RAI-vertailukehittäminen

Transkriptio

1 RAI-palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) Helsinki RAI-neuvonta:

2 RAI-palauteraportin lukuohje 2(29) Nämä ohjeet auttavat Sinua lukemaan osastokohtaista palauteraporttia sekä internetissä olevia vertailutietokantoja. Ohjeessa esitellään mitä tietoa palautteesta löytyy sekä miten ja mistä tunnusluvut on laskettu. Tunnusluvut esitetään samassa järjestyksessä kuin ne palauteraportissa ovat. Sisältö Muutokset palauteraportissa ja vertailutietokannoissa... 3 YLEISTÄ VERTAILUTIEDOSTA TAUSTATIETOJA ASIAKKAISTA ASIAKASRAKENNELUOKITUKSET... 6 Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/ RUG-III LTC/34 Pääluokat ja alaluokat RUG-III LTC/34 Kustannuspaino Yhtenäinen asiakasrakenneluokitus RUG-III/ MITTAREITA JA MUITA ASIAKKAITA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Fyysistä toimintakykyä kuvaavia mittareita Hierarkkinen ADL -mittari (0-6) Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Laaja ADL -mittari L_ADL (0-28) Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Suppea ADL -mittari S_ADL (0-16) Kuntoutumista edistävää toimintaa kuvaava mittari aktiivinen mittari (HAAKu) Kognitiivista toimintakykyä kuvaava mittari Älyllistä toimintakykyä kuvaava CPS-mittari (0-6) Psyykkistä toimintakykyä kuvaava mittari ja kuvaavia tunnuslukuja Masennusoireiden mittari (0-14) Käytösoireet Sosiaalista toimintakykyä kuvaava mittari Sosiaalinen osallistuminen SES Terveydentilaa kuvaavia tunnuslukuja Kipumittari Kipu ilman kipulääkitystä Terminaaliprognoosi Painoindeksi BMI LAATUINDIKAATTORIT Laitoshoidon laatu-alueet ja niiden indikaattorit I Onnettomuudet II Käytös ja tunne-elämä III Kliininen hoito IV Kognitio V Pidätyskyky VI Infektioiden hallinta VII Ravinto ja syöminen VIII Fyysinen toimintakyky IX Psyykenlääkkeiden käyttö X Elämänlaatu XI Ihon hoito XII Muut HENKILÖSTÖTIEDOT (palauteraportissa vain kun uudet tiedot julkaistaan) Henkilöstömitoitus Henkilöstörakenne Toteutuneet työvuorot/-tunnit, sairauspoissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus Asiakasrakenne... 28

3 RAI-palauteraportin lukuohje 3(29) Muutokset palauteraportissa ja vertailutietokannoissa Palauteraportti Uudistukset keväällä 2015: - Lisätty uusi laatuindikaattori Ei osallistunut omaan arviointiin (e) - Esiintyvyyslaatuindikaattoreiden (e) hämähäkki-/kukkakuvioista on poistettu riskistratifioidut indikaattorit, jotta kuvio olisi selkeämpi ja luettavampi. Kyseiset indikaattorit löytyvät kuitenkin vielä palauteraportista Palauteluvut-välilehdeltä. Uudistukset syksyllä 2014: - Lyhytaikaisosastot (LAH) näytetään jatkossa omana tyyppinään. Valtakunnallisella tasolla LAH-tyyppiä ei vielä toistaiseksi lasketa. Oman organisaation sekä valtakunnallisena vertailulukuna LAH-yksiköillä on palauteraporteissa yksikön varsinaisen palvelutyypin mukaiset luvut. Uudistukset keväällä 2014: - Palveluasumisen tyyppikeskiarvot jaetaan jatkossa myös palauteraporteissa tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen Uudistukset syksyllä 2013 lyhyesti: - Palauteraportissa on nyt nähtävissä neljä viimeisintä aineistoa osasto- ja oman organisaation vertailukohta-tasolla (laitos/väliorganisaatio/organisaatio). Entiset kaikkien aineistojen ja ensimmäisen aineiston keskiarvosarakkeet on pudotettu pois. - Palauteraporttiin on lisätty aikasarjakuvio, jossa voi itse valita palautemuuttujan ja tarkastella kehitystä aineistojen välillä pylväskuviosta. Lisäksi kuviossa näkyy yksikön palvelutyypin mukainen keskiarvo vertailuarvona. - RUG-palautemuuttujia on karsittu selkeyden vuoksi pois. Palauteraportissa on nyt välineestä riippuen RUG-III HC/22 tai RUG-III LTC/34 pääluokat ja kevyin PA(1)-alaluokka. RUG-III LTC/22- asiakasrakenneluokitus on poistunut palautteista kokonaan. - Palauteraporttiin on lisätty sisällysluettelo helpottamaan raportissa liikkumista. - Kaikki palauteluvut löytyvät nyt yhdeltä palauteraportin välilehdeltä. Vertailutietokannat Uudistukset keväällä 2015: - Lisätty uusi laatuindikaattori Ei osallistunut omaan arviointiin (e) EasyRAIder- ja laatuindikaattorit vertailutietokantoihin. Uudistukset syksyllä 2014: - Laitosten palauteluvut lasketaan jatkossa sekä tyypeittäin että kokonaisuutena (aiemmin vain tyypeittäin). Uudistukset keväällä 2014: - Palvelutyypit (Tyyppi-dimensio) ovat jatkossa (kotihoito,) tavallinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti sekä tk vuodeosasto - Palveluasumisen tarkempi tyyppijako on poistettu vertailutietokannoista. Ryhmäkotien ja muun tehostetun palveluasumisen jakoperusteet eivät olleet selkeitä ja johdonmukaisia, joten siksi ne on yhdistetty tehostetuksi palveluasumiseksi 2010_1 aineistosta alkaen, josta alkaen tiedot on saatavilla. 2009_2 ja sitä aiemmat aineistot raportoidaan vanhalla Palveluasuminen (yhteensä) ryhmittelyllä. Uudistukset syksyllä 2013 lyhyesti: - Vertailutietokantoihin on lisätty yhtenäinen asiakasrakenneluokitus RUG-III/18 (easyraider ja Asiakasrakenneluokitukset RUG-III LTC/34 ja RUG-III/18 (nimi päivitetty)) - RUG-III LTC/22-asiakasrakenneluokitus on poistunut kokonaan vertailutietokannoista (easyraider ja Asiakasrakenneluokitukset RUG-III LTC/34 ja RUG-III/18 ).

