RAI-vertailukehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAI-vertailukehittäminen"

Transkriptio

1 RAI-palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) Helsinki Telephone:

2 RAI-palauteraportin lukuohje 2(34) Nämä ohjeet auttavat Sinua lukemaan osastokohtaista palauteraporttia sekä internetissä olevia vertailutietokantoja. Ohjeessa esitellään mitä tietoa palautteesta löytyy sekä miten ja mistä tunnusluvut on laskettu. Tunnusluvut esitetään samassa järjestyksessä kuin ne palauteraportissa ovat. Sisältö YLSTÄ VERTAILUTIEDOSTA TAUSTATIETOJA ASIAKKAISTA ASIAKASRAKENNELUOKITUKSET... 5 Asiakasrakenneluokitus RUG-III /LTC_ RUG-III/ LTC_22 Pääluokat ja alaluokat RUG-III LTC/22 Kustannuspaino (CMI ) Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/ RUG-III LTC/34 Pääluokat ja alaluokat RUG-III LTC/34 Kustannuspaino MITTARTA JA MUITA ASIAKKAITA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Fyysistä toimintakykyä kuvaavia mittareita Hierarkkinen -mittari (0-6) Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Laaja -mittari L_ (0-28) Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Suppea -mittari S_ (0-16) Kuntoutumista edistävää toimintaa kuvaava mittari aktiivinen mittari (HAAKu) Kognitiivista toimintakykyä kuvaava mittari Älyllistä toimintakykyä kuvaava CPS-mittari (0-6) Psyykkistä toimintakykyä kuvaava mittari ja kuvaavia tunnuslukuja Masennusoireiden mittari (0-14) Käytösoireet Sosiaalista toimintakykyä kuvaava mittari Sosiaalinen osallistuminen SES Terveydentilaa kuvaavia tunnuslukuja Kipumittari Kipu ilman kipulääkitystä Terminaaliprognoosi Painoindeksi BMI LAATUINDIKAATTORIT Laitoshoidon laatu-alueet ja niiden indikaattorit I Onnettomuudet II Käytös ja tunne-elämä III Kliininen hoito IV Kognitio V Pidätyskyky VI Infektioiden hallinta VII Ravinto ja syöminen VIII Fyysinen toimintakyky IX Psyykenlääkkeiden käyttö X Elämänlaatu XI Ihon hoito HENKILÖSTÖTIEDOT Henkilöstömitoitus Henkilöstörakenne Toteutuneet työvuorot/-tunnit, sairauspoissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus Asiakasrakenne... 33

3 RAI-palauteraportin lukuohje 3(34) YLSTÄ VERTAILUTIEDOSTA Palauteraportti Palauteraportissa tunnusluvut esitetään jaoteltuna viiteen kokonaisuuteen: 1. Taustatietoja asiakkaista 2. Asiakasrakenneluokitus 3. Mittareita ja muita asiakkaita kuvaavia tunnuslukuja 4. Laatuindikaattorit 5. Henkilöstötiedot. Palauteraportin sarakkeissa esitetään tunnuslukujen puolivuosittaiset arvot seuraavasti: Osaston kaikkien aineistojen keskiarvot Osaston ensimmäisen* aineiston arvot Osaston arvot toiseksi viimeisestä aineistosta Osaston arvot viimeisestä aineistosta Laitoksen/ Väliorganisaation/Orga nisaation kaikkien aineistojen keskiarvot Laitoksen/ Väliorganisaation/ Organisaation ensimmäisen* aineiston arvot Laitoksen Väliorganisaation/Organisaation arvot toiseksi viimeisestä aineistosta Laitoksen Väliorganisaation/ Organisaation arvot viimeisestä aineistosta * arviointiajanjakso, jossa osasto/laitos on ensimmäisen kerran ollut mukana Vertailuryhmän arvot viimeisestä aineistosta Tyypin mukaiset keskiarvot kahdesta viimeisimmästä aineistoista Arviointien lukumäärä (n) kertoo, kuinka monen asiakkaan lukitusta kokonaisarvioinnista kunkin aineiston tulokset on laskettu, paitsi vertailuryhmäsarakkeessa, jossa lukumäärä kuvaa samaan vertailuryhmään kuuluvien osastojen lukumäärän. Arviointien lukumäärä ei kerro suoraan yksikön hoitopaikkojen määrää. Arviointien lukumäärään vaikuttaa mm. asiakkaiden vaihtuvuus. Palauteraportti tuotetaan kaikille niille osastoille, joilla on tehty vähintään 5 asiakkaasta lukittu kokonaisarviointi puolivuotisajanjaksolta. Laitoksen/väliorganisaation/organisaation yhteenlaskettujen arviointien lukumäärään vaikuttaa kaikki laitoksessa/väliorganisaatiossa/organisaatiossa tehdyt arvioinnit, vaikka jokin osasto ei arviointien pienen määrän (alle 5) vuoksi saakaan omaa palauteraporttiaan. Kaikki arvioinnit ovat mukana myös tyypin mukaisissa keskiarvoissa. Tyypit ovat terveyskeskus (vuodeosastot), vanhainkoti ja palveluasuminen. Jos samassa laitoksessa on useamman tyyppisiä osastoja, tulee palauteraporttiin oletuksena osaston tyypin mukaan laitoksen samantyyppisten osastojen keskiarvot. Vertailutietokannat (vain yhteisrahoitteiseen RAI-vertailukehittämiseen osallistuville) Internetiin on koottu vertailutietoa osastojen ja laitosten oman toiminnan kehittämiseen. Linkit suojattuihin vertailutietokantoihin löytyvät vertailukehittämisen ekstranetistä, johon pääsee - osoitteesta. Ekstranet on tarkoitettu vain RAI-vertailukehittämiseen osallistuvien käyttöön. Tunnukset annetaan vain organisaation RAI-yhdyshenkilöille. Tiedot vertailutietokantaan tuotetaan kaikista niistä osastoista, joilla on tehty vähintään 5 asiakkaasta lukittu kokonaisarviointi puolivuotisajanjaksolta. Vertailutieto löytyy joko tiivistetysti easyraider-tietokannasta tai laajemmin jaettuna kuuteen erilliseen tietokantaan; Taustatiedot, RUG-III LTC/22, RUG-III LTC/34, Mittarit, Laatuindikaattorit, Tuottavuus ja Henkilöstö. Vertailutietokannoissa voi tunnuslukujen arvoja tarkastella kaikilta niiltä ajanjaksolta, joissa osasto on ollut mukana ja verrata omaa toimintaa esimerkiksi oman kunnan tai vertailuryhmän tuloksiin. Tunnuslukujen tulkintaa on kuvattu julkaisuissa Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus - RAIjärjestelmä vertailukehittämisessä (2005) ja RAI-tietojärjestelmän käyttöönotto ja pitkäaikaishoidon benchmarking (2001).

4 RAI-palauteraportin lukuohje 4(34) Aineistot Palautteessa on otettu mukaan 1 kokonaisarviointi/asiakas/osasto/6 kk eli mukana on jokainen puolen vuoden aikana sisällä ollut asiakas, josta on tehty kokonaisarviointi. Jos asiakkaasta on tehty puolivuotisjaksolla useita kokonaisarviointeja, palautteen tiedot on laskettu jakson viimeisen kokonaisarvioinnin mukaan. Tiedon laadun takaamiseksi mukana ovat vain lukitut eli kokonaan täytetyt arvioinnit. Jaksotus aineistolle on seuraava: 2000_ ei raportoitu 2006_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Vertailuryhmät Osasto voi verrata lukujaan oman laitoksensa lukuihin ja saman laitostyypin lukuihin esim. vanhainkotiosasto vanhainkotien keskiarvoon. Lisäksi raportissa on valmiina osastolle oma vertailuryhmä, joka on määritelty asiakasrakenteen mukaan mahdollisimman samankaltaisista osastoista viimeisimmässä aineistossa. Osastot on luokiteltu 14 ryhmään kustannuspainon ja RUG-alaluokkien mukaan. Dementia-/psykiatriset osastot on nimetty DP1 DP7 ja sekaosastot SE1 SE7. DP1 ja SE1 ovat kustannuspainoltaan keveimpiä ja DP7 ja SE7 kustannuspainoltaan korkeimpia. Kustannuspainot eri vertailuryhmissä: (vertailuryhmien palauteraportissa ja vertailutietokannassa käytetyt numerokoodit suluissa) DP1 (11), SE1 (10) 0,42 0,74 DP2 (21), SE2 (20) 0,74 0,86 DP3 (31), SE3 (30) 0,86 0,94 DP4 (41), SE4 (40) 0,94 1,04 DP5 (51), SE5 (50) 1,04 1,19 DP6 (61), SE6 (60) 1,19 1,29 DP7 (71), SE7 (70) 1,29 Jako dementia-/psykiatrisiin osastoihin ja sekaosastoihin on määritelty niin, että jos osastolla on Kognitiivisten toimintojen heikentymisen pääluokkaan (alaluokat IA ja IB), Käytöshäiriöiden pääluokkaan (alaluokat BA ja BB) tai Heikentyneen fyysisen toimintakyvyn pääluokan kolmeen kustannuspainoltaan korkeimpaan alaluokkaan (PC, PD ja PE) kuuluvia asiakkaita yhteensä yli 60 %, lasketaan osasto dementia- /psykiatriseksi osastoksi ja muuten sekaosastoksi.

