Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC

Transkriptio

1 Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC Laitoshoidon keskijohdon ja hoitotyön ylimmän johdon käyttöön laitosten ja sitä laajempien kokonaisuuksien johtamiseen THL

2 SISÄLTÖ JOHDON TIETOKANNAN TIETOSISÄLTÖ (RAI-LTC)... 3 Luokittelevat muuttujat... 3 Asiakasrakenne RUG-III/LTC... 5 Asiakasrakenteesta tarkasteltavia alueita johdon tietokannasta... 9 MITTAREITA JA MUITA ASIAKKAITA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Fyysistä toimintakykyä kuvaavia tekijöitä johdon tietokannassa Kognitiivista toimintakykyä kuvaava tekijöitä johdon tietokannassa Psyykkistä toimintakykyä kuvaavia tekijöitä johdon tietokannassa Terveydentilaa kuvaavia tekijöitä johdon tietokannassa Diagnoosit johdon tietokannassa Lääkkeet johdon tietokannassa Hoidon laadun indikaattorit johdon tietokannassa Tuottavuus johdon tietokannassa* Henkilöstö johdon tietokannassa... 16

3 Laitosten ja sitä laajempien kokonaisuuksien johtamiseen on suunniteltu oma, tiivis vertailutietokanta, jonka tarkoituksena on helpottaa ylätason johdon päätöksentekoa ja osastojen/yksikköjen seurantaa RAI:n avulla. Nämä tiivistetyt tiedot on koottu 1) laitoshoidon keskijohdon ja hoitotyön ylimmän johdon käyttöön laitosten ja sitä laajempien kokonaisuuksien johtamiseen 2) laitoshoidon ylimmän johdon tiedot on koottu keskitetysti näistä tiedoista. Muuttujien valintakriteereinä on käytetty 1) yleiset ei-toivotut ilmiöt 2) harvinaiset, mutta kalliit ilmiöt 3) ilmiöt, joilla on ennustearvoa/ merkitystä hoitoketjuissa 4) keskeisimmät kustannusten indikaattorit ja 5) makrotason merkitys. Laajemmin tietoja on kuvattu Laitoshoidon palautteen lukuohjeessa (info.stakes.fi/finrai ja sisäiset sivut) JOHDON TIETOKANNAN TIETOSISÄLTÖ (RAI-LTC) Luokittelevat muuttujat YKSIKÖT Vanhainkotiosaston koodi alkaa tunnuksella vk, terveyskeskusosaston tunnuksella tk ja palvelutalon tunnuksella pt. Norjalainen laitos on mukana tunnuksella no. Kussakin aineistossa alle 5 arvioinnin pohjalta laskettuja osastotason tietoja ei esitetä tietokannassa, mutta ne sisältyvät koko laitoksen tietoihin. Laitokset ovat omilla nimillään. Kunnan tiedot sisältävät kaikki arvioinnit kunnasta, mutta vertailuissa on muistettava, että kunnat ovat mukana erityyppisillä osastoilla ja vain osalla koko pitkäaikaishoidon laitospaikoillaan. AINEISTOT Aineistoon kuuluu tietyltä ajanjaksolta kunkin arvioidun asiakkaan viimeinen kokonaisarviointi Jaksotus aineistolle on seuraava: 2000_ ei raportoitu 2006_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ LAITOSTYYPPI Vanhainkoti (VK), terveyskeskus (TK), palvelutalo (PT)

4 KUNTA/ORGANISAATIO Laitoksen sijaintikunnan nimi, 1+ tarkoittaa, että laitos/palveluntuottaja toimii usean kunnan alueella. Organisaatiolla, jolla on useita laitoksia, on mahdollisuus saada laitoksen sijaintikunnan sijasta koko organisaation tiedot. TASO Vertailuarvot, Kunta, Laitos, Osasto LAITOS VERTAILURYHMÄ Osastot on luokiteltu 14 ryhmään kustannuspainon ja RUG-III LTC/22-alaluokkien mukaan. Dementia- /psykiatriset osastot on nimetty DP1 DP7 ja sekaosastot SE1 SE7. DP1 ja SE1 ovat kustannuspainoltaan keveimpiä ja DP7 ja SE7 kustannuspainoltaan korkeimpia. Kustannuspainot eri ryhmissä: DP1, SE1 0,42-0,74 DP2, SE2 0,74-0,86 DP3, SE3 0,86-0,94 DP4, SE4 0,94-1,04 DP5, SE5 1,04-1,19 DP6, SE6 1,19-1,29 DP7, SE7 1,29 Jako dementia-/psykiatrisiin ja sekaosastoihin on määritelty seuraavasti: Jos osastolla on RUG III/22 - alaluokkiin IA, IB, BA, BB, PC, PD ja PE kuuluvia yhteensä yli 60 %, on se dementia-/psykiatrinen osasto ja muuten sekaosasto. Vertailuryhmä on määritelty viimeisimmän aineiston mukaan. Palautemuuttujat johdon tietokannassa Annetut koodit viittaavat arviointilomakkeen kyseiseen kohtaan Arviointien lukumäärä N = aineistoon kuuluvien kokonaisarviointien lukumäärä, joka on ilmoitettu vain laitoksista, kunnista ja vertailuarvoista Sukupuoli Montako prosenttia asiakkaista on naisia (AA3) Ikäluokka Montako prosenttia asiakkaista on alle 65-vuotiaita, 75-vuotiaita tai vanhempia Ikä Asiakkaiden keski-ikä vuosina (AA2) Hoitoaika osastolla Montako prosenttia asiakkaista on ollut osastolla alle 1 vuotta tai yli 5 vuotta