4 RAI-palauteraportin lukuohje 4(29) YLEISTÄ VERTAILUTIEDOSTA Palauteraportti Palauteraportissa tunnusluvut esitetään jaoteltuna viiteen kokonaisuuteen: 1. Taustatietoja asiakkaista 2. Asiakasrakenneluokitus 3. Mittareita ja muita asiakkaita kuvaavia tunnuslukuja 4. Laatuindikaattorit 5. Henkilöstötiedot. Palauteraportissa esitetään yksikön (ensimmäiset neljä tietosaraketta) ja yksikön oman organisaation tietyn kokonaisuuden (seuraavat neljä tietosaraketta) tunnuslukujen puolivuosittaiset arvot neljän viimeisimmän aineiston osalta. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa on yksikön vertailuryhmän mukaiset keskiarvot. Viimeisessä tietosarakkeessa esitetään yksikön tyypin mukaiset tyyppikeskiarvot, jotka on laskettu kahdesta viimeisimmästä aineistosta. Arviointien lukumäärä kertoo, kuinka monen asiakkaan lukitusta kokonaisarvioinnista kunkin aineiston tulokset on laskettu, paitsi vertailuryhmäsarakkeessa, jossa lukumäärä kuvaa samaan vertailuryhmään kuuluvien osastojen lukumäärän. Arviointien lukumäärä ei kerro suoraan yksikön hoitopaikkojen määrää. Arviointien lukumäärään vaikuttaa mm. asiakkaiden vaihtuvuus. Palauteraportti tuotetaan kaikille niille osastoille, joilla on tehty vähintään 5 asiakkaasta lukittu kokonaisarviointi puolivuotisajanjaksolta. Laitoksen/väliorganisaation/organisaation yhteenlaskettujen arviointien lukumäärään vaikuttaa kaikki laitoksessa/väliorganisaatiossa/organisaatiossa tehdyt arvioinnit, vaikka jokin osasto ei arviointien pienen määrän (alle 5) vuoksi saakaan omaa palauteraporttiaan. Kaikki arvioinnit ovat mukana myös tyypin mukaisissa keskiarvoissa. Tyypit ovat tavallinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja terveyskeskus (vuodeosastot). Jos samassa laitoksessa on useamman tyyppisiä osastoja, tulee palauteraporttiin oletuksena osaston tyypin mukaan laitoksen samantyyppisten osastojen keskiarvot. Edellä mainittujen tyyppien lisäksi lyhytaikaisosastot on otettu erilleen pitkäaikaisista yksiköistä. Lyhytaikaisosastoiksi määriteltyjen yksiköiden arviointeja ei lasketa mukaan valtakunnallisiin lukuihin. Oman organisaation luvuissa lyhytaikaisosastojen arvioinnit lasketaan vain tyypin mukaisiin lukuihin eri tasoilla, ei siis organisaation/väliorganisaation/laitoksen kokonaislukuihin. Vertailutietokannat (vain yhteisrahoitteiseen RAI-vertailukehittämiseen osallistuville) Salasanalla suojatuissa vertailutietokannoissa ovat kaikkien vertailukehittämiseen osallistuvien tulokset vertailua varten. Vertailutietokantoihin pääsevät vain yhteisrahoitteiseen toimintaan osallistuvat organisaatiot. Tietokantalinkit on julkaistu vertailukehittämisen sivuilla Vertailutietokantojen salasana on julkaistu RAI-vertailukehittämisen ekstranet-sivustolla, johon kirjaudutaan henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella. Salasana vaihdetaan puolivuosittain aina tietokantojen päivityksen yhteydessä. RAIyhdyshenkilö jakaa tietokantojen salasanan organisaatiossa eteenpäin. Tiedot vertailutietokantaan tuotetaan kaikista niistä osastoista, joilla on tehty vähintään 5 asiakkaasta lukittu kokonaisarviointi puolivuotisajanjaksolta. Vertailutieto löytyy joko tiivistetysti easyraider-tietokannasta tai laajemmin jaettuna erillisiin tietokantoihin; Taustatiedot, Asiakasrakenneluokitukset RUG-III LTC/34 ja RUG-III 18, Mittarit ja Laatuindikaattorit. Vertailutietokannoissa voi tunnuslukujen arvoja tarkastella kaikilta niiltä ajanjaksolta, joissa osasto on ollut mukana ja verrata omaa toimintaa esimerkiksi oman kunnan tai vertailuryhmän tuloksiin.

5 RAI-palauteraportin lukuohje 5(29) Tunnuslukujen tulkintaa on kuvattu julkaisuissa Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus - RAIjärjestelmä vertailukehittämisessä (2005) ja RAI-tietojärjestelmän käyttöönotto ja pitkäaikaishoidon benchmarking (2001). Aineistot Palautteessa on otettu mukaan 1 kokonaisarviointi/asiakas/osasto/6 kk eli mukana on jokainen puolen vuoden aikana sisällä ollut asiakas, josta on tehty kokonaisarviointi. Jos asiakkaasta on tehty puolivuotisjaksolla useita kokonaisarviointeja, palautteen tiedot on laskettu jakson viimeisen kokonaisarvioinnin mukaan. Tiedon laadun takaamiseksi mukana ovat vain lukitut eli kokonaan täytetyt arvioinnit. Aineistojen jaksotus menee siten, että vuoden ensimmäisen aineiston muodostavat arviointipäivämäärän mukaan tehdyt arvioinnit ja vuoden toisen aineiston muodostavat tehdyt arvioinnit. Esimerkiksi aineistoon 2013_1 kuuluvat tehdyt arvioinnit ja aineistoon 2013_2 kuuluvat tehdyt arvioinnit. Vertailuryhmät Osasto voi verrata lukujaan oman laitoksensa lukuihin ja saman tyypin lukuihin esim. vanhainkotiosasto vanhainkotien keskiarvoon. Lisäksi raportissa on valmiina osastolle oma vertailuryhmä, joka on määritelty asiakasrakenteen mukaan mahdollisimman samankaltaisista osastoista viimeisimmässä aineistossa. Osastot on luokiteltu 14 ryhmään kustannuspainon ja RUG-alaluokkien mukaan. Dementia-/psykiatriset osastot on nimetty DP1 DP7 ja sekaosastot SE1 SE7. DP1 ja SE1 ovat kustannuspainoltaan keveimpiä ja DP7 ja SE7 kustannuspainoltaan korkeimpia. Kustannuspainot eri vertailuryhmissä: (vertailuryhmien palauteraportissa ja vertailutietokannassa käytetyt numerokoodit suluissa) DP1 (11), SE1 (10) 0,42 0,74 DP2 (21), SE2 (20) 0,74 0,86 DP3 (31), SE3 (30) 0,86 0,94 DP4 (41), SE4 (40) 0,94 1,04 DP5 (51), SE5 (50) 1,04 1,19 DP6 (61), SE6 (60) 1,19 1,29 DP7 (71), SE7 (70) 1,29 Jako dementia-/psykiatrisiin osastoihin ja sekaosastoihin on määritelty niin, että jos osastolla on Kognitiivisten toimintojen heikentymisen pääluokkaan (alaluokat IA ja IB), Käytöshäiriöiden pääluokkaan (alaluokat BA ja BB) tai Heikentyneen fyysisen toimintakyvyn pääluokan kolmeen kustannuspainoltaan korkeimpaan alaluokkaan (PC, PD ja PE) kuuluvia asiakkaita yhteensä yli 60 %, lasketaan osasto dementia- /psykiatriseksi osastoksi ja muuten sekaosastoksi. 1. TAUSTATIETOJA ASIAKKAISTA (Taustatiedot-tietokanta) Sukupuoli Montako prosenttia asiakkaista on miehiä ja naisia (AA3) Ikä Asiakkaiden keski-ikä vuosina (AA2) Ikäluokka Montako prosenttia asiakkaista on alle 65-, , , ja yli 90-vuotiaita (AA2) Siviilisääty Montako prosenttia asiakkaista on naimattomia, naimisissa, leskiä, asumuserossa, eronneita tai avoliitossa (AA4) Koulutus

6 RAI-palauteraportin lukuohje 6(29) Montako prosenttia asiakkaista kuuluu eri koulutustason mukaisiin luokkiin; ei koulutusta, kansakoulu tai vähemmän, keskikoulu, ylioppilas, opistotasoinen koulutus, yliopistollinen loppututkinto, ei tietoa koulutuksesta (AB6) Pitkäaikaishoitopäätös Monelleko prosentille asiakkaista on tehty pitkäaikaishoitopäätös (AA9) Hoitoaika osastolla Keskimääräinen hoitoaika osastolla vuosina (AB1) Hoitoaika pitkäaikaishoitopäätöksestä Keskimääräinen hoitoaika vuosina siitä kun pitkäaikaishoitopäätös on tehty (AA10) Mielenterveydenhäiriö kirjattu Monelleko prosentille asiakkaista on kirjattu mielenterveyden häiriö (AB8) Henkinen taantuma tai kehitysvammaisuus todettu alle 22-vuotiaana Monellako prosentilla asiakkaista on todettu henkinen taantuma tai kehitysvammaisuus alle 22-vuotiaana (AB9) 2. ASIAKASRAKENNELUOKITUKSET Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/34 RUG-III LTC/34 (Resource Utilization Groups) on vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitetty asiakasrakennetta kuvaava ryhmittely, jossa asiakkaat luokitellaan seitsemään pääluokkaan saamansa hoidon ja kuntoutuksen sekä avun mukaan. Vuonna 2008 käyttöönotettu asiakasryhmittelyn suomalainen versio RUG-III LTC/34 koostuu 34 alaluokasta. RUG-III LTC/34 kliinisten pääryhmien kriteereissä on tapahtunut muutoksia ja tätä kautta alaluokat ovat lisääntyneet. Asiakkaiden masennuksen esiintyminen Asiakas luokitellaan masennusryhmään silloin, kun masennukseen liittyviä oireita esiintyy 3 tai enemmän 1 7 päivänä viikossa. Masennuksen oireita ovat (arvioinnissa kohta E1 a-p): Kielteiset ilmaukset Toistuvat kysymykset Toistuvat sanalliset ilmaukset Jatkuva kiukku Itsensä vähättely Epärealistiset pelon ilmaisut Terveyteen liittyvät toistuvat valitukset Ilmaisee toistuvasti arvelevansa, että jotain kauheaa tapahtuu Toistuvat ei-terveyteen liittyvät ahdistuneet valitukset Huonotuulisuus aamuisin Unettomuus Surullinen, kivulias, huolestunut ilme Itku, kyynelehtiminen Toistuvat fyysiset eleet Aktiviteeteista vetäytyminen Sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen Hoitajien toteuttamat kuntouttavat toimet. RUG-III LTC/34 kustannuspainossa huomioidaan hoitajien kuntouttava hoitotyö pääryhmissä kognitiivisten toimintojen heikentyminen, käytöshäiriöt sekä heikentynyt fyysinen toimintakyky.

