettisten häiriöiden I!~~~~~! ~!~~~!! ~~~~~~ P Eskelinen. liitekartat JA -SELOSTEET

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

38C. MEKAANISEN VÄRÄHTELYN TUTKIMINEN

1, x < 0 tai x > 2a.

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

Transkriptio:

Työraportt 23 Karanreken OL KR 3 ja OL KR 4 geofyskaalset rekämttaukset urajoen Olkluodossa vuonna 2 Mar Laht Jalle Tammenmaa Pertt Hassnen Syyskuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN HLSINKI, FINLAND Tel. +3589228 3 Fax +3589228 379

Työraportt 23 Karanreken OL KR 3 ja OL KR 4 geofyskaalset rekämttaukset urajoen Olkluodossa vuonna 2 Mar Laht Jalle Tammenmaa Pertt Hassnen Syyskuu 2

Työraportt 2 3 Karanreken OL KR 3 ja OL KR 4 geofyskaalset rekämttaukset urajoen Olkluodossa vuonna 2 Mar Laht Suomen Malm Oy Jalle Tammenmaa Teknllnen korkeakoulu Materaal ja kalloteknkan osasto Pertt Hassnen Valton teknllnen tutkmuskeskus Rakennus ja yhdyskuntateknkka Syyskuu 2 Pasvan työraportessa kästellään käynnssä olevaa ta keskenerästä työtä. stetyt tulokset ovat alustava. Raportssa estetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat krjottajen oma, evätkä välttämättä vastaa Posva Oy:n kantaa.

TKIJÄORGANISAATIO SUOMN MALMI OY PL Juvan teollsuuskatu 68 292 SPOO TILAAJA TILAAJAN YHDYSHNKILÖ POSIVAOY Töölönkatu 4 HLSINKI 27. :'5. _ ö )JH+ Hekk Hekknen, Posva Oy URAKOITSIJAN YHDYSHNKILÖT Mar Laht, Smoy Tero Laurla, Smoy RAPORTTI TYÖRAPORTTI 23 KAIRANRIKIN OLKR3 JA OL KR4 GOFYSIKAALIST RIKÄMITTAUKST URAJON OLKILUODOSSA VUONNA 2 TKIJÄT MarLaht Suomen Malm Oy Jalle Tammenmaa Teknllnen korkeakoulu Materaal ja kalloteknkan osasto Pertt Hassnen Valton teknllnen tutkmuskeskus Rakennus ja yhdyskuntateknkka TARKASTAJA :JL ;\_, \ V\ Pekka Mkkola Suomen Malm Oy Tomtusjohtaja

KAIRANRIKIN OLKR3 JA OLKR4 GOFYSIKAALIST RIKÄMITTAUKST URAJON OLKILUODOSSA VUONNA 2 TIIVISTLMÄ Suomen Malm Oy (Smoy) tek Posva Oy:n tlauksesta geofyskaalsa rekämttauksa urajoen Olkluodossa toukokesäkuussa 2. Työhön kuulu kahden vuonna 2 karatun reän OLKR3 ja OLKR4 mttaukset. Lsäks täydennettn karanreän OL KRI mttauksa luonnon gammasätelyn, theyden ja ak:ustsen kokoaaltomuodon osalta. Työ lttyy Posva Oy:n ykstyskohtasn loppusjotustutkmuksn urajoella. Geofyskaalslla rekämttaukslla saadaan tetoa kalloperän kvlaj ja rakoluomnasuukssta. Tutkmus kuvaa karausnäytettä laajempaa tlavuutta reän välttömässä ympärstössä. Re'ssä mtatut parametrt ovat luonnon gammasätely, radometrnen gammagammatheys, magneettnen suskeptblteett, sähkönen omnasvastus lyhyt Ja ptkänormaalmenetelmällä, sähkönen maadotusvastus ykspstemenetelmällä, yksvartnen kalper, ak:ustnen kokoaaltomuoto sekä kallopohjaveden omnasvastus ja lämpötla. Varsnasen mttaustyön lsäks tulokset syvyyskojattn ja kalbrotn fyskaalsks parametreks. Theys ja suskeptblteettarvojen kalbronnssa käytettn myös petrafyskaalsten analyysen tuloksa valtusta näytepakosta. Kummastakn karanreästä otettn sydännäytettä, jotka analysotn Geologan tutkmuskeskuksessa.

GOPHYSICAL LOGGING OF BORHOLS OLKR3 AND OLKR4 AT OLKILUOTO, URAJOKI 2 ABSTRACT Suomen Malm Oy (Smoy) conducted geophyscal borehole loggng measurements at Olkluoto ste n urajok durng MayJune 2. The measurements were ordered by Posva Oy and ncluded loggng at two boreholes OLKR3 and OLKR4. Also OL KRI measurements were supplemented wth natural gamma, densty and sonc measurements. The work s related to the detaled repostory surveys that Posva Oy carres out at Olkluoto. Ste. Geophyscal borehole loggng provde nformaton of the chraracterstcs of the lthology, bedrock qualty and fracturng at the vcnty of the borehole. The volume of the measurements s larger than the borehole sample tself The measured parameters ncluded natural gamma radaton, radometrc gammagamma densty, magnetc susceptblty, electrcal resstvty usng short and Iong normal methods, sngle pont resstant, borehole calper, acoustc measurement as well as flud resstvty and temperature n the borehole. After the feld measurements the results were calbrated and converted nto physcal parameters. The cable extenson effect was reduced usng geologcal fxponts e.g. clear lthologcal contacts and large fractures. The densty and magnetc susceptblty values were addtonally calbrated wth petrophyscal analyses of rock samples from both of the boreholes. The laboratory analyses were ordered from Geologcal Survey of Fnland.

TIIVISTLMÄ ABSTRACT JOHDANTO................. 5 2 MITTALAITTT JA MNTLMA T.................. 5 2. Wellmac rekämttauslattesto... 5 2.. Luonnon gammasätely ja kalloperän theys... 5 2..2 Magneettnen suskeptblteett... 5 2..3 Kalper... 6 2..4 Veden omnasvastus ja lämpötla... 6 2..5 Sähkönen omnasvastus... 6 2.2 Akustnen mttalattesto... 6 2.3 Mttauskaapel... 6 3 KNTTA ITON KUVAUS... 7 3. OLKR3 geofyskaalnen mttaus... 7 3.2 OLKR4 geofyskaalnen mttaus... 8 3.3 Petrafyskan näytteenotto... 9 4 TULOSTN KÄSITTLY... 4. Menetelmlle yhtenen tuloskästtely... 4.. Ylmääräset psteet... 4..2 Alustava syvyyskorjaus... 4..3 Syvyyskorjaus... 4.2 Menetelmäkohtanen tuloskästtely... 2 4.2. Luonnon gammasätelyn mttaus... 2 4.2.2 Theysmttaus gammagamma menetelmällä... 2 4.2.3 Magneettsen suskeptblteetn mttaus... 2 4.2.4 Reän kalpern mttaus... 3 4.2.5 Kallopohjaveden omnasvastuksen ja lämpötlan mttaus... 3 4.2.6 Kallon omnasvastus ja ykspstemttaus... 3 4.2.7 Akustnen kokoaaltomttaus... 4 5 YHTNVT........................................... 5 6 LAHD'VIITTT...................................... 7

7 LllTTT... 9 Lte Karanreken OLKR3 ja OLKR4 sjant Lte 2 OLKR3 Luonnon gammasätely ja theys Lte 3 OLKR3 Magneettnen suskeptblteettja reän kaluper 23 25 29 Lte 4 OLKR3 Kallopohjaveden omnasvastus ja lämpötla 33 Lte 5 OLKR3 Kallon omnasvastus lyhytnormaal ja ptkänormaalmenetelmällä 37 Lte 6 OLKR3 Sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena Lte 7 OLKR3 Paallon nopeus Lte 8 OLKR3 Saallon nopeus Lte 9 OLKR3 Aallon vamenemnen Lte OLKR3 Kokoaalto Lte OLKR4 Luonnon gammasätely ja theys Lte 2 OLKR4 Magneettnen suskeptblteettja reän kalper 4 45 49 53 57 59 63 Lte 3 OLKR4 Kallopohjaveden omnasvastus ja lämpötla 67 Lte 4 OLKR4 Kallon omnasvastus lyhytnormaal ja ptkänormaalmenetelmällä 7 Lte 5 OLKR4 Sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena 75 Lte 6 OLKR4 Paallon nopeus 79 Lte 7 OLKR4 Saallon nopeus 83 Lte 8 OLKR4 Aallon vamenemnen 87 Lte 9 OLKR4 Kokoaalto 9 Lte 2 OLKR Luonnon gammasätely ja theys 93 Lte 2 OLKR Paallon nopeus 99 Lte 22 OLKR Saallon nopeus 5 Lte 23 OLKRI Aallon vamenemnen Lte 24 OLKR Kokoaalto 7 Lte 25 OLKR3 Mttaustulosten Ja geologsten tarkstuspsteden erotus rekäsyvyyden funktona 9 Lte 26 OLKR4 Mttaustulosten Ja geologsten tarkstuspsteden erotus rekäsyvyyden funktona 2 2

Lte 27 OLK.Rl Mttaustulosten ja geologsten tarkstuspsteden erotus rekäsyvyyden funktona 23 Lte 28 Lateesttetä 25 3

