HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A- M,Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K & Åstedt-Kurki P. Hoitotiede painos, WSOY, Helsinki 2008/ ) Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro, Helsinki, painos. 3) Artikkeli: Kankkunen P, Jänis P, Vehviläinen-Julkunen K Hoitotyöntekijöiden kuvaus puhekyvyttömien kehitysvammaisten kivun hoidosta. Hoitotiede, 23 (3), (artikkeli annetaan valintakokeen yhteydessä) KYSYMYS 1: Kuvaa hoitotieteen tehtävä ja hoitotieteellisen tiedon luonne, 5 p. Eriksson K ym. (2008/2011) Hoitotiede. WSOY Kieli ja rakenne 0,5p Kieli 0,25p Rakenne 0,25p Hoitotieteen tehtävä, jokaisesta kohdasta 0,25p ja maksimissaan 1p Totuuden etsiminen 0,25p Tuottaa uutta tietoa 0,25p Osallisuus yhteiskunnan päätöksentekoon 0,25p Tukea yksittäisen hoitajan ammattiin kasvamista 0,25p Tuottaa tietoa muiden tieteenalojen käyttöön 0,25p Tietolähteenä terveyspalvelujen käyttäjille ja väestölle 0,25p Hoitotieteellisen tiedon luonne 3,5 p. Jokaisesta tiedon luonteen lajista saa 0,25, ts. maks. yhteensä 1,0p. Jokaisesta tarkentavasta määrityksestä 0,25, maks. yhteensä 2,5p Kuvaileva tieto 0,25p Kun etsitään vastausta kysymykseen mitä Tarvitaan kun tutkitaan vähän tutkittuja todellisuuden ilmiöitä Sen avulla voidaan yrittää ymmärtää todellisuutta sellaisena kuin se ilmenee Sen avulla voidaan pyrkiä nostamaan esille asioita joihin ei ole aikaisemmin kiinnitetty huomiota Sen avulla tietoa jostakin ilmiöstä uudesta näkökulmasta Esimerkkejä: jonkin sairauden kokemus tai teoreettisen mallin kehittäminen Selittävä tieto 0,25p Kun etsitään vastausta kysymykseen miksi tai miten

2 Pyrkii perustelemaan tapahtumia Tulkitsemaan hoitotodellisuutta Auttaa ymmärtämään erilaisia hoitamisen tapoja Esimerkkejä: miksi potilas reagoi tilanteessa omalla tavallaan, miksi hoitaja tekee jonkin ratkaisun, miten kannattaa suunnitella hoito Ennustava tieto 0,25p Etsitään vastausta kysymykseen mitä jos Pyrkii löytämään syy-suhteita, ts. Syitä ja seurauksia Miten tehokasta, hyödyllistä, taloudellista tai turvallista hoitotyö Esimerkkejä: hoidon/hoitotoimenpiteiden tehokkuus, turvallisuus, taloudellisuus, esim. pelkojen lievittäminen Todellisuutta muuttava 0,25p Luodaan uusi idea, ajatus tai teoria, jota aletaan testata ja käyttää Perustellaan muutoksen tarpeellisuus Tätä tietoa voidaan tuottaa tapahtuneita muutoksia ja selvittämällä, miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet todellisuuteen Pyritään luomaan uusia malleja hoitotyön perustaksi Esimerkkejä: toimintatutkimuksella voidaan muuttaa hoitokäytänteitä