7 RAI-palauteraportin lukuohje 7(29) Hoitajien n kuntoutuksen kriteeri toteutuu, kun asiakas saa ainakin kaksi seuraavista muodoista vähintään 15 minuuttia päivässä ja 6 päivänä viikossa (arvioinnissa P3): Mikä tahansa ohjelmoitu WC-opetus ja/tai rakon uudelleenkoulutusohjelma 1 Passiivinen ja/tai aktiivinen liikehoito 1 Avustaminen lastan tai tuen käytössä Vuoteessa liikkuminen ja/tai käveleminen 1 Siirtyminen Pukeutuminen tai siistiytyminen Syöminen tai nieleminen Amputaation/proteesin hoito Kommunikaatio 1 Lasketaan yhtenä kuntouttavana toimena mikäli molemmat palvelut toteutetaan RUG-III/34 -luokituksessa tarkastellaan hierarkkisesti ensin, mihin kliiniseen pääluokkaan asiakas kuuluu (kuvio 2). Luokittelu tapahtuu pääluokkien mukaisessa järjestyksessä siten, että ensin tarkastellaan kuuluuko asiakas Monoalaisen kuntoutuksen pääluokkaan. Jos ei, seuraavaksi tarkastellaan, täyttyvätkö Erittäin vaativan hoidon pääluokan ehdot ja niin edelleen. Kukin asiakas voi kuulua vain yhteen pääluokkaan. Pääluokan selvittyä tarkastelu jatkuu alaluokkien selvittelyllä. Erittäin vaativa hoito -pääluokassa luokitteluperusteena alaluokkiin käytetään hoitojen määrää. Muissa pääluokissa alaluokkiin jaotteluperustana käytetään RUG-III LTC/34 ADL-indeksiä, joka on yksi RAI:ssa käytettävistä fyysisen toimintakyvyn luokituksista. RUG-III LTC/34 ADL-indeksin pisteet lasketaan neljästä ADL-toiminnosta seuraavasti: Liikkuminen sängyssä, wc:n käyttö ja siirtyminen Itsenäinen tai ohjauksen tarvetta = 1piste Tarvitsee rajoitetusti apua = 2 pistettä Tarvitsee runsaasti apua tai on täysin autettava: yhden henkilön fyysinen apu = 4 pistettä tai kahden tai useamman henkilön fyysinen apu = 5 pistettä Ruokailu Itsenäinen tai ohjauksen tarvetta = 1 piste Tarvitsee rajoitetusti apua = 2 pistettä Tarvitsee runsaasti apua tai täysin autettava = 3 pistettä Indeksin pistemäärä vaihtelee Alhaisin arvo 4 tarkoittaa omatoimista ja korkein arvo 18 täysin autettavaa henkilöä kaikissa neljässä ADL-toiminnossa.

8 RAI-palauteraportin lukuohje 8(29) Asiakas RUG-III LTC/34 luokitus Monialainen EI ADL 4-9 RAA 0, RAB 1, RAC 1, RAD 1,635 Erittäin vaativa hoito HOIDOT EI SE1 1,274 SE2 1,376 SE3 1,590 Erityishoito ADL EI 7-14 SSA 1, SSB 1, SSC 1,249 Kliinisesti monimuotoinen ADL EI 4-11 CA Masennus CB Masennus CC Masennus CA1 0,84 CA2 0,94 CB1 1,01 CB2 1,05 CC1 1,15 CC2 1,21 Kognitiivisten toimintojen heikentyminen EI ADL 4-5 IA 6-10 IB IA1 0,61 IA2 0,72 IB1 0,83 IB2 0,94 Käytöshäiriöt ADL EI 4-5 BA 6-10 BB BA1 0,56 BA2 0,69 BB1 0,80 BB2 0,92 Heikentynyt fyysinen toimintakyky ADL 4-5 PA 6-8 PB 9-10 PC PD PE KUVIO 2. RUG-III/LTC_34 luokitus PA1 0,43 PA2 0,71 PB1 0,73 PB2 0,82 PC1 0,88 PC2 0,93 PD1 0,98 PD2 1,03 PE1 1,06 PE2 1,14

9 RAI-palauteraportin lukuohje 9(29) RUG-III LTC/34 Pääluokat ja alaluokat 1-34 I Monialainen (Special Rehabilitation) Kuntoutuskriteeri [P1b (a, b, c)] Potilaan hoidon on täytettävä seuraavat kriteerit viimeisen 7 vuorokauden aikana: Potilas saa vähintään 150 minuuttia ta minkä tahansa yhdistelmän kolmesta terapiamuodosta fysio-, toiminta- tai puheterapiaa vähintään viiden päivän aikana TAI Vaihtoehtoinen kriteeri [arvioinnissa P1b (a,b,c),h3(a, b),p3 (a-j)] Potilaan hoidon on täytettävä seuraavat kriteerit viimeisen 7 vuorokauden aikana: Potilas saa vähintään 45 minuuttia ta minkä tahansa yhdistelmän kolmesta terapiamuodosta fysio-, toiminta- tai puheterapiaa vähintään kolmen päivän aikana: Puheterapiaksi lasketaan ainoastaan puheterapeutin ja toteuttama puheterapia Fysioterapeutti tekee potilaalle suunnitelman ja toteuttaa sen tai terapiahenkilöstöön kuuluva kuntohoitaja toteuttaa fysioterapeutin tekemän suunnitelman. Fysioterapeutti vastaa toteutuksesta. Fysioterapeutin toteuttama ryhmä: ryhmäkoon maksimi 4 potilasta jos terapeutteja on 1 ja asiakkaita 4, terapia-aika esim. 30 min; terapia-aika merkitään jokaiselle asiakkaalle 30 min jos terapiaa antaa 2 henkilöä: fysioterapeutti ja kuntohoitaja ja molemmat antavat aktiivista ta; merkitään yhtä terapian antajaa kohden 4 asiakasta Toimintaterapeutti tekee toimintasuunnitelman potilaalle ja toteuttaa sen tai terapiahenkilöstöön kuuluva koulutettu viriketoiminnan ohjaaja toteuttaa toimintaterapeutin tekemän suunnitelman. Toimintaterapeutti vastaa toteutuksesta. Toimintaterapeutin toteuttama ryhmäterapia: ryhmäkoon maksimi 4 potilasta jos terapeutteja on 1 ja asiakkaita on 4 ja terapia-aika esim. 30 min terapia-aika merkitään jokaiselle asiakkaalle 30 min jos terapiaa antaa 2; toimintaterapeutti ja viriketyönohjaaja ja kumpikin antaa aktiivista ta, merkitään yhtä terapian antajaa kohti 4 asiakasta JA Vähintään 2 kpl hoitajan a muotoa vähintään kuuden päivän aikana vähintään 15 minuuttia/päivä - t muodot liittyvät vuoteessa liikkumiseen, siirtymiseen, kävelemiseen, pukeutumiseen tai siistiytymiseen, syömiseen tai nielemiseen sekä pidätyskyvyn hallinnan harjoitteluun tai ylläpitoon Monialainen ADL 4-9 RAA 0, RAB 1, RAC 1, RAD 1,635 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu RAA-alaluokassa asiakkaiden toimintakyky on hyvä RAB-alaluokassa asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on alentunut RAC-alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on selvästi rajoittunut RAD-alaluokassa asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on huono.