4

JOHDANTO Posva Oy huoleht korkeaaktvsen ydnpolttoaneen loppusjotukseen lttyvstä kalloperätutkmukssta. Lopullseks sjotuspakaks valttn vuonna 2 urajoen Olkluoto. Ykstyskohtasn kalloperätutkmuksn lttyen Suomen Malm Oy (Smoy) tek geofyskaalsa rekämttauksa vuonna 2 karatussa re'ssä OLKR3 ja OL KR4. Työ tehtn Posva Oy:n tlauksen 9574//HH mukasest toukokesäkuussa 2. Reän OLKR3 ptuus on non 5 mja lähtökaltevuus on 55 astetta. Reän OL KR4 ptuus on non 54 m ja lähtökaltevuus 7 astetta. Reken suojaputk ulottu reässä OLKR3 mttauksen akana non 4.2 metrn ja reässä OLKR4 non 9.5 metrn. Molempen reken karattu läpmtta on 7 6 mm. Kummassakn reässä mtattn yhdeksän er parameträ. Mttausten tavotteena ol tuottaa karanreken välttömästä ympärstöstä tarkkaa tetoa kvlajesta ja rakolusta. Tehtävä ssäls varsnasten rekämttausten lsäks tuloskästtel jossa tehtn menetelmäkohtanen syvyyskotjaus sekä muunnettn mttaustulokset fyskaalsks arvoks. Lsäks theyden ja magneettsen suskeptblteetn mttaustulokset kalbrotn petrafyskaalslla analyysellä valtusta näytekohdsta. Rekämttauksen tekvät Suomen Malm Oy:stä työnjohtaja Antero Saukko ja havannotsja Jukka Malnen. Akustset kokoaaltomttaukset ja shen lttyvän tuloskästtelyn ja raportonnn tek Dl Pertt Hassnen (VTT). Muden mttausten tuloskästtelyn tek Dl Jalle Tammenmaa (TKK). Työn yhteyshenklönä olvat Mar Laht ja Tero Laurla (Smoy). 2 MITTALAITTT JA MNTLMÄT Re'ssä mtatut parametrt ovat: kallopohjaveden onunrusvastus, veden lämpötla, kallon sähkönen omnasvastus lyhytnormaal ja ptkänormaalmenetelmällä sekä ykspstemttauksena, luonnon gammasätelyn taso, kallon theys, magneettnen suskeptblteett, reän kalper sekä akustnen kokoaaltomuoto. Akuststa kokoaaltomttausta lukuun ottamatta mttaukset tehtn ruotsalasella W ellmacrekämttauslattestolla. Akustnen kokoaaltomttaus tehtn unkarlasella LGI: n lattestolla. Lattestot on estelty tarkemmn ltteessä 28. 2. Wellmac rekämttauslattesto Wellmac rekämttauslattesto koostuu kannettavasta kenttätetokoneesta, maanpntayksköstä, mttaanturn ltettävästä säätöyksköstä sekä mttaantursta. 2.. Luonnon gammasätely ja kalloperän theys Luonnon gammasätely mtattn 42 mm halkasjaltaan olevalla anturlla, jonka ssällä on Nalkde. Kde on kooltaan *,5 tuumaa ja latteston mttausalue cps. Kalloperän theys mtattn luonnongammaanturlla, jonka päähän asennetaan mttauksessa aktvsuudeltaan mc oleva Cs3 7 sätelylähde. 2..2 Magneettnen suskeptblteett Mttaukset tehtn halkasjaltaan 4 2 mm anturlla. Mttaus alotettn ottamalla lukema lmassa ja merktsemällä se mustn arvona. Sen jälkeen antura lkuttamatta sen 5

kylkeen asetettn 7 4* o 5 SI:n kalbrontkappale ja lukema merkttn mustn. Sama tostettn mttauksen jälkeen. Tulokssta saatn latteen kalbrontkäyrä, jonka avulla mttaustulokset muunnettn SIyksköks. Suskeptblteetn lopullnen taso määrättn näyteanalyysen avulla. 2..3 Kalper Kalpermttaukset tehtn yksvartsella anturlla, jonka halkasja on 42 mm. Anturn resoluuto on,7 mm. Mttalate kalbrotn kolmella er kalbrontrenkaalla, joden halkasjat ovat 72, 78 ja 9 mm. Mttauksen akana havattn kalperlukeman tason muutoksa. Selven rakojen ja rakoluvyöhykkeden jälkeen kalupern taso e palannut alkuperäselle tasolle, vaan lukema osott suurempaa halkasjaa. Nämä hyppäyksttäset tasomuutokset johtuvat todennäkösest anturn saamasta mekaansesta skusta raon reunassa. 2..4 Veden omnasvastus ja lämpötla Kallon pohjaveden ommatsvastus mtattn vselektrodjäljestelmällä. Kullatut elektrodt on asennettu avonaseen halkasjaltaan 42 mm muovputken ssään. Lämpötla mtattn samaan anturn asennetulla lämpötlaanturlla, jonka mttauselementtnä on PT vastus. Veden omnasvastusmttauksessa tulokset muunnetaan omnasvastusarvoks anturssa olevan mkroprosessorn avulla ja tarkennetaan tuloskästtelyssä lopullsn arvohn anturkohtasella korjauskäyrällä (ABM 98). Lämpötlaarvot on muunnettu Celsusasteks kalbrontkäyrän avulla. Veden omnasvastuksen mttauksen lukematarkkuus on, Qm. Lämpötlaarvojen lukematarkkuus on, 6 celsusastetta. 2..5 Sähkönen omnasvastus Sähkönen orrunatsvastus ptkä ja lyhytnormaalmenetelmällä sekä sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena mtattn vastusanturlla, jonka halkasja on 42 mm. Ptkänormaalssa anturn elektrodväl on,6 m ja lyhytnormaalssa,4 m. Anturn mttausalue on Q ta Qm. Ptkä ja lyhytnormaalmttauksen tulokset on muunnettu näennäsks omnasvastusarvoks ja ykspstemttauksen tulokset vastusarvoks anturssa olevan mkroprosessorn avulla. Ptkä ja lyhytnormaalmttausten tulokset on kotjattu rekäveden omnasvastuksella ja rekähalkasjalla. Omnasvastuksen mttaustarkkuus on Qm. 2.2 Akustnen mttalattesto Akustnen kokoaaltomuotomttaus tehtn LGI:n valmstamala KAS243anturlla. Latteessa on kaks lähetntä ja yks vastaanotn. Reksterönt tehdään kahdella er lähetnvastaanotnetäsyydellä, ( m ja,5 m). Akustsen lähteen kesktaajuus on 2 khz. Reksterönnt on tallennettu erllsellä, PCtetokoneeseen ltetyllä yksköllä. Reksterönnn resoluuto on 2 bttä ja näytteenoton tarkkuus on, ms. 2.3 Mttauskaapel Kakk anturt laskettn rekään moottorodulta kaapelkelalta. Kaapeln kokonasptuus on m. Kaapel on vssydämnen kevlarvahvstenen tyyppmerknnältään N 249 TI 5 + kevlar. Mttauksssa e havattu vomakasta kaapelvenymää. 6

3 KNTTÄTYÖN KUVAUS nnen varsnasa mttauksa urajoella mttalatteden tomvuus testattn VTT:n koereällä Otanemessä spoossa. Karareän OLKR3 mttaus tehtn.5.5.5. 2 välsenä akana ja rekä OLKR4 mtattn välllä.6.9.6. 2. Karanreän OL KR akustnen mttaus tehtn reän OLKR4 mttauksen yhteydessä. OLKRluonnon gammasätely ja theysmttaus tehtn reän OLKR4 uusnnan yhteydessä elokuun lopussa. Karareän 3 mttaukseen osallstu Suomen Malm Oy:n työnjohtaja Antero Saukko sekä geofyyskko Mar Laht. Laboratoronsnöör Jalle Tammenmaa Teknllsestä korkeakoulusta tek tulosten alustavan varmstuksen ja aneston prosessonnn pakan päällä. Akustsen kokoaaltomttauksen tek Tutkja Pertt Hassnen VTT :Itä, ja mukana olvat Smoyn Antero Saukko ja Mar Laht. Karareän 4 mttaukseen osallstuvat Smoyn Antero Saukko ja mttaaja Jukka Malnen sekä akustsen mttauksen osalta Pertt Hasssen apuna Jukka Malnen. W ellmaclattestolla mttaussuunta ol alhaalta ylös mulla anturella, pats tludn omnasvastus ja lämpötlaanturlla. Akustsessa kokoaaltomttauksessa mttaussuunta ol ylhäältä alas. Mttausnopeus ol 4 m/mn mulla pats kalpermttauksella, jolla se ol 2 m/mn ja akustsella kokoaaltomttauksella, jolla se ol 3 m/mn. Mttaus tehtn tasasella nopeudella pysäyttämättä kaapela. Reksteröntpsteväl ol, m, pats akustsessa mttauksessa, jossa se ol,5 mja kalpermttauksessa, m. Lyhyt ja ptkänormaalmttauksssa kaukomaadotus tehtn molempen reken osalta non 2 metrn päässä karauspakalta sjatsevaan veskuoppaan. Jänntemttauksen vertaluelektrod asennettn maahan mtattavan reän välttömään lähesyyteen. Kentällä mttaustyön kuluessa prrettn alustavast syvyyskotjatut ja kalbrodut mttaustulokset profleks laadun varmstamseks. Mttaustulokset luovutettn het myös tomeksantoon lttyvssä teknsssä asossa tarkstettavks tlaajan yhteyshenklönä tomneelle ero Hekkselle Fntact Oy:stä. Tuloksa on vältetty alustavna tlaajan käyttöön. 3. OLKR3 geofyskaalnen mttaus Kenttätyöt alotettn varmstamalla testanturlla, että rekä on avon. Varsnaset mttaukset ulotettn suojaputken ssään mahdollsmman ylös. Luonnon gammasätelyn mttaus päätettn suorttaa lman ohjureta, sllä rekä on suhteellsen lova (55 astetta) ja sten antur makaa ylöspän vedettäessä reän pohjalla. Ohjuren knntystavan vuoks ne saattavat helpost jäädä rekään knn ja aheuttavat sten ylmääräsen rskn mttauksen onnstumselle. Mttaus suortettn alhaalta ylöspän. Gammagamma (theys) mttaus tehtn mttaamalla reän pohjalta ylöspän. Kallopohjaveden lämpötlan ja omnasvastuksen mttaus tehtn ylhäältä alaspän, koska veden arveltn sllä tavon vrtaavan anturn läp paremmn. Mttaustulos varmstettn mttaamalla myös alhaalta ylöspän. Reän pohjalta mttaus alotettn htaammalla nopeudella, 2 m/mn, ja theämmällä pstevälllä (.5 m). Tuloksessa e 7