5 Pitkäaikaispäätös Keskimääräinen hoitoaika vuosina siitä, kun pitkäaikaishoitopäätös on tehty (AA10) Prosentuaalinen osuus puuttuvasta tiedosta pitkäaikaishoidosta tai sen kestosta (AA10) Asiakasrakenne RUG-III/LTC Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/22 RUG-III LTC/22 (Resource Utilization Groups) on vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitetty asiakasrakennetta kuvaava ryhmittely (Liite 1), jossa asiakkaat luokitellaan seitsemään pääluokkaan saamansa hoidon ja kuntoutuksen sekä avun mukaan. Asiakasryhmittelyn suomalainen versio RUG-III LTC/22 koostuu 22 alaluokasta. Kukin asiakas voi kuulua vain yhteen ryhmään. Hierarkkisesti luokitellaan ensin, mihin kliiniseen pääluokkaan asiakas kuuluu. Luokittelu tapahtuu pääluokkien mukaisessa järjestyksessä niin, että ensin tarkastellaan kuuluuko asiakas Monialaisen kuntoutuksen -pääluokkaan. Jos ei, seuraavaksi tarkastellaan, täyttyvätkö Erittäin vaativan hoidon -pääluokan ehdot ja niin edelleen. Asiakkaan pääluokan selvittyä tarkastelu jatkuu jakamalla asiakkaat alaluokkiin. Erittäin vaativa hoito -pääluokassa luokitteluperusteena alaluokkiin käytetään hoitojen määrää. Muissa pääluokissa alaluokkiin luokitteluperusteena käytetään RUG-III LTC/22 ADL -indeksiä, joka on yksi RAI:ssa käytettävistä fyysisen toimintakyvyn luokituksista. RUG-III LTC/22 ADL -indeksin pisteet lasketaan neljästä ADL-toiminnosta seuraavasti: Liikkuminen sängyssä, wc:n käyttö ja siirtyminen: Itsenäinen tai ohjauksen tarvetta=1 piste Tarvitsee rajoitetusti apua=3 pistettä Tarvitsee runsaasti apua tai on täysin autettava: yhden henkilön fyysinen apu=4 pistettä ja kahden tai useamman henkilön fyysinen apu=5 pistettä Ruokailu: Itsenäinen tai ohjauksen tarvetta=1 piste Tarvitsee rajoitetusti apua=2 pistettä Tarvitsee runsaasti apua tai täysin autettava=3 pistettä Indeksin pistemäärä vaihtelee Alhaisin arvo 4 tarkoittaa omatoimista ja korkein arvo 18 täysin autettavaa henkilöä kaikissa neljässä ADL-toiminnosta. RUG-III LTC/22 Pääluokat ja alaryhmät 1-22 Monialainen kuntoutus (Special Rehabilitation) -pääluokkaan kuuluvat asiakkaat, jotka saavat yhteensä vähintään 45 minuuttia kuntoutusta, puheterapiaa (P1baB), toimintaterapiaa (P1bbB) ja/tai fysioterapiaa (P1bcB), seitsemänä arviointia edeltävänä päivänä. Jos asiakas saa vain yhtä näistä terapioista, niin sitä täytyy saada vähintään neljänä päivänä ja silloinkin vähintään 15 minuuttia/vrk. Jos terapiamuotoja on useampia, riittää vähempi päivien määrä, jos samalle päivälle sattuu useampia eri terapioita. Monialaisen kuntoutuksen -pääluokassa on kolme alaryhmää riippuen asiakkaiden päivittäisestä toimintakyvystä. RAalaryhmässä asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on hyvä, RB-alaryhmään kuuluvien asiakkaiden

