1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (vuodeosastot ja vanhainkoti) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015. Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina Lampinen p. 040 7750 347 1 JOHDANTO Tässä raportissa on kuvattu Jämsän kaupungin yhteistoiminta-alueella sijaitsevien terveyskeskusvuodeosastojen (vuodeosasto 10 Kuhmoinen, vuodeosasto 12) sekä Lukkoilakodin tilannetta RAI -palautemuuttujien valossa taulukoiden 1-8 avulla. Palauteraportin 1/2014 aineisto perustuu arviointitietoihin, jotka on kerätty ajalla 1.10.2013-31.3.2014. Vastaavasti 2/2014 aineisto on kerätty ajalla 1.4.2014-30.9.2014. Palauteraportin 1/2015 aineisto on kerätty 1.10.2014-31.3.2015 ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olleiden asukkaiden/potilaiden kokonaisarvioinneista. Tarkasteluaineistossa mukana olevien asukkaiden/potilaiden määrä arviointiajankohtana 1/2014 on Lukkoilakodin osalta 59, vuodeosasto 10 osalta 58 ja vuodeosasto 12 osalta 30. Vastaavat luvut arviointiajankohtana 2/2014 ovat 71, vuodeosasto 10 69 ja vuodeosasto 12 30. Aineisto 1/2015 kattaa Lukkoilakodin osalta 75, vuodeosasto 10 osalta 55 ja vuodeosasto 12 osalta 34 arvioitua asukasta/potilasta. 2 ASIAKASRAKENNE 2.1 Hoitoaika yksikössä Taulukko 1. Hoitoaika yksikössä, vuosia. Hoitoaika (k.a.) Hoitoaika yksikössä vuosia Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Vk:t k.a. 1/14 2/14 1/15 1/14 2/14 1/15 1/15 1/14 2/14 1/15 1/15 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0 Taulukossa 1 on esitetty arviointiajankohtana 1/2014, 2/2014 ja 1/2015 Jämsän kaupungin vuodeosastojen ja vanhainkodin asukkaiden/potilaiden sekä laitostyypin asukkaiden/potilaiden keskimääräinen hoitoaika yksikössä vuosina. 2.2 Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/34 on vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitetty asiakasrakennetta kuvaava ryhmittely, jossa asiakkaat luokitellaan seitsemään pääluokkaan saamansa hoidon ja kuntoutuksen sekä avun mukaisesti. RUG-III LTC/34 ADL indeksin pisteet lasketaan neljästä ADL-toiminnoista (= päivittäiset toiminnot): liikkuminen sängyssä, wc:n käyttö, siirtyminen ja ruokailu. Aktiivista monialaista kuntoutusta saavat asiakkaat ovat pääryhmässä monialainen kuntoutus, joka on eniten voimavaroja vaativa pääluokka. Sairaanhoidollista ja lääketieteellistä apua tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmässä erittäin vaativa hoito, erityishoito ja kliinisesti monimuotoinen. Edellisten pääluokkien suhteen terveet muistihäiriöiset ja käytösoireiset asiakkaat ovat pääryhmässä kognitiivisten toimintojen heikentyminen ja käytöshäiriöt. Pääluokka kognitiivisten toimintojen heikentyminen kuvaa vain niiden henkilöiden prosentuaalista osuutta, joiden kognition alenema on vähintään keskivaikea siten, että fyysistä toimintakykyä on vielä jäljellä. Huomioitavaa on, että dementoituvia asiakkaita löytyy myös