havattu selkeää parannusta htaammalla nopeudella, joten tarkstusmttauksen nopeus kasvatettn ensn 4 m/mn ja stten m/mn. nnen magneettsen suskeptblteetn mttausta lattesto kalbrotn sten, että aluks otettn lukema lmassa ja lukema kalbrontpalkan kanssa. Kalbront tarkstettn samalla tavalla mttauksen jälkeen. Mttaustulosta prrettäessä havattn reän alaosassa käyntä mustuttava tason muutos. Tulos tarkstettn uusmalla mttaus tasolta 3 5 m alaspän sekä velä mttaamalla reän pohjalta 35 m tasolle. Tuloksssa näky samantapanen käyntlmö, jonka syytä e votu varmstaa. Tulos vo johtua esmerkks mudan tarttumsesta reän pohjalta anturn. Kalpern mttauksen aluks lattesto kalbrotn metallrenkaden avulla. Kolmen kalbrontrenkaan halkasjat ovat 72, 78 ja 9 mm. Mttauksen akana havattn kalperlukeman tason muutoksa. Selven rakojen ja rakoluvyöhykkeden jälkeen kalupern taso e palannut alkuperäselle tasolle, vaan lukema osott suurempaa halkasjaa. Suurn tason muutos tapahtu syvyydellä 22 m sjatsevan rakovyöhykkeen yläpuolella. Syvyydellä non 35 m kalperantur jä knn rakovyöhykkeeseen. Antura ol nostettava jonkn matkaa vars suljettuna, jotta mttausta votn jatkaa. Reän yläosassa antur takertel heman, mutta mttaus saatn kutenkn tehtyä loppuun. Mttauksen lopuks otettn kalbrontrenkaden lukemat uudelleen mustn. 3.2 OLKR4 geofyskaalnen mttaus Karanreän OLKR4 osalta maastotyöt tehtn samalla tavon kun edellä kuvan reän OLKR3 mttaukset. Mttaukset sujuvat ongelmtta, evätkä anturt takerrelleet knn. Reän OLKR3 magneettsen suskeptblteetn mttauksessa havatun penen käymsen postamseks anturn lämpötlan annettn kunnolla tasaantua reässä ennen kalbronta ja mttausta. Kalpermttauksen tasomuutokset evät olleet yhtä vomakkata kun reässä OLKR3. Myöhemmssä mttauksssa havattn luonnon gammasätelyanturn kteen rkkoutuneen. On mahdollsta että kde e ole täysn tomnut reän OLKR4 mttauksessa. Mttauksessa saatu pulssmäärä penen huomattavast, mkä vakuttaa suoraan mttauksen herkkyyteen. Tulosten laadun varmstamseks reän OLKR4 luonnon gammasätely ja theysmttaus uusttn elokuun lopussa katjatulla mttaanturlla. Uusntamttaus tehtn htaampaa, 2 m/mn, nopeutta käyttäen, jollon mttauksen ntegrontaka ptenee. 3.3 OLKR geofyskaalnen mttaus Karareän OLKR akustsen kokoaaltomuodon mttaus tehtn retan OLKR4 mttauksen yhteydessä kesäkuussa. Karanreän OLKR4 uusntamttausten yhteydessä elokuun lopussa reän OLKR mttauksa täydennettn luonnon gammasätelyn ja gammagamma theyden osalta. Rekä OLKR on karattu,5 m syvyyteen kaltevuudella 7 5 astetta. Rekä on yläosastaan porattu uppoporausteknkalla 4,2 m syvyydelle ja rekään on asennettu 4/3 mm suojaputk. Syvyydeltä 4,2 m alaspän rekä on halkasjaltaan 56 mm. 8

3.4 Petrafyskan näytteenotto Theys ja suskeptblteettarvojen luotettavaa kalbronta varten otettn karanre'stä OLKR3 ja OLKR4 näyttetä, jotka analysotn Geologan tutkmuskeskuksessa petrafyskan laboratorossa. Näyttetä otettn er syvyyksltä ertyyppsstä kvstä. Näytekohdat valttn alustaven geofyskaalsten mttaustulosten perusteella. Reän OL KR3 näytteenoton tek geolog Rsto Nnmäk Smoysta. Reän OLKR4 näytteenotossa mukana olvat ero Hekknen ja Jorma Palmen Fntact Oy:stä, Juhan Nerokallo Posva Oy:stä sekä Mar Laht Smoystä. Näytekohdat ja kvlajt on lstattu molempen reken osalta taulukkoon. Taulukossa 2 on estetty petrafyskaalset analyystulokset Näyttestä analysotn theys (kg/m 3 ), magneettnen suskeptblteett (6 SI) sekä remanentt magnetotuma (ma/m). Taulukossa ja 2 esntyvä kvlajmäärtys on karausraportten mukanen (Nnmäk 2 a, b ). Taulukkoa luettaessa on huomattava, että reän OLKR4 näytteden juokseva numeront e vastaa täysn syvyysjä.ijestystä. Taulukossa 2 petrafyskan tulokset on estetty näytteden syvyysjärjestyksessä. Näytteet on palautettu Pesvan varastolle Olkluotoon elokuun lopussa. Tulokset on luovutettu tlaajan käyttöön. Taulukko. Petrafyskan analyysen näytepakat. OLKR3 näytenumero kesksyvyys, m näytteen ptuus, cm kvlaj 48.4 2 kllegness 2 74. 6 grantt 3.4 8 dabaas 4 7. 4 kllegness 5 239.4 7 kllegness 6 275.3 8 kllegness, tonaltt 7 37.7 3 tonaltt 8 344. 3 tonaltt 9 395.8 5 dabaas 444.3 2 kllegness 495. 5 kllegness OLKR4 näytenumero alkusyvyys loppusyvyys kvlaj 48.85 5.5 kllegness 2 83.3 83.48 grantt 3 8.4 8.5 grantt, pegmattt 4 244. 244.6 amfboltt 5 225.26 225.38 kllegness 6 239.35 239.45 ambboltt 7 292.59 292.75 grantt 8 33.56 33.66 grantt, karkearakenen pegmattt 9 363.9 364.6 grantt 375.96 376.6 tonaltt 424.5 424.7 tonaltt 9

Taulukko 2. Petrofyskaalset analyystulokset. Näyte Tunnus lrheys Susk. Rem. Pano Kvlaj nro mrekävuos kg/m3 usi mam g OLKR3 48.4R3 2697 3 2 526.8 KGN 2 74.R3 2598 35.78 GRAN 3.4R3 2767 34 42.32 DIAB 4 239.4R3 2728 33 2 33.54 KGN 5 275.3R3 2794 44 53.5 KGN 6 37.6R3 275 28 53.7 KGN 7 7.R3 2739 37 523.46 TON 8 395.8R3 2856 58 2 237.78 TON 9 344.R3 27 27 57.27 DIAB 444.3R3 2722 34 49.25 KGN 495.R3 2722 35 399.3 KGN OLKR4 49.85R4 2648 54.46 KGN 2 83.3R4 262 7 433. GRAN 3 8.4R4 262 2 499.28 GRAN 5 225.26R4 27 25 56.35 KGN 6 239.35R4 364 9 59.84 AMF 4 244.R4 375 8 39. AMF 7 292.59R4 2743 2 544.23 GRAN 8 33.56R4 263 464.89 GRAN 9 363.9R4 2648 7 523.78 GRAN 375.96R4 272 28 52.52 TON 424.5R4 2699 24 543.9 TON