5 RAI-palauteraportin lukuohje 5(34) 1. TAUSTATIETOJA ASIAKKAISTA (Taustatiedot-tietokanta) Sukupuoli Montako prosenttia asiakkaista on miehiä ja naisia (AA3) Ikä Asiakkaiden keski-ikä vuosina (AA2) Ikäluokka Montako prosenttia asiakkaista on alle 65-, , , ja yli 90-vuotiaita (AA2) Siviilisääty Montako prosenttia asiakkaista on naimattomia, naimisissa, leskiä, asumuserossa, eronneita tai avoliitossa (AA4) Koulutus Montako prosenttia asiakkaista kuuluu eri koulutustason mukaisiin luokkiin; ei koulutusta, kansakoulu tai vähemmän, keskikoulu, ylioppilas, opistotasoinen koulutus, yliopistollinen loppututkinto, ei tietoa koulutuksesta (AB6) Pitkäaikaishoitopäätös Monelleko prosentille asiakkaista on tehty pitkäaikaishoitopäätös (AA9) Hoitoaika osastolla Keskimääräinen hoitoaika osastolla vuosina (AB1) Hoitoaika pitkäaikaishoitopäätöksestä Keskimääräinen hoitoaika vuosina siitä kun pitkäaikaishoitopäätös on tehty (AA10) Mielenterveydenhäiriö kirjattu Monelleko prosentille asiakkaista on kirjattu mielenterveyden häiriö (AB8) Henkinen taantuma tai kehitysvammaisuus todettu alle 22-vuotiaana Monellako prosentilla asiakkaista on todettu henkinen taantuma tai kehitysvammaisuus alle 22-vuotiaana (AB9) 2. ASIAKASRAKENNELUOKITUKSET Asiakasrakenneluokitus RUG-III /LTC_22 RUG-III LTC/22 (Resource Utilization Groups) on vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitetty asiakasrakennetta kuvaava ryhmittely, jossa asiakkaat luokitellaan hierarkkisesti seitsemään pääluokkaan saamansa kuntoutuksen ja avun mukaan. Kukin asiakas voi kuulua vain yhteen ryhmään. Luokittelu tapahtuu pääluokkien mukaisessa järjestyksessä niin, että ensin tarkastellaan kuuluuko asiakas Monialaisen kuntoutuksen -pääluokkaan (Kuvio 1). Jos ei, seuraavaksi tarkastellaan, täyttyvätkö Erittäin vaativan hoidon - pääluokan ehdot ja niin edelleen. Asiakkaan pääluokan selvittyä tarkastelu jatkuu jakamalla asiakkaat alaluokkiin RUG-III LTC/22 -indeksin avulla. Erittäin vaativa hoito -pääluokassa luokitteluperusteena alaluokkiin käytetään hoitojen määrää. Asiakasryhmittelyn suomalainen versio RUG-III LTC/22 koostuu 22 alaluokasta. RUG-III LTC/22 -indeksin pisteet lasketaan neljästä -toiminnosta seuraavasti: Liikkuminen sängyssä, wc:n käyttö ja siirtyminen: Itsenäinen tai ohjauksen tarvetta=1 piste Tarvitsee rajoitetusti apua=3 pistettä Tarvitsee runsaasti apua tai on täysin autettava: yhden henkilön fyysinen apu=4 pistettä ja kahden tai useamman henkilön fyysinen apu=5 pistettä Ruokailu: Itsenäinen tai ohjauksen tarvetta=1 piste Tarvitsee rajoitetusti apua=2 pistettä Tarvitsee runsaasti apua tai täysin autettava=3 pistettä.

6 RAI-palauteraportin lukuohje 6(34) Indeksin pistemäärä vaihtelee Alhaisin arvo 4 tarkoittaa omatoimista ja korkein arvo 18 täysin autettavaa henkilöä kaikissa neljässä -toiminnossa. Taitotaso Asiakas RUG-III/LTC_22 luokitus Aktiivisen kuntoutuksen asiakkaat Monialainen 4-6 RFA 0, RFB 1, RFC 2,52 Erittäin vaativa hoito > 6 HOIDOT Sairaan hoidollista/ lääketieteellistä apua tarvitsevat Erityishoito SE1 1, SSA 1,26 SE2 1, SSB 1,31 SE3 2, SSC 1,87 Kliinisesti monimuotoinen 4-5 CA 0, CB 0, CC 1, CD 1,31 < 11 CPS = 3+ Muistioireiset/ käytös häiriöiset asiakkaat < 11 Käytöshäiriöt Kognitiivisten toimintojen heikentyminen CPS<2 4-5 IA 0, BA 0, IB 0, BB 0,90 Perushoitoa/ hoivaa tarvitsevat asiakkaat Heikentynyt fyysinen toimintakyky 4-6 PA 0, PB 0, PC 1, PD 1, PE 1,29 HUOM: Kursivoidut numerot edustavat RUG-III/ LTC_22 ryhmien suomalaisia kustannuspainoja *SE3 (2,18) on arvioitu kustannuspaino KUVIO 1. RUG-III/LTC_22 luokitus

7 RAI-palauteraportin lukuohje 7(34) RUG-III/ LTC_22 Pääluokat ja alaluokat 1-22 I Monialainen (Special Rehabilitation) Kriteerinä on, että asiakas saa vähintään 45 minuuttia ta minkä tahansa yhdistelmän kolmesta terapiamuodosta fysio-, toiminta- tai puheterapiaa vähintään kolmen päivän aikana: Puheterapiaksi lasketaan ainoastaan puheterapeutin ja toteuttama puheterapia Fysioterapeutti tekee asiakkaalle suunnitelman ja toteuttaa sen tai terapiahenkilöstöön kuuluva kuntohoitaja toteuttaa fysioterapeutin tekemän suunnitelman. Fysioterapeutti vastaa sen toteutuksesta. Fysioterapeutin toteuttama ryhmä: ryhmäkoon maksimi 4 potilasta jos terapeutteja on 1 ja asiakkaita 4, terapia-aika esim. 30 min terapia-aika merkitään jokaiselle asiakkaalle 30 min jos terapiaa antaa 2 henkilöä: fysioterapeutti ja kuntohoitaja ja molemmat antavat aktiivista ta; merkitään yhtä terapian antajaa kohden 4 asiakasta Toimintaterapeutti tekee toimintasuunnitelman asiakkaalle ja toteuttaa sen tai terapiahenkilöstöön kuuluva koulutettu viriketoiminnan ohjaaja toteuttaa toimintaterapeutin tekemän toimintasuunnitelman. Toimintaterapeutti vastaa toteutuksesta. Toimintaterapeutin toteuttama ryhmäterapia: ryhmäkoon maksimi on 4 asiakasta jos terapeutteja on 1 ja potilaita 4 ja terapia-aika esim 30 min >terapia-aika merkitään jokaiselle potilaalle 30 min jos terapiaa antaa 2; toimintaterapeutti ja viriketyönohjaaja ja kumpikin antaa aktiivista ta >terapian antajaa kohti 4 asiakasta Monialainen 4-6 RFA 0, RFB 1, RFC 2,52 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu RFA-alaluokassa asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on hyvä RFB-alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on kohtalainen RFC-alaluokassa asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on huono

8 RAI-palauteraportin lukuohje 8(34) II Erittäin vaativa hoito (Extensive Services) Kriteerinä on, että RUG-III/LTC_22 -pisteet on 6 tai enemmän sekä vähintään yksi seuraavista: laskimonsisäinen ravitsemus iv-lääkitys imu trakeostomian hoidot ventilaattori tai respiraattori HUOM! Jos potilas soveltuu Erittäin vaativa hoito -pääryhmään, mutta pisteet on 6 tai vähemmän hänet luokitellaan Erityishoito -pääryhmään. Erittäin vaativa hoito > 6 HOIDOT SE1 1,57 SE2 1,62 SE3 2,18 Asiakkaat jaetaan kolmeen alaluokkaan asiakkaan saamien hoitotoimenpiteiden mukaan III Erityishoito (Special Care) Asiakkaat, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista kriteereistä: CP (I1s) ja -pisteet 10 tai enemmän MS (I1w) ja -pisteet 10 tai enemmän tetraplegia (I1z) ja -pisteet 10 tai enemmän kuume (J1h) JA yksi seuraavista: keuhkokuume (I2e) kuiva (J1c) oksentelu (J1o) painonlasku (K3a) letkuravitsemus, pääosin laskimonsisäinen (K5a) letkuravitsemus, pääosin laskimonsisäinen ja afasia (K5a ja I1r) kaksi tai useampi haavauma (mikä tahansa etiologia) TAI kolmannen tai neljännen asteen painehaava JA kaksi tai useampi ihon hoitomuoto (M1, M2, M5) kirurgiset haavat tai ihorepaleita tai viilto/leikkuuhaavoja (muut kuin kirurgiset) JA kirurginen haavan hoito tai siteet tai salvat/paikallislääkkeet (M4g tai M4f ja M5f tai M5g, M5h) sädehoito (P1h) hengitysterapia 7 päivänä viikossa (P1d) Erityishoito 4-13 SSA 1, SSB 1, SSC 1,87 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu SSA alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden ovat toimintakyky on hyvä - kohtalainen SSB alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt -huono SSC alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden toimintakykyä on jäljellä vähän tai ei lainkaan

