HAVERIN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvIA JA SEULAFRAKTIOIDEN KEMIALLI NEN KOOSTUMUS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "HAVERIN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvIA JA SEULAFRAKTIOIDEN KEMIALLI NEN KOOSTUMUS"

Maija Hämäläinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Oy HAVERN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvA JA SEULAFRAKTODEN KEMALL NEN KOOSTUMUS Tässä tutkmuksessa selvtetään Hav e~ n jätt een rae kok oj aka~maa ja metallen ~ s ntymst ä er seulaluoksra. Tutkmuksen tlaaja: Tutkmuksen tekjä: M Vrtanen/KTR P Sotka n U T 0 K U M P U Oy '1almnetsntä.r\ \ j. (.) ~ ()L~ J ~~~ Au l s Häkl Geologsen laboratoron päällkkc)

2 OUTOKU~\PU Oy 070/Havern j ä te/pmsj193 MALMNETSNTÄ HAVERN JÄTE: RAEKOKOJAKAUMA JA SEULAFRAKTODEN KEMALLNEN KOOSTUMUS JOHDANTO NÄYTE Tässä lyhyessä yhteenvedossa selvtetään Havern jätteen raekokojakaumaa ja metallen esntymstä er seulaluokssa. Myös Au:n analysonta er menetelmllä on vertaltu. Tutkmuksen näytemateraalna on vanhan näytteenoton (061/ B/MK/191) reän nro 2 setsemän näytettä. Näytteet on jaettu jakolatteella ja yhdstetty yhdeks näytteeks sten että seulottavan näytteen massa ol 2917 g (Lte 1). JÄTTEEN RAEKOKOJAKAUMA SEULAFRAKTODEN KOOSTUMUS Taulukossa 1 on estetty reän nro 2 näytteden (analyysväl 1 m) kemallnen koostumus. Cuptosuus on keskmäärn 0.11 % ja Auptosuuden panotettu keskarvo on 2.11 ppm. Au on selväst rkkammllaan jätealtaan alaosassa ja 34 metrn syvyydessä on po kkeuksellsen korkea ptosuus (7. 79 ppm). Tämä korkea ptosuus nostaa oleellsest reän keskmäärästä Auptosuutta. Yhdstetty jätenäyte on seulottu 12 seulaluokkaan : ja 44 pm. Kaks karkenta raeluokkaa on yhdstetty analysonta varten. Seulafraktoden panoosuudet estetään ltteessä 1 ja hstogramm raekokojakaumasta ltteessä 2. Ltteessä 2 on estettynä myös raekoon kumulatvnen jakauma 2.7 % jätteestä on raekooltaan 149 pm. Seulafraktosta on OKMEssa analysotu Cu Zn N Co Pb Cd Fe As S Au Ag (taulukko 2). Kulta on analysotu AAS:llä lähtöpunntuksen ollessa 10 g. Setsemäs t ä näytteestä on tehty Au ja Agvertaluanalyyst dokmastsest (lähtöpunntus 100 g) OKMT:n Analyyttsessä laboratorossa (taulukko 3). Neljässä karkemmassa seulaluokassa e ollut rttäväst materaala dokmastseen määrtykseen. OKMEn analyysn mukaan jätenäytteen Auptosuus on keskmäärn 1.51 ppm. Ptosuus on alhasemp kun aemmn yksttässtä näyttestä tehtyjen analyysen keskarvo (2.11 ppm taulukko 1). Kuten edellä on manttu aemmssa analyysessa yks huppuarvc ncst anee keskarvon todennäkösest lan korkeaks.

