Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tutkimustaidot Hanna Weselius 2016

Transkriptio

1 Johdatus laadulliseen tutkimukseen Tutkimustaidot Hanna Weselius 2016

2 Johdatus laadulliseen tutkimukseen 1. Mitä on tutkimus? 2. Määrällinen ja laadullinen tutkimus 3. Laadullisen tutkimuksen peruskäsitteitä 4. Mikä on metodi?

3 Mitä on tutkimus?

4 Mitä on tutkimus? Tutkimus on systemaattisin keinoin tapahtuvaa tiedonkeruuta maailmasta. Sen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa. Mutta ei ole olemassa puhtaasti uutta tietoa kaikki tieto on uutta vain suhteessa aikaisempaan tietoon. Tutkimus on vakiintuneen tiedon (usko) suunnitelmallista kriisiyttämistä, korvaamista uudella tiedolla, epäilyä ja epävarmuuden poistamista järjestelmällisin menetelmin. (P. Sulkunen)

5 Mitä on tutkimus? Tutkimus on systemaattisin keinoin tapahtuvaa tiedonkeruuta maailmasta. Sen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa. Mutta ei ole olemassa puhtaasti uutta tietoa kaikki tieto on uutta vain suhteessa aikaisempaan tietoon. Tutkimus on vakiintuneen tiedon (usko) suunnitelmallista kriisiyttämistä, korvaamista uudella tiedolla, epäilyä ja epävarmuuden poistamista järjestelmällisin menetelmin (P. Sulkunen)

6 Mitä on tutkimus? Tutkimus on kohtaamalla, vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tiedonkeruuta maailmasta. Sen tarkoitus on tuottaa uutta tietoa. Mutta ei ole olemassa puhtaasti uutta tietoa kaikki tieto on uutta vain suhteessa aikaisempaan tietoon. Tutkimus on vakiintuneen tiedon (usko) suunnitelmallista kriisiyttämistä, korvaamista uudella tiedolla, epäilyä ja epävarmuuden poistamista avoimin, perustelluin menetelmin (P. Sulkunen)

7 Mitä on tutkimus? 1. artefakti: artikkeli, opinnäyte, väitöskirja, raportti jne. 2. prosessi: matka tutkimusintressistä tuloksiin 3. työ: tutkimustyö sijoittuu sekä akateemiseen kontekstiin (akateemiseen diskurssiin) että sitä ympäröivään yhteiskuntaan

8 Tutkimus prosessina Tutkimusintressi, tutkimussuunnitelma. "Mistä tässä on kysymys, mitä tämä tarkoittaa?" Miten sen voisi saada selville? Miten sen voisi käsitteellistää ja kertoa?" Tutkimuskysymys tai kysymykset. Tutkimuskysymys on ratkaiseva tutkimusasetelman suunnittelussa ja aineiston analyysissä. Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuskysymys usein elää tutkimuksen edetessä. Miten muotoilla kysymys hyvin? Aineistolähtöinen vai teorialähtöinen vai ehkä taidelähtöinen tutkimuskysymys?

9 Tutkimus prosessina Tutkimusaineisto (empiirisessä tutkimuksessa). Tutkimusmenetelmän tai -menetelmien valitseminen sekä aineiston keruuseen että analyysiin. Teoria. Missä vaiheessa teoria tulee mukaan? Tulokset.

10 Tutkimus työnä Miksi minä tutkin? Kuka olen tutkijana? Mitä tutkin? Miten tutkin? Tutkimusote. Missä tutkin? Akateeminen maailma. Miksi tutkitaan? Tutkimuksen tehtävät yhteiskunnassa.