2 (9) muistakin pääluokista. Perushoitoa tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmässä heikentynyt fyysinen toimintakyky. Tähän viimeiseen pääluokkaan sijoittuvilla asiakkailla eivät minkään edeltävän pääluokan kriteerit täyty. (Heikkilä ym. 2008.) Taulukko 2. Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/34 pääluokat. RUG-III LTC/34 -pääluokat (%) Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. 2/13 1/14 2/14 1/15 2/13 1/14 2/14 1/15 1/15 2/13 1/14 2/14 1/15 1/15 Monialainen 4 16 19 16 5 7 17 15 5 6 7 6 8 2 kuntoutus Erittäin vaativa 4 3 1 4 0 0 0 0 3 0 0 0 0 1 hoito Erityishoito 4 9 7 5 9 13 7 9 11 9 10 7 5 9 Kliinisesti 49 29 26 29 18 27 24 29 22 23 20 14 15 15 monimuotoinen Kognitiivisten 4 7 7 5 5 7 0 9 10 8 8 17 15 14 toimintojen heikentyminen Käytöshäiriöt 0 2 0 2 0 0 0 0 2 0 2 0 1 2 Vk:t k.a. Heikentynyt fyysinen toimintakyky 34 34 39 38 64 47 52 38 48 55 55 56 56 56 Taulukon 2 avulla on pyritty kuvaamaan asiakasrakenteen mukaista vaihtelua Jämsän kaupungin yhteistoiminta-alueella sijaitsevien vuodeosastojen sekä vanhainkodin ja RAI -arviointijärjestelmässä mukana olevien terveyskeskusten pitkäaikaisvuodeosastojen ja vanhainkotien välillä. Niin vuodeosastolla 10 ja 12 sekä Lukkoilakodilla monialainen kuntoutus ryhmään kuuluvien asiakkaiden osuus on tarkasteltavina arviointiajankohtina terveyskeskusten ja vanhainkotien keskiarvoa hieman korkeampi. Vuodeosaston 12 osalta muutosta edellisiin arviointiajankohtiin selittää vuodeosastojen 11 ja 12 yhdistyminen. 2.3 RUG-III LTC/34 kustannuspaino (CMI 0.433-1.635) RUG-III LTC/34 kustannuspaino kuvaa sitä, kuinka paljon henkilökunnan aikaa ja apua osaston asiakkaat saavat. Keskivertoasiakkaiden saaman ajan ja avun määrää kuvataan kustannuspainolla 1,00. Kustannuspaino 1,30 tarkoittaa, että asiakkaat saavat 30 % enemmän henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakkaat. Kustannuspaino 0,70 puolestaan kertoo, että osaston asiakkaat käyttävät keskimäärin 30 % vähemmän henkilökunnan aikaa. Taulukossa 3 on esitettynä Jämsän kaupungin terveyskeskusvuodeosastojen ja vanhainkodin sekä arviointijärjestelmää käytävien terveyskeskusvuodeosastojen sekä vanhainkotien kustannuspainot. Arvot eivät juurikaan eroa toisistaan. Kuhmoisten vuodeosastolla hoitajan aikaa ja apua tarvitsevien osuus suhteessa valtakunnan tasoon nähden on lähes aina ollut pienempi. Sen sijaan vuodeosastoilla 12, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, hoitajan aikaa ja apua tarvitsevien osuus on ollut suurempi kuin yleensä.
3 (9) Taulukko 3. RUG-III LTC/22 kustannuspaino (CMI). Arviointiajankohta VK vos 10 vos 12 TK 1/2013 1,04 1,03 1,03 1,07 1,04 2/2013 1,01 1,04 0,98 1,02 1,04 1/2014 1,09 1,03 1,01 1,08 1,04 2/2014 1,02 1,03 0,96 1,12 1,03 1/2015 1,02 1,03 1,02 1,07 1,03 2.4 Fyysinen toimintakyky Hierarkkinen ADL-mittari (Activities of Daily Living) kuvaa asukkaan päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Mittari muodostuu neljästä muuttujasta: ruokailu, wc:n käyttö, henkilökohtainen hygienia ja osastolla liikkuminen. Hierarkkisen ADL-mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä huonompi on asukkaan päivittäinen toimintakyky (0 = itsenäinen, 1 = ohjauksen tarvetta, 2 = tarvitsee rajoitetusti apua, 3 = tarvitsee runsaasti apua 1, 4= tarvitsee runsaasti apua 2, 5 = autettava, 6 = täysin autettava). Taulukosta 4 voidaan RAI -arviointijärjestelmää käyttävien vanhainkotien osalta todeta asiakkaiden fyysistä toimintakykyä päivittäisissä toiminnoissa kuvaavan keskiarvon (hierarkisen ADL-mittarin arvo) nousu tasaisesti kymmen vuoden seurantajakson aikana (2001-2011). Vuosien 2011-2015 osalta arvo on pysynyt vakiona. Valtakunnallisen tason ilmiö on nähtävissä myös Lukkoilakodin osalta. RAI - arviointijärjestelmän käyttöönottovaiheessa vuonna 2003 Lukkoilakodin asukkaista n. 51 % oli runsaan fyysisen avun tarvitsijoita tai täysin autettavia. Vastaavien prosenttiosuuksien ollessa vuonna 2014 Lukkoilakodin osalta 81 % ja arviointiajankohtana 1/2015 79 %. Taulukko 4. Hierarkinen ADL-mittari (k.a.). Arviointiajankohta VK vos 10 vos 12 TK 1/2001-3,0 - - 4,4 1/2002 2,3 3,1 3,0 4,3 4,3 1/2003 2,6 3,4 3,6 4,0 4,4 1/2004 2,7 3,4 3,4 4,0 4,5 1/2005 2,7 3,6 2,3 4,0 4,6 1/2006 2,9 3,7 3,5 5,2 4,6 1/2007 3,0 3,6 3,1 3,9 4,4 1/2008 2,8 3,6 3,3 4,9 4,4 1/2009 3,2 3,7 2,8 4,0 4,1 1/2010 3,0 4,0 3,2 4,6 4,3 1/2011 3,6 4,3 2,9 5,0 4,2 1/2012 3,7 4,3 3,2 4,9 4,1 1/2013 3,9 4,3 3,8 4,9 4,2 1/2014 4,4 4,3 3,6 5,0 4,3 2/2014 4,1 4,3 3,3 4,8 4,3 1/2015 3,9 4,3 3,7 4,5 4,2
4 (9) 2.5 Älyllinen toimintakyky Cognitive Performance Scale-mittari (CPS) kuvaa asiakkaan älyllistä toimintakykyä, sen haurautta ja viimekädessä dementiaa. CPS-mittari muodostuu viidestä muuttujasta: lähimuisti, ymmärretyksi tuleminen, päätöksentekokyky, tajunnan taso ja kyky syödä itse. Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä vaikeampi kognition tason heikkeneminen (0 = ei kognitiivista häiriötä, 1 = rajatilainen kognitiivinen häiriö, 2 = kognition lievä heikkeneminen, 3 = kognition keskivaikea heikkeneminen, 4 = kognition keskivaikea vaikea heikkeneminen, 5 = kognition vaikea heikkeneminen, 6 = kognition erittäin vaikea heikkeneminen). Mittarin avulla voidaan arvioida älyllisen vajeen määrää, mutta ei sen aiheuttajaa. Taulukossa 5 on esitettynä Jämsän kaupungin terveyskeskusvuodeosastojen ja vanhainkodin sekä laitostyypin kaikkien asiakkaiden kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueen osalta niiden asiakkaiden osuus, joiden kognitiivinen toimintakyky ylittää arvon 3 (= kognition keskivaikea heikkeneminen). Valtakunnallisen tason ilmiönä vanhainkotien osalta on todettu, että selvästi kasvavalla osuudella vanhainkotien asukkaista on vähintään keskivaikea kognitiivinen häiriö. Vastaava ilmiö on todettavissa myös Lukkoilakodin osalta. Taulukko 5. Älyllinen toimintakyky (CPS 3-6) (%). Arviointiajankohta VK vos 10 vos 12 TK 1/2001-65,0 - - 72,0 1/2002 43,0 65,0 37,0 68,0 72,0 1/2003 47,0 68,0 49,0 70,0 75,0 1/2004 58,0 68,0 41,0 74,0 75,0 1/2005 53,0 70,0 30,0 69,0 78,0 1/2006 56,0 72,0 52,0 75,0 80,0 1/2007 58,0 72,0 35,0 58,0 77,0 1/2008 46,0 73,0 36,0 65,0 78,0 1/2009 50,0 74,0 32,0 68,0 72,0 1/2010 56,0 77,0 39,0 85,0 75,0 1/2011 73,0 80,0 39,0 83,0 72,0 1/2012 67,0 78,0 35,0 84,0 72,0 1/2013 78,0 79,0 51,0 82,0 74,0 1/2014 83,0 79,0 57,0 83,0 76,0 2/2014 79,0 79,0 44,0 82,0 75,0 1/2015 72,0 78,0 53,0 85,0 75,0 2.6 Sosiaalinen osallistuminen (SES) Sosiaalisen osallistumisen SES-mittarissa (Social Engagement Scale) arvioidaan, paljonko asiakkaalla on aloitekykyä tai osallistumishalukkuutta erilaisiin yhteisiin tapahtumiin laitoksessa. Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä enemmän aloitekykyä/sosiaalista osallistumista (0 = ei aloitekykyä/sosiaalista osallistumista, 1-3 = kohtuullisesti aloitekykyä/sosiaalista osallistumista ja 4-6 = paljon aloitekykyä/sosiaalista osallistumista). Taulukossa 6 on esitettynä Jämsän kaupungin terveyskeskusvuodeosastojen ja vanhainkodin sekä laitostyypin kaikkien asiakkaiden sosiaalisen aktiivisuuden osa-alueen osalta niiden asiakkaiden osuus, joilla ei esiinny sosiaalista aktiivisuutta.
5 (9) Taulukko 6. Sosiaalinen osallistuminen (SES ei aloitekykyä, %). Arviointiajankohta VK vos 10 vos 12 TK 1/2013 34 35 20 56 45 2/2013 33 35 22 55 44 1/2014 44 34 26 63 46 2/2014 39 34 21 69 45 1/2015 35 34 22 53 45 3 HOITO LAATUINDIKAATTOREILLA ARVIOITUNA RAI-HC LAATUINDIKAATTORIT: Laatuindikaattorit ovat asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja kuten kaatuilu tai haavat. Laatuindikaattorin arvo kertoo, monellako prosentilla asiakkaista tietty kielteiseksi katsottu tila esiintyy. Prosenttiosuutta ei aina lasketa kaikista asiakkaista, vaan osassa laatuindikaattoreita osuus lasketaan vain tietyistä asiakkaista. Esimerkiksi merkittävästä painon laskusta kärsivien asiakkaiden osuus lasketaan kaikista muista paitsi terminaalivaiheen asiakkaista. Osa laatuindikaattoreista kertoo ongelman esiintyvyydestä (e) kuten esimerkiksi kuinka suuri osuus yksikön asiakkaista on kaatunut tiettynä ajankohtana. Osa kertoo ongelman ilmaantuvuudesta (i). Tämä voidaan laskea vain niistä asiakkaista, joista on tehty kaksi peräkkäistä arviointia. Ilmaantuvuusluku kertoo mitä on tapahtunut kahden arvioinnin välissä, esimerkiksi mikä on kaikista kahdessa peräkkäisessä aineistossa arvioiduista asiakkaista niiden osuus (%), joilla oli virtsanpidätyskyvyn ongelmia edellisessä arvioinnissa ja joiden ongelmat ovat pysyneet ennallaan tai joiden pidätyskyvyn ongelmat ovat lisääntyneet TAI jotka olivat pidätyskykyisiä edellisessä arvioinnissa ja joilla on ilmaantunut virtsanpidätyskyvyn ongelmia. Yleisperiaate laatuindikaattoreiden tulkinnassa on; mitä korkeampi indikaattorin arvo on, sitä enemmän asiassa on kehitettävää.
6 (9) Taulukko 7. RAI-LTC laatuindikaattorit (%), vanhainkodit Laatuindikaattori (%) syksy 2/2013 kevät 1/2014 syksy 2/2014 kevät 1/2015 Vk:t 1/2015 Mikä tahansa vamma 56 63 49 45 25 X (onnettomuudet) (e) Kaatuilu (e) 8 5 7 5 7 Jämsässä kehitettävää enemmän suhteessa vk:n (x) Käytösoire, joka vaikuttaa muihin (e) Masennuksen oireet tai masennusdiagnoosi (e) Masennuksen oireet ilman korjaavia hoitotoimenpiteitä (e) Yhdeksän lääkettä tai enemmän (e) 33 47 37 40 36 X 35 36 32 25 26 21 20 15 11 15 65 63 65 63 46 X Virtsa/ulosteen 73 88 74 72 84 pidätyskyvyttömyys (e) Katetri (e) 3 5 3 1 5 Virtsatieinfektio (e) 2 2 0 5 4 X Painon lasku (e) 11 8 10 5 8 Kuivuma (e) 2 2 0 3 2 X Vuoteeseen hoidettavat potilaat (e) 11 24 15 16 28 Aktivoivan hoitotyön vähäisyys 10 9 16 7 29 liikuntarajoitteisilla (e) Antipsykoottisten lääkkeiden 24 25 23 25 23 X käyttö ilman psykoottisia tai vastaavia oireita (e) Rauhoittavien ja unilääkkeiden 31 29 38 38 34 X käyttö (e) Liikkumista estävien välineiden 38 44 38 32 18 X päivittäinen käyttö (e) Ei aktiviteetteja (e) 68 73 70 59 50 X 1-4 asteen painehaavat (e) 8 7 4 8 8 Uudet painehaavat (i) 6 0 2 6 4 X Kevään 2015 RAI-LTC aineiston perusteella Lukkoilakodilla on vähemmän kehitettävää yhdeksällä (9) ja enemmän kehitettävää kymmenellä (10) laatuindikaattorilla mitattuna kuin koko maassa keskimäärin vanhainkodeissa yleensä (taulukko 7). Keskeisimmät kehittämiskohteet löytyvät lääkehoidon ja liikkumista estävien välineiden päivittäisessä käytössä sekä vähäisten aktiviteettien osalta.
7 (9) Arviointikohtaan vähintään 9 lääkettä kirjautuvat kaikki asukkaiden/potilaiden käyttämien eri lääkkeiden lukumäärä (= reseptilääkkeet, ilman reseptiä olevat lääkkeet) viimeisen 7 vrk:n aikana ennen arviointitietojen lukitusta. RAI -arviointijärjestelmässä lääkkeellä tarkoitetaan myös voiteita, haavan hoitoon käytettyjä lääkeaineita, silmätippoja, vitamiineja jne. Heikkilän ym. (2008) mukaan lääkkeiden lukumäärä ei sinällään ilmaise onko hoidon laatu hyvää vai huonoa. Oleellista on lääkehoidon asianmukaisuuden säännönmukainen ja jatkuva osaava arviointi, jolloin tarpeettomaksi käyneet pitkäaikaisetkin lääkkeet voidaan lopettaa. RAI arviointijärjestelmässä psyykenlääkkeiden käyttöä tarkastellaan tunnusluvilla: antipsykoottisten lääkkeiden käyttö ilman psykoottisia oireita (e), rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö (e) sekä säännöllinen unilääkkeiden käyttö (e). Liikkumista rajoittavien välineiden osalta RAI arviointijärjestelmässä on tarkoituksena selvittää, kuinka usein viimeisen 7 vrk:n aikana asukkaan/potilaan liikkumista rajoitettiin erilaisin välinein päivällä tai yöllä ennen arviointitietojen lukitusta. RAI arviointijärjestelmässä liikkumista rajoittavilla välineillä tarkoitetaan seuraavaa: laita kaikilla avoimilla reunoilla, muu laita sängyssä (esim. toispuoleinen tai puolilaita), vartalon liikkumista rajoittava väline (esim. vyö), raajojen liikkumista rajoittavat välineet (esim. remmit) ja tuolista nousemista estävä osa (esim. tarjotin).
