Etnografiset menetelmät ja toimintatutkimus. Janne Matikainen

Transkriptio

1 Etnografiset menetelmät ja toimintatutkimus Janne Matikainen

2 Palautetta tekstianalyyseista Tyylilaji ei ole sama asia kuin diskurssi tai kehys Analyysi ei ole arvio Analyysi aiheita syvemmälle Ei kirjoittajan luonteen tai tarkoitusperien arvailua, mutta kuitenkin kirjoittajan positiointi Perinteinen media häivytetään, some aktiivissa Kirjoittajan tietoisuus kehyksistä tai diskursseista? -> onko olennaista? Retorisessa analyysissa faktuaalistamisstrategiat kiinnostavia Kasvottomiin lähteisiin viittaaminen, toisaalta nettiväki-nimityksen arvostelu Systemaattisuus ja analyysien yhdistäminen/vertailu

3 Mahdollisia kehyksiä Vastakkainasettelun kehys (me ja he) -> positiointi Puolustamisen kehys Kriittinen kehys Miten rakennetaan? Someroska -kehys

4 Etnografia kulttuurin tutkimusta tavoitteena yhteisöön pääseminen Ei varsinainen menetelmä, vaan tutkimusote tai tutkimuksen tyyli aineistoa kerätään eri menetelmillä tiheä kuvaus yhteisöstä (Geertz 1973)

5 Etnografian historia Etnografia on kehittynyt antropologisten vieraiden kulttuurien tutkimuksen myötä (Manilowski 1910-luvulla keksi kenttätyön) Vähitellen siirrytty vieraiden kulttuurin tutkimuksesta yhteiskunnassa olevien kulttuuristen järjestelmien tutkimukseen (alakulttuurit, organisaatiot) Suosio kasvoi ja 1980-luvuilla (Paul Willis: koulunpenkiltä palkkatyöhön) Suomessa Martti Grönforsin romaaniyhteisön tutkimukset 1980-luvulla Journalistisen työn etnografista tutkimusta ja 80- luvuilla (uutiset perustuivat työtapoihin, ei journalistisiin ihanteisiin)

6 Etnografiselle tutkimukselle luonteenomaista (Eskola & Suoranta 1998) Tutkitaan arkipäiväisiä tilanteita Monenlaisia aineistoja ja tietolähteitä Tietojen keräys ja analyysi määräämätöntä, ei ennakkoluokituksia Tutkimuskohteena tilanne, ryhmä, yhteisö; elämänkertatutkimuksessa yksi ihminen Analyysissa keskitytään merkityksiin, toiminnan mieleen tai tavoitteisiin

7 Tiedonkeruumenetelmät Havainnointi Haastattelu Kulttuuristen tuotteiden ja dokumenttien analyysi (kirjalliset, valokuvat jne.) Tutkittavia nimitetään informanteiksi Aineiston keruuta nimitetään kenttätyöksi

8 Havainnointityypit (Germain 1993) Täydellinen Havainnoija Osallistuja Täydellinen havainnoija osallistujana havainnoijana osallistuja Tutkijan osallistuminen Ei osallistu Osallistuu Osallistuu Osallistuu Tutkijan rooli Tutkijan tavoitteet Julkinen tai salainen Julkinen tai salainen Julkinen Julkinen Salainen julkinen Salainen Salainen ongelmat Aineiston Kohteiden Eettiset keruu epäluuloisuus ongelmat rajoittunutta

9 Tutkijan rooli etnografi = kulttuuritulkki Ryhmään tai yhteisöön pääsy Roolin rakentamisen vaiheet: uskottavuus ja luottamus Tutkijan vaikutus -> tulosten luotettavuus Riski liiallisesta läheisyydestä Ymmärryksen lisäämiseksi tutkija voi olla yhteisön toimija (esim. työyhteisössä tehdä työtä)

10 Verkkoetnografia online ethnography, virtual ethnography, netnography, web ethnography Oletus verkkooyhteisöjen olemassaolosta Pääsy yhteisöön? Voiko vain havainnoida? Verkkoaineistojen ja muiden aineistojen yhdistäminen? Miten dokumentoidaan? Eettiset ongelmat?

11 Pääsy yhteisöön Anonyymina vai tutkijana? Kehen yhteys? Uskottavuus ja luottamus verkossa (vrt. Habbo)

12 Osallistumisen tyypit Havainnoija (lurker) Vuorovaikuttaja Verkostoituja Aktiivinen toimija

13 Verkkoaineistot Mitä aineistoja kerätään? Näkyvä (keskustelut jne.) ja ei-näkyvä (verkostot, haastattelut) Dokumentointi Digitaalinen tallennus Analyysin haasteet (erilaiset aineistot)

14 Etnografian haasteet Tulosten riippuvuus tutkijasta Tulosten luotettavuus Eettiset näkökulmat yhteisöjen ja ihmisten oikeudet Voiko kaikkea raportoida?

15 Toimintatutkimus Tavoitteellisuus ja arvosidonnaisuus: toimintatutkimuksella on selkeä päämäärä (auttaa kohdetta sekä tuottaa tieteellistä tietoa). Tilannesidonnaisuus eli tavoitteet, ongelmat ja teorioiden kehittely lähtevät tutkittavien lähtökohdista. Yleensä toimintatutkimus liittyy muutosprosesseihin. Tutkimusmateriaalia kerätään koko prosessin ajan ja materiaalin tulee olla monipuolista. Tutkittavat osallistuvat tutkimusprosessiin sen kaikissa vaiheissa. Tutkimusprosessi on vuorovaikutusprosessi tutkittavien ja tutkijan välillä. Tutkimustietoa levitetään tiedeyhteisöä laajemmalti.

16 Etnografia ja toimintatutkimus (Helle 2009) Toiminnan muutos Ulkopuolinen tutkija Historiallinen muutos Interventionistinen tutkimus Osallistuva tutkija Perinteinen etnografia Työprosessin kehittäminen Vakiintuneet käytännöt

17 Kehittävä työntutkimus Yrjö Engeströmin kehittämä toimintatutkimuksen muoto Teoreettinen perusta kulttuurishistoriallisesta toimintajärjestelmässä Menetelmänä tarkka dokumentaatio ja muutoslaboratorio

18 Esimerkki: Helsingin Sanominen toimituksen tutkimus ja kehittäminen (Merja Helle 2004) Sivuntaittoteknologian uusiminen HS:ssa Haastatteluita (39), työpäivien ja kokousten videointia, muutoslaboratorio Sivuntaittoteknologian sijaan huomio journalistiseen toimintakulttuuriin -> toimitukselta puuttui yhteinen työn kohde Uusi työn kohde: Yhteiskunnallinen journalismi

19 Esimerkki toimintatutkimuksesta: Mansetori Tamperelaisten yhteinen kohtaamispaikka ja julkisuustila Perustuu kansalaisten verkko-osallistumiseen ja kansalaisjournalismiin Mansetorin tuottamisesta vastasi Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö Toiminta hiipunut projektin päättymisen jälkeen

20 Ryhmätehtävä Suunnitelkaa ryhmissä etnografisen tutkimuksen tekeminen, kaksi vaihtoehtoa Media osana suomalaisen perheen arki-iltaa Verkkoyhteisön toiminta (tai jokin osa yhteisön toiminnasta) Toteuttakaa kotitehtävänä havainnointiosuus Tee havainnointi ja dokumentoi Analysoi aineisto ja raportoi Pohdi omaa roolia tutkijana Pituus yksin 1-2 liuskaa, ryhmissä 2-3 liuskaa