11 Määrällinen ja laadullinen tutkimus Määrällinen tutkimus Satunnaisotanta: perusjoukon ja otoksen määrittely Tutkimuksen tulosten yleistäminen perusjoukkoon. Aineistossa havaittujen erojen selittäminen muiden muuttujien avulla. Tilastolliset säännönmukaisuudet: miten eri muuttujien arvot liittyvät toisiinsa? Laadullinen tutkimus Harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta: näyte sosiaalisesta todellisuudesta, tasalaatuisten havaintoyksiköiden löytäminen. Tutkimuksen tarkoituksena ilmiön ymmärrettäväksi tekeminen. Tutkittavien oman näkökulman huomioiminen. Aineiston ymmärtäminen loogisena kokonaisuutena ja yhdistävien piirteiden etsiminen. Havaintojen pelkistäminen. Mikä on olennaista?

12 Määrällinen tutkimus - tarkastelee aineiston mitattavissa olevia suhteita - rakentaa aineistoista erilaisia muuttujia ja luokituksia - hyödyntää suuria aineistoja, edustavia otoksia ja tilastollisia menetelmiä aineiston analyysissä - käyttää joskus koe- ja vertailuryhmiä sekä testimuuttujia - pyrkii suureen yleistettävyyteen - ei yleensä pidä tutkijan osuutta tutkimustuloksissa kovinkaan merkittävänä

13 Määrällinen tutkimus ei sulje pois laadullista tutkimusta eikä päinvastoin. Ne muodostavat jatkumon. (Alasuutari 1999.) (Onko laadullinen tutkimus vastaus määrällisen tutkimuksen ongelmiin?)

14 Määrällinen vs. laadullinen tutkimus Arkikäsitys tieteellisestä tutkimuksesta on muodostunut luonnontieteiden pohjalta: tilastolliset menetelmät, yleistettävyys, ihmistieteissä esim. surveyt ja rekisteritutkimus. Jyrkkä jako laadulliseen ja määrälliseen tieteelliseen tutkimukseen on ongelmallinen, koska kaikessa tutkimuksessa on yhteisiä periaatteita: systemaattisuus, looginen todistelu, (pyrkimys objektiivisuuteen).

15 3. Laadullisen tutkimuksen peruskäsitteitä Lähtökohtia: (sosiaalinen) konstruktionismi, fenomenologia, hermeneutiikka Merkitykset Induktio ja deduktio Hypoteesit Reliabiliteetti ja validiteetti Tutkijan asema

16 Laadullinen tutkimus Laadullinen tutkimus on ei-numeraalisilla aineistoilla tehtävää tutkimusta, jossa pyritään ei-numeraalisiin tuloksiin aineistojen sisällöistä. Tutkimuksen kohteena on usein ihmisen elämis- ja kokemusmaailma, elämiseen ja kokemiseen liittyvät merkitykset.

17 Laadullinen tutkimus Ei ole yhtä yksittäistä laadullista menetelmää. On monia eri tapoja kerätä ja analysoida aineistoa. Aineistoesimerkkejä: yksilöhaastattelut, ryhmähaastattelut, etnografiset havainnointiaineistot, media- ja verkkoaineistot, viranomaisaineistot, kuvat, tekstit, ääni.

18 Laadullinen tutkimus Aineisto on useimmiten tekstiä, (tekstiksi muutettua) puhetta tai tutkijan havaintoja. Myös kuvia ja videota käytetään. Laadullista tutkimusta ei kuitenkaan määrittele aineiston tyyppi vaan se, mitä aineiston kanssa tehdään.

19 Laadullinen tutkimus - pienet, harkinnanvaraiset aineistot - tutkimuksen kohteena merkitykset, eivät lukumäärät - luonnollisten aineistojen suosiminen: havainnointi ja strukturoimattomuus mieluummin kuin koeasetelmat ja strukturoidut haastattelut - kohteen ymmärtäminen tutkittavien näkökulmasta - kerronnallisuus - induktiivisuuden suosiminen: aineistolähtöisyys, ei (välttämättä) hypoteesien testausta

20 Laadullinen tutkimus Miksi tutkija valitsee laadullisen lähestymistavan? Onko se parempi kuin määrällinen? Onko se syvällisempi kuin määrällinen? Onko se innovatiivisempaa? Onko ihmisten oman kokemuksen ymmärtäminen arvokkaampaa kuin asioiden mittaaminen? Kiehtooko kriittisyys, kyseenalaistaminen ja uusien käsitteiden soveltaminen?