4 TULOSTN KÄSITTLY Tulokset on kalbrotu mttausarvosta fyskaalsks suureks, jotka on luovutettu tlaajan käyttöön numeersessa muodossa. Tulokset on estetty karareän OLKR3 osalta lttessä 2, reän OLKR4 osalta lttessä 9 ja reän OLKR osalta lttessä 224. Tulostessa on käytetty mttakaavaa :. Lttessä 25 ja 26 on estetty syvyyskotjaukseen käytetyt geologset tarkstuspsteet. 4. Menetelmlle yhtenen tuloskästtely 4.. Ylmääräset psteet Aluks tarkastettn tulostedostojen syvyysarvojen johdonmukasuus. Anturt tuottavat tuntemattomasta syystä sllon tällön säännönmukasten mttausarvojen väln mttausrvejä, joden syvyysarvo pokkeaa kymmenä satoja metrejä menellään olevasta metrmäärästä. Nämä rvt karsttn kokonaan pos. Rvt olvat ylmääräsä, koska ko. kohdlta e puuttunut säännöllsen psteväln rvejä. Lopullnen mttaussyvyys on kaapeln venymsen vuoks suuremp kun mttauksen akana todettu. Lopullset tulokset on levtetty ptemmälle matkalle ja sks psteväl on heman kasvanut. 4..2 Alustava syvyyskorjaus Mttauksen akana syvyyttä mttas tse late kaapeln kylkeen panetulla juoksupyörällä. Tämän lsäks merkttn paperlle kaapelmerkt m:n välen ja vastaava juoksupyörän lukema. Alustavassa syvyyskotjauksessa muutettn tedostehn tallentuneet juoksupyörälukemat kaapelsyvyyksks. Samalla kotjattn kaapelmerkn tarkstuspsteen ja reän suun välnen ero ja mttaanturn ptuus. Alustava syvyyskotjaus ol tarpeellnen, koska sten varmemmn votn lopullsta syvyyskotjausta varten etsä geologsa tarkstuspstetä. Samalla votn juoksupyörän lukeman ja kaapelmerkn erotuksen trendstä päätellä mten paljon kaapel on venynyt. Kaapelvenymät osottautuvat melko penks, maksmssaan non,5, metrn suurusks reän pohjalla. 4..3 Syvyyskorjaus Luonnon gammasätelymttauksessa ptäs erottua selkeäst geologset tarkstuspsteet Olkluodon reken osalta luonnon gammasätelytulos e kutenkaan ollut paras mahdollnen geologsten kontakten kuvaaja. Syvyyskotjausta varten tarkastuspstetä kerättn myös theys, suskeptblteett ja omnasvastusarvosta sekä reän kalperlukemasta. Pstetä kerättn aluks mahdollsmman paljon ja nstä prrettn käyrä. Käyrästä karsttn astettan sellaset tarkstuspsteet, jotka selväst evät kuuluneet jäljelle jääven psteden muodostamaan systeemn. Tarkstuspstenä olvat huomattavat raot ja kvlajkontaktt. Tarkstuspstekäyrät on estetty lttessä 22 ja 23. Menetelmen, joden tarkkaa syvyystetoa ol mahdoton saada kuten fludn omnasvastuksen ja lämpötlan, käyrät hahmotettn muden menetelmen mukasest. Kotjatut syvyydet on nän sdottu tarkast karausraportten antamn arvohn, jotka kaapelmerkken kanssa muodostavat systemaattsen satjan. Pakallset erot karausraportten ja rekämttausten välllä luultavast johtuvat karasydänten syvyyksen epätarkkuudesta. Vastaavssa tulevssa tössä ols erttän hyödyllstä, jos karasydämä

raportotaessa vottru.snn etsä kannettavan suskeptblteettmttarn ja sätelymttarn avulla selketä anomalakohteta. Nämä tedot helpottasvat ja varmstasvat mm. geologsten tarkstuspsteden etsntää syvyyskotjausta varten. 4.2 Menetelmäkohtanen tuloskästtely 4.2. Luonnon gammasätelyn mttaus Mttausarvot muunnettn J..LR/h:ks Lovsan Hästholmenssa määrtetyn kertomen avulla. Tämä tapahtu vertaamalla pyterltn antama arvoja re'ssä HHKR5 ja HH KR8, josta saatn muunnoskerron J..LRh = 3,267 p/s. Määrtys on tarkemmn estetty Posvan työraportssa 9922 (Laurla et al. 999). Luonnon gammasätelytulokset on estetty lttessä 2 (OLKR3), (OLKR4) ja 2 (OLKR). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR4 OLKR luonnon gamma luonnon gamma luonnon gamma 499,96 m 52,85m 99, m 4.2.2 Theysmttaus gammagamma menetelmällä Syvyyskotjauksen jälkeen vähennettn luonnon gammasätelyarvot gammagamma mttauksen tulokssta. Lukemen (p/s) muunnos theysarvoks (glcm 3 ) tehtn petrofyskan näytetulokssta rakennetun taulukon avulla. Muunnostaulukot on estetty kuvaustedostossa. Theystulokset on estetty lttessä 2 (OLKR3), (OLKR4) ja 2 (OLKR ). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 theysmttaus 5,3 m OLKR4 theysmttaus 53,28 m OLKR theysmttaus 989,8 m 4.2.3 Magneettsen suskeptblteetn mttaus Mttaustulokset muunnettn alustavast SIyksköks mttauspakalla tehtyjen kalbronten avulla. Sen jälkeen todennäkösest lämpötlan muutoksesta johtunut käynt postettn prtämällä mttausarvot kuvaruudulle ja sommttelemalla slmämääräsest palottan lneaarnen käyrä mttaustuloksn. Sovtuksen mukanen käynt postettn tulokssta. Suskeptblteetn lopullnen taso määrättn laboratorossa näyttestä määrtettyjen suskeptblteettarvojen perusteella. Suskeptblteetttulokset on estetty lttessä 3 (OLKR3)ja 2 (OLKR4). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR4 suskeptblteett suskeptblteett 5,7 m 53,58 m 2

4.2.4 Reän kalpern mttaus Kalpermttaukset lukemat muunnettn mllmetreks ennen ja jälkeen mttauksen tehtyjen kalbronten avulla. Kalbronnssa mtattn lukemat kolmella halkasjaltaan tunnetulla metallrenkaalla. Kalbronttaulukot on estetty kuvaustedostossa. Lsäks kalpermttauksessa lmenneet tasomuutokset postettn. Tulokset ovat lttessä 3 (OLKR3) ja 2 (OLKR4). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR4 kalper kalper 5,22 m 53,76 m 4.2.5 Kallopohjaveden omnasvastuksen ja lämpötlan mttaus Mttauslukemat muunnettn ohmmetreks ja Celsusasteks latevalmstajan antamen kalbrontkäyren avulla. Kalbronttaulukot on estetty kuvaustedostossa. Veden omnasvastus korjattn +25 C :n tasoa vastaavaks käyttäen rnnakkan mtattua veden lämpötlaa ja kaavaa P2s=PT (,48 +,2 T). (ABM Instructon Manual, 98). Tulokset ovat lttessä 4 (OLKR3) ja 3 (OLKR4). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR3 OLKR4 OLKR4 veden omnasvastus veden lämpötla veden omnasvastus veden lämpötla 499,86 m 5, m 53,36 m 53,5 m 4.2.6 Kallon omnasvastus ja ykspstemttaus Omnasvastus ja ykspstemttaus on ntegrotu yhteen anturn ja mttaus tapahtuu samanakasest. Nän ollen syvyyskorjauksessa menetelmät antovat tosaan tukeva kntopstetä. Late suorttaa tse menetelmäkohtaset geometrakorjaukset nn, että tulokset saadaan suoraan näennäsen omnasvastuksen arvona normaalmenetelmssä. Anoa tarvttava korjaus ol veden omnasvastuksesta johtuva korjaus. Se tehtn Pokosen julkaseman käyrästön avulla (Pokonen, 983). Tulokset ovat lttessä 5 ja 6 (OLKR3) sekä 4 ja 5 (OLKR4). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR4 OLKR3 OLKR4 OLKR3 OLKR4 Lyhyt normaal Lyhyt normaal Ptkä normaal Ptkä normaal Ykspstemttaus Ykspstemttaus 498,95 m 5,99 m 499,54 m 52,59 m 498,75 m 5,79 m 3

4.2. 7 Akustnen kokoaaltomttaus Akustsen mttauksen tuloskästtelyssä on tulostettu proflena P ja Saaltonopeudet er lähetnetäsyykslle sekä vamennukset er aaltomuodolle. Lsäks kokoaaltomuoto on estetty aaltoestyksenä. Akustsen luotauksen tulokset on estetty reän OLKR3 osalta lttessä 7, reänolkr4 osalta lttessä 69 ja reän OLKR osalta lttessä 224. P ja Saallon pomntatapa ol puolautomaattnen. Paalto on pomttu ensmmäsestä aallon maksmsta. Saalto on pomttu vastaavast ensmmäsestä Saallon maksmsta, mssä Saalto erottuu. Molemmssa tapauksssa on alotettu käsn pornnnalla ja jatkettu automaattrutnlla, joka srtyy käsnpomntaan kun pomttu aka pokkeaa lkaa edellsestä. Data on ennen tulkntaa suodatettu 5 khz alpäästösuodattmella. Suodatuksella e ollut vakutusta tse mttaussgnaaln. Pomntatarkkuus on peraatteessa +/25 rnls m lähetnvastaanotn välllä. Saapumsakojen erotuksesta ( dt) lasketun nopeuden tarkkuus on huonomp, non +/ rnls. Kallon rkkanasssa kohdssa tarkkuus huononee, koska aaltojen tarkan saapumsajan havatsemnen vakeutuu. P ja Saaltojen ampltuden vamenemnen on laskettu ntegromalla ensmmäsen aallon saapumshetkestä alkaen Y2 aallonptuutta ja muuntamalla suhde suhteeks db/m. Putkaaltojen vamenemnen on laskettu ntegromalla valtun kkunan yl ( m lähetnvastaanotnvält = 7 5 fls ja,5 m vält= 8 6 f.s) ja muuntamalla energoden suhde ykskköön db/m. Putkaallon vamenemsta vodaan ptää tulknnan kannalta parhaana edellsstä vahtoehdosta (Okko & Hassnen 992). Ampltudn arvon muuntamnen ykskköön db/m on laskettu seuraavast: amp = 4*log (a2/a). Akustselle luotaukselle on tehty kenttämttausvaheessa kaapeln syvyysmerkkehn perustuva matkakotjaus. Mttausaneston kästtelyvaheessa ol käytettävssä theysanesto, johon tulosten syvyysarvot sdottn. Nän ollen akustsen luotauksen syvyystarkkuus on yhtä hyvä kun mudenkn menetelmen. 4