9 RAI-palauteraportin lukuohje 9(34) IV Kliinisesti monimuotoinen (Clinically Complex) Asiakas täyttää vähintään yhden seuraavista kriteereistä: letkuruokinta, pääosin parenteraalinen (K5b) tajuton (B1) septikemia (verenmyrkytys) (I2g) palohaavoja (toisen tai kolmannen asteen) (M4b) kuiva (erittää enemmän nesteitä kuin ottaa) (J1c) hemiplegia/hemipareesi (puolihalvaus) (I1v) ja -pisteet 10 tai enemmän sisäinen verenvuoto (J1j) keuhkokuume( I2e) kemoterapia ((P1a) dialyysi (P1b) lääkärinmääräykset muutettu neljänä tai useampana päivänä JA lääkärikäyntejä yksi tai enemmän viimeisen 14 vrk:n aikana (P8 ja P7)) lääkärinmääräykset muutettu kahtena tai useampana päivänä JA lääkärikäyntejä kaksi tai enemmän viimeisen 14 vrk:n aikana (P8 ja P7) diabetes ja päivittäiset injektiot JA lääkärinmääräykset muutettu kahtena tai useampana päivänä (I1a O3 ja P8) verensiirto (P1k) happihoito (P1g) jalan infektio tai jalan avohaava ja siteet (M6b tai M6c ja M6f) Kliinisesti monimuotoinen 4-5 CA 0, CB 0, CC 1, CD 1,31 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu CA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset asiakaat CB-alaluokkaan kuuluvat vähäisen toimintavajeen asiakkaat CC-alaluokkaan kuuluvilla toimintakyky on merkittävästi heikentynyt CD-alaluokkaan kuuluvilla toimintakykyä on jäljellä vähän tai ei lainkaan

10 RAI-palauteraportin lukuohje 10(34) V Kognitiivisten toimintojen heikentyminen (Impaired Cognition) Kriteerinä on, että asiakkaitten päivittäinen toimintakyky on suhteellisen hyvä (RUG-III LTC/ ) ja kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet (CPS>2) seuraavissa toiminnoissa: päivittäisiin päätöksiin liittyvät kognitiiviset taidot (B4) ymmärretyksi tuleminen (C4) lähimuisti (B2a) Kognitiivisten toimintojen heikentyminen < 11 CPS = IA 0, IB 0,76 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu IA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset asiakkaat IB-alaluokkaan kuuluvat vähäisen toimintavajeen asiakkaat. VI Käytöshäiriöt (Behavioral Problems) Kriteerinä on, että asiakkaitten päivittäinen toimintakyky ei ole vielä kovin huono (RUG-III LTC/ ) ja heillä on yksi seuraavista käyttäytymiseen liittyvistä oireista: vaeltelu (E4a) karkea, uhkaava kielenkäyttö (E4b) fyysinen pahoinpitely (E4c) sosiaalisesti sopimaton/häiritsevä käyttäytyminen (E4d) kielteinen suhtautuminen hoitoon (E4e) harhaluuloisuus (J1e) harhaisuus (J1i) Käytöshäiriöt < 11 CPS<2 4-5 BA 0, BB 0,90 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu BA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset asiakkaat BB-alaluokkaan vähäisen toimintavajeen asiakkaat.

11 RAI-palauteraportin lukuohje 11(34) VII Heikentynyt fyysinen toimintakyky (Reduced Physical Functions) Asiakkaat, jotka eivät täytä edellisten kliinisten ryhmien edellytyksiä tai täyttävät ne osittain. Esimerkiksi asiakkaat, joilla kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet tai joilla on käytöshäiriöitä, mutta joiden päivittäinen toimintakyky on heikompi kuin Kognitiivisten toimintojen heikentyminen- tai Käytöshäiriöt -pääluokan kriteereissä edellytetään. Heikentynyt fyysinen toimintakyky 4-6 PA 0, PB 0, PC 1, PD 1, PE 1,29 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu PA-alaluokkaan kuuluvat parhaimman toimintakyvyn omaavat asiakkaat PB-alaluokkaan vähäisen toimintavajeen asiakkaat PC-alaluokkaan kohtalaisen toimintakyvyn asiakkaat PD- alaluokkaan kuuluvilla toimintakyky on merkittävästi heikentynyt PE-aluokkaan kuuluvilla toimintakykyä on jäljellä vähän tai ei lainkaan alaluokkaan kuuluvat seuraavaksi huonoimman toimintakyvyn asiakkaat PE-alaluokkaan huonoimman toimintakyvyn asiakkaat. RUG-III LTC/22 Kustannuspaino (CMI ) RUG-III LTC/22 kustannuspaino perustuu aikamittaukseen ja se kertoo yksikön keskimääräisen kustannuspainon, joka saadaan laskemalla keskiarvo osaston asiakkaiden kustannuspainoista. Kustannuspaino kuvaa sitä, kuinka paljon henkilökunnan aikaa ja apua osaston asiakkaat saavat. Keskivertoasiakkaiden saaman ajan ja avun määrää kuvataan kustannuspainolla 1,00. Kustannuspaino 1,30 tarkoittaa, että asiakkaat saavat 30 % enemmän henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakkaat. Kustannuspaino 0,70 puolestaan kertoo, että osaston asiakkaat saavat keskimäärin 30 % vähemmän henkilökunnan aikaa.

12 RAI-palauteraportin lukuohje 12(34) Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/34 RUG-III LTC/34 (Resource Utilization Groups) on vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitetty asiakasrakennetta kuvaava ryhmittely, jossa asiakkaat luokitellaan seitsemään pääluokkaan saamansa hoidon ja kuntoutuksen sekä avun mukaan. Vuonna 2008 käyttöönotettu asiakasryhmittelyn suomalainen versio RUG-III LTC/34 koostuu 34 alaluokasta. RUG-III LTC/34 kliinisten pääryhmien kriteereissä on tapahtunut muutoksia ja tätä kautta alaluokat ovat lisääntyneet. Asiakkaiden masennuksen esiintyminen Asiakas luokitellaan masennusryhmään silloin, kun masennukseen liittyviä oireita esiintyy 3 tai enemmän 1 7 päivänä viikossa. Masennuksen oireita ovat (arvioinnissa kohta E1 a-p): Kielteiset ilmaukset Toistuvat kysymykset Toistuvat sanalliset ilmaukset Jatkuva kiukku Itsensä vähättely Epärealistiset pelon ilmaisut Terveyteen liittyvät toistuvat valitukset Ilmaisee toistuvasti arvelevansa, että jotain kauheaa tapahtuu Toistuvat ei-terveyteen liittyvät ahdistuneet valitukset Huonotuulisuus aamuisin Unettomuus Surullinen, kivulias, huolestunut ilme Itku, kyynelehtiminen Toistuvat fyysiset eleet Aktiviteeteista vetäytyminen Sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen Hoitajien toteuttamat kuntouttavat toimet. RUG-III LTC/34 kustannuspainossa huomioidaan hoitajien kuntouttava hoitotyö pääryhmissä kognitiivisten toimintojen heikentyminen, käytöshäiriöt sekä heikentynyt fyysinen toimintakyky. Hoitajien n kuntoutuksen kriteeri toteutuu, kun asiakas saa ainakin kaksi seuraavista muodoista vähintään 15 minuuttia päivässä ja 6 päivänä viikossa (arvioinnissa P3): Mikä tahansa ohjelmoitu WC-opetus ja/tai rakon uudelleenkoulutusohjelma 1 Passiivinen ja/tai aktiivinen liikehoito 1 Avustaminen lastan tai tuen käytössä Vuoteessa liikkuminen ja/tai käveleminen 1 Siirtyminen Pukeutuminen tai siistiytyminen Syöminen tai nieleminen Amputaation/proteesin hoito Kommunikaatio 1 Lasketaan yhtenä kuntouttavana toimena mikäli molemmat palvelut toteutetaan RUG-III/34 -luokituksessa tarkastellaan hierarkkisesti ensin, mihin kliiniseen pääluokkaan asiakas kuuluu (kuvio 2). Luokittelu tapahtuu pääluokkien mukaisessa järjestyksessä siten, että ensin tarkastellaan kuuluuko asiakas Monoalaisen kuntoutuksen pääluokkaan. Jos ei, seuraavaksi tarkastellaan, täyttyvätkö Erittäin vaativan hoidon pääluokan ehdot ja niin edelleen. Kukin asiakas voi kuulua vain yhteen pääluokkaan. Pääluokan selvittyä tarkastelu jatkuu alaluokkien selvittelyllä. Erittäin vaativa hoito -pääluokassa luokitteluperusteena alaluokkiin käytetään hoitojen määrää. Muissa pääluokissa alaluokkiin jaotteluperustana

13 RAI-palauteraportin lukuohje 13(34) käytetään RUG-III LTC/34 -indeksiä, joka on yksi RAI:ssa käytettävistä fyysisen toimintakyvyn luokituksista. RUG-III LTC/34 -indeksin pisteet lasketaan neljästä -toiminnosta seuraavasti: Liikkuminen sängyssä, wc:n käyttö ja siirtyminen Itsenäinen tai ohjauksen tarvetta = 1piste Tarvitsee rajoitetusti apua = 2 pistettä Tarvitsee runsaasti apua tai on täysin autettava: yhden henkilön fyysinen apu = 4 pistettä tai kahden tai useamman henkilön fyysinen apu = 5 pistettä Ruokailu Itsenäinen tai ohjauksen tarvetta = 1 piste Tarvitsee rajoitetusti apua = 2 pistettä Tarvitsee runsaasti apua tai täysin autettava = 3 pistettä Indeksin pistemäärä vaihtelee Alhaisin arvo 4 tarkoittaa omatoimista ja korkein arvo 18 täysin autettavaa henkilöä kaikissa neljässä -toiminnossa.