21 Laadullinen tutkimus Aloittelevan tutkijan hankaluuksia: - Laadullinen tutkimus ei ole tarkkarajainen ja selkeä kokonaisuus. - Samoja menetelmiä ja näkökulmia kutsutaan eri termeillä, tai samoilla termeillä tarkoitetaan eri asioita. - Täsmällisiä metodisia ohjeita on vähän / ei ollenkaan. Menetelmäoppaita on laaja kirjo.

22 Laadullinen tutkimus Aloittelevan tutkijan hankaluuksia: - "Kaikki käy"? - Periaatteessa kyllä, jos valintansa pystyy perustelemaan ja tekemään prosessin läpinäkyväksi. - Voiko valinnanvapaus muotoutua myös taakaksi?

23 Laadullinen tutkimus Mitä laadulliselta tutkijalta vaaditaan? - Humanistista asennetta tutkimukseen - Uteliaisuutta ja loogisuutta - Kykyä tunnistaa sekä mutkikkuus että säännönmukaisuus - Kykyä ottaa riskejä - Epämääräisyydensietokykyä - Kykyä kohdata matkan varrella eteen tulevat ongelmat - Kykyä hyväksyä itsensä osaksi tutkimusta - Uskoa omiin kykyihinsä ja tutkimuksensa arvoon

24 (Sosiaalinen) konstruktionismi Todellisuus on olemassa ihmisille merkitysvälitteisesti. Emme koe maailmaa sellaisenaan, vaan aina sen suhteen kautta, joka meillä on maailmaan. Perusperiaate: todellisuus on konstruoitunut sosiaalisesti kielellisessä vuorovaikutuksessa. (Berger & Luckmann 1994 [1966])

25 (Sosiaalinen) konstruktionismi Nk. kielellinen käänne (n luvut). Painopisteen muutos: koska kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta, emme voi tutkimuksen keinoin päästä kiinni todellisuuteen sinänsä, vaan sen konstruoituneisuuteen. Kieli rakentaa todellisuutta, jossa ihmiset elävät.

26 (Sosiaalinen) konstruktionismi Nykyisessä menetelmäkeskustelussa lähtökohta on moneen kertaan kyseenalaistettu. Laadullinen tutkimus on paljon muutakin kuin sosiaalista konstruktionismia (esim. etnografinen tutkimus, ANT, fenomenologia jne). Ja käänteitä on tapahtunut: kuvallinen käänne, materiaalinen käänne Silti: monien tutkimusten lähtökohta on se, että tutkimuksen kohde on sosiaalisesti konstruoitunut (esim. syrjäytyminen ). Miksei tutkita itse asiaa? Miksi keskittyä konstruktioihin?

27 (Sosiaalinen) konstruktionismi Ian Hacking: The Social Construction of What? (1999/2009) Asiantuntijuus, biseksuaalisuus naisilla, dementia, emootiot, faktat, gender, homoseksuaalinen kulttuuri, Intian metsät, jaettu vanhemmuus, kvarkit, lapsikatsoja, medikalisoitu maahanmuuttaja, naispakolaiset, opettajien stressi, postmodernismi, "rotu", sarjamurha, todellisuus, urbaani koulutus, vaara, yhteisöt, zulunationalismi (Hacking 2009, 13 14)

28 Merkitykset Merkitys = mitä jokin asia tarkoittaa (ei mitä se on) Empiirisessä tutkimuksessa symboliikka/representaatiot: mihin ilmisisällön ulkopuoliseen asiaan objektit/sanat viittaavat? Ihmiset eivät kohtaa ympäröivää maailmaa tai luontoa suoraan. Kohtaaminen on sosiokulttuurisesti välittynyt. Keskeisessä asemassa tässä ovat symbolit. Kulttuuria voidaan kuvata merkitysjärjestelmäksi merkitys rakentuu symbolien välisistä suhteista.