10 RAI-palauteraportin lukuohje 10(29) II Erittäin vaativa hoito (Extensive Services) Asiakkaat, joilla on toimintakyvyn vajetta päivittäisissä toiminnoissa vähintään kohtalaisesti (RUG-III LTC/34 ADL 7-18) ja joilla on vähintään yksi seuraavista: laskimonsisäinen ravitsemus (K5a) suonensisäinen lääkitys (P1c) imu (P1i) trakeostomian hoito (P1j) ventilaattori tai respiraattori (P1l) HUOM! Jos asiakas soveltuu Erittäin vaativa hoito -pääryhmään, mutta ADL piste on 6 tai vähemmän hänet luokitellaan Erityishoito -pääryhmään: Erittäin vaativa hoito HOIDOT SE1 1,274 SE2 1,376 SE3 1,590 Erittäin vaativa hoito -pääluokan asiakkaat jaetaan edelleen kolmeen alaluokkaan asiakkaan saamien hoitotoimenpiteiden mukaan: SE1 yksi hoitomuoto SE2 kaksi hoitomuotoa SE3 kolme hoitomuotoa III Erityishoito (Special Care) Asiakkaat, joiden ADL-pisteet ovat 7 tai enemmän ja jotka täyttävät vähintään yhden kriteerin seuraavista: diagnoosina CP (I1s) ja ADL-pisteet 10 tai enemmän diagnoosina MS (I1w) ja ADL-pisteet10 tai enemmän diagnoosina tetraplegia (I1z) ja ADL-pisteet 10 tai enemmän kuume (J1h) ja yksi seuraavista: keuhkokuume (I2e) kuiva (J1c) oksentelu (J1o) painonlasku (K3a) letkuravitsemus, pääosin laskimonsisäinen (K5a) letkuravitsemus (pääosin laskimonsisäinen K5a) ja afasia (I1r) 2 tai useampi haavautuma (mikä tahansa etiologia) TAI kolmannen tai neljännen asteen painehaava ja kaksi tai useampi ihon hoitomuoto (M1, M2, M5) kirurgiset haavat tai ihorepaleita tai viilto/leikkuuhaavoja (muut kuin kirurgiset) ja kirurginen haavan hoito tai siteet tai salvat/paikallislääkkeet (M4g tai M4f ja M5f tai M5g, M5h) sädehoito (P1h) hengitysterapia 7 päivänä viikossa (P1d) Erityishoito ADL 7-14 SSA 1, SSB 1, SSC 1,249 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu SSA alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden ovat toimintakyky on hyvä SSB alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden toimintakyky on merkittävästi alentunut SSC alaluokkaan kuuluvien asiakkaiden toimintakykyä on jäljellä vähän tai ei lainkaan

11 RAI-palauteraportin lukuohje 11(29) IV Kliinisesti monimuotoinen (Clinically Complex) Asiakkaat, joille on merkitty vähintään yksi seuraavista kriteereistä: letkuruokinta (pääosin parenteraalinen, K5b) tajuton (B1) septikemia (verenmyrkytys) (I2g) palovammoja (toisen tai kolmannen asteen, M4b) kuiva (erittää enemmän nesteitä kuin ottaa, J1c) hemiplegia/hemipareesi (puolihalvaus, I1v) ja ADL-pisteet 10 tai enemmän sisäinen verenvuoto (J1j) keuhkokuume (I2e) kemoterapia (P1a) dialyysi (P1b) lääkärin määräykset muutettu neljänä tai useampana päivänä JA yksi tai enemmän lääkärinkäyntiä TAI lääkärinmääräykset muutettu kahtena tai useampana päivänä JA kaksi tai enemmän lääkärinkäyntiä viimeisen 14 vrk:n aikana (P7 ja P8) diabetes (I1a) ja injektiot (päivittäin) ja lääkärinmääräykset muutettu kahtena tai useampana päivänä (O3 ja P8) verensiirrot (P1k) happihoito (P1g) jalan infektio tai jalan avohaava ja siteet (M6b tai M6c ja M6f) Kliinisesti monimuotoinen ADL 4-11 CA CB CC Masennus Masennus Masennus CA1 0,84 CA2 0,94 CB1 1,01 CB2 1,05 CC1 1,15 CC2 1,21 Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu CA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset tai hiemen alentuneen toimintakyvyn asiakkaat CA1 asiakkaalla ei esiinny masennusta CA2 asiakkaalla esiintyy masennusta CB-alaluokkaan kuuluvilla on merkittävästi alentunut toimintakyky CB1 asiakkaalla ei esiinny masennusta CB2 asiakkaalla esiintyy masennusta CC-alaluokkaan kuuluvilla toimintakykyä on jäljellä hieman tai ei lainkaan CC1 asiakkaalla ei esiinny masennusta CC2 asiakkaalla esiintyy masennusta

12 RAI-palauteraportin lukuohje 12(29) V Kognitiivisten toimintojen heikentyminen (Impaired Cognition) Asiakkaat, joilla päivittäinen toimintakyky on suhteellisen hyvä (RUG-III LTC/34 ADL 4-10) ja kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet (CPS>=3). [Päivittäisiin päätöksiin liittyvät kognitiiviset taidot (B4), ymmärretyksi tuleminen (C4) ja lähimuisti (B2a)] Kognitiivisten toimintojen heikentyminen ADL 4-5 IA 6-10 IB Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu IA1 0,61 IA2 0,72 IB1 0,83 IB2 0,94 IA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset tai lähes omatoimiset asiakkaat IA1 ei hoitajan a ta IA2 hoitajan toteutuu IB-alaluokkaan kuuluvat vähäisen toimintavajeen asiakkaat IB1 ei hoitajan a ta IB2 hoitajan toteutuu VI Käytöshäiriöt (Behavioral Problems) Asiakkaat, joilla päivittäinen toimintakyky ei ole vielä kovin huono (RUG-III LTC/34 ADL 4-10) ja joilla on vähintään yksi seuraavista käyttäytymiseen liittyvistä oireista: vaeltelu (E4a) karkea, uhkaava kielenkäyttö (E4b) fyysinen pahoinpitely (E4c) sosiaalisesti sopimaton/häiritsevä käyttäytyminen (E4d) kielteinen suhtautuminen hoitoon (E4e) harhaisuus (J1i) harhaluuloisuus (J1e) Käytöshäiriöt ADL 4-5 BA 6-10 BB Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu BA1 0,56 BA2 0,69 BB1 0,80 BB2 0,92 BA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset tai lähes omatoimiset asiakkaat BA1 ei hoitajan a ta BA2 hoitajan toteutuu BB-alaluokkaan kuuluvat vähäisen toimintavajeen asiakkaat BB1 ei hoitajan a ta BB2 hoitajan toteutuu

13 RAI-palauteraportin lukuohje 13(29) VII Heikentynyt fyysinen toimintakyky (Reduced Physical Functions) Asiakkaat, jotka eivät täytä Kognitiivisten toimintojen heikentyminen- tai Käytöshäiriö-ryhmien edellytyksiä tai täyttävät ne vain osittain. Esimerkkinä asiakkaat, joilla kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet tai on käytöshäiriöitä JA joiden päivittäinen toimintakyky on edellisiä ryhmiä heikompi ADL-pisteiden ollessa 11 tai enemmän. Heikentynyt fyysinen toimintakyky ADL 4-5 PA 6-8 PB 9-10 PC PD PE Liikkuminen sängyssä WC:n käyttö Siirtyminen Ruokailu PA1 0,43 PA2 0,71 PB1 0,73 PB2 0,82 PC1 0,88 PC2 0,93 PD1 0,98 PD2 1,03 PE1 1,06 PA-alaluokkaan kuuluvat toimintakyvyltään omatoimiset asiakkaat PA1 ei hoitajan a ta PA2 hoitajan toteutuu PB-alaluokkaan vähäisen toimintavajeen asiakkaat PB1 ei hoitajan a ta PB2 hoitajan toteutuu PC-alaluokkaan kohtalaisen toimintakyvyn asiakkaat PC1 ei hoitajan a ta PC2 hoitajan toteutuu PD-alaluokkaan kuuluvat merkittävästi heikentyneen toimintakyvyn asiakkaat PD1 ei hoitajan a ta PD2 hoitajan toteutuu PE-alaluokkaan kuuluvilla on vähän tai ei lainkaan toimintakykyä jäljellä PE1 ei hoitajan a ta PE2 hoitajan toteutuu PE2 1,14 RUG-III LTC/34 Kustannuspaino (CMI_N 0,433-1,635) Kertoo yksikön keskimääräisen kustannuspainon, joka saadaan laskemalla keskiarvo osaston asiakkaiden kustannuspainoista. Kustannuspaino kuvaa sitä, kuinka paljon henkilökunnan aikaa ja apua osaston asiakkaat saavat verrattuna keskivertoasiakkaiden käyttämään ajan ja avun määrään, jota kuvataan kustannuspainolla 1,00. Kustannuspaino 1,30 tarkoittaa, että asiakkaat saavat 30 % enemmän henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakkaat ja kustannuspaino 0,70, että asiakkaat saavat 30 % vähemmän henkilökunnan aikaa.