14 RAI-palauteraportin lukuohje 14(34) Asiakas RUG-III LTC/34 luokitus Monialainen 4-9 RAA 0, RAB 1, RAC 1, RAD 1,635 Erittäin vaativa hoito HOIDOT SE1 1,274 SE2 1,376 SE3 1,590 Erityishoito 7-14 SSA 1, SSB 1, SSC 1,249 Kliinisesti monimuotoinen 4-11 CA Masennus CB Masennus CC Masennus Kognitiivisten toimintojen heikentyminen CA1 0, IA CA2 0,94 1 CA CB1 1,01 5 CA 6-10 IB CB2 1,05 6 CA CC1 1,15 5 CA CC2 1,21 6 Käytöshäiriöt IA1 0,61 8 CA IA2 0,72 3 CA IB1 0,83 9 CA IB2 0,94 2 CA 4-5 BA 6-10 BB Heikentynyt fyysinen toimintakyky BA1 0,56 7 CA 4-5 PA BA2 0,69 8 CA BB1 0,80 8 CA 6-8 PB BB2 0,92 0 CA 9-10 PC PD PE KUVIO 2. RUG-III/LTC_34 luokitus PA1 0,43 3 PA2 0,71 0 PB1 0,73 2 PB2 0,82 4 PC1 0,88 6 PC2 0,93 2 PD1 0,98 1 PD2 1,03 6 PE1 1,06 9 PE2 1,14 1

15 RAI-palauteraportin lukuohje 15(34) RUG-III LTC/34 Pääluokat ja alaluokat 1-34 I Monialainen (Special Rehabilitation) Kuntoutuskriteeri [P1b (a, b, c)] Potilaan hoidon on täytettävä seuraavat kriteerit viimeisen 7 vuorokauden aikana: Potilas saa vähintään 150 minuuttia ta minkä tahansa yhdistelmän kolmesta terapiamuodosta fysio-, toiminta- tai puheterapiaa vähintään viiden päivän aikana TAI Vaihtoehtoinen kriteeri [arvioinnissa P1b (a,b,c),h3(a, b),p3 (a-j)] Potilaan hoidon on täytettävä seuraavat kriteerit viimeisen 7 vuorokauden aikana: Potilas saa vähintään 45 minuuttia ta minkä tahansa yhdistelmän kolmesta terapiamuodosta fysio-, toiminta- tai puheterapiaa vähintään kolmen päivän aikana: Puheterapiaksi lasketaan ainoastaan puheterapeutin ja toteuttama puheterapia Fysioterapeutti tekee potilaalle suunnitelman ja toteuttaa sen tai terapiahenkilöstöön kuuluva kuntohoitaja toteuttaa fysioterapeutin tekemän suunnitelman. Fysioterapeutti vastaa toteutuksesta. Fysioterapeutin toteuttama ryhmä: ryhmäkoon maksimi 4 potilasta jos terapeutteja on 1 ja asiakkaita 4, terapia-aika esim. 30 min; terapia-aika merkitään jokaiselle asiakkaalle 30 min jos terapiaa antaa 2 henkilöä: fysioterapeutti ja kuntohoitaja ja molemmat antavat aktiivista ta; merkitään yhtä terapian antajaa kohden 4 asiakasta Toimintaterapeutti tekee toimintasuunnitelman potilaalle ja toteuttaa sen tai terapiahenkilöstöön kuuluva koulutettu viriketoiminnan ohjaaja toteuttaa toimintaterapeutin tekemän suunnitelman. Toimintaterapeutti vastaa toteutuksesta. Toimintaterapeutin toteuttama ryhmäterapia: ryhmäkoon maksimi 4 potilasta jos terapeutteja on 1 ja asiakkaita on 4 ja terapia-aika esim. 30 min terapia-aika merkitään jokaiselle asiakkaalle 30 min jos terapiaa antaa 2; toimintaterapeutti ja viriketyönohjaaja ja kumpikin antaa aktiivista ta, merkitään yhtä terapian antajaa kohti 4 asiakasta JA Vähintään 2 kpl hoitajan a muotoa vähintään kuuden päivän aikana vähintään 15 minuuttia/päivä - t muodot liittyvät vuoteessa liikkumiseen, siirtymiseen, kävelemiseen, pukeutumiseen tai siistiytymiseen, syömiseen tai nielemiseen sekä pidätyskyvyn hallinnan harjoitteluun tai ylläpitoon Monialainen 4-9 RAA 0, RAB 1, RAC 1, RAD 1,635 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu RAA-alaluokassa asiakkaiden toimintakyky on hyvä RAB-alaluokassa asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on alentunut RAC-alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on selvästi rajoittunut RAD-alaluokassa asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on huono.

16 RAI-palauteraportin lukuohje 16(34) II Erittäin vaativa hoito (Extensive Services) Asiakkaat, joilla on toimintakyvyn vajetta päivittäisissä toiminnoissa vähintään kohtalaisesti (RUG-III LTC/ ) ja joilla on vähintään yksi seuraavista: laskimonsisäinen ravitsemus (K5a) suonensisäinen lääkitys (P1c) imu (P1i) trakeostomian hoito (P1j) ventilaattori tai respiraattori (P1l) HUOM! Jos asiakas soveltuu Erittäin vaativa hoito -pääryhmään, mutta piste on 6 tai vähemmän hänet luokitellaan Erityishoito -pääryhmään: Erittäin vaativa hoito HOIDOT SE1 1,274 SE2 1,376 SE3 1,590 Erittäin vaativa hoito -pääluokan asiakkaat jaetaan edelleen kolmeen alaluokkaan asiakkaan saamien hoitotoimenpiteiden mukaan: SE1 yksi hoitomuoto SE2 kaksi hoitomuotoa SE3 kolme hoitomuotoa III Erityishoito (Special Care) Asiakkaat, joiden -pisteet ovat 7 tai enemmän ja jotka täyttävät vähintään yhden kriteerin seuraavista: diagnoosina CP (I1s) ja -pisteet 10 tai enemmän diagnoosina MS (I1w) ja -pisteet10 tai enemmän diagnoosina tetraplegia (I1z) ja -pisteet 10 tai enemmän kuume (J1h) ja yksi seuraavista: keuhkokuume (I2e) kuiva (J1c) oksentelu (J1o) painonlasku (K3a) letkuravitsemus, pääosin laskimonsisäinen (K5a) letkuravitsemus (pääosin laskimonsisäinen K5a) ja afasia (I1r) 2 tai useampi haavautuma (mikä tahansa etiologia) TAI kolmannen tai neljännen asteen painehaava ja kaksi tai useampi ihon hoitomuoto (M1, M2, M5) kirurgiset haavat tai ihorepaleita tai viilto/leikkuuhaavoja (muut kuin kirurgiset) ja kirurginen haavan hoito tai siteet tai salvat/paikallislääkkeet (M4g tai M4f ja M5f tai M5g, M5h) sädehoito (P1h) hengitysterapia 7 päivänä viikossa (P1d) Erityishoito 7-14 SSA 1, SSB 1, SSC 1,249 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu SSA alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden ovat toimintakyky on hyvä SSB alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden toimintakyky on merkittävästi alentunut SSC alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden toimintakykyä on jäljellä vähän tai ei lainkaan