6 päivittäinen toimintakyky on kohtalainen ja RC-alaryhmässä asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on RUG-III LTC/22 ADL -indeksillä laskettuna huono. Alaryhmät RUG-III LTC/22 ADL-pisteet RFA 4 6 RFB 7 15 RFC Erittäin vaativa hoito (Extensive Services) -pääluokkaan kuuluvat asiakkaat, joilla on toimintakyvyn vajetta päivittäisissä toiminnoissa vähintään kohtalaisesti (RUG-III LTC/22 ADL 7-18) ja joilla on vähintään yksi seuraavista: laskimonsisäinen ravitsemus, suonensisäinen lääkitys, imu, trakeostomian hoito tai ventilaattori tai respiraattori. Erittäin vaativa hoito -pääluokan asiakkaat jaetaan edelleen kolmeen alaryhmään asiakkaan saamien hoitotoimenpiteiden mukaan. Erityishoito (Special Care) -pääluokkaan kuuluvat asiakkaat, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista: kaksi tai useampi haavautumaa (mikä tahansa etiologia) TAI kolmannen tai neljännen asteen painehaavaa ja kaksi tai useampi ihon hoitomuotoa letkuravitsemus (pääosin laskimonsisäinen) ja afasia kirurgiset haavat tai ihorepaleita tai viilto/leikkuuhaavoja (muut kuin kirurgiset) ja kirurginen haavan hoito tai siteet tai salvat/paikallislääkkeet hengitysterapia 7 päivää viikossa CP ja ADL-pisteet 10 tai enemmän kuume ja oksentelu tai painonlasku tai letkuravitsemus (pääosin laskimonsisäinen) tai keuhko kuume tai kuiva (erittää enemmän nesteitä kuin ottaa) MS ja ADL-pisteet 10 tai enemmän tetraplegia (neliraajahalvaus) ja ADL pisteet 10 tai enemmän sädehoito Erityishoito-pääluokka jaetaan kolmeen alaryhmään asiakkaan päivittäisen toimintakyvyn mukaan. Toimintakyvyltään parhaiten selviytyvät asiakkaat kuuluvat alaluokkaan SSA. SSB-alaluokkaan kuuluvat kohtalaisen toimintakyvyn omaavat asiakkaat ja SSC-alaluokkaan kuuluvat asiakkaat, joilla on huonoin toimintakyky. Alaryhmät RUG-III LTC/22 ADL-pisteet SSA 4 13 SSB SSC Kliinisesti monimuotoinen (Clinically Complex) -pääluokkaan kuuluvien asiakkaiden on täytettävä vähintään yksi seuraavista: letkuruokinta (pääosin parenteraalinen) tajuton septikemia (verenmyrkytys) palohaavoja (toisen tai kolmannen asteen) kuiva (erittää enemmän nesteitä kuin ottaa) hemiplegia/hemipareesi (puolihalvaus) ja ADL-pisteet 10 tai enemmän sisäinen verenvuoto keuhkokuume kemoterapia dialyysi

7 lääkärin määräykset muutettu neljänä tai useampana päivänä ja yksi tai enemmän lääkärinkäyntiä viimeisen 14 vrk:n aikana lääkärin määräykset muutettu kahtena tai useampana päivänä ja kaksi tai enemmän lääkärin käyntejä viimeisen 14 vrk:n aikana diabetes ja injektiot (päivittäin) ja lääkärinmääräykset muutettu kahtena tai useampana päivänä verensiirrot happihoito jalan infektio tai jalan avohaava ja siteet Kliinisesti monimuotoinen -pääluokka jakautuu neljään alaryhmään asiakkaan päivittäisen toimintakyvyn perusteella. CA -alaryhmään kuuluvat omatoimiset ja lähes omatoimiset asiakkaat, CB -alaryhmään vähäisen toimintavajeen asiakkaat. CC -alaryhmään kuuluvat kohtuullisen toimintakyvyn omaavat asiakkaat ja CD -alaryhmään huonoimman toimintakyvyn omaavat asiakkaat. Alaryhmät RUG-III LTC/22 ADL-pisteet CA 4 5 CB 6 10 CC CD Kognitiivisten toimintojen heikentyminen (Impaired Cognition) -pääluokkaan luokitellaan kognitiivisen toimintakyvyn perusteella ne asiakkaat, joilla päivittäinen toimintakyky on suhteellisen hyvä (RUG-III LTC/22 ADL 4-10) ja kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet (CPS=3+) seuraavissa toiminnoissa: päivittäisiin päätöksiin liittyvät kognitiiviset taidot ymmärretyksi tuleminen lähimuisti Kognitiivisten toimintojen heikentyminen -pääluokka jaetaan kahteen alaryhmään päivittäisen toimintakyvyn perusteella. IA -alaryhmään kuuluvat omatoimiset tai lähes omatoimiset asiakkaat ja IB -alaryhmään kuuluvat asiakkaat, joiden toimintakyky RUG-III LTC/22 ADL indeksillä mitattuna on Alaryhmät RUG-III LTC/22 ADL-pisteet IA 4 5 IB 6-10 Käytöshäiriöt (Behavioral Problems) -pääluokkaan luokitellaan ne asiakkaat, joilla päivittäinen toimintakyky ei ole vielä kovin huono (RUG-III LTC/22 ADL 4-10) ja joilla on yksi seuraavista käyttäytymiseen liittyvistä oireista: vaeltelu karkea, uhkaava kielenkäyttö fyysinen pahoinpitely sosiaalisesti sopimaton/häiritsevä käyttäytyminen kielteinen suhtautuminen hoitoon harhaisuus harhaluuloisuus Käytöshäiriöt -pääluokka jaetaan kahteen alaryhmään päivittäisen toimintakyvyn perusteella. BA - alaryhmään kuuluvat omatoimiset tai lähes omatoimiset asiakkaat ja BB -alaryhmään asiakkaat, joiden toimintakyky RUG-III LTC/22 ADL -indeksillä mitattuna on Alaryhmät RUG-III LTC/22 ADL-pisteet BA 4 5 BB 6-10