3 Kysymys 2. Kuvaa kvantitatiivisen tutkimusprosessin vaiheet ja sisältö (max. 5 p.) Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro, Helsinki painos, luku 3 (s ). Kieli ja rakenne 0,5p Kvantitatiivinen eli määrällinen (0,25) tutkimusprosessi voidaan jakaa käsitteelliseen (0,25) ja empiiriseen (0,25) vaiheeseen. Käsitteellinen vaihe sisältää tutkimusaiheen valinnan ja rajaamisen (0,25). Aiheen valintaa ja rajausta voidaan perustella terveyspoliittisilla tavoitteilla, tutkimuksen yhteiskunnallisella merkityksellä, hoitotieteellisten tutkimusten prioriteettilistojen avulla, tutkimusaiheen merkityksellä käytännön hoitotyöhön tai tutkimuksen teoreettis-metodologisilla tavoitteilla (0,25). Myös kirjallisuuskatsauksen laatiminen (0,25) on keskeinen vaihe kvantitatiivisessa tutkimusprosessissa. Se on perusta tutkimuksessa käytettäville mittareille ja auttaa tutkimusongelman tunnistamisessa, hypoteesien laadinnassa, aikaisempien tutkimusten ja teoreettisten lähtökohtien löytämisessä ja relevantin teoreettisen / käsitteellisen taustan löytämisessä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkija laatii tutkimuksensa teoreettisen taustan (0,25). Tutkimuskontekstiin tutustuminen (0,25) tarkoittaa, että tutkija selvittää, missä ja miten tutkittavaa aihetta on tutkittu. Myös tutkimusasetelman määrittäminen (0,25) kuuluu käsitteelliseen vaiheeseen. Tällöin määritellään tutkimuksen otos (0,25), konteksti, eli missä tutkimus toteutetaan (0,25) ja käytettävät tutkimusmenetelmät (0,25). Otoksen määrittelyssä kuvataan, keitä ja kuinka paljon otokseen mukaan. Menetelmävalinnat kuvaavat, miten aineisto kerätään ja onko saatavilla valmiita mittareita. Näistä elementeistä koostuu tutkimussuunnitelma (0,25). Empiirinen vaihe sisältää aineiston keruun (0,25), aineiston tallennuksen (0,25), aineiston analysoinnin (0.25), tulosten tulkinnan (0,25) ja raportoinnin (0.25). Aineistoa kerätään yleisesti kyselylomakkeiden, havainnoinnin tai haastattelujen avulla. Aineisto tallennetaan tilastolliseen ohjelmaan (esim. SPSS) ja se analysoidaan käyttäen tilastollisia menetelmiä. Aineistoa kuvaillaan käyttäen tilastollisia tunnuslukuja. Lisäksi tutkija tulkitsee tunnuslukuja ja raportoi tulokset esimerkiksi opinnäytetyönä, ammatillisena tai tieteellisenä artikkelina tai konferenssijulkaisuna.

4 Kysymys 3: Määritä, mitä on hoitotyön vaikuttavuuden arviointi. Kuvaa myös keskeiset hoitotyön vaikuttavuuden arviointia vaikeuttavat seikat. 5 p. Eriksson K ym. (2008/2011) Hoitotiede. WSOY Kieli ja rakenne 0,5p Kieli (0.25 p) Rakenne (0.25 p) Hoitotyön vaikuttavuuden arvioinnin määrittely, maksimissaan 1.5 p. Hoitotyön interventioiden tuottamien (0.25 p) - kuten ohjaus (0.25 p), neuvonta (0.25 p) ja hoitotoimenpiteet (0.25 p), potilaiden (0.25 p) ja heidän läheistensä (0.25 p) terveyteen liittyvien (0.25 p) positiivisten muutosten arviointia (0.25 p) Hoitotyön vaikuttavuuden arviointitavat, maksimissaan 2 p. Realistinen arviointitutkimus (0.25 p), jossa yhdistyvät prosessin ja sen vaikutusten tieteellinen ja käytännönläheinen arviointi (0.25 p). Realistisessa arviointitutkimuksessa kootaan kaikki saatavilla oleva tieto tietystä interventiosta (0.25 p). Tieto on yhteydessä siihen ympäristöön ja aikaan, jossa se on tuotettu (0.25 p). Toimintatutkimus (0.25 p), jolla arvioidaan hoitotyön menetelmien vaikuttavuutta (0.25 p) analysoimalla prosessimaisesti hoitotilanteiden kehittämistä esim. potilaiden tai hoitotyöntekijöiden näkökulmasta (0.25 p) Koe-kontrolliasetelma (0.25 p), jossa selvitetään koe- ja kontrolliryhmän alku- ja lopputilanne (0.25 p) uuden intervention ja tavanomaisen hoitokäytännön kohdalla (0.25 p) Hoitotyön vaikuttavuuden arviointia vaikeuttavat seikat, maksimissaan 1p. Potilaiden ja heidän läheistensä tilanteet monimutkaisia (0.25 p) Hoitotyön ilmiöt ja tilanteet erilaisia ja monipuolisia (0.25 p) Hoitotyön interventioiden lisäksi monia muita potilaan tilaan vaikuttavia seikkoja (0.25 p) Tutkimukset eivät riittävän kattavia ja suunnitelmallisia (0.25 p) Joiltakin alueilta vain vähän näyttöä (0.25 p) Interventioiden pohjana ei systemaattisesti kerättyä tutkimustietoa (0.25 p)