17 RAI-palauteraportin lukuohje 17(34) IV Kliinisesti monimuotoinen (Clinically Complex) Asiakkaat, joille on merkitty vähintään yksi seuraavista kriteereistä: letkuruokinta (pääosin parenteraalinen, K5b) tajuton (B1) septikemia (verenmyrkytys) (I2g) palovammoja (toisen tai kolmannen asteen, M4b) kuiva (erittää enemmän nesteitä kuin ottaa, J1c) hemiplegia/hemipareesi (puolihalvaus, I1v) ja -pisteet 10 tai enemmän sisäinen verenvuoto (J1j) keuhkokuume (I2e) kemoterapia (P1a) dialyysi (P1b) lääkärin määräykset muutettu neljänä tai useampana päivänä JA yksi tai enemmän lääkärinkäyntiä TAI lääkärinmääräykset muutettu kahtena tai useampana päivänä JA kaksi tai enemmän lääkärinkäyntiä viimeisen 14 vrk:n aikana (P7 ja P8) diabetes (I1a) ja injektiot (päivittäin) ja lääkärinmääräykset muutettu kahtena tai useampana päivänä (O3 ja P8) verensiirrot (P1k) happihoito (P1g) jalan infektio tai jalan avohaava ja siteet (M6b tai M6c ja M6f) Kliinisesti monimuotoinen 4-11 CA CB CC Masennus Masennus Masennus CA1 0,84 9 CA2 0,94 1 CB1 1,01 5 CB2 1,05 6 CC1 1,15 5 CC2 1,21 6 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu CA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset tai hiemen alentuneen toimintakyvyn asiakkaat CA1 asiakkaalla ei esiinny masennusta CA2 asiakkaalla esiintyy masennusta CB-alaluokkaan kuuluvilla on merkittävästi alentunut toimintakyky CB1 asiakkaalla ei esiinny masennusta CB2 asiakkaalla esiintyy masennusta CC-alaluokkaan kuuluvilla toimintakykyä on jäljellä hieman tai ei lainkaan CC1 asiakkaalla ei esiinny masennusta CC2 asiakkaalla esiintyy masennusta

18 RAI-palauteraportin lukuohje 18(34) V Kognitiivisten toimintojen heikentyminen (Impaired Cognition) Asiakkaat, joilla päivittäinen toimintakyky on suhteellisen hyvä (RUG-III LTC/ ) ja kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet (CPS>=3). [Päivittäisiin päätöksiin liittyvät kognitiiviset taidot (B4), ymmärretyksi tuleminen (C4) ja lähimuisti (B2a)] Kognitiivisten toimintojen heikentyminen 4-5 IA 6-10 IB Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu IA1 0,61 8 IA2 0,72 3 IB1 0,83 9 IB2 0,94 2 IA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset tai lähes omatoimiset asiakkaat IA1 ei hoitajan a ta IA2 hoitajan toteutuu IB-alaluokkaan kuuluvat vähäisen toimintavajeen asiakkaat IB1 ei hoitajan a ta IB2 hoitajan toteutuu VI Käytöshäiriöt (Behavioral Problems) Asiakkaat, joilla päivittäinen toimintakyky ei ole vielä kovin huono (RUG-III LTC/ ) ja joilla on vähintään yksi seuraavista käyttäytymiseen liittyvistä oireista: vaeltelu (E4a) karkea, uhkaava kielenkäyttö (E4b) fyysinen pahoinpitely (E4c) sosiaalisesti sopimaton/häiritsevä käyttäytyminen (E4d) kielteinen suhtautuminen hoitoon (E4e) harhaisuus (J1i) harhaluuloisuus (J1e) Käytöshäiriöt 4-5 BA 6-10 BB Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu BA1 0,56 7 BA2 0,69 8 BB1 0,80 8 BB2 0,92 0 BA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset tai lähes omatoimiset asiakkaat BA1 ei hoitajan a ta BA2 hoitajan toteutuu BB-alaluokkaan kuuluvat vähäisen toimintavajeen asiakkaat BB1 ei hoitajan a ta BB2 hoitajan toteutuu

19 RAI-palauteraportin lukuohje 19(34) VII Heikentynyt fyysinen toimintakyky (Reduced Physical Functions) Asiakkaat, jotka eivät täytä Kognitiivisten toimintojen heikentyminen- tai Käytöshäiriö-ryhmien edellytyksiä tai täyttävät ne vain osittain. Esimerkkinä asiakkaat, joilla kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet tai on käytöshäiriöitä JA joiden päivittäinen toimintakyky on edellisiä ryhmiä heikompi -pisteiden ollessa 11 tai enemmän. Heikentynyt fyysinen toimintakyky 4-5 PA 6-8 PB 9-10 PC PD PE Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu PA1 0,43 3 PA2 0,71 0 PB1 0,73 2 PB2 0,82 4 PC1 0,88 6 PC2 0,93 2 PD1 0,98 1 PD2 1,03 6 PE1 1,06 9 PA-alaluokkaan kuuluvat toimintakyvyltään omatoimiset asiakkaat PA1 ei hoitajan a ta PA2 hoitajan toteutuu PB-alaluokkaan vähäisen toimintavajeen asiakkaat PB1 ei hoitajan a ta PB2 hoitajan toteutuu PC-alaluokkaan kohtalaisen toimintakyvyn asiakkaat PC1 ei hoitajan a ta PC2 hoitajan toteutuu PD-alaluokkaan kuuluvat merkittävästi heikentyneen toimintakyvyn asiakkaat PD1 ei hoitajan a ta PD2 hoitajan toteutuu PE-alaluokkaan kuuluvilla on vähän tai ei lainkaan toimintakykyä jäljellä PE1 ei hoitajan a ta PE2 hoitajan toteutuu PE2 1,14 1 RUG-III LTC/34 Kustannuspaino (CMI_N 0,433-1,635) Kertoo yksikön keskimääräisen kustannuspainon, joka saadaan laskemalla keskiarvo osaston asiakkaiden kustannuspainoista. Kustannuspaino kuvaa sitä, kuinka paljon henkilökunnan aikaa ja apua osaston asiakkaat saavat verrattuna keskivertoasiakkaiden käyttämään ajan ja avun määrään, jota kuvataan kustannuspainolla 1,00. Kustannuspaino 1,30 tarkoittaa, että asiakkaat saavat 30 % enemmän henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakkaat ja kustannuspaino 0,70, että asiakkaat saavat 30 % vähemmän henkilökunnan aikaa.

20 RAI-palauteraportin lukuohje 20(34) 3. MITTARTA JA MUITA ASIAKKAITA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Mittarit-tietokanta Fyysistä toimintakykyä kuvaavia mittareita RUG-III -indeksin lisäksi RAI:ssa on eri käyttötarkoituksiin kolme asiakkaan fyysistä toimintakykyä kuvaavaa mittaria: hierarkkinen -mittari laaja -mittari suppea -mittari. Hierarkkinen -mittari (0-6) Arvo lasketaan hierarkkisesti asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella neljästä -toiminnosta: liikkuminen osastolla (G1eA) ruokailu (G1hA), wc:n käyttö (G1iA) henkilökohtainen hygienia (G1jA). Asiakas TOIMINTAKYKYN HKKENEMINEN Täysin autettava henkilökohtaisessa hygieniassa wc:n käytössä yksikössä liikkumisessa ruokailussa Autettava yksikössä liikkumisessa ruokailussa KYLLÄ KYLLÄ Tarvitsee runsaasti apua yksikössä liikkumisessa tai ruokailussa KYLLÄ Tarvitsee runsaasti apua wc:n käytössä tai henkilökohtaisessa hygieniassa KYLLÄ Tarvitsee rajoitetusti apua yhdessä mutta korkeintaan neljässä :ssä KYLLÄ Ohjauksen tarvetta yhdessä mutta korkeintaan neljässä :ssä KYLLÄ 0 itsenäinen 1 ohjauksen tarvetta 2 tarvitsee rajoitetusti apua 3 tarvitsee runsaasti apua 1 AVUN TARPEEN LISÄÄNTYMINEN 4 tarvitsee runsaasti apua 2 5 autettava 6 täysin autettava KUVIO 3. Hierarkinen -mittari kaaviona Osaston kaikkien asiakkaiden fyysistä toimintakykyä päivittäisissä toiminnoissa kuvaavan keskiarvon lisäksi esitetään, montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin toimintakykyluokkaan.

21 RAI-palauteraportin lukuohje 21(34) Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Laaja -mittari L_ (0-28) Arvo muodostuu asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella seitsemästä arvioidusta -toiminnosta: liikkuminen sängyssä (G1aA) siirtyminen (G1bA) liikkuminen (G1eA) pukeutuminen (G1gA) ruokailu (G1hA) wc:n käyttö (G1iA) henkilökohtainen hygienia (G1jA). Mitä suurempi arvo on, sitä huonompi on asiakkaan toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa. Tämä mittari kuvaa herkemmin muutosta päivittäisissä toiminnoissa kuin muut -mittarit. Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Suppea -mittari S_ (0-16) Arvo muodostuu asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella samoista neljästä -toiminnosta kuin hierarkkisessa -mittarissakin: liikkuminen osastolla (G1eA), ruokailu (G1hA), wc:n käyttö (G1iA) ja henkilökohtainen hygienia (G1jA). Suppeassa -mittarissa kustakin osiosta saadut arvot lasketaan yhteen ja mitä suurempi arvo on, sitä huonompi on asiakkaan toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutumista edistävää toimintaa kuvaava mittari aktiivinen mittari (HAAKu) aktiivinen sisältää hoitajan a ohjausta ja harjoittelun tukea, joka on tavoitteellista, hoitosuunnitelmaan kirjattua toimintaa ja jonka vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn arvioidaan säännöllisesti. HAAKu-mittari kuvaa niiden päivien määrää, jolloin asiakas on saanut hoitajan a ohjausta ja harjoittelun tukea vuoteessa liikkumisessa (P3d), siirtymisessä (P3e), kävelemisessä (P3f) pukeutumisessa/siistiytymisessä (P3g) tai syömisessä (P3h) vähintäään 15 minuuttia vuorokaudessa viikon aikana. HAAKu mittarin vaihteluväli on HAAKu_17 mittarin pisteasteikko 0-16 Ei ollenkaan/vähän päivittäistä hoitajan a ohjausta ja harjoittelun tukea 17+ Päivittäinen hoitajan ohjaus ja harjoittelun tuki useammalla kuin kahdella fyysisen toiminnon osa-alueella Kognitiivista toimintakykyä kuvaava mittari Älyllistä toimintakykyä kuvaava CPS-mittari (0-6) CPS-mittari muodostuu viidestä muuttujasta: lähimuisti (B2a) ymmärretyksi tuleminen (C4) päätöksentekokyky (B4) tajunnan taso (B1) kyky syödä itse (G1hA).