8 Heikentynyt fyysinen toimintakyky (Reduced Physical Functions) -pääluokkaan kuuluvat asiakkaat, jotka eivät täytä edellisten kliinisten ryhmien edellytyksiä tai täyttävät ne osittain, mutta ei kokonaan kuten asiakkaat, joilla on kyllä kognitiiviset toiminnot heikentyneet tai käytöshäiriöitä, mutta joiden päivittäinen toimintakyky on heikompi kuin Kognitiivisten toimintojen heikentyminen tai Käytöshäiriöt -pääluokan kriteereissä edellytetään. Heikentynyt fyysinen toimintakyky -pääluokka jaetaan viiteen alaluokkaan asiakkaan päivittäisen toimintakyvyn mukaan. PA -alaryhmään kuuluvat parhaimman toimintakyvyn omaavat asiakkaat, PB - alaryhmään vähäisen toimintavajeen asiakkaat ja PC-alaryhmään kohtalaisen toimintakyvyn asiakkaat. PD - alaryhmään kuuluvat seuraavaksi huonoimman toimintakyvyn asiakkaat ja PE -alaryhmään huonoimman toimintakyvyn asiakkaat. Alaryhmät RUG-III LTC/22 ADL-pisteet PA 4 6 PB 6-8 PC 9-10 PD PE RUG-III LTC/22 Kustannuspaino (CMI ) Kertoo yksikön keskimääräisen kustannuspainon, joka saadaan laskemalla keskiarvo osaston asiakkaiden kustannuspainoista. Kustannuspaino kuvaa sitä, kuinka paljon henkilökunnan aikaa ja apua osaston asiakkaat käyttävät verrattuna keskivertoasiakkaiden käyttämään ajan ja avun määrään, jota kuvataan kustannuspainolla 1,00. Kustannuspaino 1,30 tarkoittaa, että asiakkaat käyttävät 30 % enemmän henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakkaat, ja kustannuspaino 0,70, että asiakkaat käyttävät 30 % vähemmän. RUG-III LTC/22 kustannuspainossa on huomioitu koko henkilökunnan (hoitohenkilökunta, terapiahenkilöstö ja lääkärit) keskimääräiset palkkakustannukset. Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/34 RUG-III LTC/34 (Resource Utilization Groups) on vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitetty asiakasrakennetta kuvaava ryhmittely (Liite 2), jossa asiakkaat luokitellaan seitsemään pääluokkaan saamansa hoidon ja kuntoutuksen sekä avun mukaan. RUG-III LTC/34 kliinisten pääryhmien kriteereissä on tapahtunut muutoksia ja tätä kautta alaluokat ovat lisääntyneet. RUG-III LTC/34 ottaa huomioon asiakkaiden masennuksen esiintymisen sekä hoitajien toteuttamat kuntouttavat toimet. RUG-III LTC/34 kustannuspainossa huomioidaan hoitajien antama kuntouttava hoitotyö pääryhmissä kognitiivisten toimintojen heikentyminen, käytöshäiriöt sekä heikentynyt fyysinen toimintakyky.

9 Hoitajien antaman kuntoutuksen-kriteeri toteutuu, kun asiakas saa ainakin kaksi seuraavista kuntoutusmuodoista vähintään 15 minuutti päivässä ja kuutena (6) päivänä viikossa: Mikä tahansa ohjelmoitu WC-opetus ja/tai rakon uudelleenkoulutusohjelma 1 Passiivinen ja/tai aktiivinen liikehoito 1 Avustaminen lastan tai tuen käytössä Vuoteessa liikkuminen ja/tai käveleminen 1 Siirtyminen Pukeutuminen tai siistiytyminen Syöminen tai nieleminen Amputaation/proteesin hoito Kommunikaatio 1 Lasketaan yhtenä kuntouttavana toimena mikäli molemmat palvelut toteutetaan Johdon tietokannassa oleva RUG -III LTC/34 Heikentynyt fyysinen toimintakyky eikä hoitajien antamaa kuntoutusta (PA1)-luokka toteutuu, jos hoitajien antaman kuntoutuksen kriteeri ei täyty. Lisätietoja RUG-III LTC/34 asiakasrakenneluokituksesta löytyy Laitoshoidon palauteraportin lukuohjeesta (info.stakes.fi/finrai, sieltä sisäiset sivut ja vertailutietokannat-sivu). Asiakasrakenteesta tarkasteltavia alueita johdon tietokannasta Monialainen kuntoutus (pääluokka I) Kliinisesti epävakaa (pääluokat II,III,IV) Kliinisesti vakaa, henkisesti haastava (pääluokat V ja IV) Perushoidettavat (pääluokka VII) RUG III LTC/22 PA/heikentynyt fyysinen toimintakyky/adl 4-6/kustannuspaino 0,42; ryhmään kuuluvien osuus (%) osaston kaikista asiakkaista RUG III LTC /22 PA/heikentynyt fyysinen toimintakyky/adl 4-6/kustannuspaino 0,42 ja joilla on ADL=0 ja CPS=0; ryhmään kuuluvien osuus (%) osaston kaikista asiakkaista RUG III LTC/34 PA1/heikentynyt fyysinen toimintakyky/adl 4-5/ei hoitajien antamaa kuntoutusta; ryhmään kuuluvien osuus (%) osaston kaikista asiakkaista Kustannuspaino RUG III LTC/22 (0,42 2,52) keskiarvo