5 KYSYMYS 4. Kuvaa artikkelista (Kankkunen ym. 2011) kvantitatiivisen tutkimusprosessin empiirisen toteutuksen vaiheet Kankkusen ja Vehviläinen-Julkusen (2009) kirjassaan esittelemän jaottelun mukaisesti. Maksimi 5,0 p Vastauksen kieli ja rakenne (0.5 p) - kieli rakenne 0.25 p Tutkimusprosessin empiirisen toteutuksen vaiheet ja niiden mukainen artikkelin tarkastelu (4.5 p). Jokaisesta vaiheen nimeämisestä saa 0.25 p, ts. maks. 1,25 p. Jokaisesta tarkentavasta kuvauksesta saa 0.25 p, maks. yhteensä 3.25 p. Aineiston keruu 0.25p. - kyselylomake oli tutkimuksen mittausväline - kyselylomake oli tehty tätä tutkimusta varten - kyselylomake perustui aikaisempaan tietoon kivun lääkkeellisestä ja lääkkeettömästä hoidosta - teoreettiset käsitteet oli purettu kyselylomakkeessa mitattaviksi muuttujiksi - kyselylomake sisälsi taustamuuttujia ja muuttujat kivun hoitoon ja kivun hoidon vaikuttavuuden arviointiin - muuttujat olivat Likert-asteikollisia (muut kuin taustamuuttujat) - kyselylomake esitestattiin ennen varsinaista kyselyä - tutkimukseen osallistumiskriteerinä oli, että hoitotyöntekijä työskentelee puhekyvyttömiä kehitysvammaisia hoitavalla osastolla - tutkija otti yhteyttä 15 hoitolaitokseen ja pyysi osallistumaan tutkimukseen - suurimmat hoitolaitokset valittiin harkinnanvaraisesti mukaan - yksiköiden osastonhoitaja tai vastaava hoitaja jakoi saatekirjeet ja kyselylomakkeet - lomakkeet palautettiin postimerkillä varustetuissa kirjekuorissa tutkijalle Aineiston tallennus 0.25p ja analysointi 0.25p. - aineisto oli tallennettu tilasto-ohjelmaan (SPSS for Windows 15.0) - analysointi oli tehty tilasto-ohjelmaa (SPSS) käyttäen - analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä - kivun lievitysmenetelmiä arvioitiin kahdeksan muuttujan avulla - analyysissa muodostettiin keskiarvomuuttujia (lääkkeelliset ja lääkkeettömät menetelmät) - muuttujien välisten yhteyksien tarkastelussa käytettiin parametrittomia testejä (Mann- Whitneyn U-testiä ja Kruskall-Wallisin testi) - muuttujien välisten yhteyksien arvioinnissa käytettiin p-arvoa - tilastollisen merkitsevyyden rajana oli alle 0.05 p-arvo Tutkimustulosten raportointi 0.25p ja tulosten tulkinta 0.25p - tuloksia kuvattiin sekä tekstissä että taulukoissa - tuloksia kuvattiin prosentteina ja n-lukuina - analysoinnissa saadut tulokset kerrottiin (tulkittiin) tekstissä selkokielisesti

6 - tulokset esitettiin tutkimusongelmien mukaisesti - tulosten tulkinnassa analysoidaan saatuja tuloksia ja tehdään niiden perusteella päätelmiä - tuloksia on syntetisoitu ja pohdittu analyyttisesti - tuloksia on tarkasteltu pohdinnassa suhteessa aikaisempaan tietoon