3 O U TOKUfVFJ U Oy MALMN ETSNTÄ ~= Porssa dokmastsest tehtyhn Auanalyysehn verrattuna OKMEn AAStulokset ovat hyvn vertalukelposa (taulukko 3). Auptosuudet ovat korkemmllaan seulaluoks sa ja Auptosuudet laskevat sekä henohn että karkesn fraktohn mentäessä. Au:n saant on vottopuolsest seulafraktoden henompaan päähän (7.49 % yhteensä kuuteen henompaan raeluokkaan taulukko 4 ja lte 3). 01 Seulaluokken panoosuuksn verrattuna Au on suhteellsest rkastunut karkempn fraktohn rm (taulukko 4 ja lte 3). Tällön Au lmesest esntyy sulkeumna karkessa slkaatessa mahdollsest kookkana omna partkkelena. OKMEn AASmäärtykses sä Agtaso on vähän korkeamp kun Porn dokmastnen Agtaso (taulukko 3). Ptosuudet ovat kutenkn nn alhasa että nllä e ole käytännön merktystä. Jätteen euptosuus on korkemmllaan karkea mmssa fraktossa (samon kun Au). Tällön kuparksu esntyy sekarakena kookkaden slkaatten kanssa. Reän 2 jätenäytteessä on keskmä ärn.55 % magnettta jonka ptosuus on korkemmllaan seulaluokssa (taulukko 2). Ko. neljäss ä seulaluokassa on 3.6 % jätteen magnetttmäärästä (taulukko 4 lte 3). YHTEENVETO Havern jätealueen vanhan näytteenoton (190) reän 2 materaalsta kerätty näyte on seulottu ja seulafraktot on analysotu. Jätteestä on 4.5 % 74 pm ja 2.7 % 149 pm. Seulafraktoden Au...ptosuuksen selvttämseks on tehty vertaluanalyyst OKMEssa (AASmäärtys 10 g:n näyte) ja OKMT:n Analyyttsessa laboratorossa (dokmastnen määrtys 100 g:n näyte). Auptosuudet ovat korkemmllaan (n ppm Au) s eulaluokssa ja Valtaosa jätteen Aussällöstä lttyy kutenkn massaltaan suurn henohn raeluokkn.

4 OUTOKU\J1PU Oy MALM NETSNTÄ Ko. näytemateraaln perusteella OKMEn ja Analyyttsen laboratoron Aumäärtyksä vodaan ptää k eskenään hyvn vertalukelposna. OKMEn p e nemp l ähtöpunntus e aheuttan e suurta vrhelähdettä koska valtaosa Au:sta näyttää lttyvän suhteellsen henohn raeluokkn. Pentt Sotka JAKELU PEerola M Vrtanen M Kokkola P Sotka Arksto KTR KTR OKME 02

5 OUTOKU MPU Oy Malmnet s ntä P Sotka/EG Taulukko 1. Havern j ät e. Reän 2 näytteden kemallnen koostumus j a Fem ptosuus. Näyte Syvyys m 0 60S " ".. " "' panotettu kesk ar vo Cu % Zn N Co Pb Fe As S Ag % % % % % % % pr:m Au Fem pp1l %

6 OUTOKUMPU O: Malmnetsntä P Sotka/EG Taulukko 2. Havern jäte. Seulafraktoden kemallset koostumukset (anal ysotu OKMEssa) ja Satmagan tulokset. Seula f r akto Ana1.nro. Massa Cu Zn N Co Pb Cd Fe As % % ppn ppn ppn ppn ppn % % S Au Ag Satmagan % ppn ppn Fem % l r pa~t~~t~~ l

7 OUTOKUVPU ov MALMN ETSNTÄ P Sotka/EG Taulukko 3. Havern jäte. Seulafraktoden vertaluanalyyst. Seula Massa Au ppm Ag frakto % OKME P orl. X OKME Panotettu ka ppm Por x neljää karkenta fraktota e analysotu Por ssa koska näyttetä e rttäväst (analysomatta jääneden näytteden massa kutenkn yhteensä van 3.7 % koko näy temäärästä).