22 RAI-palauteraportin lukuohje 22(34) Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä vaikeampi kognition tason heikkeneminen (Kuvio 4). Asteikon lukemat ovat suoraan verrannollisia MMSE (Mini Mental State Exam) testin lukemiin. Osaston kaikkien asiakkaiden kognitiivista toimintakykyä kuvaavan keskiarvon lisäksi esitetään montako prosenttia asiakkaista kuuluu eri toimintakykyluokkiin. CPS-asteikko MMSE 0 Ei kognitiivista häiriötä 24,9 1 Rajatilainen kognitiivinen häiriö 21,9 2 Kognition lievä heikkeneminen 19,2 3 Kognition keskivaikea heikkeneminen 15,4 4 Kognition keskivaikea - vaikea heikkeneminen 6,9 5 Kognition vaikea heikkeneminen 5,1 6 Kognition erittäin vaikea heikkeneminen 0,4 Asiakas Ei ole tajuton =0 Tajunnan taso On tajuton KYLLÄ=1 Ei vakavasti häiriintynyt (0-2) Päätöksenteko -kyky Vakavasti häiriintynyt (3) 0 Häiriöitä: - Päätöksenteko alentunut=1-2 - ymmärretyksi tuleminen alentunut=1-3 - lähimuisti muistiongelmia=1 2 tai 3 Vakavia häiriöitä: - Päätöksenteko kohtalaisesti alentunut=2 - ymmärretyksi tuleminen joskus/ei koskaan=2-3 KYLLÄ Kyky syödä 0 ei kognitiivista häiriötä 1 rajatilainen kognitiivinen häiriö 2 kognition lievä heikkeneminen 3 kognition lievä heikkeneminen 4 kognition keskivaikea - vaikea heikkeneminen 5 kognition vaikea heikkeneminen 6 kognition erittäin vaikea heikkeneminen KUVIO 4. CPS mittari kaaviona

23 RAI-palauteraportin lukuohje 23(34) Psyykkistä toimintakykyä kuvaava mittari ja kuvaavia tunnuslukuja Masennusoireiden mittari (0-14) DRS (Depression Rating Scale) -mittarissa arvioidaan seitsemää masennukseen liittyvää oiretta; 1) kielteisiä ilmaisuja (E1a), 2) jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku (E1d), 3) epärealistiselta vaikuttavan pelon ilmaisuja (E1f), 4) terveyteen liittyvät toistuvat valitukset (E1h), 5) toistuvat ahdistuneet valitukset tai huolet (E1i), 6) surullinen, kivulias, huolestunut kasvojen ilme (E1l) ja 7) itku, kyynelehtiminen (E1m). Mittarin arvo lasketaan arvioimalla kukin oire viimeisen 30 vuorokauden osalta; ei viitettä oireesta=0 pistettä, oire ilmenee korkeintaan viitenä päivänä viikossa=1 piste, oire ilmenee päivittäin tai miltei päivittäin (6-7 päivänä viikossa)=2 pistettä. Mittarin arvo saadaan laskemalla yhteen osa-alueista saadut pisteet. Mikäli asiakas saa kolme pistettä tai enemmän, on syytä epäillä masennusta. Palautteessa esitetään asiakkaiden masennusoireita kuvaavien pisteiden keskiarvo sekä monellako prosentilla asiakkaista on syytä epäillä masennusta ja monellako prosentilla masennusepäilyyn liittyy kohtalaisesti tai runsaasti oireita. (Kuvio 5) Masennusoireita kuvaavien pisteiden asteikko 3+ Masennusepäily 3-8 Masennusepäily, kohtalaisesti oireita 9-14 Masennusepäily, runsaasti oireita Arvot 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 MDS 2.0 E1a E1d E1f E1h E1i E1l E1m Kysymys [OSA E. Mieliala ja käyttäytyminen] Kielteisiä ilmaisuja: "mitään ei ole väliä, parempi olla kuollut", "miksi elää näin kauan", "antakaa kuolla". Jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku: asiakas ärsyyntyy helposti on kiukkuinen siitä, että on joutunut kyseiseen laitokseen suuttuu saadusta hoidosta Epärealistisilta vaikuttavan pelon ilmaisuja: hylätyksi tulemisen pelko yksinjäämisen pelko muiden kanssa olemisen pelko Terveyteen liittyvät toistuvat valitukset, etsii itsepintaisesti lääketieteellistä huomiota, tarkkailee pakonomaisesti itseään Toistuvat ahdistuneet valitukset/huoli (ei-terveydellinen): toistuva huomioherättämisen tarve tarvitsee vakuuttelua aikatauluista/aterioista/pyykistä/ vaatteista Surullinen, kivulias, huolestunut kasvojen ilme esim. otsa rypyssä Itku, kyynelehtiminen KUVIO 5. Masennusoireiden mittari Käytösoireet Monellako prosentilla asiakkaista esiintyi vaeltelua (E4aA) karkeaa, uhkaavaa kielenkäyttöä (E4bA) fyysistä pahoinpitelyä (E4cA) sosiaalisesti sopimatonta tai häiritsevää käyttäytymistä (E4dA) tai kielteistä suhtautumista hoitoon (E4eA) joko 4-6 päivänä tai päivittäin viimeisen viikon aikana.

24 RAI-palauteraportin lukuohje 24(34) Lisäksi palautteessa mainitaan niiden asiakkaiden osuus, joilla esiintyy yksikin mainituista käytösoireista. Sosiaalista toimintakykyä kuvaava mittari Sosiaalinen osallistuminen SES Sosiaalisen osallistumisen SES-mittarissa (Social Engagement Scale) arvioidaan, paljonko asiakkaalla on aloitekykyä tai osallistumishalukkuutta erilaisiin yhteisiin tapahtumiin laitoksessa (F1 kysymyksen kohdat a-f on laskettu yhteen, asteikko on 0-6). Palautteessa esitetään, montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin sosiaalisen toimintakyvyn luokkaan. Sosiaalista osallistumista kuvaavien pisteiden asteikko 0 Ei aloitekykyä/sosiaalista osallistumista 1-3 Kohtuullisesti aloitekykyä/sosiaalista osallistumista 4-6 Paljon aloitekykyä/sosiaalista osallistumista Terveydentilaa kuvaavia tunnuslukuja Kipumittari Asiakkaan kivun tiheyttä (J2a) ja voimakkuutta (J2b) arvioidaan neliportaisen luokituksen mukaan. Palautteessa esitetään montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin kipuja kuvaavaan luokkaan: 0 Ei kipuja 1 Kipuja harvemmin kuin päivittäin 2 Kipuja päivittäin/kohtalainen kipu 3 Kipuja päivittäin/ajoittain vaikea/sietämätön kipu Kipu ilman kipulääkitystä Monellako prosentilla asiakkaista on kipuja, mutta ei kipulääkitystä (O4f) Terminaaliprognoosi Monellako prosentilla asiakkaista on sairauden saattohoitovaihe (J5c), jolloin elinaikaa on arvioitu olevan jäljellä 6 kk tai vähemmän Painoindeksi BMI BMI (Body Mass Index) -painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä (K2a ja b). Painoindeksin avulla arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa. Yksittäisen asiakkaan kohdalla painoindeksiä tulkittaessa on otettava huomioon henkilön ruumiinrakenne, lihasmassa ja ikä. Palautteessa esitetään osaston kaikkien asiakkaiden painoindeksien keskiarvo. 4 LAATUINDIKAATTORIT Laatuindikaattorit -tietokanta Laatuindikaattoreiksi on valittu asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja kuten kaatuilu tai painehaavat. Laatuindikaattorin arvo kertoo niiden asiakkaiden, joilla kyseinen kielteiseksi katsottu tila esiintyy, suhteellisen osuuden prosentteina kaikista osaston asiakkaista tai erikseen määritellyistä asiakkaista (esim. täysin pidätyskyvyttömät jätetään pois, kun tarkastellaan laatuindikaattoria Osittainen virtsan/ulosteen pidätyskyvyttömyys - ei rakon/suolen harjoitusohjelmaa). Laatuindikaattorien laskennassa

