Kannustava ja motivoiva ohjaus miten rakentaa toimiva, tavoitteellinen ja hyödyllinen ohjauskeskustelu



Samankaltaiset tiedostot
TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS ESPOO Eija Himanen

TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti 2018 Pirjo Hänninen, Päivi Kauppila, Anne Leppänen, Seija Mäkinen, Mervi Pasanen

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! Yhteiset palvelut/jhaa 1

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutus ja ohjauksen menetelmiä

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Ohjausryhmän six-pack

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

voimaannudava ohjaus II

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Sirkku Ruutu & Raija Salmimies TYÖNOHJAAJAN OPAS

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Intohimona opiskelijan ohjaus - kuinka kehitän ohjaustaitojani? Peda-forum 2016

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Toimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

EVÄITÄ VUOROVAIKUTUKSEN JA OHJAUKSEN SUJUMISEEN

Työkaarityökalulla tuloksia

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Strategian tekeminen yhdessä

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Työssäoppiminen, sen ohjaus ja arviointi oppisopimuksella kohti näyttötutkintoa. Työpaikkaohjaajan koulutus (1,5 osp)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

TIIMITYÖSKENTELY ( pv )

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

ICDP - Kannustava vuorovaikutus Vaasan kaupungin sijaishuollossa

Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke

AOTT: Validoinnin laatutyökalu

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Realiteetteja ja reunaehtoja

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere , Vaasa

Ohjauksen konteksti. Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen. Yhteiskunta, lainsäädäntö, kulttuuri

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari Kotka

Transkriptio:

Kannustava ja motivoiva ohjaus miten rakentaa toimiva, tavoitteellinen ja hyödyllinen ohjauskeskustelu J A A K K O H E L A N D E R D O S E N T T I, Y L I O P E T T A J A H A M K A M M A T I L L I N E N O P E T T A J A K O R K E A K O U L U S U U N T A N A E T E E N P Ä I N A M M A T T I S T A R T T I V E R K O S T O N S E M I N A A R I P O R I 2 4. 1 1. 2 0 1 1

Lähtökohdat ja taustaoletukset Henkilökohtainen ohjauskeskustelu on aina avoin, mahdollistava tilanne, jonka suuntaa ja lopputulosta ei voi ennustaa eikä päättää etukäteen Ohjauskeskustelun avainalueilla tarkoitetaan kaikkia niitä ohjauksellisia toimenpiteitä ja näiden osatekijöitä, jotka edistävät ohjattavan päätöksentekoa, toivon tunnetta ja hyvinvointia ne on johdettu sekä eri ohjausteorioista että käytännön ohjauskokemuksista Merkityksellistä näyttäisi olevan todellisuusyhteys: arvioidaan sekä ohjauskeskusteluja (session rating) että niiden vaikutuksia tosielämässä (life rating) kuten luokkaopetuksessa ja -ohjauksessa, työssäoppimisessa ja laajemminkin nuoren elämänkentässä 2

Ohjauskeskustelun avainalueita (Valmistautuminen ja ennakointi) Keskustelun aloittaminen Keskustelun vaiheet ja ohjaajan roolit Ohjausvuorovaikutus Ohjausinterventiot eli ohjaukselliset toimet Keskustelun päättäminen (Oman työn seuranta ja arviointi) 3

Keskustelun aloittaminen Liittyminen (uusi vai ennestään tuttu ohjattava?) Kuulumiset, ohjattavan tunnetila, työskentelyperiaatteet Luottamuksen dilemma: kuka alkaa luottaa ja keneen? 4 Jotain henkilökohtaista, josta muistaa ja joka merkityksellistä? Keskustelun aihe, tavoite, tarkoitus, agenda Ennalta sovittu vai neuvoteltava? Kenen aloite? Kenen tavoite? Oikea tavoite? Miksi juuri se tärkeä? Mitä muuta? Yksi vai monta tavoitetta? Miten valitaan? Suositus: Fokusoi! Aikabudjetin voi tuoda esiin; se ryhdistää keskustelua ja siihen voi palata keskustelun aikana ohjaajan hyvinvointinäkökulma!

Keskustelun vaiheet ja ohjaajan roolit Auttamisen vaiheet (mukaillen Carkhuff) Sijainti: missä olen kuunteleminen, ymmärtäminen ja empatian osoittaminen Suunta: mitä vaihtoehtoja, mitä merkityksiä, mitä valitsen tutkiminen, syventäminen, avaaminen, laajentaminen vs. rajaaminen Sysäys: mihin ryhdyn, mitä teen konkreettisesti päätöksenteon tukeminen, selventäminen, konkretisointi, suunnitelmien laatiminen Ohjaajan omien yli- ja alikehittyneiden roolien tiedostaminen Mukavuus epämukavuusalueella pysyminen liikkuminen? Oman ammatillisen kehittymisen ja osaamisen haaste? Hallitseeko jokin vaihe tai rooli liikaa? 5