29 Induktio ja deduktio Deduktio eli teorialähtöisyys etenee yleisestä havainnosta yksittäisiin väitteisiin. Tutkimusaineiston analyysi perustuu jo olemassa olevaan teoriaan tai malliin. Aikaisemmista tutkimustuloksista ja teorioista johdetut hypoteesit todennetaan empirian (esim. kokeiden, testausten tai kyselyiden tms.) avulla. Deduktion ongelma: voiko sen avulla tuottaa uutta tietoa?

30 Induktio ja deduktio Induktio eli aineistolähtöisyys etenee yksittäisistä havainnoista yleisempiin väitteisiin. "Jos jokin pätee kaikissa havaituissa tapauksissa, se pätee kaikissa tapauksissa." Induktion ongelma: mustan joutsenen löytyminen Induktion ongelma: voiko tuloksiin luottaa?

31 Induktio ja deduktio Deduktiivinen päättely: teoriasta (=yleistyksestä) yksittäistapaukseen Induktiivinen päättely: yksittäistapauksesta (=aineistosta) yleistykseen

32 Hypoteesit Hypoteesi on tutkimuksen kohdetta koskeva olettamus (jota on tutkimuksen avulla tarkoitus testata). Laadullisen tutkimuksen ihanteena on joskus ollut hypoteesittomuus, ts. tutkijalla ei saa olla lukkoonlyötyjä näkemyksiä tutkimuksen kohteesta ja tuloksista. Mutta: havainnot perustuvat aina ennakko-olettamuksiin.

33 Hypoteesit Erilaisten työhypoteesien keksiminen on keskeinen osa laadullista tutkimusta. Tutkijan on pohdittava, mitä hän kohteelta / aineistoltaodottaa. Minkälaisia tuloksia on mahdollista saavuttaa? Mitä niistä seuraa? Hypoteesien avulla tutkija tulee myös pohtineeksi omia asenteitaan: mitä tiedän tutkimuksen kohteesta ja millä tavalla odotukseni rajaavat havaitsemistani?

34 Hypoteesit Vahvojen (teoreettisesti ja tutkimuksellisesti valistuneiden) hypoteesien pohtiminen ennen kentälle menoa / aineiston keruuta tuottaa oivalluksia ja oppimista ja auttaa tutkijaa löytämään olennaisen. Silti: on muistettava avoimuus aineiston suhteen. Hypoteesit muuttuvat tutkimusprosessin aikana. Alasuutari (1999): hypoteeseja löydetään ja niihin pyritään vastaamaan tutkimuksen kuluessa.

35 Reliabiliteetti ja validiteetti Reliabiliteetti: Onko aineisto luotettavaa? Määrällisessä tutkimuksessa: Sisältyykö aineistoon virheitä, onko mittari pätevä? Laadullisessa tutkimuksessa: Kuinka johdonmukaisesti aineisto on jäsennetty? Päätyisivätkö eri tutkijat erilaisiin jäsennyksiin? Onko esim. aineiston litterointi tehty tarpeeksi tarkasti?

36 Reliabiliteetti ja validiteetti Validiteetti: Onko aineisto sopiva vastaamaan sille esitettyihin kysymyksiin? Määrällisessä tutkimuksessa: Mitataanko tarkoitettua asiaa? Laadullisessa tutkimuksessa: Mikä on aineiston, menetelmien ja tutkimuskysymysten suhde? Antaako aineisto tietoa juuri tutkittavasta aiheesta? Esim. voiko propagandakuvien avulla saada selville menneisyyden tosiasioita?

37 Tutkijan asema Mikä on tutkijan suhde tutkimuskohteeseen? Tutkijan ja tutkittavan vuorovaikutus vaikuttaa aina siihen, minkälaista aineistoa saadaan. Vuorovaikutus on otettava huomioon tulkinnassa: miksi tutkittavat puhuvat niin kuin he puhuvat? Voiko laadullinen tutkimus koskaan olla objektiivista? Entäpä ns. luonnolliset aineistot?