10 MITTAREITA JA MUITA ASIAKKAITA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Fyysistä toimintakykyä kuvaavia tekijöitä johdon tietokannassa Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen Arvo lasketaan hierarkkisesti asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella neljästä ADL-toiminnosta: liikkuminen osastolla (G1eA), ruokailu (G1hA), wc:n käyttö (G1iA) ja henkilökohtainen hygienia (G1jA). Mitä suurempi arvo on, sitä huonompi on asiakkaan päivittäinen toimintakyky. Hierarkkinen ADL-asteikko: 0 Itsenäinen 1 Ohjauksen tarvetta 2 Tarvitsee rajoitetusti apua 3 Tarvitsee runsaasti apua 1 4 Tarvitsee runsaasti apua 2 5 Autettava 6 Täysin autettava ADLh_6, hierarkkinen asteikko (0-6) keskiarvo ADLh_6, niiden asiakkaiden osuus (%) kaikista osaston asiakkaista, joilla on vaikea fyysinen toiminnan (liikkuminen osastolla, ruokailu, wc:n käyttö ja henkilökohtainen hygienia) vaje (ADLh 4-6) Syötettävien osuus (%) osaston kaikista asiakkaista (G1hB =2-3) Itsenäisesti sisätiloissa kävelevien osuus (%) osaston kaikista asiakkaista (G1cB=0-1 TAI G1dB =0-1) Vuoteesta ylös nostettavien osuus (%) osaston kaikista asiakkaista (G6c tai d=1) Kognitiivista toimintakykyä kuvaava tekijöitä johdon tietokannassa Älyllistä toimintakykyä kuvaava CPS-_6 mittari, asteikko 0-6 Asiakkaiden älyllistä toimintakykyä mitataan CPS (Cognitive Performance Scale) -mittarilla. CPS_6 mittari muodostuu viidestä muuttujasta: lähimuisti (B2a), ymmärretyksi tuleminen (C4), päätöksentekokyky (B4), tajunnan taso (B1) ja kyky syödä itse (G1hA). Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä vaikeampi kognition tason heikkeneminen. Asteikon lukemat ovat suoraan verrannollisia MMSE (Mini Mental State Exam) testin lukemiin. CPS -asteikko MMSE 0 Ei kognitiivista häiriötä 24,9 1 Rajatilainen kognitiivinen häiriö 21,9 2 Kognition lievä heikkeneminen 19,2 3 Kognition keskivaikea heikkeneminen 15,4 4 Kognition keskivaikea - vaikea heikkeneminen 6,9 5 Kognition vaikea heikkeneminen 5,1 6 Kognition erittäin vaikea heikkeneminen 0,4 Kognitioasteikko CPS_6, osaston kaikkien asiakkaiden kognitiivista toimintakykyä kuvaava asteikko (0-6) keskiarvo CPS_6 asteikon mukaan vaikeaa dementiaa (CPS 4-6) sairastavien osuus osaston (%) kaikista asiakkaista