25 RAI-palauteraportin lukuohje 25(34) käytettyjen arviointien lukumäärät on esitetty palauteraportin erillisessä laskentataulukossa Laatuind. arviointien lkm.. Osa laatuindikaattoreista kertoo ongelman esiintyvyydestä (e) kuten esimerkiksi kuinka suurella osalla osaston asiakkaista on painehaava tiettynä ajankohtana. Osa laatuindikaattoreista kertoo ongelman ilmaantuvuudesta (i). Tämä voidaan laskea vain niistä asiakkaista, joista on tehty kaksi peräkkäistä arviointia esimerkiksi ensimmäinen syksyn 2009_2 ja toinen kevään 2010_1 aineistoissa. Peräkkäisten arviointien ei tarvitse olla tehty samassa yksikössä.* Ilmaantuvuusluku kertoo mitä on tapahtunut kahden arvioinnin välissä, esimerkiksi mikä on kaikista kahdessa peräkkäisessä aineistossa arvioiduista asiakkaista, joilla oli edellisessä arvioinnissa ainakin jossain päivittäisessä toiminnossa toimintakykyä jäljellä, niiden asiakkaiden osuuden (%), joilla on päivittäisten toimintojen toimintakyvyn laskua pitkään säilyvissä taidoissa (liikkuminen sängyssä, siirtyminen, ruokailu, wc:n käyttö). *Huom. Tietokannoissa EasyRAIderissa ilmaantuvuusluvut on laskettu samoin kuin palauteraportissa; laitoshoidon laatuindikaattorien erillisessä tietokannassa ilmaantuvuusluvut on lisäksi laskettu, jos asiakkaasta on tehty peräkkäiset arvioinnit samassa yksikössä. Yleisperiaate laatuindikaattoreiden tulkinnassa on; mitä korkeampi indikaattorin arvo on, sitä enemmän asiassa on kehitettävää. Laatuindikaattoreita tarkasteltaessa kannattaa huomioida kuinka monen arvioinnin (n=lukumäärä) tiedoista prosenttiosuudet on laskettu, jolloin voidaan suhteuttaa kuinka monella ilmenevästä kielteisestä tilasta asiakastasolla on kysymys. Mitä pienempi arviointien lukumäärä on, sitä enemmän yksittäisten asiakkaiden tilanteet vaikuttavat kokonaistarkasteluun. Joillekin laatuindikaattoreille on laskettu erilliset arvot riippuen asiakkaan riskin suuruudesta kyseiseen tilaan. Korkean riskin ryhmään kuuluvat asiakkaat, joilla on heidän olemassa oleviin sairauksiin ja oireisiin liittyen suuri alttius saada kyseinen kielteinen tila ja jotka kuuluvat laatuindikaattorissa tarkasteltaviin asiakkaisiin. Vastaavasti matalan riskin ryhmään kuuluvat asiakkaat, joilla näitä riskitekijöitä ei ole ja jotka kuuluvat laatuindikaattorissa tarkasteltaviin asiakkaisiin. Laatuindikaattorin rivillä Korkea riski ilmaistaan kuinka suurella osalla korkean riskin asiakkaista tila ilmenee ja rivillä matala riski kuinka suurella osalla matalan riskin asiakkaista tila ilmenee. Laatuindikaattorit on esitetty paitsi prosenttilukuina myös kuvioina esiintyvyys- ja ilmaantuvuusluvut erikseen. Osaston luvut on kuvioissa suhteutettu kyseisen laitostyypin keskimääräiseen tulokseen, joka muodostuu mukana olevien laitosten kahden viimeisen aineiston keskiarvoista. Keskimääräistä tulosta kuvataan kuvioon piirretyllä ympyrällä. Ympyrän sisäpuolella olevat tulokset ovat siten keskimääräistä parempia. Ulkopuolelle jäävissä osiossa taas on keskimääräistä enemmän kehitettävää. Kaiken kaikkiaan mitä lähempänä kuvion keskipistettä oma tulos kunkin osion kohdalla on, sitä parempi on hoidon laatu sen osion osalta. Palauteraportissa on esillä myös USA:ssa määritellyt hyväksyttävän laadun raja-arvot (Rantz ym. 2000). Laitoshoidon laatu-alueet ja niiden indikaattorit (e)=esiintyvyys, (i)=ilmaantuvuus I Onnettomuudet 1a Mikä tahansa vamma (aik. onnettomuus) (e)

26 RAI-palauteraportin lukuohje 26(34) Lonkkamurtuman (J4c=1) TAI naarmuja tai mustelmia (M4a=1) TAI palovammoja (M4b=1) saaneiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista viimeisimmässä arvioinnissa. 1b Uudet murtumat (i) Lonkkamurtuman (J4c=1) tai muun murtuman (J4d=1) saaneiden asiakkaiden osuus (%) osaston niistä asiakkaista, joilla ei edellisessä arvioinnissa ollut murtumaa. 2 Kaatuilu (e) Viimeisen kuukauden aikana kaatuneiden (J4a=1) asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista II Käytös ja tunne-elämä 1 Käytösoire, joka vaikuttaa muihin (e) Käytösoireisten asiakkaiden (E4bA>0, E4cA>0, E4dA>0) osuus (%) osaston kaikista asiakkaista viimeisimmässä arvioinnissa. Korkea riski tarkoittaa käytösoireisten asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, joilla on kognition alenema (B2a=1 JA B4>0) tai skitsofrenia (I3a2-I3e2 on diagnoosinumero F20.0-F20.9 tai Ilgg=1) tai kaksisuuntainen mielialahäiriö (I3a2-I3e2 on diagnoosinumero F30.0-F39 tai Ilff=1). Matala riski tarkoittaa käytösoireisten asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, joilla ei ole kognitiivista vajausta tai skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä. 2 Masennuksen oireet tai masennusdiagnoosi (e) Masennusoireisten tai masennusdiagnoosin omaavien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. Mielialan laskun pysyvyys (E2>0) ja vähintään kaksi seuraavista masennukseen viittaavista oireista: ahdingon sanallinen ilmaiseminen (E1a>0) ahdistus/vetäytyminen. Jokin seuraavista oireista on merkitty: toistuvat fyysiset eleet (E1n>0) tai vastustaa hoitoa (E4ea>0) tai vetäytyy aktiviteeteistaan (E1o>0) tai vähentynyt sosiaalinen kanssakäyminen (E1p>0) huonotuulisuus aamuisin (E1j>0) tai ei hereillä koko päivää (N1d=1) tai hereillä yhden jakson päivässä, mutta ei ole tajuton (N1a=1 tai N1b=1 tai N1c=1, mutta B1=0) toistuvia kuoleman ajatuksia(e1g>0) painon lasku (K3a=1) TAI masennuksen tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi (I1ee=1 tai I1ff=1) ja vähintään yksi masennuksen oire tai mielialan laskun pysyvyys (E2>0) 3 Masennuksen oireet ilman korjaavia hoitotoimenpiteitä (e) Ilman masennuslääkitystä (O4c=0) tai psykologista terapiaa (P1beA=0) olevien masennusoireisten asiakkaiden osuus osaston kaikista asiakkaista. III Kliininen hoito 1 Yhdeksän lääkettä tai enemmän (e) Samanaikaisesti yhdeksää tai useampaa erilaista lääkettä käyttävien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista (O1>8). IV Kognitio 1 Aivojen vajaatoiminta (i)

27 RAI-palauteraportin lukuohje 27(34) Aivojen vajaatoiminnasta kärsivien asiakkaiden osuus (%) osaston niistä asiakkaista, joilla ei edellisessä arvioinnissa ollut aivojen vajaatoimintaa (B2a=1 JA B4>0). V Pidätyskyky 1 Virtsan/ulosteen pidätyskyvyttömyys (e) Usein tai täysin pidätyskyvyttömien asiakkaiden osuus (%) osaston niistä asiakkaista, jotka ovat tajuissaan ja ilman katetria ja avannetta. (H1b=3,4 tai H1a=3,4) Korkea riski tarkoittaa usein tai täysin pidätyskyvyttömien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka ovat tajuissaan, ilman katetria ja avannetta ja joilla on vaikea kognitiivinen vaje (B4=3 ja B2a=1) tai jotka ovat täysin autettavia liikkumisessa sängyssä (G1aA=4) siirtymisessä (G1bA=4) ja liikkumisessa yksikössä (G1eA=4). Matala riski tarkoittaa usein tai täysin pidätyskyvyttömien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka ovat tajuissaan, ilman katetria ja avannetta ja joilla ei ole vaikeaa kognitiivista vajetta tai jotka eivät ole täysin autettavia liikkumisessa sängyssä, siirtymisessä ja liikkumisessa yksikössä. 2 Osittainen virtsan/ulosteen pidätyskyvyttömyys - ei rakon/suolen harjoitusohjelmaa (e) Rakon tai suolen suunnitelmallisia WC- käyntien harjoitusohjelmaa vailla olevien asiakkaiden osuus (%) toisinaan tai usein pidätyskyvyttömistä osaston asiakkaista (H1a=2,3 tai H1b=2,3). 3 Katetri (e) Katetroitujen asiakkaiden (H3d=1) osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. Korkea riski tarkoittaa katetroitujen asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka ovat tajuttomia (B1=1) tai joilla on hemiplegia (I1v=1) tai tetraplegia (I1z=1) tai multippeliskleroosi (I1W=1) täysin autettavia sängyssä liikkumisessa (G1aA=4), siirtymisessä (G 1bB=4) tai osastolla liikkumisessa(g1ea=4) Matala riski tarkoittaa katetroitujen asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka eivät ole täysin autettavia sängyssä liikkumisessa, siirtymisessä tai osastolla liikkumisessa. 4 Ulosteen pakkautuminen (e) Ulosteen pakkautumisesta (H2d=1) kärsivien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. VI Infektioiden hallinta 1 Virtsatieinfektio (e) Virtsatieinfektioista (I2j=1) kärsivien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. VII Ravinto ja syöminen 1 Painon lasku (e) Osaston kaikista asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), joilla on 5 % painon lasku viimeksi kuluneen 30 vrk aikana tai 10 % tai enemmän painon lasku viimeksi kuluneen 180 päivän aikana (K3a=1). 2 Letkuravitsemus (e) Letkuravitsemuksessa (K5b =1) olevien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. 3 Kuivuma (e)

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

21.9.2015. Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0

21.9.2015. Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (vuodeosastot ja vanhainkoti) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015. Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki RAI-neuvonta: 029 524 7472 rai@thl.fi www.thl.fi/rai RAI-palauteraportin lukuohje 2(29) Nämä

Lisätiedot

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a.

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a. 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (tehostettu asumispalvelu) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015 Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina

Lisätiedot

Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC

Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC Laitoshoidon keskijohdon ja hoitotyön ylimmän johdon käyttöön laitosten ja sitä laajempien kokonaisuuksien johtamiseen THL 4.11.2008 SISÄLTÖ JOHDON TIETOKANNAN

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla?

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Seinäjoki 16.6.2010 Rauha Heikkilä Ikäihmisten palvelut -yksikkö 17.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö RAI; Palvelujen järjestäminen KUNTATASO RAI;

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Lukuohje RAI-palauteraportin sisältöön Kotihoito Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6161 www.thl.fi 2(31) Tämä

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Sisältö Kaksi esimerkkiä turvallisuudesta RAI-LTC: fyysinen pahoinpitely ja sosiaalisesti

Lisätiedot

Maija Meikäläinen. Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin

Maija Meikäläinen. Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 1 Maija Meikäläinen 84- vuotias, jäänyt

Lisätiedot

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen?

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Rauha Heikkilä RAI-vertailukehittämisen seminaari 29.9.2012, Messukeskus 1.10.2012 THL 1 Yhtenäinen iäkkäiden palveluiden voimavaratarveluokitus läpi

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2 Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireet useat eri

Lisätiedot

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Tiedosta hyvinvointia 1 RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 23.9.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vertailukehittäminen

Lisätiedot

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari 23.10.2017 Juha Laine, terveystalouspäällikkö Pfizer Oy Tutut asiat, joita ei tällä kertaa käsitellä Teho ja vaikuttavuus Kausaalisuhteen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn tuottavuustietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 122 Opas

Lisätiedot

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta Rauha Heikkilä RAI-seminaari 29.9.2011 Jäsentely RAI-ohjausryhmän ajatuksia asiakassegmentointiin perustuvasta tuotteistuksesta Asiakassegmentointiin perustuvan tuotteistuksen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Lukuohje RAI-palauteraportin sisältöön Kotihoito Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 7472 www.thl.fi 2(33) Tämä

Lisätiedot

THL:n RAI-tietotuotteet

THL:n RAI-tietotuotteet THL:n RAI-tietotuotteet RAI-seminaari 31.3.2015 31.3.2015 RAI tietotuotteet / Matti Mäkelä 1 Tiedosta hyvinvointia THL:n iso tehtävä Tutkittua, riippumatonta tietoa Kansalliset tietovarannot, jalostettavaksi

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen Ikäihmisten palvelut Rauha Heikkilä Aleksadr Gerasin Harriet Finne-Soveri Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö -projekti (KOTA) Päiväkeskuksen organisointimalli osana Tampereen kotihoitoa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Moniammatillista, tavoitteellista ja terveyslähtöistä Yksilöllistä, asiakkaan tarpeista lähtevää Lähtökohtana on asiakkaan

Lisätiedot

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta. Rauha Heikkilä RAI-seminaari

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta. Rauha Heikkilä RAI-seminaari Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta Rauha Heikkilä RAI-seminaari 29.9.2011 Jäsentely RAI-ohjausryhmän ajatuksia asiakassegmentointiin perustuvasta tuotteistuksesta Asiakassegmentointiin perustuvan tuotteistuksen

Lisätiedot

Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat

Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat RAI-seminaari 29.9.2011 2011-09-28 RAI-seminaari 9/2011 / Jutta Nieminen 1 Sisältö Henkilöstömitoituksen haasteet ja laskentatapa Uudet muuttujat

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Laitoshoidon ja palveluasumisen kustannustietojen palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari 30.9.2010 Britta Sohlman Kehittämispäällikkö, Ikäihmisten palvelut, THL Britta.sohlman@thl.fi 1 Esityksen sisältö: Yleistä asiakkaan osallisuudesta

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu

Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu Uuden palauteraportin esittely 29.3.2012 Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu / Joonas Sakki 1 Esityksen rakenne 1)

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11.

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11. RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy RAI HC koulutuksen tavoitteet ja sisältö Tavoite: Osallistujat oppivat arvioimaan

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2017 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

RAI:n hyödyt ikääntyneen palvelutarpeen arvioinnissa

RAI:n hyödyt ikääntyneen palvelutarpeen arvioinnissa RAI:n hyödyt ikääntyneen palvelutarpeen arvioinnissa Kehittyvä vanhustyö tapahtuma - Asiantuntijoiden ja johdon seminaari 13.2.2017 Finlandia-talo Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

15.4.2015 Riitta Sernola

15.4.2015 Riitta Sernola 15.4.2015 Riitta Sernola Nokian kotihoito Nokian kaupungissa asukkaita n. 32 854 (v 2014) yli 65 -vuotiaita 5 683 (v 2014) yli 85 vuotiaita 720 (v 2014) Kotihoito jaettu 4 alueeseen 8 tiimiä 81 kodinhoitajaa

Lisätiedot

RAI mitä ja miksi. RAIMO-hanke aloitusseminaari Matti Mäkelä

RAI mitä ja miksi. RAIMO-hanke aloitusseminaari Matti Mäkelä RAI mitä ja miksi RAIMO-hanke aloitusseminaari 15.3.2017 Matti Mäkelä 15.3.2017 RAI / Matti Mäkelä 1 MIKÄ RAI? 15.3.2017 RAI / Matti Mäkelä 2 Mikä RAI? Vanhusten (&muiden) palveluiden (ympärivrk hoito,

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä RAI- seminaari.9. Paasitorni, Helsinki Rauha Heikkilä 5.. Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö Kunta -vertailutietokanta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: 1 keskeiset tulokset, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pietarsaaren alueen sote, THL, GeroFuture 2 Oulu Screener taustaa

Lisätiedot

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KOTIHOIDON KRITEERIT IKÄIHMISTEN SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN ASUMIS- JA HOIVAHOITOPALVELUJEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon myöntämisperusteet 2018 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN,

Lisätiedot

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Matti Mäkelä 12.12.2014 12.12.2014 Vertailukelpoinen toimintakykytieto / Matti Mäkelä 1 Toimintakykytiedon vertailukelpoisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia 1 Vertailutiedon käyttö kuntoutumista edistävän hoitotyön ohjauksessa kotihoidossa laitoshoidossa RAI-seminaari johtajille Helsingissä14.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION

Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Heikkilä Rauha ja Wiili-Peltola Erja (toim.) Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteistushankkeen loppuraportti

Lisätiedot

Hyvästä parempaan RAI- vertailukehittämisen avulla

Hyvästä parempaan RAI- vertailukehittämisen avulla Hyvästä parempaan RAI- vertailukehittämisen avulla RAI- vertailukehittämisen seminaari 31.3.2015 Leena Majanmaa Tampereen kaupunki Asumispalvelut RAI-LTC pilottina 2001 lähtien ja koko entisessä laitoshoidossa

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon myöntämisperusteet 1.1.2019 alkaen Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN,

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Liite 2/ Petula 14.12.2017 84 IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Perusturvalautakunta 14.12.2017 84 2 (5) 1. Palvelutarpeen arviointi

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5 Tekijä Pitkä matematiikka 6..06 8 On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 5 sivun AB pituudesta. Pitää siis osoittaa, että DE = AB. 5 Muodostetaan vektori DE. DE =

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä

Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä 2013-2017 Riitta Saarela, FT; Helena Soini, dos; Seija Muurinen, dos; Niina Savikko, dos; Taija Puranen, FT;

Lisätiedot

sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki

sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto ja käyttöä hallinnoi FCG valtakunnallisesti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen ja hoivahoidon ohjaukseen Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri SISÄLLYSLUETTELO 1 Kriteerien

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.

Lisätiedot

Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet

Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet SAS: Selvitä, arvioi, sijoita Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet Vanhustenhuollon SAS-toiminnan periaatteet Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 1. Tarkoitus ja tavoite Mustasaaren

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON

Lisätiedot