14 RAI-palauteraportin lukuohje 14(29) Yhtenäinen asiakasrakenneluokitus RUG-III/18 Yhtenäinen RUG-III/18 luokitus perustuu jo vakiintuneisiin mutta yhteen arviointivälineeseen rajoittuviin luokituksiin RUG-III HC/22 (kotihoidon arviointiväline) ja RUG-III LTC/34 (ympärivuorokautisen hoidon arviointiväline). Luokitus perustuu tietoihin, jotka arvioidaan yhtenäisellä tavalla molemmilla arviointivälineillä. RUG-III/18-luokitus on kuvattu THL:n julkaisemassa raportissa Ikäihmisten palvelut yli palvelurakenteen - Yhtenäisellä RUG-III/18-luokituksella palvelut ja kustannusarviointi samalle viivalle.

15 RAI-palauteraportin lukuohje 15(29) 3. MITTAREITA JA MUITA ASIAKKAITA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA Mittarit-tietokanta Fyysistä toimintakykyä kuvaavia mittareita RUG-III ADL -indeksin lisäksi RAI:ssa on eri käyttötarkoituksiin kolme asiakkaan fyysistä toimintakykyä kuvaavaa mittaria: hierarkkinen ADL-mittari laaja ADL-mittari suppea ADL -mittari. Hierarkkinen ADL -mittari (0-6) Arvo lasketaan hierarkkisesti asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella neljästä ADL-toiminnosta: liikkuminen osastolla (G1eA) ruokailu (G1hA), wc:n käyttö (G1iA) henkilökohtainen hygienia (G1jA). Asiakas TOIMINTAKYKYN HEIKKENEMINEN EI EI Täysin autettava henkilökohtaisessa hygieniassa wc:n käytössä yksikössä liikkumisessa ruokailussa Autettava yksikössä liikkumisessa ruokailussa KYLLÄ KYLLÄ EI Tarvitsee runsaasti apua yksikössä liikkumisessa tai ruokailussa KYLLÄ EI Tarvitsee runsaasti apua wc:n käytössä tai henkilökohtaisessa hygieniassa KYLLÄ EI Tarvitsee rajoitetusti apua yhdessä mutta korkeintaan neljässä ADL:ssä KYLLÄ Ohjauksen tarvetta yhdessä mutta korkeintaan neljässä ADL:ssä KYLLÄ EI 0 itsenäinen 1 ohjauksen tarvetta 2 tarvitsee rajoitetusti apua 3 tarvitsee runsaasti apua 1 AVUN TARPEEN LISÄÄNTYMINEN 4 tarvitsee runsaasti apua 2 5 autettava 6 täysin autettava KUVIO 3. Hierarkinen ADL-mittari kaaviona

16 RAI-palauteraportin lukuohje 16(29) Osaston kaikkien asiakkaiden fyysistä toimintakykyä päivittäisissä toiminnoissa kuvaavan keskiarvon lisäksi esitetään, montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin toimintakykyluokkaan. Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Laaja ADL -mittari L_ADL (0-28) Arvo muodostuu asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella seitsemästä arvioidusta ADL-toiminnosta: liikkuminen sängyssä (G1aA) siirtyminen (G1bA) liikkuminen (G1eA) pukeutuminen (G1gA) ruokailu (G1hA) wc:n käyttö (G1iA) henkilökohtainen hygienia (G1jA). Mitä suurempi arvo on, sitä huonompi on asiakkaan toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa. Tämä mittari kuvaa herkemmin muutosta päivittäisissä toiminnoissa kuin muut ADL-mittarit. Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Suppea ADL -mittari S_ADL (0-16) Arvo muodostuu asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella samoista neljästä ADL-toiminnosta kuin hierarkkisessa ADL-mittarissakin: liikkuminen osastolla (G1eA), ruokailu (G1hA), wc:n käyttö (G1iA) ja henkilökohtainen hygienia (G1jA). Suppeassa ADL-mittarissa kustakin osiosta saadut arvot lasketaan yhteen ja mitä suurempi arvo on, sitä huonompi on asiakkaan toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutumista edistävää toimintaa kuvaava mittari aktiivinen mittari (HAAKu) aktiivinen sisältää hoitajan a ohjausta ja harjoittelun tukea, joka on tavoitteellista, hoitosuunnitelmaan kirjattua toimintaa ja jonka vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn arvioidaan säännöllisesti. HAAKu-mittari kuvaa niiden päivien määrää, jolloin asiakas on saanut hoitajan a ohjausta ja harjoittelun tukea vuoteessa liikkumisessa (P3d), siirtymisessä (P3e), kävelemisessä (P3f) pukeutumisessa/siistiytymisessä (P3g) tai syömisessä (P3h) vähintäään 15 minuuttia vuorokaudessa viikon aikana. HAAKu mittarin vaihteluväli on HAAKu_17 mittarin pisteasteikko 0-16 Ei ollenkaan/vähän päivittäistä hoitajan a ohjausta ja harjoittelun tukea 17+ Päivittäinen hoitajan ohjaus ja harjoittelun tuki useammalla kuin kahdella fyysisen toiminnon osa-alueella Kognitiivista toimintakykyä kuvaava mittari Älyllistä toimintakykyä kuvaava CPS-mittari (0-6) CPS-mittari muodostuu viidestä muuttujasta: lähimuisti (B2a) ymmärretyksi tuleminen (C4) päätöksentekokyky (B4)

17 RAI-palauteraportin lukuohje 17(29) tajunnan taso (B1) kyky syödä itse (G1hA). Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä vaikeampi kognition tason heikkeneminen (Kuvio 4). Asteikon lukemat ovat suoraan verrannollisia MMSE (Mini Mental State Exam) testin lukemiin. Osaston kaikkien asiakkaiden kognitiivista toimintakykyä kuvaavan keskiarvon lisäksi esitetään montako prosenttia asiakkaista kuuluu eri toimintakykyluokkiin. CPS-asteikko MMSE 0 Ei kognitiivista häiriötä 24,9 1 Rajatilainen kognitiivinen häiriö 21,9 2 Kognition lievä heikkeneminen 19,2 3 Kognition keskivaikea heikkeneminen 15,4 4 Kognition keskivaikea - vaikea heikkeneminen 6,9 5 Kognition vaikea heikkeneminen 5,1 6 Kognition erittäin vaikea heikkeneminen 0,4 Asiakas Ei ole tajuton EI=0 Tajunnan taso On tajuton KYLLÄ=1 Ei vakavasti häiriintynyt (0-2) Päätöksenteko -kyky Vakavasti häiriintynyt (3) 0 Häiriöitä: - Päätöksenteko alentunut=1-2 - ymmärretyksi tuleminen alentunut=1-3 - lähimuisti muistiongelmia=1 2 tai 3 Vakavia häiriöitä: - Päätöksenteko kohtalaisesti alentunut=2 - ymmärretyksi tuleminen joskus/ei koskaan=2-3 KYLLÄ Kyky syödä EI 0 ei kognitiivista häiriötä 1 rajatilainen kognitiivinen häiriö 2 kognition lievä heikkeneminen 3 kognition lievä heikkeneminen 4 kognition keskivaikea - vaikea heikkeneminen 5 kognition vaikea heikkeneminen 6 kognition erittäin vaikea heikkeneminen KUVIO 4. CPS mittari kaaviona