5 YHTNVTO Suomen Malm Oy:n tekemen geofyskaalsten rekämttausten tavotteena ol tuottaa urajoen Olkluodon tutkmusalueela karanreken välttömästä ympärstöstä tarkkaa tetoa kvlajen ja rakolun kuvalemseks sekä tueks mulle kysesssä re'ssä tehtävlle mttaukslle. Theys ja suskeptbltettarvojen kalbronnssa petrafyskan analyyst valtusta näytepakosta osottautuvat erttän hyödyllsks. Tarkan syvyyskorjauksen tekemnen geologsa tarkstuspstetä etsmällä on akaa vevä prosess, jota votasn helpottaa etsmällä karasydännäytteestä anomaalsa kohta kannettavan sätely ja suskeptblteettmttarn avulla. Alustavast syvyyskorjattu mttausdata luovutettn tlaajan edustajalle käytettäväks het mttausten jälkeen. Myöhemmssä mttauksssa havatun sätelymttausanturn hajoamsen vuoks reän OLKR4 gammagamma theysmttaus jouduttn uusmaan. Samassa yhteydessä täydennettn reän OLKRI mttauksa luonnon gammasätelyja gammagamma theysmttauksn. 5

6 LÄHDVIITTT ABM Instructon manual 98. Laurla, Tero; Tammenmaa, Jalle ja Hassnen Pertt 999. Karareken HHKR7 ja HH KR8 geofyskaalset rekämttaukset Lovsan Hästholmenlla vuonna 999. Posva Oy, Työraportt 9922. Nnmäk, Rsto 2a. Syväkaraus OLKR3 urajoen Olkluodossa vuonna 2. Posva Oy, Tutkmusraportt 29. Nnmäk, Rsto 2b. Syväkaraus OLKR4 urajoen Olkluodossa vuonna 2. Posva Oy, Tutkmusraportt 224 Okko, Oll ja Hassnen, Pertt 992. Akustnen luotaus kallon rakennetutkmuksssa. Valton teknllnen tutkmuskeskus, VTT Julkasuja 762. 69 s. Pokonen, Ar 983. Sutablty of certan borehole geophyscal methods for structural and hydrogeologcal studes of Fnnsh bedrock n connecton wth dsposal of nuclear waste. Nuclear Waste Commsson offnnsh Power Companes. Report YJT836. 65 pp. 7

7 LIITTT LIIT. K.AIRANRIKIN OLKR3 JA OLKR4 SIJAINTI 23 LIIT 2. OLKR3 LUONNON GAMMASÄTILY JA TffYS 25 LIIT 2. VÄLI 2 M 25 LIIT 2.2. VÄLI 24 M 26 LIIT 2.3. VÄLI 45 M 27 LIIT 3. OLKR3 MAGNTTINN SUSKPTffLITTTI JA RIÄN KALIIPRI 29 LIIT 3.. VÄLI 2 M 29 LIIT 3.2. VÄLI 24 M 3 LIIT 3.3. VÄLI 45 M 3 LIIT 4. OLKR3 KALLIOPOHJA VDN OMINAISVASTUS JA LÄMPÖTILA 33 LIIT 4.. VÄLI 2 M 33 LIIT 4.2. VÄLI 24 M 34 LIIT 4.3 VÄLI 45 M 35 LIIT 5. OLKR3 KALLION OMINAISVASTUS LYHYTNORMAALIJA PITKÄNORMAALIMNTLMÄLLÄ 37 LIIT 5.. VÄLI 2 M 37 LIIT 5.2 VÄLI 24 M 38 LIIT 5.3 VÄLI 45 M 39 LIIT 6. OLKR3 SÄHKÖINN MAADOITUSVASTUS YKSIPISTMITTAUKSNA 4 LIIT 6. VÄLI 2 M 4 LIIT 6.2 VÄLI 24 M 42 LIIT 6.3 VÄLI 45 M 43 LIIT 7. OLKR3 PAALLON NOPUS 45 LIIT 7. VÄLI 2 M 45 LIIT 7.2 VÄLI 24 M 46 LIIT 7.3 VÄLI 45 M 47 LIIT 8. OLKR3 SAALLON NOPUS 49 LIIT 8. VÄLI 2 M 49 LIIT 8.2 VÄLI 24 M 5 LIIT 8.3 VÄLI 45 M 5 LIIT 9. OLKR3 AALLON VAIMNMINN 53 LIIT 9. VÄLI 2 M 53 LIIT 9.2 VÄLI 24 M 54 LIIT 9.3 VÄLI 45 M 55 LDT. OLKR3 KOKOAALTO 57 LIIT. OLKR4 LUONNON GAMMASÄTILY JA TmYS 59 LIIT. VÄLI 2 M 59 9

LIIT.2 VÄLI 24 M 6 LIIT.3 VÄLI 45 M 6 LIIT 2. OLKR4 MAGNTTINN SUSKPTffLITTTI JA RIÄN KALIIPRI 63 LIIT 2. VÄLI 2 M 63 LIIT 2.2 VÄLI 24 M 64 LIIT 2.3 VÄLI 45 M 65 LIIT 3. OLKR4 KALLIOPOHJA VDN OMINAISVASTUS JA LÄMPÖTILA 67 LIIT 3. VÄLI 2 M 67 LIIT 3.2 VÄLI 24 M 68 LIIT 3.3 VÄLI 45 M 69 LllT 4. KALLION OMINAISVASTUS LYBYTNORMAALI JA PITKÄNORMAALIMNTLMÄLLÄ 7 LIIT 4. VÄLI 2 M 7 LIIT 4.2 VÄLI 24 M 72 LIIT 4.3 VÄLI 45 M 73 LllT 5. OLKR4 SÄHKÖINN MAADOITUSV ASTUS YKSIPISTMITTAUKSNA 75 LIIT 5. VÄLI 2 M 75 LIIT 5.2 VÄLI 24 M 76 LIIT 5.3 VÄLI 45 M 77 LllT 6. OLKR4 PAALLON NOPUS 79 LIIT 6. VÄLI 2 M 79 LIIT 6.2 VÄLI 24 M 8 LIIT 6.3 VÄLI 45 M 8 LllT 7. OLKR4 SAALLON NOPUS 83 LIIT 7. VÄLI 2 M 83 LIIT 7.2 VÄLI 24 M 84 LIIT 7.3 VÄLI 45 M 85 LllT 8. OLKR4 AALLON VAIMNMINN 87 LIIT 8. VÄLI 2 M 87 LIIT 8.2 VÄLI 24 M 88 LIIT 8.3 VÄLI 45 M 89 LllT 9. OLKR4 KOKOAALTO 9 LllT 2. OLKR LUONNON GAMMASÄTILY JA TffYS 93 LIIT 2. VÄLI 2 M 93 LIIT 2.2 VÄLI 24 M 94 LIIT 2.3 VÄLI 46 M 95 LIIT 2. 4VÄLI 68 M 96 LIIT 2.5 VÄLI 8 M 97 LllT 2. OLKR PAALLON NOPUS 99 2

LIIT 2. VÄLI 2 M 99 LIIT 2.2 VÄLI 24 M LIIT 2.3 VÄLI 46 M LIIT 2.4 VÄLI 68 M 2 LIIT 2.5 VÄLI 8 M 3 LllT 22. OLKRl SAALLON NOPUS 5 LIIT 22. VÄLI 2 M 5 LIIT 22.2 VÄLI 24 M 6 LIIT 22.3 VÄLI 46 M 7 LIIT 22.4 VÄLI 68 M 8 LIIT 22.5 VÄLI 8 M 9 LIIT 23. OLKR AAALLON VAIMNMINN LIIT 23. VÄLI 2 M LIIT 23.2 VÄLI 24 M 2 LIIT 23.3 VÄLI 46 M 3 LIIT 23.4 VÄLI 68 M 4 LIIT 23.5 VÄLI 8 M 5 LllT 24. OLKR KOKOAALTO 7 LIIT 25. OLKR3 MITTAUSTULOSTN JA GOLOGISTN TARKISTUSPISTIDN ROTUS RIKÄSYVYYDN FUNKTIONA 9 LIIT 26. OLKR4 MITTAUSTULOSTN JA GOLOGISTN TARKISTUSPISTIDN ROTUS RIKÄSYVYYDN FUNKTIONA 2 LIIT 27. OLKR MITTAUSTULOSTN JA GOLOGISTN TARKISTUSPISTIDN ROTUS RIKÄSYVYYDN FUNKTIONA LllT 28 LAITSITTITÄ LIIT 28. WLLMAC LOGGING SYSTM LIIT 28.. GAMMA PROB LIIT 28..2 DNSITY PROB LIIT 28..3 SUSCPTIBILITY PROB LIIT 28..4 CALIPR PROB (3ARM) LIIT 28..5 FLUID RSISTIVITYTMPRA TUR SNSOR LIIT 28..6 RSISTIVITY PROB LIIT 28.2 SONIC SOND LIIT 28.3 KAAPLITITOJA 23 25 25 25 27 29 3 33 35 37 39 2