11 Psyykkistä toimintakykyä kuvaavia tekijöitä johdon tietokannassa Masennusoireiden mittari DRS_14, asteikko 0-14 DRS_14 (Depression Rating Scale) -mittarissa arvioidaan seitsemää masennukseen liittyvää oiretta; 1) kielteisiä ilmaisuja (E1a), 2) jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku (E1d), 3) epärealistiselta vaikuttavan pelon ilmaisuja (E1f), 4) terveyteen liittyvät toistuvat valitukset (E1h), 5) toistuvat ahdistuneet valitukset tai huolet (E1i), 6) surullinen, kivulias, huolestunut kasvojen ilme (E1l) ja 7) itku, kyynelehtiminen (E1m). Mittarin arvo lasketaan arvioimalla kukin oire viimeisen 30 vuorokauden osalta; ei viitettä oireesta=0 pistettä, oire ilmenee korkeintaan viitenä päivänä viikossa=1 piste, oire ilmenee päivittäin tai miltei päivittäin (6-7 päivänä viikossa)=2 pistettä. Mittarin arvo saadaan laskemalla yhteen osa-alueista saadut pisteet. Mikäli asiakas saa kolme pistettä tai enemmän, on syytä epäillä masennusta. Palautteessa esitetään asiakkaiden masennusoireita kuvaavien pisteiden keskiarvo sekä monellako prosentilla asiakkaista on syytä epäillä masennusta ja monellako prosentilla masennusepäilyyn liittyy kohtalaisesti tai runsaasti oireita. Masennusoireita kuvaavien pisteiden asteikko 3+ Masennusepäily 3-8 Masennusepäily, kohtalaisesti oireita 9-14 Masennusepäily, runsaasti oireita DRS_14 asteikon mukaan niiden asiakkaiden osuus (%), joilla on masennusepäily (DRS 3-14) kaikista osaston asiakkaista Käytösoireet Monellako prosentilla asiakkaista esiintyi 1) vaeltelua (E4aA), 2) karkeaa, uhkaavaa kielenkäyttöä (E4bA), 3) fyysistä pahoinpitelyä (E4cA), 4) sosiaalisesti sopimatonta tai häiritsevää käyttäytymistä (E4dA) tai 5) kielteistä suhtautumista hoitoon (E4eA) joko 4-6 päivänä tai päivittäin viimeisen viikon aikana. Niiden asiakkaiden osuus (%), joilla esiintyy yksikin mainituista käytösoireista. Aggressiivisen käyttäytymisen mittari ABS_12 ABS (Aggressive Behavior Scale) -mittarissa arvioidaan neljä käyttäytymiseen liittyvää oiretta; 1) Karkea, uhkaava kielenkäyttö (E4b), 2) Fyysinen pahoinpitely (E4c), 3) Sosiaalisesti sopimaton/häiritsevä käyttäytyminen (E4d), 4) kielteinen suhtautuminen hoitoon (E4e). Mittarin arvo lasketaan arvioimalla kukin oire viimeisen 7 vuorokauden osalta; ei oireita=0 pistettä, tämäntyyppinen käytös ilmeni 1-3 vuorokautena viimeisen 7 vrk:n aikana=1 piste, tämäntyyppinen käytös ilmeni 4-6 päivänä, mutta ei päivittäin =2 pistettä, tämäntyyppinen käytös ilmeni päivittäin = 3 pistettä. Kustakin osioista saadut pisteet lasketaan yhteen. Niiden osaston asiakkaiden osuus (%), jotka saavat aggressioasteikolla ABS 1 pisteen tai enemmän mainituista neljästä oireesta

12 Terveydentilaa kuvaavia tekijöitä johdon tietokannassa Kivun voimakkuus, asteikko 1-3 Saattohoito Ravitsemustila Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, jotka ovat ilmaisseet voimakkuudeltaan kohtalaista tai vaikeata kipua (J2b asteikolla 2-3) ja joilla ei ole kipulääkitystä (O4f=0) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on merkitty sairauden terminaalivaihe, elinaikaa jäljellä 6kk tai vähemmän (J5c =1) Osaston kaikista asiakkaista aliravittujen osuus (%), painoindeksi BMI on alle 20 JA eivät ole saattohoidossa (J5c=0) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joiden pituus tai paino on kirjaamatta Osaston kaikista asiakkaista ylipainoisten osuus (%), painoindeksi BMI on yli 30 Terveydentilan vakaus -mittari CHESS (0-5) perustuu kotihoidon CHESS -mittariin, mutta käytetyt muuttujat on valikoitu laitoshoidon arvioinnin vastaavan tyyppisistä muuttujista. CHESS mittarilla (Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs) arvioidaan terveydentilan vakautta oireiden esiintymisen; oksentelu (J1o), hengenahdistus (J1l), turvotus (J1g), tahaton painonlasku (K3a), riittämätön juominen (J1d), normaalia vähäisempi nautitun ruuan tai juoman määrä (K4c), kognitiivisen kyvyn huononemisen (B6), päivittäisten toimintojen suorituskyvyn huononemisen (G9) ja 6 kk tai vähemmän olevan elinennusteen (J5c) perusteella. Mittari kuvaa asiakkaan terveydentilan vakautta kuusiportaisella asteikolla 0-5; mitä suurempi arvo, sitä epävakaampi terveydentila. CHESS asteikko 0 Vakaa terveydentila 1-3 Epävakaa terveydentila 4-5 Erittäin epävakaa terveydentila Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, jotka kuuluvat ryhmään Vakaa terveydentila (CHESS 0) Huom.! Tajuttomat potilaat sijoittuvat ryhmään 0 Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, jotka kuuluvat ryhmään Epävakaa terveydentila (CHESS 1-3) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, jotka kuuluvat ryhmään Erittäin epävakaa terveydentila (CHESS 4-5) Vaippojen käyttö Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, jotka käyttävät vaippoja (H3g)