38 Tarvitaanko laadullista tutkimusta? Pienet aineistot eivät mahdollista yleistämistä. Miten lukija voi olla varma, että tutkijan päätelmät perustuvat koko aineistoon? Onko aineisto vinoutunut? Kuinka paljon tutkijan ennakkoasenteet vaikuttavat tutkimuksen tuloksiin? Kuinka edustavia ovat tutkijan käyttämät aineistoesimerkit Tarvitsemmeko edes laadullista tutkimustietoa maailmasta?

39 "Onko laadullinen tutkimus edes tieteellistä?" Historiantutkija Juha Siltala oli 1990-luvulla stereotyyppinen vasemmistointellektuelli: hän kirjoitti tiiliskiven paksuisia, psykoanalyyttistä termistöä viliseviä ja pessimistisiä kirjoja suomalaisen miehen ahdistuksesta ja työelämän huonontumisesta. Syvenevän kurjuuden takana oli kaikkialle tunkeutuva, yhä raaempi kapitalismi. Siltalasta tuli pahanilmanlintuja aina rakastavan median lemmikki, mutta tieteellisesti hänen maailmanlopun tunnelmointinsa kärsi tavanomaisista ladullisen tutkimuksen virhelähteistä. Käytetystä aineistosta olisi voinut tehdä vastakkaisetkin päätelmät, eikä tulkintojen rakentaminen freudilaisen savijalan päälle lisännyt vakuuttavuutta. Uudessa, nuorisoa käsittelevässä kirjassaan Siltala on sekä tieteellisempi että valoisampi. Psykoanalyysin sijaan hän tukeutuu evoluutiopsykologiaan, ja lähteinä on varsinaisten nuorisotutkijoiden alkuperäistutkimuksia, joista monissa on käytetty asianmukaisesti tilastollisia menetelmiä. Marko Hamilo, Tiede 8/2013

40 Onko laadullinen tutkimus tieteellistä? Mitä on tieteellisyys? (Entä taiteellisuus tutkimuksessa?) Myös laadulliselle (entä taiteelliselle?) tutkimukselle voidaan asettaa tieteellisyyden vaatimus : Tutkimuskohde on täsmällisesti määritelty niin, että muutkin voivat sen tunnistaa. Tutkimuksen on kerrottava kohteesta jotain, mitä ei ennen ole sanottu, tai esitettävä uusi näkökulma ennestään tunnettuun. Tutkimuksesta on oltava hyötyä. (Päteekö viimeinen kohta taiteelliseen tutkimukseen?)

41 Laadullinen tutkimus pähkinänkuoressa: Pertti Alasuutarin (3. uud.p. 1999) mukaan laadullinen tutkimus sisältää kaksi perusvaihetta: 1) havaintojen pelkistämisen ja 2) arvoituksen ratkaisemisen. Jaottelu on analyyttinen, sillä käytännössä vaiheita ei voi pitää toisistaan erillään.

42 Laadullinen tutkimus pähkinänkuoressa: Miksi-kysymyksiä on hyvä tehdä pitkin tutkimuksen kulkua. Miksikysymyksiä voi pyrkiä tuottamaan esimerkiksi seuraavien strategioiden avulla: 1) kulttuurien välinen vertailu 2) ristiriita muihin tutkimuksiin 3) suhde julkiseen diskurssiin 4) hiljaisuuksien etsiminen 5) aineiston sisäiset ristiriitaisuudet 6) normien etsiminen 7) analogioiden ja kattokäsitteiden etsiminen (Alasuutari 1999, )

43 4. Mikä on metodi? Tutkimus: systemaattisin keinoin tapahtuvaa tiedonkeruuta maailmasta Teoria: tutkimuksen näkökulma todellisuuteen (sisältäen edeltävän tutkimuksen keskustelu tämän kanssa) Metodi: Tutkijan käyttämät työkalut, menetelmät Tutkimuksen metodologia tutkii menetelmien perusteita ja oletuksia: Miten todellisuus pakotetaan vastaamaan tutkijan sille asettamiin kysymyksiin?

44