Lte. Karanreken OLKR3 ja OLKR4 sjant? "' "' >.. (.II 3 m... OLKILUODON TUTKIMUSALU Karanreken sjannt (KRKR4) KKJ (Projektlo: GaussKruger)..7.2 Saanlo & RekkoJa Oy/HM SLITYKST: KR Karanrekä ja sen rr maanpntaprojekta 23

24

OLKR3 Lte 2. Luonnon garnnasätely ur/h Theys g/cm3 25 5 75 2 2.5 3 3.5 Cll Cl) roo Cll 25 ++ Mttakaava : SMOY 25

OLKR3 Lte 2.2 Luonnon ganmasätely ur/h Theys g/cm3 25 5 75 2 2.5 3 3.5 2+r 275 275 Clt 3 Cl) Clt 3 Cl) } 325 325 Mttakaava : SMOY 26

OLKR3 Lte 2.3 Luonnon gammasätely ur/h Theys g/cm3 25 5 75 2 2.5 3 3.5 4 tt.,+ 425 en 5 en 5 tt=""t >o 525 tt+ 55 t+tl 575 ++ 575 ++ 6 '..L' 6. l '' Mttakaava : SMOY 27

OLKR3 Lte 3. Suskeptblteett S Sl 5 5 5 2 ++++t Reän kalper mn 75 76 77 78 79 8 25 [:_ L \ ( 5 I J :: 75 ; Cll +t+t > >o Cl) Cll Cl), 25 f 5 '. 75 l II Mttakaava : SMOY 29

OLKR3 Lte 3.2 Suskeptblteett 5 Sl 5 5 5 2 2 tf=+++ 2 ' Reän kalper nm 75 76 77 78 79 8? ;r 225 J 25,..5 275.,... J.. en 3 t'f='9o+++ > >a en 3 325 """ 35 375 p,.. ; 4oo b ::: 4o_o Mttakaava : SMOY 3

., OLKR3 Lte 3.3 Suskeptblteett 5 5 Reän kalper nm 5 5 5 2 4 +' +.++ 4 75 76 77 78 ' 79 8 ' L 425 ;.... 45 t= 475 ;:_ Cll 5 Cl) 525 +++++ 525 55 575 ++++ 575 6 '' 6 _.._l.. '' Mttakaava : SMOY 3

OLKR3 Lte 4. Kallopohjaveden omnasvastus Ohrrun Kallopohjaveden lämpötla Castetta 25 2 3 4 5 5 5 / l ( \ 25 5 5 \ \ 75 l 75 fl) en fl) 25 25 5 5 ll \ 75 75 Mttakaava : 2 II II 2 SMOY 33

OLKR3 Lte 4.2 Kallopohjaveden ornnasvastus Ohnvn Kallopohjaveden lämpötla Castetta 2 2 3 4 5 5,5 2 ++.t 225 } f 225 \ 25 25 275 J 275 en >. 3 (/) \ 325 325 35 35 \ 375 375 ) 4 \ 4...L....I' _ Mttakaava : SMOY 34

OLKR3 Lte 4.3 Kallopohjaveden omnasvastus Ohnun Kallopohjaveden lämpötla Castetta 4 2 3 4 5, II 4 5 5 425 II 425 45 45 ( 475 475 UI 5 > > Cl) UI 5 ' 525 525 55 ssal 575 575 6 6J Mttakaava : SMOY 35

OLKR3 Lte 5. Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) Ohnm Kallon omnasvastus ptkänormaal (6) Ohnm 2 4 6 ' 25 2 4 6. 25 IJ Cll ++++ > >. w Cll w ) 2 (. '"''' II'_2o_o =======.... Mttakaava : SMOY 37

OLKR3 Lte 5.2 Kallon omnasvastus lyhytnonnaal (6) Ohnm 2 + +2 4S Kallon omnasvastus ptkänonnaal (6) Ohnm 2 4 6 2 +' ++ J 225 25 > J \ en 3 () en 275 3 > >. () [ \ 325 \ 325 J \ \ 35 35 375 +++ 375 c l.j \ L... 4_oo l_,.ll L4oo:l::l:' : j Mttakaava : SMOY 38

OLKR3 Lte 5.3 Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) Ohmm Kallon omnasvastus ptkänormaal (6) Ohmm 2 4 6 4 +' 4h 4 425 45 2 4 J f \ l D < 6 en 475 5 UJ \ en 475 5 ( > >. UJ \ 525 525 55 55 575 575 6 " 'll 6 _... Mttakaava : 39 SMOY

OLKR3 Lte 6. Sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena (6) Ohm 2 4 6 +++ Mttakaava : SMOY 4

OLKR3 Lte 6.2 Sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena (6) Ohm 2 4 6 2 +' +.+ 225: J ) { 25 ++ 275 () 3 >» fn 325 II \ \ 35 375 \ l 4 ) Mttakaava : SMOY 42

OLKR3 Lte 6.3 Sähkönen maadotusvastus ykspsternttauksena (6) Ohm 2 4 6 4 425++rr 45 ++.., r tn 475 5 ( > > U) \ 525 55 ++t 575 +ttj 6 _. _. ' Mttakaava : SMOY 43

Lte 7. urajok, Olkluoto, KR3 Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 CD c ::::" 3 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2?...;.::: F == <..;;;;::: == _.. t > _:.:F 4 J K '::: 7 J..... "'..., SCAL : "? _JJ 'C L>? = <:::: p p "'r= \.. \ < p.\ r.. V j ) s: ) {._ ;> "' = =... ;;; ;:: ;:::: """F "......3 t..;; :: = = l. F ;... L ;;..... j : o;. ;o:. VTT 45

Lte 7.2 urajok, Olkluoto, KR3 2 2 22 23 24 25 26 27 28 29 CD c ::r 3 3 3 32 33 34 35 36 37 38 39 4 Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 p..c. p '":..=:r :oc:: ::::::.;c:::? :;::::::>" lt ( /., ( < { } ) \ ) 5 """ ; )o.. j SCAL : Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 l l> tl L? { h / (... j L, < <. lf j ; rs l Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 " F d.. F=' b rs _ == :;......:: " = " s, j > r "",....., == : VTT 46

Lte 7.3 urajok, Olkluoto, KR 3 CD '" :::r 3 4 4 42 43 44 45 46 47 48 49 5 5 52 53 54 55 56 57 58 59 Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 =.lj <'}, <? 2 F..::: lo == rr Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 lt, Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 $ l...,. ' I ==.; "'.. ==..... 6 SCAL : VTT 47

48

Lte 8. urajok, Olkluoto, KR3 CD ""C :::r 3 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2 Swave velocty t, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 '"5o:...,...: F.::l 4 r>...c::::..z:;...;:...:.. = :; r )r l)r / lf SCAL : Swave velocty t2, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 =.J,.. = :;;;.. X... r. / = e ( 3 D K ll K> > ' ) r l Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 ==.;.; le H "" 5 s ). > to= [ c: f s.. = f ' r <? 5... j.;;;:;.. r """'... vn 49

Lte 8.2 urajok, Olkluoto, KR 3 CD "'... :::::::r 3 2 2 22 23 24 25 26 27 28 29 3 3 32 33 34 35 36 37 38 39 4 Swave velocty t, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 K l,.= =k2 )? l < ) < t n < SCAL : Swave velocty t2, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 s; l_ (.. \ ) ) \ { ) Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 <::::: I =... L.... L.._ 3 r "'""=. =.. ="""" 3 <5..::.) f j t l,_ cf > l... Ie:; "' VTT 5

Lte 8.3 urajok, Olkluoto, KR3 Swave velocty t, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty t2, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 CD " =r 3 4 4 42 43 =..:z:: f ( 44 45 = 46 ( 47 48 49 c::::: c: 5 5 52 53 54 55 56 57 58 59 6 SCAL :... r '= f "... ( ) ( t 5.,.,.. ::::= t $...??...: :: $ VTI 5

Lte 9. urajok, Olkluoto, KR3 Pwave att., db/m 8 6 4 2 2 Swave att., db/m 8 6 4 2 2 Tube wave att., db/m 8 6 4 2 2 () "'C =r 3... 2 = 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2 :J :;p;...:: F IJ l:' J. b=.. 3 p.;; =.:: c: "' = =: :... ; r = : t... 2 SCAL : = :::oool "'""'%...s:: :::;...; :: e:= :s :,..._...;;c; t = '::;:,; l r VlT 53

