Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Transkriptio

1 Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut

2 Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus Asiakkaat, joilla psykiatrisen ja/tai päihdediagnoosi Mielenterveysongelmat kotihoidon asiakkailla Yhteenvetoa B. Sohlman 2

3 Aineisto ja käytetyt asiakasryhmittelyt Aineisto: kotihoidonrai-arvioinnit ajalta Arviointeja yhteensä (eri henkilöitä) Asiakasryhmät: Mielenterveys- ja/tai päihdediagnoosin omaavat asiakkaat (psyk dg + päihdedg) - Vain päihdediagnoosin omaavat asiakkaat (päihdedg: F10-F10) Vain psykiatrisen diagnoosin omaavat asiakkaat (psyk dg:f20-f69, F80-F98) Sekä psykiatrisen että päihdediagnoosin omaavat (mp_pot/2-dg) Elimelliset aivo-oireyhtymät poistettu: F00-F B. Sohlman 3

4 Taustatietoja asiakasryhmittäin keski-ikä nuorihin van- alle 65-v %- miesten %- N % osuus osuus psykiatrinen & päihdedg päihdedg psykiatrinen dg mp_as muut Palvelutaloissa asuvia oli mielenterveys- ja päihdeasiakkaista vajaa 17 % (vs %) - Psykiatrisen diagnoosin omaavista 17 % asui palvelutalossa - Päihdeasiakkaat ja mielenterveys- ja päihdediagnoosin omaavat harvemmin pt:ssa B. Sohlman 4

5 Kotihoidon asiakkuuden syyt asiakasryhmittäin Psyk.dg Päihde_dg Psyk & päihde dg Jokin psyk tai päihde dg Muut Kotiutunut sairaalasta N % Pitkäaikainen kh tarve N % Tarkoituksenmukaisen N hoitopaikan arviointi % Arviointi kotihoidon N piiriin ottamisesta % Päivähoito N % 0,2 0,0 0,0 0,2.5 Muu N % Yhteensä Psykiatrisen diagnoosin ja jos jokin päihde tai psykiatrinen dg, niin asiakkuuden syynä on pitkäaikaisen kotihoidon tarve Mikäli päihde oli mukana, niin kotiutuminen sairaalasta oli syynä muita useammin B. Sohlman 5

6 Äkillinen hoito viim. 90 vrk aikana =suunnittelemattomat käynnit - hoitajan, - lääkärin tai - terapeutin vo:lla tai kotona - Ei eroja sairaalassa käynneissä - Pkl:lla mp-pot ja psyk.dg muita enemmän käyntejä Asiakasryhmät Ei Kyllä Yht. P-arvo Käyntien lkm % % N Jokin psyk tai päihde N=13034 N=2575 dg Ei käyntejä käynti tai useampi käynti Psyk dg ja päihde dg N=15535 N=74 Ei käyntejä käynti tai useampi käynti Vain päihde dg N=15391 N=218 Ei käyntejä käynti tai useampi käynti Vain psyk dg N=13178 N=2431 Ei käyntejä < käynti tai useampi käynti B. Sohlman 6

7 Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen asiakasryhmittäin (ADL-hier) Hierarkkinen ADL_ -mittari: liikkuminen kotona, ruokailu, WC:n käyttö ja henkilökohtainen hygienia päihde- ja 2-dg asiakkaiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista muita huonompaa, vaikka ovat nuorempia psykiatrisen dg omaavat toimintakykyisempiä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % itsenäinen (0) täysin autettava (6) muut mp_as psyk+päihde päihdedg psyk dg B. Sohlman 7

8 Kognitiivinen toimintakyky asiakasryhmittäin (CPS) CPS: lähimuisti, ymmärretyksi tuleminen, päätöksentekokyky, kyky syödä itse päihde- ja 2-dg asiakkaista pienempi osa, joilla ei lainkaan häiriötä asiakkailla, joilla ei psyk tai päihdedg, eniten vaikeaa kognition alenemaa muistisairauden dg? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei häiriötä (0) erittäin vaikea heikkeneminen (6) muut mp_pot psyk+päihde päihdedg psyk dg B. Sohlman 8

9 Palvelujen tarve asiakasryhmittäin (maple) Maple: kognitiivinen toimintakyky, ADL ja IADL, käytösoireet, päätöksentekokyky, kotiympäristö, lääkitys, kaatumiset, haavat, laitoshoidon uhka, riittämättömät ateriat. (Anja Noro) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % vähäinen (1) erittäin suuri (5) muut mp_as psyk+päihde päihdedg psyk dg B. Sohlman 9

10 Yksinäisyyden ja huonon terveyden kokemukset Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat kokevat itsensä yksinäisiksi ja terveytensä huonoksi muita useammin (31 vs. 24 / 42 vs. 33) 2-dg asiakkaat kokivat useimmin sekä yksinäisyyttä (38 %) ja terveytensä huonoksi (44 %) B. Sohlman 10

11 Omaiset asiakkaan hoidossa Mielenterveys- ja päihdeasiakkailla oli omaishoitaja vajaalla 7 prosentilla (11.5 %) Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden omaishoitajista vajaalla 12 prosentilla ilmeni rasituksen, vihan tai masennuksen tunteita (9,9 %) Eniten rasituksen, vihan tai masennuksen tunteita esiintyi psykiatrisen ja päihdediagnoosin omaavien asiakkaiden omaishoitajilla (huom. N pieni) B. Sohlman 11

12 Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden mielenterveys Aineisto: kotihoidonrai-arvioinnit ajalta Asiakkaat, joilla ei ole psykiatrista ja tai päihdediagnoosia ja ovat iältään vähintään 65 vuotta N=9961, josta 2570 (25.8 %) miehiä Keski-ikä miehillä 80.9 vuotta ja naisilla 84.2 vuotta Palvelutaloissa asuvia 1273 (12.8 %) B. Sohlman 12

13 Kotihoidon asiakkaiden psyykkiset oireet Oireet N % Harhaluuloisuus Harhaisuus Kohtalaisesti masennusoireita (3-8) Runsaasti masennusoireita (9-14) Tarve tai kehotus vähentää alkoholinkäyttöä/viimeiset 90 vrk Krapularyyppy tai ongelmia alkoholista/viimeiset 90 vrk Masennusta ja alkoholin ongelmakäyttöä (20.2 %) asiakkaalla oli jokin yllä olevista oireista (mp_as) - saman verran sekä miehillä että naisilla - mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien keski-iältään 2 v nuorempia B. Sohlman 13

14 Sairaalassa ym. käynnit viimeisten 90 vrk aikana Mp_oireita: jokin mielenterveysoire ja/tai päihdeongelma ei mp_oireita (N=7950) mp_oireita (N=2011) Sairaala, yön yli ei käyntejä käynti käyntejä Päivystyspoliklinikka ei käyntejä käynti käyntejä Suunnittelematon hoitajan ym käynnit ei käyntejä käynti käyntejä B. Sohlman 14

15 Psyykelääkkeiden käyttö lääke ei mp_oireita (N=7950) mp_oireita (N=2011) Antipsykootti/neurolepti Anksiolyytti Antidepressantti Unilääke Mp_oireita: jokin mielenterveysoire ja/tai päihdeongelma B. Sohlman 15

16 Palvelujen tarve (maple) Maple: kognitiivinen toimintakyky, ADL ja IADL, käytösoireet, päätöksentekokyky, kotiympäristö, lääkitys, kaatumiset, haavat, laitoshoidon uhka, riittämättömät ateriat vähäinen erittäin suuri 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mielenterveys- ja/tai päihdeoireista kärsivillä suurempi palvelutarve ei mpoire mpoire B. Sohlman 16

17 Omaishoitajatilanne ja asiakkaan kokemukset terveydestä ja yksinäisyydestä Mielenterveys- ja/että päihdeongelmista kärsivillä oli Lähes yhtä usein hoitoon osallistuva Huomattavasti useammin omaishoitajalla ilmeni rasituksen, vihan tai masennuksen tunteita (15 % vs. 6 %) Terveyden huonoksi kokeminen 55 % vs. 28 % Yksinäisyyden kokemukset 45 % vs. 19 % B. Sohlman 17

18 Yhteenvetoa Mielenterveys- ja/tai päihdeasiakkaat (diagnoosin omaavat) 16.5 % psykiatrinen ja/tai päihdedg Nuorempia, pitkäaikaisen hoidon tarvetta Suunnittelemattomia käyntejä Päihdediagnoosin ja 2- diagnoosiasiakkaat tarvitsevat paljon apua Kotihoidon iäkkäät (ei psykiatrisen ja/tai päihdediagnoosin omaavat asiakkaat 20 prosentilla mielenterveys- ja/ tai päihdeongelmia Merkitsevästi enemmän suunnittelemattomia käyntejä Omaiset palvelujärjestelmä? kuormittuvat Saavatko tarvitsemansa avun/turvan? B. Sohlman 18

19 B. Sohlman 19