18 RAI-palauteraportin lukuohje 18(29) Psyykkistä toimintakykyä kuvaava mittari ja kuvaavia tunnuslukuja Masennusoireiden mittari (0-14) DRS (Depression Rating Scale) -mittarissa arvioidaan seitsemää masennukseen liittyvää oiretta; 1) kielteisiä ilmaisuja (E1a), 2) jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku (E1d), 3) epärealistiselta vaikuttavan pelon ilmaisuja (E1f), 4) terveyteen liittyvät toistuvat valitukset (E1h), 5) toistuvat ahdistuneet valitukset tai huolet (E1i), 6) surullinen, kivulias, huolestunut kasvojen ilme (E1l) ja 7) itku, kyynelehtiminen (E1m). Mittarin arvo lasketaan arvioimalla kukin oire viimeisen 30 vuorokauden osalta; ei viitettä oireesta=0 pistettä, oire ilmenee korkeintaan viitenä päivänä viikossa=1 piste, oire ilmenee päivittäin tai miltei päivittäin (6-7 päivänä viikossa)=2 pistettä. Mittarin arvo saadaan laskemalla yhteen osa-alueista saadut pisteet. Mikäli asiakas saa kolme pistettä tai enemmän, on syytä epäillä masennusta. Palautteessa esitetään asiakkaiden masennusoireita kuvaavien pisteiden keskiarvo sekä monellako prosentilla asiakkaista on syytä epäillä masennusta ja monellako prosentilla masennusepäilyyn liittyy kohtalaisesti tai runsaasti oireita. (Kuvio 5) Masennusoireita kuvaavien pisteiden asteikko 3+ Masennusepäily 3-8 Masennusepäily, kohtalaisesti oireita 9-14 Masennusepäily, runsaasti oireita Arvot 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 MDS 2.0 E1a E1d E1f E1h E1i E1l E1m Kysymys [OSA E. Mieliala ja käyttäytyminen] Kielteisiä ilmaisuja: "mitään ei ole väliä, parempi olla kuollut", "miksi elää näin kauan", "antakaa kuolla". Jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku: asiakas ärsyyntyy helposti on kiukkuinen siitä, että on joutunut kyseiseen laitokseen suuttuu saadusta hoidosta Epärealistisilta vaikuttavan pelon ilmaisuja: hylätyksi tulemisen pelko yksinjäämisen pelko muiden kanssa olemisen pelko Terveyteen liittyvät toistuvat valitukset, etsii itsepintaisesti lääketieteellistä huomiota, tarkkailee pakonomaisesti itseään Toistuvat ahdistuneet valitukset/huoli (ei-terveydellinen): toistuva huomioherättämisen tarve tarvitsee vakuuttelua aikatauluista/aterioista/pyykistä/ vaatteista Surullinen, kivulias, huolestunut kasvojen ilme esim. otsa rypyssä Itku, kyynelehtiminen KUVIO 5. Masennusoireiden mittari Käytösoireet Monellako prosentilla asiakkaista esiintyi vaeltelua (E4aA) karkeaa, uhkaavaa kielenkäyttöä (E4bA) fyysistä pahoinpitelyä (E4cA) sosiaalisesti sopimatonta tai häiritsevää käyttäytymistä (E4dA) tai kielteistä suhtautumista hoitoon (E4eA) joko 4-6 päivänä tai päivittäin viimeisen viikon aikana.

19 RAI-palauteraportin lukuohje 19(29) Lisäksi palautteessa mainitaan niiden asiakkaiden osuus, joilla esiintyy yksikin mainituista käytösoireista. Sosiaalista toimintakykyä kuvaava mittari Sosiaalinen osallistuminen SES Sosiaalisen osallistumisen SES-mittarissa (Social Engagement Scale) arvioidaan, paljonko asiakkaalla on aloitekykyä tai osallistumishalukkuutta erilaisiin yhteisiin tapahtumiin laitoksessa (F1 kysymyksen kohdat a-f on laskettu yhteen, asteikko on 0-6). Palautteessa esitetään, montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin sosiaalisen toimintakyvyn luokkaan. Sosiaalista osallistumista kuvaavien pisteiden asteikko 0 Ei aloitekykyä/sosiaalista osallistumista 1-3 Kohtuullisesti aloitekykyä/sosiaalista osallistumista 4-6 Paljon aloitekykyä/sosiaalista osallistumista Terveydentilaa kuvaavia tunnuslukuja Kipumittari Asiakkaan kivun tiheyttä (J2a) ja voimakkuutta (J2b) arvioidaan neliportaisen luokituksen mukaan. Palautteessa esitetään montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin kipuja kuvaavaan luokkaan: 0 Ei kipuja 1 Kipuja harvemmin kuin päivittäin 2 Kipuja päivittäin/kohtalainen kipu 3 Kipuja päivittäin/ajoittain vaikea/sietämätön kipu Kipu ilman kipulääkitystä Monellako prosentilla asiakkaista on kipuja, mutta ei kipulääkitystä (O4f) Terminaaliprognoosi Monellako prosentilla asiakkaista on sairauden saattohoitovaihe (J5c), jolloin elinaikaa on arvioitu olevan jäljellä 6 kk tai vähemmän Painoindeksi BMI BMI (Body Mass Index) -painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä (K2a ja b). Painoindeksin avulla arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa. Yksittäisen asiakkaan kohdalla painoindeksiä tulkittaessa on otettava huomioon henkilön ruumiinrakenne, lihasmassa ja ikä. Palautteessa esitetään osaston kaikkien asiakkaiden painoindeksien keskiarvo. 4 LAATUINDIKAATTORIT (Laatuindikaattorit -tietokanta) Laatuindikaattoreiksi on valittu asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja kuten kaatuilu tai painehaavat. Laatuindikaattorin arvo kertoo monellako prosentilla asiakkaista tietty kielteiseksi katsottu tila esiintyy. Prosenttiosuutta ei aina lasketa kaikista asiakkaista, vaan osassa laatuindikaattoreita osuus lasketaan vain tietyistä asiakkaista. Esimerkiksi täysin pidätyskyvyttömät jätetään pois, kun tarkastellaan laatuindikaattoria Osittainen virtsan/ulosteen pidätyskyvyttömyys - ei rakon/suolen harjoitusohjelmaa.