8 O U TO~;( U f\1pu MALM NETSNT\ Oy Taulukko 4. Havern jäte. Muut~man alkuaneen ja magnettn saannt seulafraktohn (laskettu taulukon 2 tetojen perusteella). Seula Massa Saant% frakto % eu S Au F~m Summa l

9 OUTOKUMPU OY MALMN ETSNTÄ Lte 1 P Sotka/EG Havern jäte. Seu1afraktoden pano osuudet ja ana1yysnumerot. Seulafrakto Massa Anal.nro Anal.nro q % OKME Por +40 pm pm p m um um pm pm pm pm p m um L q 100 %

10 l1 [.\ OUTOKUMPU OY MALMNETSNTÄ Lte 2 % ' kutullatvnen jakau:rra }Jff Havern jäte reän 2 yhdstetyn näy tteen raekokojakauma t

11 O 0 U T O'\ U\1l P U U~l\1 0 "r ' 1 / MALMNETSNTÄ Lte 3 20 Au:n saant% r Cu:n saant% saant % " : " " 1 ; 'j ' 1 j r d J 1 ' l ; ; 1; l' 1: 1 ' ' 1 1.:=. ' Fem:n saant% f Jltteen raekokoj akaul:la (%) 1 l 41/:os : 297 ~ Havern jäte Au:n Cu:n S:n ja magnettn saannt er raekokoluokkn (vnovvotus = komponentt suhteellsest rkastunut ko. raekokoluokkaan).

12 0" : l (0 1<' 1'1[' ) fr"" At.t ~..j.. l'.; lf'v ~ 1. ; " 10 ' ';;..... j "' / (J S" ; cc : :. ~.. : ~ A~ : ~ (0 (u'1 E ) : p(....:. ~. 5" ~ _. ::.. _. ~ '" ' ~ _ :... :..._ ' ;. " ' _..._. _.... '.'.. _..... t. 7':1...; 1.5: ' :<0 25' 7.0 : A4.('f'o~;). " ';._.. J. _~... ~ ~..._._._...:...: :..... l_ ~ _. _. _.. ~ _... _._ F P"'" ' '.. _ ' ".1... _'; t.:. '4'...:. _. L_ :.:" :._ j. ~ ~ _. " _. ;' ;":.: '.... "' J ' ".. ';'.. _._.. _ ~ t '. 1 ' : ~... " :. : [. ~. 1 >: ~ 1.' ~ _. 1...; ~ _.. _. t... " 1.. ' :. '.. ' _... _... 1 ~ ~ ~ ~. : L... ~ ': : :~......_:. 1.. : : t :. :.1. _. t..'. t...\ : (h~() 1 t " ~ :... _ '... ~ ~.. ;.. ::J :. :: '; ~ f \ '( 1 2. S'3 ~j.. rf'" :

13 '.~ C '' _' \ r. '). J.2.J7..10(;] 'l'cluluj:ko 3. lavcl.n :j~tc. VC:l: t<.:t1.1 U.lJ) a J.yy ;.; t. ~~c\lj.~lfr(ll'.u.o.c1(m _... Seu1a }jcl ss a Au ppm frar.t.o % OJ~ m Por x 10. ~ +to o t t1 H lt t t t11j Panot.ct.tu ka "').> K)lJE Por >: tj t / r '1 3 _: _. 2 J x neljää karkenta fraktota e analysot.u Porssa koska CD' näyt.t.etä e rtt.äväst (analysomatta jääneden n~jtteden ll1assa kutenkn yhteensä van 3. 7 % koko n~y~. e rnääräsu). ~: = A... :f... t ~'vt.~.r' r \f >1.. ~ (01C1E" 1 1. c (ro~;l = /.} 3 M 1 t c..vvl.. tn... (Ot" p:) :: O. ':f 1(; 4~t (~o~' ) + o. ~?$' ~. ~ 1{ ( :}...~.'.t;(\(".o"t '. A~(O.:Jl~) " 5.'11 Ar.. (p~~;) J. "::.<.~( e? " u 0. 0 AJ(o v..""\z ) :. O"'H~5' A (Pof''';) + 1. QyS"" 9 ". '""..."... ". ' r "..' w "_~.~._

Samankaltaiset tiedostot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO

9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan