Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen merkitsee tiedoksi liitteenä olevan arviointiraportin iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyydestä ja laadusta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu 2015 arviointiraportti - Vanhusneuvoston lausunto Selostus Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan alkaen (ns. vanhuspalvelulaki). Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mukaista neuvontaa ja ohjausta hyvinvointia edistävistä toiminnoista ja palveluista sekä hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Vanhuspalvelulain (980/2013) 6 mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan sekä koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Liitteenä on raportti, johon on kerätty lain edellyttämää tietoa iäkkäiden henkilöiden sosiaalipalveluista. Terveyspalvelujen riittävyys ja laatutietoa on liitetty raporttiin siltä osin kun se on ollut tarkoituksenmukaista. Raportti perustuu pääosin vuoden 2014 tietoihin. Espoon sosiaali- ja

2 Sivu 2 / 2 on kokouksessaan pykälässä 107 käsitellyt vastaavan arviointiraportin edelliseltä vuodelta. Palvelutarpeen riittävyyttä on arvioitu vertaamalla Espoon palvelurakennetta ja palvelujen peittävyyttä terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton julkaiseman laatusuosituksen tavoitearvoihin vuodelle 2017 sekä muiden suurten kaupunkien palvelurakenteeseen ja peittävyyteen. Lisäksi palvelujen riittävyyttä on arvioitu tarkastelemalla palvelujen saatavuutta. 75 vuotta täyttäneiden määrä sekä osuus Espoon väestöstä ovat kasvaneet tasaisesti ja ennusteen mukaan tulevina vuosina kasvaa edelleen. Ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä myös muistisairautta sairastavien määrä lisääntyy. Jotta kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan tulevaisuudessa vastata, tulee tuottavuutta lisätä kehittämällä toimintatapoja ja prosesseja. Säännöllisen kotihoidon peittävyys ja omaishoidontuen kattavuus ovat suosituksessa esitettyjä tavoitearvoja ja muiden kaupunkien vastaavia arvoja alhaisemmalla tasolla. Kotihoidon peittävyys on laskenut vuodesta 2010 ja omaishoidontuen kattavuus (= koko vuoden asiakasmäärä) on hieman noussut vuodesta Kuitenkin säännöllisen kotihoidon ja omaishoidontuen asiakkaaksi ovat viiveettä päässeet kaikki asiakkuuskriteerit täyttävät hakijat. Lisäksi kotona asumisen osuudessa Espoo on jo nyt laatusuosituksen ylärajalla: 75 -vuotiaista espoolaisista 92 % asuu kotona. Edelleen Espoossa laitoshoidon peittävyys on laskenut tasaisesti vuodesta Laitoshoidon peittävyyden laskua on korvattu nostamalla tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Tehostetun palveluasumisen peittävyys on laatusuosituksessa esitetyn tavoitearvon mukainen. Hoiva-asumiseen keskimääräinen odotusaika vuonna 2015 on ollut noin 35 vuorokautta ja lähes kaikki ovat saaneet palvelun lain edellyttämässä 90 vuorokaudessa. Hoidon ja palvelujen laatua on arvioitu kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa RAI -mittarilla sekä asiakaspalautteiden perusteella. Sekä alueellisessa kotihoidossa että palvelutaloissa laatu on vähintään kansallista keskiarvoa valituilla indikaattoreilla mitattuna: kivusta kärsivien, kaatuneiden, yksinäisyydestä kärsivien ja riittämättömiä aterioita saavien osuudet ovat pienempiä kuin muualla Suomessa keskimäärin. Unilääkkeitä käyttävien osuus on kotihoidossa maan keskiarvoa suurempi, mutta osuus on pienentynyt viime vuodesta. Palvelutaloissa unilääkkeitä käyttää selvästi muuta maata pienempi osuus asukkaista. Pitkäaikaishoidossa hoitotyön laatu on parempaa kuin valtakunnallinen keskiarvo kaikilla valituilla laatuindikaattoreilla mitattuna: Espoossa on muuta maata vähemmän vuoteeseen hoidettavia asiakkaita, asiakkaita joilla ei ole aktiviteetteja sekä niitä liikuntarajoitteisia, joilla on vähäistä aktivoivaa hoitotyötä. Asiakkaan/ omaisen kokeman hoidon laatua on arvioitu asiakaspalautteissa vuonna 2014 saadun palautteen perusteella. Palautetta saatiin yhteensä 5958 kappaletta, joista suurin osa oli myönteistä. Espoon sairaalassa tehdyn asiakastyytyväisyys kyselyn

3 Sivu 3 / 3 mukaan eniten kritiikkiä sai henkilökuntaresurssit ja vastaajien mukaan parhaiten toteutui fyysisiin ja psyykkisiin tarpeisiin vastaaminen. Pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyys kyselyn perusteella eniten on kehitettävää siinä, että asukkaiden yksilölliset mieltymykset ja toiveet ohjaisivat päivien kulkua ja parhaiten on onnistuttu siinä, että läheiset koetaan olevan tärkeä osa asukkaan elämää ja aina tervetulleita osallistumaan yhteiseen arkeen. Pitkäaikaishoidossa henkilöstömitoitus on korkeampi kuin laatusuositus (2013) edellyttää. Valtaosalla tulosyksikön vanhuspalvelujen (vanhusten avopalvelut, hoiva-asumisen palvelut, sairaalapalvelut) henkilökunnasta on vähintään keskiasteen tutkinto. Vanhuspalveluissa on myös monialaista osaamista. Henkilökuntaa kannustetaan kouluttautumaan. Vuoden 2014 työhyvinvointimatriisin tulosten mukaan vanhusten palveluissa työ koetaan kuormittavammaksi kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla keskimäärin. Sairauspoissaoloja aiheutuvia kustannuksia on toimialan keskiarvoa enemmän, mutta työtapaturmista aiheutuneet kustannukset ovat laskeneet. Työhyvinvointimatriisin kehitys on laskenut hieman vuoden 2013 luvusta. Työyhteisön toimivuuteen ja johtamiseen liittyvät tulokset ovat edelleen hyvällä tasolla. Talouden tunnuslukuja on arvioitu sekä seuraamalla tulojen ja menojen kehitystä vuodesta toiseen sekä vertaamalla 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia 75 vuotta täyttänyt kohti kuuden suurimman kaupungin vastaaviin lukuihin. Vaikka vuosittainen kustannuskasvu on ollut kohtuullisen suuri, asukasta (75+) kohden käytetyt resurssit ovat kuitenkin kuusikkokuntien alhaisimmat ja laskussa. terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto on kokouksessaan käsitellyt asiaa, ja merkinnyt asian tiedoksi sekä esittänyt asia edelleen sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi merkittäväksi. Vanhusneuvosto käsitteli asiaa kokouksessaan Vanhusneuvoston lausunto on liitteenä. Päätöshistoria terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto merkitsee tiedoksi selvityksen iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyydestä ja laadusta ja esittää asian edelleen sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi merkittäväksi. Päätös terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Sivu 4 / 4 Tiedoksi

5 Sivu 5 / 5