20 RAI-palauteraportin lukuohje 20(29) Laatuindikaattorien laskennassa käytettyjen arviointien lukumäärät on esitetty palauteraportin välilehdellä Laatuindikaattorit lukumäärinä. Osa laatuindikaattoreista kertoo ongelman esiintyvyydestä (e) kuten esimerkiksi kuinka suurella osalla osaston asiakkaista on painehaava tiettynä ajankohtana. Osa laatuindikaattoreista kertoo ongelman ilmaantuvuudesta (i). Tämä voidaan laskea vain niistä asiakkaista, joista on tehty kaksi peräkkäistä arviointia esimerkiksi ensimmäinen syksyn 2009_2 ja toinen kevään 2010_1 aineistoissa. Peräkkäisten arviointien ei tarvitse olla tehty samassa yksikössä.* Ilmaantuvuusluku kertoo mitä on tapahtunut kahden arvioinnin välissä, esimerkiksi mikä on kaikista kahdessa peräkkäisessä aineistossa arvioiduista asiakkaista, joilla oli edellisessä arvioinnissa ainakin jossain päivittäisessä toiminnossa toimintakykyä jäljellä, niiden asiakkaiden osuuden (%), joilla on päivittäisten toimintojen toimintakyvyn laskua pitkään säilyvissä taidoissa (liikkuminen sängyssä, siirtyminen, ruokailu, wc:n käyttö). *Huom. Tietokannoissa EasyRAIderissa ilmaantuvuusluvut on laskettu samoin kuin palauteraportissa; laitoshoidon laatuindikaattorien erillisessä tietokannassa ilmaantuvuusluvut on lisäksi laskettu, jos asiakkaasta on tehty peräkkäiset arvioinnit samassa yksikössä. Yleisperiaate laatuindikaattoreiden tulkinnassa on; mitä korkeampi indikaattorin arvo on, sitä enemmän asiassa on kehitettävää. Laatuindikaattoreita tarkasteltaessa kannattaa huomioida kuinka monen arvioinnin (n=lukumäärä) tiedoista prosenttiosuudet on laskettu, jolloin voidaan suhteuttaa kuinka monella ilmenevästä kielteisestä tilasta asiakastasolla on kysymys. Mitä pienempi arviointien lukumäärä on, sitä enemmän yksittäisten asiakkaiden tilanteet vaikuttavat kokonaistarkasteluun. Joillekin laatuindikaattoreille on laskettu erilliset arvot riippuen asiakkaan riskin suuruudesta kyseiseen tilaan. Korkean riskin ryhmään kuuluvat asiakkaat, joilla on heidän olemassa oleviin sairauksiin ja oireisiin liittyen suuri alttius saada kyseinen kielteinen tila ja jotka kuuluvat laatuindikaattorissa tarkasteltaviin asiakkaisiin. Vastaavasti matalan riskin ryhmään kuuluvat asiakkaat, joilla näitä riskitekijöitä ei ole ja jotka kuuluvat laatuindikaattorissa tarkasteltaviin asiakkaisiin. Laatuindikaattorin rivillä Korkea riski ilmaistaan kuinka suurella osalla korkean riskin asiakkaista tila ilmenee ja rivillä matala riski kuinka suurella osalla matalan riskin asiakkaista tila ilmenee. Laatuindikaattorit on esitetty paitsi prosenttilukuina myös kuvioina esiintyvyys- ja ilmaantuvuusluvut erikseen. Osaston luvut on kuvioissa suhteutettu kyseisen tyypin keskimääräiseen tulokseen, joka muodostuu mukana olevien yksiköiden kahden viimeisen aineiston keskiarvoista. Keskimääräistä tulosta kuvataan kuvioon piirretyllä ympyrällä. Ympyrän sisäpuolella olevat tulokset ovat siten keskimääräistä parempia. Ulkopuolelle jäävissä osiossa taas on keskimääräistä enemmän kehitettävää. Kaiken kaikkiaan mitä lähempänä kuvion keskipistettä oma tulos kunkin osion kohdalla on, sitä parempi on hoidon laatu sen osion osalta. Palauteraportissa on esillä myös USA:ssa määritellyt hyväksyttävän laadun raja-arvot (Rantz ym. 2000). Laitoshoidon laatu-alueet ja niiden indikaattorit (e)=esiintyvyys, (i)=ilmaantuvuus I Onnettomuudet 1a Mikä tahansa vamma (aik. onnettomuus) (e)

21 RAI-palauteraportin lukuohje 21(29) Lonkkamurtuman (J4c=1) TAI naarmuja tai mustelmia (M4a=1) TAI palovammoja (M4b=1) saaneiden asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista viimeisimmässä arvioinnissa. 1b Uudet murtumat (i) Lonkkamurtuman (J4c=1) tai muun murtuman (J4d=1) saaneiden asiakkaiden osuus (%) osaston niistä asiakkaista, joilla ei edellisessä arvioinnissa ollut murtumaa. 2 Kaatuilu (e) Viimeisen kuukauden aikana kaatuneiden (J4a=1) asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista II Käytös ja tunne-elämä 1 Käytösoire, joka vaikuttaa muihin (e) Käytösoireisten asiakkaiden (E4bA>0, E4cA>0 tai E4dA>0) osuus (%) osaston kaikista asiakkaista viimeisimmässä arvioinnissa. Korkea riski tarkoittaa käytösoireisten asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, joilla on kognition alenema (B2a=1 JA B4>0) tai skitsofrenia (I3a2-I3e2 on diagnoosinumero F20.0-F20.9 tai I1gg=1) tai kaksisuuntainen mielialahäiriö (I3a2-I3e2 on diagnoosinumero F30.0-F39 tai I1ff=1). Matala riski tarkoittaa käytösoireisten asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, joilla ei ole kognitiivista vajausta tai skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä. 2 Masennuksen oireet tai masennusdiagnoosi (e) Masennusoireisten tai masennusdiagnoosin omaavien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. Mielialan laskun pysyvyys (E2>0) ja vähintään kaksi seuraavista masennukseen viittaavista oireista: ahdingon sanallinen ilmaiseminen (E1a>0) ahdistus/vetäytyminen. Jokin seuraavista oireista on merkitty: toistuvat fyysiset eleet (E1n>0) tai vastustaa hoitoa (E4ea>0) tai vetäytyy aktiviteeteistaan (E1o>0) tai vähentynyt sosiaalinen kanssakäyminen (E1p>0) huonotuulisuus aamuisin (E1j>0) tai ei hereillä koko päivää (N1d=1) tai hereillä yhden jakson päivässä, mutta ei ole tajuton (N1a=1 tai N1b=1 tai N1c=1, mutta B1=0) toistuvia kuoleman ajatuksia(e1g>0) painon lasku (K3a=1) TAI masennuksen tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi (I1ee=1 tai I1ff=1) ja vähintään yksi masennuksen oire tai mielialan laskun pysyvyys (E2>0) 3 Masennuksen oireet ilman korjaavia hoitotoimenpiteitä (e) Ilman masennuslääkitystä (O4c=0) tai psykologista terapiaa (P1beA=0) olevien masennusoireisten asiakkaiden (laatuindikaattori Masennuksen oireet tai masennusdiagnoosi ) osuus osaston kaikista asiakkaista. III Kliininen hoito 1 Yhdeksän lääkettä tai enemmän (e) Samanaikaisesti yhdeksää tai useampaa erilaista lääkettä käyttävien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista (O1>8). IV Kognitio 1 Aivojen vajaatoiminta (i)

22 RAI-palauteraportin lukuohje 22(29) Aivojen vajaatoiminnasta kärsivien asiakkaiden osuus (%) osaston niistä asiakkaista, joilla ei edellisessä arvioinnissa ollut aivojen vajaatoimintaa (B2a=1 JA B4>0 JA (B3a=0, B3b=0, B3c=0 tai B3d=0)). V Pidätyskyky 1 Virtsan/ulosteen pidätyskyvyttömyys (e) Usein tai täysin pidätyskyvyttömien asiakkaiden osuus (%) osaston niistä asiakkaista, jotka ovat tajuissaan ja ilman katetria ja avannetta. (H1b=3,4 tai H1a=3,4) Korkea riski tarkoittaa usein tai täysin pidätyskyvyttömien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka ovat tajuissaan, ilman katetria ja avannetta ja joilla on vaikea kognitiivinen vaje (B4=3 ja B2a=1) tai jotka ovat täysin autettavia liikkumisessa sängyssä (G1aA=4) siirtymisessä (G1bA=4) ja liikkumisessa yksikössä (G1eA=4). Matala riski tarkoittaa usein tai täysin pidätyskyvyttömien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka ovat tajuissaan, ilman katetria ja avannetta ja joilla ei ole vaikeaa kognitiivista vajetta ja jotka eivät ole täysin autettavia liikkumisessa sängyssä, siirtymisessä tai liikkumisessa yksikössä. 2 Osittainen virtsan/ulosteen pidätyskyvyttömyys - ei rakon/suolen harjoitusohjelmaa (e) Rakon tai suolen suunnitelmallisia WC- käyntien harjoitusohjelmaa vailla olevien asiakkaiden osuus (%) toisinaan tai usein pidätyskyvyttömistä osaston asiakkaista (H1a=2,3 tai H1b=2,3). 3 Katetri (e) Katetroitujen asiakkaiden (H3d=1) osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. Korkea riski tarkoittaa katetroitujen asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka ovat tajuttomia (B1=1) tai joilla on hemiplegia (I1v=1) tai tetraplegia (I1z=1) tai multippeliskleroosi (I1w=1) tai jotka ovat täysin autettavia sängyssä liikkumisessa (G1aA=4), siirtymisessä (G1bB=4) ja osastolla liikkumisessa(g1ea=4) Matala riski tarkoittaa katetroitujen asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka eivät täytä korkean riskin kriteereitä. 4 Ulosteen pakkautuminen (e) Ulosteen pakkautumisesta (H2d=1) kärsivien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. VI Infektioiden hallinta 1 Virtsatieinfektio (e) Virtsatieinfektioista (I2j=1) kärsivien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. VII Ravinto ja syöminen 1 Painon lasku (e) Osaston kaikista asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), joilla on vähintään 5 % painon lasku arviointia edeltäneen 30 vrk:n aikana tai vähintään 10 % painon lasku viimeksi kuluneen 180 vrk:n aikana (K3a=1). 2 Letkuravitsemus (e) Letkuravitsemuksessa (K5b =1) olevien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. 3 Kuivuma (e)

