Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman
Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
Kurssin ohjelma 5.11. Johdanto; Laadullisen tutkimuksen lähtökohtia. 12.11. Laadullinen tutkimusprosessi 19.11. Laadullisen aineiston kokoaminen 26.11. Laadullisen aineiston analyysi 3.12. Laadullinen tutkimus käytännössä; Laadullinen tutkimusraportti 10.12. Yhteenveto
Arvostelu osasuoritukset 5 välitehtävää (5 x 10 % arvosanasta), annetaan torstaisin lopputehtävä (50 % arvosanasta), ohjeet annetaan erikseen osasuoritukset arvioidaan asteikolla 1-5 ja kurssiarvosanaksi tulee näiden painotettu keskiarvo
Tunnusmerkkejä (Eskola & Suoranta 1998) aineistonkeruumenetelmä tutkittavien näkökulma harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta laadullis-induktiivinen analyysi hypoteesittomuus tutkimuksen tyylilaji ja tulosten esitystapa tutkijan asema narratiivisuus
Aineistonkeruumenetelmä aineistot tekstiaineistoja aineistot tuotettu tutkijasta riippuen (haastattelut, havainnoinnit) tai riippumatta (muuta tarkoitusta varten tuotettu tekstimateriaali) aineistonkeruu kietoutuu muihin tutkimuksen vaiheisiin (analyysi, tulkinta, raportointi) avoin tutkimusprosessi
Tutkittavien näkökulma naturalistinen ote: pyrkimyksenä tavoittaa tutkittavien oma näkökulma usein osallistuvaa tutkimusta ulkopuolisen tarkastelun sijaan objektiivisuus syntyy oman subjektiivisuutensa tunnistamisesta ja tunnustamisesta
Harkinnanvarainen otanta kohteena pieni määrä tapauksia, joita pyritään analysoimaan perusteellisesti olennaista aineiston laatu tutkimusongelman kannalta, ei sen määrä aineiston kokoamista ohjaa teoreettinen näkökulma, ei pyrkimys tilastolliseen yleistettävyyteen
Laadullis-induktiivinen analyysi pyrkimys lähteä liikkeelle ilman ennakkoasetelmia tai -määritelmiä aineistolähtöinen analyysi = teorian rakentaminen empiirisestä aineistosta lähtien auttaa kokoamaan perustietoa jonkin ilmiön olemuksesta
Hypoteesittomuus tutkijalla ei lukkoonlyötyjä ennakko-oletuksia tutkimuskohteesta tai sen tuloksista ei testata valmiista teorioista ennakkoon johdettuja hypoteeseja, vaan keksitään erilaisia työhypoteeseja testattavaksi prosessin kuluessa
Tutkijan asema tutkijalla mahdollisuus joustavaan tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen tutkijalta vaaditaan tutkimuksellista mielikuvitusta kokeilla esim. erilaisia menetelmiä ja kirjoitustapoja
Narratiivisuus tutkimusaineistot usein kertomuksellisia aineistoja voidaan analysoida tarinoina
Aiheesta kurssikirjassa Eskola & Suoranta (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Luku 1: Laadullisen tutkimuksen jäljillä.
Laadullisen tutkimuksen lähtökohtia KTT Riku Oksman
Laadullinen vai määrällinen tutkimus? perinteinen eronteko ratkaisevaa tutkimusongelma: mikä on ilmiö ja mitä siitä halutaan tietää? määrällistä tutkimusta käytetään usein kun tavoitteena on deduktiivinen teorioiden testaaminen ja tilastollisesti pätevä yleistäminen johonkin perusjoukkoon laadullista tutkimusta käytetään usein kun tavoitteena on induktiivinen teoriantuotanto ja käsitteellinen yleistäminen
Laadullinen vai määrällinen tutkimus? huomattava, että erityyppiset menetelmät pelkkiä työkaluja, eivät itseisarvo tosin valintaan usein vaikuttaa myös kulloisenkin tutkimusperinteen vakiintuneet käytännöt ja tieteenfilosofiset taustaoletukset
Tieteenfilosofia tutkimuksessa kaiken tutkimuksen taustalla vaikuttaa kulloisenkin tutkimusperinteen tieteenfilosofiset sitoumukset ontologiset oletukset = tutkittavan todellisuuden perimmäinen luonne epistemologiset oletukset = todellisuudesta saatavan tiedon luonne näihin oletuksiin usein liittyy erilaisia metodologisia orientaatioita käytettävissä olevista tiedon saamisen keinoista
Ontologisia oletuksia mikä on tutkittavan sosiaalisen todellisuuden pohjimmainen luonne ja mistä se koostuu? peruslähtökohtia objektivismi: sosiaaliset ilmiöt objektiivisesti olemassa riippumatta ihmisistä irrallisia elementtejä (vrt. luonnonilmiöt) vs. historiallisesti kehittyneitä rakenteita ja prosesseja subjektivismi: sosiaaliset ilmiöt riippuvaisia ihmisten subjektiivisista tulkinnoista ja rakentuvat jatkuvasti uudelleen ja uudelleen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa
Epistemologisia oletuksia mitä sosiaalisesta todellisuudesta voidaan tietää ja miten tieto on saavutettavissa? peruslähtökohtia objektivismi: sosiaalisesta todellisuudesta hankittavissa objektiivista tietoa tiukka objektivismi l. positivismi (empirismi): mitattavia muuttujia ja näiden välisiä kausaalisuhteita (vrt. luonnontieteet) maltillinen objektivismi l. realismi: holistista ymmärrystä ilmiöitä tuottavista syvemmän tason rakenteista ja prosesseista
Epistemologisia oletuksia subjektivismi: tieto sosiaalisesta todellisuudesta syntyy subjektiivisissa havainnoissa ja tulkinnoissa mahdotonta saada suoraa, objektiivista tietoa sosiaalisesta todellisuudesta kaikki tieto riippuvaista kognitiivisista ja/tai sosiaalisista ja kulttuurisista tekijöistä
Metodologisia orientaatioita laadullista tutkimusta voidaan tehdä sekä objektivistisista että subjektivistisista lähtökohdista positivistinen tutkimus suosii määrällisiä menetelmiä, mutta realistisissa perinteissä sovelletaan myös laadullisia menetelmiä kohteena kausaliteetit ja mekanismit subjektivistiset perinteet soveltavat tyypillisesti laadullisia menetelmiä pyrkimyksenä tutkittavien maailman ymmärtäminen sisältä käsin
Kieli laadullisessa tutkimuksessa representationalistinen näkökulma (vrt. nk. faktanäkökulma, Alasuutari 1994) aineistossa käytetty kieli todellisuuden neutraali peili, joka kuvaa enemmän tai vähemmän todenmukaisesti tutkimuskohteena olevaa todellisuutta antirepresentationalistinen näkökulma (vrt. nk. näytenäkökulma, Alasuutari 1994) aineistossa käytetty kieli ei kuvaa todellisuutta sellaisenaan, vaan on tuon todellisuuden tuote, joka samalla tuottaa siitä tietynlaisen version