Lte 9.2 urajok, Olkluoto, KR 3 CD... =r 2..... 2 22 23 24 25 26 27 28 29 c 3 3 3 32 33 34 35 36 37 38 39 4 Pwave att., db/m 8 6 4 2 2 =""o;: :; =s. "... = "'IC:::... ""'::.. =..:S "l ;.. ;.. = ::..,.;; " _ ' J..;;: 4:._ "... SCAL : Swave att., db/m 8 6 4 2 2 lj.:...; = n :. :2 "... = ;:: 2 ""'l;.. '::l.:..:.:= ; : ) l '.;; 7 l. : l Tube wave att., db/m 8 6 4 2 2 l H = d: ;. \ l F" 4 ". ;; :: ' VTT 54

Lte 9.3 urajok, Olkluoto, KR3 CO "'C "+ =r 3 4 4 42 43 44 45 46 47 48 49 5 5 52 53 54 55 56 57 58 59 6 Pwave att., db/m 8 6 4 2 2 =...: ""', 5: ; =: r...]... '"" _:::... ::: " = :;:"" r =' :;:: ;.; 4... SCAL : Swave att., db/m 8 6 4 2 2 :.. J = : ;;;::.. ;::... _. :o :::.;... ; :;... 5 _ : J j..., Tube wave att., db/m 8 6 4 2 2 L j " : 3 :: \......; J vn 55

56

Lte urajok, Olkluoto. Borehole KR3. Sonc waveform TIR.5 m, t(ms) 2 ""'"",j \J m J I 3 J t J g l l _J J (J'I 57

OLKR4 Lte. Luonnon garnnasätely ur/h Theys glcrn3 5 ++ 2.5 3 3.5 >o >o 2 '2==' ' Mttakaava : SMOY 59

OLKR4 Lte.2 Luonnon ganwnasätely ur/h Theys glan3 5 2.5 3 3.5 en 3 en 3 Mttakaava : SMOY 6

OLKR4 Lte.3 Luonnon garnnasätely ur/h Theys glcm3 5 2.5 3 3.5 4 +=+ 5 Cl) en 5 Cl) 525 525 55 ++ 575 t L6 ' 6 _. l_.. l Mttakaava : SMOY 6

62

OLKR4 Lte 2. Suskeptblteett 5 Sl Reän kalper mm 5 5 5 2 25 II < ;_? =? ;;. 75 76 77 78 5 75 ;:::::: "".. Cll > > 25 =::;;;;;;::.= f '"? t> t::r t + +3 t 25 5 75 F... ; P 5 F 75 2 rt 2 Mttakaava : SMOY 63

OLKR4 Lte 2.2 Suskeptblteett 5 Sl Reän kalper nm 5 5 5 2 2oor 75 76 77 78 2++ 225 tt+ ut 275 3 > > en 275 en 3 > "' k 35 ++ 4 r'' Mttakaava : SMOY 64

OLKR4 Lte 2.3 Suskeptblteett 5 Sl Reän kalper nm 5 5 5 2 4 425 < 4 425.. ; r = 75 76 77 78 Ie 45 475 Cll 5 Cl) 525 "" \ ll 8 "' J> r hj fl) 5 t u IJ > >. () 45 475 525 r l 55 55 575 575 6 6...J... I ''' Mttakaava : SMOY 65

66

\ OLKR4 Lte 3. Kallopohjaveden omnasvastus (25 C) ohm*m Kallopohjaveden lämpötla Castetta 2 3 4 5 5 5 25 25 5 5 75 75 / en en > >. Cl) 25 25 5 5 75 75 2 2 Mttakaava : SMOY 67

OLKR4 Lte 3.2 Kallopohjaveden ornnasvastus (25 C) ohm*m Kallopohjaveden lämpötla Castetta 2 3 4 5 2 +.\+++, 5 5 2 +' +r+ 225 +H+++ 25 25 \ 275 275 ut 3 > > en 325 II II ut 3 en 325 \ 35 ++++ 35 ++'tt 375 +;,+++ 375 ; t++ 4 '.J"'''' 4 ''.L...I.' L t., Mttakaava : SMOY 68

"' OLKR4 Lte 3.3 Kallopohjaveden omnasvastus (25 C) ohm*m Kallopohjaveden lämpötla Castetta 4 2 3 4 5 5 5 4. 425 425 / \ 45 45 jl 475 475 Cll 5 > > L Cll 5 l 525 525 55 55 575 575 6' '6 Mttakaava : SMOY 69

OLKR4 Lte 4. Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) ohrn"m Kallon omnasvastus ptkänormaal (6) ohm*m 2 4 6 +' j 2 4 6 + 5++ en >. > Cl) \ en > > Cl) 25 25 L 2_o_o_" "L L JI Mttakaava : IL 2_o_o_ " " = ; SMOY 7

OLKR4 Lte 4.2 Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) ohm m Kallon ornnasvastus ptkänormaal (6) ohm'"m 2 4 6 2+'= 2 4 2 225 25 275 2 \ ) 6 Cll 3++r > >o U) Cll 3 U) ) 325 l ) 35 ( 4...,...L.J. ;' 375 ) V u ( 4 u Mttakaava : SMOY 72

OLKR4 Lte 4.3 Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) ohm*m Kallon omnasvastus ptkänormaal (6) ohm*m 2 4 6 2 4 6 4 4 ' J) ) ( 425 425 45 ( 45 \ r ( 475 475 II ( Cll 5 5 Jl ( \ 525 525 55 55 575 575 6 6 Mttakaava : SMOY 73

OLKR4 Lte 5. Sähkönen maadotusvastus Ohm (O) 2 4 6 5+ 75+., () 2 ''''' Mttakaava : SMOY 75

OLKR4 Lte 5.2 Sähkönen maadotusvastus Ohm (6) 2 2 4 6 225 25 275 ) l 3 en 325 \ 35 375 4 \ Mttakaava : SMOY 76

OLKR4 Lte 5.3 Sähkönen maadotusvastus Ohm (6) 4 2 4 6 t : 425 45 \ 475 ) \ > 5 Cl) \ ; 525 55 575 6 Mttakaava : SMOY 77

78

r Lte 6. urajok, Olkluoto, KR4 Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 ++++++ t Jru = 2 +++l... ft 3++t+t 4 r++}:+fl = ':: 5+t++l ""'t=< 6++t+t? 7++tt+tt $ 8 ++t'=f::=,=++ 9=rrr+ = CD "S. rt+4.:5o.dl:::t4 ::T 3 = ;rt+t'rfl =? 2 _+++t...::::'hj = /" 3 +f+++++t =...::; 4 ++++Jf+ 5 =++t.l,...::t+ 6 =++++="'::orft = 7 rt+4""""j:::... tt = 5 8 =r+++ttt..? 9 +tt+.t_h+t = 2...LLl...l5.C'""..J""'l...' SCAL : Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5.,._ 3 r ''> = :> :s: ' )j lt L :z..., ;j \.(,, j _j J,;;,. '. & ) f 7 Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 """';; S = ; f; =,:... : ;:_ f=: [ s =...,... :"" ;... l =' r;...:: :::....,;;= r = :...? VTT 79

L_ < Lte 6.2 urajok, Olkluoto, KR4 CJ () ""C... :::r 3 2 2 22 23 24 25 26 27 28 29 3 3 32 33 34 35 36 37 38 39 4 Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 :;.= b._ { 2 > d > t> <,.t ::s S < IJ k s f < f ;_ } <{... SCAL : Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 l. <J ; _J _ f : : <> \ [::3 V _J {.; J..>; } r ( > Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5... ;::. B rt: "' ;;;; 2. : s;... < s; :: "?;:. _;;;;;; D =:::::::F r...o;;;:;; :'"" VTT 8

> Lte 6.3 urajok, Olkluoto, KR4 Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 CD "' =r 3 4 4 42 43 44 45 46 47 48 49 5 5 52 53 54 55 56 57 58 59 6 "l:; <f=: j..; F =r o:. 'S =..c;;;::::_ ll P..., p { rt l SCAL : : :> l : } 'r ) L l.(... < l.,.j> < _j s VTT 8

Lte 7. urajok, Olkluoto, KR4 CD "'C =r 3 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2 Swave velocty t, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 OF«r.,;;;...:= F p c _j tt. f \ t > r g SCAL : 2 Swave velocty t2, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 LJ_ = r >.: L L ;. r== ) 2 '\.....}; r r2? Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 ::: w.,... 2" :;z... == :: t ;=::...:... "' r:......::= 2 r F = f =... r t.... ; VTT 83

Lte 7.2 urajok, Olkluoto, KR4 Swave velocty t, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty t2, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 () "' :::::r 3 2 2 22 23 24 25 26 27 28 29 3 3 32 33 34 35 36 37 38 39 4 < <' ) ':::> l? { _7 s <::... l > ' SCAL : j \. : _, 3 j )? 7 > < > ( ' l\ ( VTT 84

Lte 7.3 urajok, Olkluoto, KR 4 Swave velocty t, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty t2, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 CD ""C ::::r 3 4 4 42 43 44 45 46 47 48 49 5 5 52 53 54 55 56 57 58 59 6 kl l SCAL : ) :. } j 3 T ;_ } = rf. rt.t J VTT 85

86

J. Lte 8. urajok, Olkluoto, KR4 Pwave att., db/m 8 6 4 2 2 Swave att., db/m 8 6 4 2 2 Tube wave att., db/m 8 6 4 2 2 CD "'C.+ :J" 3 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2 F ""=F"...: _; ) 4å _,:' : ==...::;; _j ::::t...::;, I ::::... "'.. r..., F=O >. s.. SCAL :... === = _,;;._ L:.=f...::....> ;..::.. F =l ;;; s t =="... llt:: r= :.,....,.. t:.. )._...; H... _f.., ==o: ;;;;; j... = f...,;;;;;;...e:.,;;...::: 5 l::: ;;.. :::@ r... t " lt \., \.. ' t L c }? VTT 87

.. Lte 8.2 urajok, Olkluoto, KR4 Pwave att., db/m 8 6 4 2 2 Swave att., db/m 8 6 4 2 2 Tube wave att., db/m 8 6 4 2 2 CD " ::r 3 2 2 22 23 24 25 26 27 28 29 3 3 32 33 34 35 36 37 38 39 4 f... ;.;... '"':l.:; F...;......;; t...::.,.;j ;: ;: ::: ' t : :;:... : """' ;;;::... :J. + t: = 5..::;.:.., I;;; ;,... f "" ==:; =' '.j =..J?' f ""''?" j ' SCAL :. "'.......: 3 =:5 "" :s 4 t...::; = = J T..:'.;...; J j =........ F L... 3Ö..., =::'l ]e = : j ;_ :} \ >,.. j? l ) : <.>... VTT 88

Lte 8.3 urajok, Olkluoto, KR4 CD "' 3 4 4 42 43 44 45 46 47 48 49 5 5 52 53 54 55 56 57 58 59 6 Pwave att., db/m 8 6 4 2 2 :;...:..;;. f,....;o = ;;;:::..., ",... :::. =...::::; ;:= :::;s. = : =l... ;: "... SCAL : l Swave att., db/m 8 6 4 2 2 "" 'p.. \a t t,... :Ml j...,j = ' """"'$...: F= 3....? Tube wave att., db/m 8 6 4 2 2.{ t :' l j..._..; J VTT 89

Lte 9 urajok, Olkluoto. Borehole KR4. Sonc waveform T/R.5 m, t(ms) 2 II II c;_ N g m "U :c 3 c:.> ' A < ( 9

OLKR Lte 2. Luonnon garnnasätely ur/h Theys glan3 25 5 75 2 2.5 3 3.5 +++ +++l 25 +tt en t===rj Cl) en Cl) 2 _..>='' Mttakaava : SMOY 93

OLKR Lte 2.2 Luonnon ganwnasätely ur/h Theysglcm3 25 5 75 2T= 2 2.5 3 3.5 2 ++=s=+ fn 3 fn 3 Mttakaava : SMOY 94

OLKR Lte 2.3 Luonnon garnnasätely ur/h Theys glcm3 25 5 75 2 2.5 3 3.5 4 t' =r++ 4 r' r,.r 5 +;=f==:::::::_j Cl) en 5 Cl) 575 575 6 6 Mttakaava : SMOY 95

OLKR Ute 2.4 Luonnon gammasätely ur/h Theys glan3 25 5 75 6+r 2 2.5 3 3.5 6 ++:...+ () 7 >o () 7+44 Mttakaava : SMOY 96

OLKR Lte 2.5 Luonnon ganmasätely ur/h Theys glcrn3 25 5 75 2 2.5 3 3.5 8 r:::±;:===r= 8 +' +==+ 9 +++ (/) 9 ++,r=+ (/) Mttakaava : SMOY 97

' Lte 2. urajok, Olkluoto, KR Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 CD ""C :::::; 3 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2...,.. ) J { = =::s F==:: 5 { ; [..,[_ :::: = r f::::::::: r 3 = " :z_ } :r... SCAL : _j <:;: ) ] k j( <: { _) = J : '[ d""' ).. IS } =..?= == =:;;: = s. ;;;:;:. [_ r=..:=. :::; = ::...;;;: : == ; VTT 99

Lte 2.2 urajok, Otkluoto, KR Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 CD ""C 3 2 2 22 23 24 25 26 27 28 29 3 3 32 33 34 35 36 37 38 39 4 b..:s;l» r p. l re. _s < t} :::; l l..c: ;.. "... t I = c:::::::: > < ) < <; r<:::...,;;.c:: ' _ SCAL : +tr [ tc k r ll [> < p. 2.> c::;;;; :., < ::::=...:: I > / 'p,:. :: S,...;:;;: J > <::... <? )s. c::: > < > """""' F ;;_.. c:;: j b:=?...:::,;: = F;? === ::::::..., t::==._ F :::::::::::: f=..._ > ;::.. t3::: VTT

:::::::: J Lte 2.3 urajok, Olkluoto, KR CD "" :::r 3 4 4 42 43 44 45 46 47 48 49 5 5 52 53 54 55 56 57 58 59 6 Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 <: c: F..3 3=..c < : <:: ( >,{ <'" 3 =:::::::::: c::::> < s.> :2..,._ 5 lf "' r < = r R. SCAL : Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 T., c:;::::: _;>...: < _:::J; ) ; ;::,).:e..: :... : " _] 't 5 c::::::: > 7 < : 5 j ;;, : <_ l f,... >./._ <:::: s P f Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 ::::::... r.....: =:::: = ::.. =s....,., = s... = :;:. : r... [j == ""'::. _..;........ :::: : <...::::: ;_ 4..._ L VTT

..;::; Lte 2.4 urajok, Olkluoto, KR Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 CD "'C ::J'" 3 6 6 62 63 64 65 66 67 68 69 7 7 72 73 74 75 76 77 78 79 8?, p r r... = :.:;;;: h...:::::::: r p f..., IF" r? f'.jl f SCAL : { >... <:;;..,_ s. t?? R _/;:. P... ;...,,_ :... : j <t ' VTT 2

\ t f Lte 2.5 urajok, Olkluoto, KR CD "C :::r 3 8 8 82 83 84 85 86 87 88 89 9 9 92 93 94 95 96 97 98 99 Pwave velocty t, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 [$... "'? rf? <?= = (_ 5;: t l '; :( ::.....( r? SCAL : Pwave velocty t2, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 <...,? D "> ( w t;.c_ > t > 2 ; ' ' ) t < t,. D r Pwave velocty dt, km/s 3.5 4 4.5 5 5.5 6 6.5 =:.e: : P=...., == == r... f... r : """lt ::S. ::: '" ;::: ;;:::=...;? =;; f...; : ""': = l r=:;;.....;...: =r;;:?= VTT 3

4

:; = j Lte 22. urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty t2, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 CD "'C ':::I" 3 2 3 4 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2 ) "" 4.:::::::==. "< t ) ;:;;;;::: r f.t = < p r... ':? _) se.,..., F SCAL : ;J = p. p l f _;.. r ( ( p [L =s \ """"" )... ' ""=',. \..,., :>= r.::;:=== F= == k:::::?". :>...:: :..,. :; r ; I r = 'ff p :l = s. ;;> VTT 5

: } ) Lte 22.2 2 2 22 23 24 25 26 27 28 29 CO "9. 3 ::J" 3 3 32 33 34 35 36 37 38 39 4 urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4.5 2 2.5 3 3.5 4.5 2 2.5 3 3.5 4 f f [3: _ C>l [::> ::>.? < Kl \ z j / _.,> '< <"' r j < [\. l _j _j j? R l l j J j _ %t _j ' J _j j \ <v? IJ,... > ).., SCAL : V J _J VTT 6

Lte 22.3 urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty t2, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4 CD "'C =r 3 4 4 42 43 44 45 46 47 48 49 5 5 52 53 54 55 56 57 58 59 6 :.,;::;;;;; F, c, j j [ { R R: """": III'C. ) )...:::: ft < v SCAL : f p, j"..., <?' R, j =[? [=:;: Fr ) t :::t: v t ) :::;;...: 5" ff r,_ } j s =::::: = ""' =: < =:olll:: r c, 62 < f """""" =?? 3 b vn 7

) Lte 22.4 CD o... =r 3 6 6 62 63 64 65 66 67 68 69 7 7 72 73 74 75 76 77 78 79 8 urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4.5 2 2.5 3 3.5 4.5 2 2.5 3 3.5 4 : j = F== f J r: F " J+ F;' J j : <. : ( { IFI SCAL : ] =I.J ::::::; ==... s. : f?; )....j ) } <: : < ) j : : j ' 3 " j): 2 '( " VTT 8

} lj Lte 22.5 CD " ::J 3 8 8 82 83 84 85 86 87 88 89 9 9 92 93 94 95 96 97 98 99 urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s.5 2 2.5 3 3.5 4.5 2 2.5 3 3.5 4.5 2 2.5 3 3.5 4 3 _{ <, :] 4 \J..., j...;? \ < 3 ' y t 3 b j S SCAL : < j ) t f \ < s ; =r j II = ' r? VTT 9

Lte23. urajok, Olkluoto, KR CD ""C :::r 3 5 6 7 8 9 2 3 4 5 6 7 8 9 2 Pwave att., db/m 8 6 4 2 2 2 3 J 4 IS[ 3' j, == '...; :: = ::;"' ; _,... '....._..,;: ==:;:;; $ J SCAL : Swave att., db/m 8 6 4 2 2 _. _, 3 == ;;;:; =..::::::;: =::;;;;;...,; F... = ==o... ';:, L...;..;;;;;. : === ;= ::::: = j 3...;::... Tube wave att., db/m 8 6 4 2 2, = j :: _: J:_ l.: "" = ;. ;r _J:: [ < '3. "'.,_ j \: _J \ IJI l, t'l {, bl vn