23 RAI-palauteraportin lukuohje 23(29) Nesteytystilaltaan kuivien (J1c=1) tai ICD-10 diagnoosilla kuivumasta kärsivien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. VIII Fyysinen toimintakyky 1 Vuoteeseen hoidettavat potilaat (e) Pääasiallisesti vuodepotilaina (vuorokaudessa 22 tuntia tai enemmän) olevien asiakkaiden (G6a=1) osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. 2 Toimintakyvyn lasku koskien pitkään säilyviä taitoja (i) Niiden asiakkaiden osuus (%), joilla on päivittäisten toimintojen toimintakyvyn laskua pitkään säilyvissä taidoissa (liikkuminen sängyssä (G1aa), siirtyminen (G1ba), ruokailu (G1ha), wc:n käyttö (G1ia)) vähintään a) yhdessä taidoista vähintään kahden tason lasku (esim. ruokailu 2 -> 4) TAI b) kahdessa taidoista vähintään yhden tason lasku (esim. ruokailu 2 -> 3 JA wc:n käyttö 3 -> 4) Laatuindikaattorista on suljettu pois edellisessä arvioinnissa tajuttomaksi merkityt asiakkaat (B1=1) sekä ne, joiden päivittäinen toimintakyky ei voi enää laskea (edellisessä arvioinnissa G1aa-G1ja = 4 tai 8). Korkea riski tarkoittaa em. toimintakyvyn laskua omaavien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka olivat edellisessä arvionnissatajuissaan tai joilla oli edellisessä arvioinnissa ainakin jossain päivittäisessä toiminnossa toimintakykyä jäljellä ja joilla on painon laskua (K3a=1) tai jotka ovat terminaalivaiheessa (J5c=1) tai joilla on hengitystieinfektio (I2f=1) tai oksentelua (J1o=1) tai kuumetta (J1h=1) tai ripuli (H2c=1). Matala riski tarkoittaa em. toimintakyvyn laskua omaavien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, jotka olivat edellisessä arvioinnissatajuissaan tai joilla oli edellisessä arvioinnissa ainakin jossain päivittäisessä toiminnossa toimintakykyä jäljellä ja joilla ei ole painon laskua tai jotka eivät ole terminaalivaiheessa tai joilla ei ole hengitystieinfektiota tai oksentelua tai kuumetta tai ripulia. 3 Nivelten toiminnallisen liikelaajuuden menetys (i) Osaston asiakkaista, joilla oli edellisessä arvioinnissa nivelten liikelaajuutta jäljellä, niiden asiakkaiden osuus (%), joilla nivelten jäykkyys oli lisääntynyt. Mukaan ei lasketa niitä henkilöistä, joilla oli suurin mahdollinen liikelaajuuden menetys edellisessä arvioinnissa. Korkea riski tarkoittaa nivelten jäykistymistä potevien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, joilla oli edellisessä arvioinnissa nivelten liikelaajuutta jäljellä ja joilla on hemiplegia (I1v=1) tai tetraplegia (I1z=1) tai jotka ovat tajuttomia (B1=1) tai jotka olivat edellisessä arvioinnissa täysin autettavia sängyssä liikkumisessa (G1aA=4), siirtymisessä (G1bA=4) ja osastolla liikkumisessa (G1eA=4). Matala riski tarkoittaa nivelten jäykistymistä potevien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, joilla oli edellisessä arvioinnissa nivelten liikelaajuutta jäljellä ja joilla ei ole hemiplegiaa, tetraplegiaa ja jotka eivät ole tajuttomia ja jotka eivät olleet edellisessä arvioinnissa täysin autettavia sängyssä liikkumisessa, siirtymisessä tai osastolla liikkumisessa. 4 Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisilla (e) (Aik. harjoittelun/taitojen parantamisen/liikelaajuuden ylläpitämisen puute liikuntakyvyttömillä asiakkailla) Niiden osaston liikuntarajoitteisten asiakkaiden osuus (%), joilla ei ole hoitajien a ta, harjoittelua tai taitojen paranemista kaikista osaston liikuntarajoitteisista asiakkaista. Asiakas on laatuindikaattorin tarkoittama liikuntarajoitteinen, jos yksi tai useampi seuraavista toteutuu: vuoteessa liikkuminen (G1aA=2,3 tai 4) siirtyminen (G1bA=2,3 tai 4) yksikössä liikkuminen (G1eA=2,3 tai 4) JA EI MITÄÄN seuraavista hoitajan antamista kuntouttavista tai ylläpitävistä hoidoista: passiivinen liikehoito (P3a=0) aktiivinen liikehoito (P3b=0) vuoteessa liikkumisen ohjaus/harjoittelu (P3d=0)

24 RAI-palauteraportin lukuohje 24(29) siirtymisen ohjaus/harjoittelu (P3e=0) tai kävelemisen ohjaus/harjoittelu (P3f=0). 5 ADL-suoriutumisen (ADL_L) muutos: Huonontunut, % Kuvaa muutosta fyysisessä toimintakyvyssä. ADL-L-arvo (laaja-adl 0-28) muodostuu asiakkaan suoriutumiskyvyn perusteella seitsemästä arvioidusta ADL-toiminnosta: liikkuminen sängyssä, siirtyminen, liikkuminen, pukeutuminen, ruokailu, wc:n käyttö ja henkilökohtainen hygienia. Muutos ADL-suoriutumisessa on laskettu kahden peräkkäisen puolivuotisarvioinnin erotuksena; arvioinnit eivät välttämättä ole samalta osastolta. Laskennasta on poistettu ne, joilla ADL-L ei ole voinut enää laskea (oli 28 ensimmäisessä mittauksessa) eikä positiivista muutosta ole tapahtunut. IX Psyykenlääkkeiden käyttö 1. Antipsykoottisten lääkkeiden käyttö ilman psykoottisia tai vastaavia oireita (e) Antipsykoottisia lääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista niistä asiakkaista, joilla ei ole ollut psykoottisen sairauden diagnoosia tai oiretta. Poissulkukriteerit ovat: yksi tai useampi psykoottisen diagnoosi tai oire (I3=F , F , F , F24.0, F , F28, F29, Igg=1) Touretten syndrooma (I3=F95.2) Huntingtonin tauti (I3=G10) aistiharhaisuus (J1i=1) Korkea riski tarkoittaa antipsykoottisia lääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä eipsykoottisista asiakkaista, joilla on kognitiivisen tason laskua ja käytösoireita. Korkean riskin kriteereinä ovat heikentynyt päivittäinen päätöksenteko(b4>0) ja muistiongelmat (B2a=1) sekä käytösoire (E4ba>0, E4ca>0 tai E4da>0). Matala riski tarkoittaa antipsykoottisia lääkkeitä käyttävien asiakkaiden osuutta (%) osaston niistä asiakkaista, joilla ei psykiatrisen sairauden diagnoosia tai oiretta, kognitiivisen tason laskua (B4=0 ja B2a=0) eikä käytösoireita. (E4ba=0, E4ca=0 tai E4da=0) 2. Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö (e) Anksiolyyttejä (O4b>0) tai unilääkkeitä (O4d>0) käyttävien asiakkaiden osuus (%) osaston ei-psykoottisista asiakkaista. Poissulkukriteerit ovat: yksi tai useampi psykoottisen diagnoosi tai oire (I3=F , F , F , F24.0, F , F28, F29, Igg=1) Touretten syndrooma (I3=F95.2) Huntingtonin tauti (I3=G10) aistiharhaisuus (J1i=1) 3 Unilääkkeiden käyttö useammin kuin kahdesti viikossa (e) Unilääkettä useammin kuin kahdesti viikossa (O4d>2) käyttävien asiakkaiden osuus (%) osaston kaikista asiakkaista. X Elämänlaatu 1 Liikkumista estävien välineiden päivittäinen käyttö (e) Osaston kaikista asiakkaista niiden asiakkaiden osuus (%), joiden liikkumista on rajoitettu päivittäin (P4c, d, e=2)