13 Diagnoosit johdon tietokannassa Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on jokin dementiadiagnoosi (I1q tai I1u =1) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on jokin psykiatrisen sairauden diagnoosi (I1dd=1 taii1ee=1 tai I1ff=1 tai I1gg=1) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on ollut lonkkamurtuma viimeisen 180 vrk aikana (J4c=1) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on aivohalvaus (I1t=1 TAI I1v=1) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on diabetes (I1a=1) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on kongestiivinen sydämen vajaatoiminta (I1f=1) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on jokin emfyseema/copd ja happihoito (I1ii=1 JA P1ag=1) Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on jokin antibiooteille resistentin bakteerin kantajuus tai infektio (I2a=1) Lääkkeet johdon tietokannassa Huomioidaan lääkelistaan (O5a) kirjattujen lääkevalmisteiden kauppanimet: dementialääkkeiden (donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini, memantiini [vain määrättynä dementian hoitoon]) atyyppisteen antipsykoottien (olantsapiini, risperidoni, ketiapiini, klotsapiini) kipulaastarien (fentanyyli josta huomioidaan vain depotlaastarit ja transdermaaliset) melatoniinin Tietokannassa esitetään, monellako prosentilla asiakkaista on käytössä joko dementialääke, atyyppinen antipsykootti, kipulaastari tai melatoniini edellä mainituin kriteerein. Huom.! Vertailu- ja kunta-/organisaatiotason luvut aineisto 14_2/2006 lähtien. Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on jokin dementialääke Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on jokin atyyppinen antipsykoottilääke Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on kipulaastari Niiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista, joilla on melatoniinilääke

14 Hoidon laadun indikaattorit johdon tietokannassa Laatuindikaattoreiksi on valittu asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja kuten kaatuilu tai painehaavat. Laatuindikaattorin arvo kertoo niiden asiakkaiden, joilla kyseinen kielteiseksi katsottu tila esiintyy, suhteellisen osuuden (%) kaikista osaston asiakkaista tai erikseen määritellyistä asiakkaista (esim. liikkuvat tai vuoteesta ylös nostettavat asiakkaat jätetään pois, kun tarkastellaan laatuindikaattoria Vuoteeseen hoidettavat). Laatuindikaattorit kertovat ongelman esiintyvyydestä (e) kuten esimerkiksi kuinka suurella osalla osaston asiakkaista on painehaava tiettynä ajankohtana. Osa kertoo ongelman ilmaantuvuudesta (i). Tämä voidaan laskea vain niistä asiakkaista, joista on tehty kaksi peräkkäistä arviointia. Esimerkiksi kuinka suurelle osalle edellisessä arvioinnissa mukana olleelle asiakkaalle on tullut painehaava puolen vuoden aikana. Yleisperiaate laatuindikaattoreiden tulkinnassa on; mitä korkeampi indikaattorin arvo on, sitä enemmän asiassa on kehitettävää. Laatuindikaattoreita tarkasteltaessa kannattaa huomioida kuinka monen arvioinnin (n=lukumäärä) tiedoista prosenttiosuudet on laskettu, jolloin voidaan suhteuttaa kuinka monella ilmenevästä kielteisestä tilasta asiakastasolla on kysymys. Mitä pienempi arviointien lukumäärä on, sitä enemmän yksittäisten asiakkaiden tilanteet vaikuttavat kokonaistarkasteluun. LI III.1 (e) Yhdeksän lääkettä tai enemmän Yhdeksää tai useampaa erilaista lääkettä syövien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista (O1>8). LI VIII.1 (e) Vuoteeseen hoidettavat potilaat Pääasiallisesti vuodepotilaina (vuorokaudessa 22 tuntia tai enemmän) olevien asiakkaiden (G6a=1) osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. LI VIII.2 (i) Toimintakyvyn lasku koskien pitkään säilyviä taitoja Osaston tajuissaan olevista asiakkaista tai asiakkaista, joilla oli edellisessä arvioinnissa ainakin jossain päivittäisessä toiminnossa toimintakykyä jäljellä, niiden asiakkaiden osuus (%), joilla on päivittäisten toimintojen toimintakyvyn laskua pitkään säilyvissä taidoissa (liikkuminen sängyssä, siirtyminen, ruokailu, wc:n käyttö). LI IX.1 (e)antipsykoottisten lääkkeiden käyttö ilman psykoottisia tai vastaavia oireita Antipsykoottisia lääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuus (%) osaston ei-psykoottisista asiakkaista. LI IX.2. (e) Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö Anksiolyyttejä tai unilääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuus (%) osaston ei-psykoottisista asiakkaista. LI IX.3 (e) Unilääkkeiden käyttö useammin kuin kahdesti viikossa Unilääkettä useammin kuin kahdesti viikossa käyttävien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista (O4d>2). LI X.2 (e) Vähäinen/olematon aktiviteetteihin osallistuminen (e) Vähän tai ei lainkaan aktiviteettejä omaavien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista (N2=2,3), poislukien tajuttomat asukkaat (B1=1). LI XII.1 (e) asteen painehaavat (e) asteen painehaavoista kärsivien asiakkaiden osuus osaston kaikista asiakkaista (M2a>0 tai diagnooseissa I3=L89).