Ohjausvuorovaikutus 6 Kielellinen, sanaton ja ns. suhdetieto (knowledge between) Kielellinen eli verbaalinen Ohjattavan vai asiantuntijan kieli, sanasto, ilmaisut? Arkikieli, kapakkapuhe ja rahvaanomaistaminen (esim. Smith, Riikonen) Kuuntelemisen ja puhumisen suhde: kymmenen sekunnin kultainen sääntö Kuka puhuu ja miksi? Emmä tiedä. No tota Varo: neuvontamonologit/-kohtaukset ja tupu-tupu-tupu Kysyminen ja kysymystyypit Avoimet kysymykset tuottavat enemmän ohjattavan puhetta, ajatuksia ja merkityksiä, joihin voi tarttua Suosi avoimia M- ja K-kysymyksiä Kuumat sanat, tarjoumat ja olennaisen tunnistaminen

Ohjausinterventiot eli ohjaukselliset toimet Ohjausteorioista eli lähestymistavoista johdetut Oma käyttöteoria ja ohjaustodellisuus (realiteetit) Kartoittamisen ja minimalismin jännite: mitä ohjaajan todella tarvitsee tietää ohjattavastaan ja mistä on ohjattavalle ja hänen asialleen todella hyötyä Keskustelun kuljettaminen, kysymystyypit (katso ja vertaa myös edellä Keskustelun vaiheet) Selventäminen, varmistaminen Tarkentaminen, syventäminen, viipyily Palauttaminen ja asiaan palaaminen Keskustelua tutkivat metakysymykset: suunta, valinta ja merkitys; myös lupa- ja neuvoa pyytävät kysymykset 7

Koonti Keskustelun päättäminen Ohjaaja voi tehdä välikoonteja keskustelun kuluessa Tarkistetaan, että kumpikin on hahmottanut keskustelun ydinkohdat ja kulun samansuuntaisesti Sopimukset Ohjaajan ja ohjattavan mahdolliset tekemiset keskustelun jälkeen (muista autonomiaa tukeva itsepalveluperiaate ) Jatkotyöskentely/-tapaaminen, tarkistuspisteet ja indikaattorit; konkretisointi Varmistuskysymys Olisiko sinulla vielä jotain muuta (ja muista tässä aikabudjetti) Arviointikysymykset Tehdään näkyväksi keskustelun hyöty ohjattavalle Auttaa ohjaajaa jatkossa oman työnsä arvioinnissa ja ohjattavakohtaisessa suuntaamisessa ja työskentelyn hienosäädössä (fokusoinnissa) 8

Osaanko auttaa aidosti? Jos haluan johdattaa henkilön kohti määrättyä tavoitetta, täytyy minun ensin paikantaa missä hän on ja aloittaa sieltä. Se joka ei tätä taida pettää itseään luullessaan voivansa auttaa muita. Auttaakseni jotain täytyy minun tietenkin ymmärtää enemmän kuin mitä hän tekee, mutta ennen kaikkea minun täytyy ymmärtää mitä hän ymmärtää. Ellen sitä osaa, niin ei auta vaikka pystyisin ja tietäisin enemmän. Jos kuitenkin haluaisin näyttää kuinka paljon osaa, johtuu se siitä, että olen turhamainen ja ylpeä ja oikeastaan haluan tuon toisen ihailevan itseäni sen sijaan että auttaisin häntä. Aito auttamishalu alkaa nöyryydellä sen edessä, jota haluan auttaa ja tällöin minun täytyy ymmärtää, että auttaminen ei ole sitä, että haluaa hallita, vaan sitä että haluaa palvella. Ellen tähän pysty, niin en myöskään voi auttaa toisia. 9 Søren Kirkekaard (tanskalainen filosofi 1813 1855)

LIITE: Huomio siihen, mikä toimii Minäpystyvyys (engl. self-efficacy; katso esimerkiksi Bandura) 10 = yksilön tehtävä- ja tilannekohtaiset arviot omasta suoriutumisestaan, selviytymisodotuksistaan, pärjäämisestä tietyissä tilanteissa Minäpystyvyyden kokemukset syntyvät 1) omien kokemusten, 2) mallioppimisen ja sijaisvahvistamisen, 3) saadun palautteen ja 4) tilanteen herättämän tunnetilan pohjalta. Onnistunut suoritus vaikuttaa myönteisesti minäpystyvyyteen, kun se on tunnistettu, tiedostettu ja ymmärretty (= henkilö osaa selittää, mikä sai aikaan onnistumisen).

LIITE: Onnistumisen hetken tutkiminen käytännössä Kerro minulle tilanne, johon liittyy onnistumisen tunne. 11 Miten tarkalleen sen teit? Miten sait sen aikaan konkreettisesti? Kuvaile minulle tekemisesi niin yksityiskohtaisesti, että pystyn näkemään toimintasi ja tilanteen kuin videolta. Mitä taitoja sinulla on täytynyt olla, että olet voinut onnistua tuossa? Millä tavalla olet oppinut tuollaiset asiat? Oletko aina osannut nuo? Mitkä ominaisuutesi tai vahvuutesi ovat mahdollisesti auttaneet noiden taitojen oppimisessa? Entä mikä tai kuka on auttanut niiden käyttämisessä?