8 (9) Taulukko 8. RAI-LTC laatuindikaattorit (%), vuodeosastot Laatuindikaattori (%) Vuodeosasto 10 Vuodeosasto 12 Tk:t Jämsässä kehitettävää enemmän suhteessa tk:n (x) 1/2014 2/2104 1/2105 1/2014 2/2014 1/2015 1/2015 Mikä tahansa vamma 41 38 42 33 40 29 25 X (onnettomuudet) (e) Kaatuilu (e) 17 17 16 0 7 6 7 vos 10 Käytösoire, joka 21 16 24 23 23 24 32 vaikuttaa muihin (e) Masennuksen oireet tai 16 10 15 27 20 32 28 vos 12 masennusdiagnoosi (e) Masennuksen oireet 9 7 5 23 10 24 16 vos 12 ilman korjaavia hoitotoimenpiteitä (e) Yhdeksän lääkettä tai 57 49 47 30 43 50 50 enemmän (e) Virtsa/ulosteen 61 54 54 90 93 85 74 vos 12 pidätyskyvyttömyys (e) Katetri (e) 5 1 5 0 0 0 8 Virtsatieinfektio (e) 12 7 4 0 0 3 7 Painon lasku (e) 10 12 7 7 3 9 11 Kuivuma (e) 0 0 0 0 0 0 2 Vuoteeseen hoidettavat potilaat (e) 16 14 18 47 57 35 39 Aktivoivan hoitotyön 17 20 13 68 48 67 32 vos 12 vähäisyys liikuntarajoitteisilla (e) Antipsykoottisten 36 23 20 20 32 28 28 lääkkeiden käyttö ilman psykoottisia tai vastaavia oireita (e) Rauhoittavien ja 43 44 32 12 28 38 42 unilääkkeiden käyttö (e) Liikkumista estävien 22 16 18 20 13 29 20 vos 12 välineiden päivittäinen käyttö (e) Ei aktiviteetteja (e) 55 53 58 90 90 88 66 vos 12 1-4 asteen painehaavat 7 3 7 17 7 6 10 (e) Uudet painehaavat (i) 3 0 3 10 0 7 5 vos 12
9 (9) Kevään 2015 RAI-LTC aineiston perusteella vuodeosastolla 10 on vähemmän kehitettävää 17 ja enemmän kehitettävää kahdella (2) laatuindikaattorilla mitattuna kuin koko maassa keskimäärin terveyskeskusvuodeosastoilla yleensä (taulukko 8). Vastaavat luvut vuodeosasto 12 osalta ovat seuraavat: vähemmän kehitettävää 11 ja enemmän kehitettävää kahdeksalla (8) laatuindikaattorilla mitattuna. Keskeisimmät kehittämiskohteet vuodeosasto 12 osalta löytyvät vähäisten aktiviteettien ja aktivoivan hoitotyön vähäisyydestä liikuntarajoitteisilla potilailla. LÄHTEET Heikkilä R, Finne-Soveri H, Ripsaluoma J, Parikka A, Suojalehto E & Noro A. 2008. Koukkuniemen vanhainkodin asiakasrakenne ja hoidon laatu RAI-järjestelmällä arvioituna 2006-2007. Stakes, Raportteja 13/2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Käsikirja RAI-palauteraportin sisältöön. Ympärivuorokautinen hoito. Jämsä 18.9.2015 Mai-Stiina Lampinen vanhuspalvelujohtaja