15 Tuottavuus johdon tietokannassa* Tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut Osaston tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen eli tuotettujen hoitopäivien suhdetta käytettyihin henkilöstötyövuosiin tai kokonaiskustannuksiin (tuotos/resurssit). Vertailtaessa osastoja keskenään tai verrattaessa osastoja keskimääräiseen tuottavuuteen, käytetään kuitenkin yleensä tuottavuuden sijaan termiä tehokkuus, tehokkuuserot jne. Tuottavuus 1 -luku on indeksi, joka kuvaa kuinka suuri ero prosenteissa on keskimääräiseen tuottavuuteen, jota merkitään arvolla 100. Lukujen tulkinnassa on syytä muistaa, että niitä ei tule verrata eri ajankohtien välillä, vaan suhteessa muihin yksiköihin samana ajankohtana. Esimerkiksi jos Tuottavuus 1 -luku jollain osastolla on 90 vuonna 2002 ja 105 vuonna 2003, tämä ei merkitse, että kyseisen osaston toiminta olisi tehostunut 15 %, vaan että vuonna 2002 osasto on ollut 10 % keskimääräistä tehottomampi ja vuonna 2003 vuorostaan 5 % keskimääräistä tehokkaampi. Koska lukuja verrataan vuosittain keskimääräiseen tuottavuuteen, osastojen tuottavuus ja suhteellinen asema muuttuvat vuosittain osallistuvien osastojen määrän ja tyypin muuttuessa. Mikäli esimerkiksi RAI-vertailukehittämiseen viimeisenä mukaan tulleet osastot ovat tavallista tehottomampia, nousee muiden osastojen suhteellinen tuottavuus, vaikka näiden osastojen toiminta ei todellisuudessa olisikaan tehostunut. Tuottavuuden vertailua voidaan tehdä luotettavasti vain samantyyppisten osastojen/laitosten välillä. Esimerkiksi palvelutalojen ja terveyskeskusten osastojen tuottavuutta ei voi verrata toisiinsa, koska kyse on erilaisesta toiminnasta. Tuottavuuden laskemisessa vuodelle 2005 on käytetty RUG-III LTC/22 ja RUG-III LTC/34 ryhmittelyjä asiakasrakenteen vakiointiin. Asiakasrakenneluokitus aikaansaa sen, että erityyppiset osastot ovat vertailukelpoisempia keskenään tuottavuuslaskelmissa. Tietokannassa esitetyt tuottavuusluvut on laskettu kaikista niistä palvelutalo-, vanhainkoti- ja terveyskeskusosastoista, jotka ovat toimittaneet kaikki laskennassa tarvittavat tiedot. Tuottavuus 1 RUG-III LTC/22 indeksi lasketaan jakamalla kustannuspainotettujen hoitopäivien määrä kokonaiskustannuksilla Hoitopäivän kustannus, euroina lasketaan jakamalla osastolla vuoden aikana syntyneet kokonaiskustannukset osastolla vuoden aikana tuotettujen hoitopäivien määrällä. Kuormitusaste lasketaan seuraavasti; hoitopäivät/(hoitopaikat*365)*100 *ei yksityisistä palveluntuottajista tässä tietokannasta. Kyseiset tiedot löytyvät Tuottavuustietokannasta erillisillä koodeilla

16 Henkilöstö johdon tietokannassa Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut lasketaan osastonhoitajien alkuvuodesta palauttamista osastolomakkeista. Laajemmin henkilöstöluvut esitetään Henkilöstö-tietokannassa, jossa henkilöstötiedot ovat laskettuna: 1) koko vuodelle keskimäärin 2) keväälle 3) syksylle. Laitoksen ja laitostyypin vertailuluvut muodostuvat vain niistä osastoista, joilta kaikki laskennassa tarvittavat tiedot on saatavilla. Hoitohenkilökuntaa työvuorossa arkisin hoitopaikkaa kohden Lasketaan jakamalla keskimäärin arkisin työskentelevän hoitohenkilökunnan määrä hoi topaikkojen määrällä Hoitohenkilökuntaa työvuorossa viikonloppuisin hoitopaikkaa kohden Lasketaan jakamalla keskimäärin viikonloppuisin työskentelevän hoitohenkilökunnan määrä hoitopaikkojen määrällä Hoitohenkilökuntaa yhteensä hoitopaikkaa kohden Lasketaan jakamalla keskimäärin vuoden aikana olleen hoitohenkilökunnan määrä hoi topaikkojen määrällä. Hoitohenkilökunnalla tarkoitetaan osaston koko hoitohenkilökuntaa; ei lääkäreitä, ylihoitajia, kuntoutushenkilökuntaa eikä opiskelijoita tai harjoittelijoita. LS = Laatusuosituksen mukainen laskentatapa (Ikäihmisten palvelujen laatusuoditus s.35) Sairaanhoitajia hoitohenkilökunnasta, % ** **toteutetaan seuraavassa päivityksessä